Kunnossapito pääreitillä

Albert sanoi:
Ennenkin on tullut lunta. Mutta eivät silloin ratikat pomppineet kiskoilta ylen aikaa.
Silloin pörräsikin 4-5 harjavaunua rataverkolla suunnilleen 24h, kun lunta tuli.
Ja yöaikaan ajettiin verkko läpi kai ihan öittäin talviaikaan, vaikkei lunta tullutkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aikana, jolloin ei ollut paljon muuta aurauskalustoa toki käytettiin paljon aurausvaunuja. Sen jälkeen on teitä alettu aurata yleisemminkin.

Vielä 50-luvulla ei monia katuja aurattu koko talvena. Runsaslumisina talvina keväällä oli sitten kaupungissäkin "kelirikko" kun lumet alkoivat sulaa.
 
No minulla ei ole edes muistikuvia ajoista, jolloin raitioteillä käytettiin auravaunuja.
Mutta 1970- ja 80-luvuilla vielä harjavaunut olivat tosi käytössä. Ne putsasivat harjallaan niin radan kuin vaihteetkin. Lisäksi "urankaapimet" puhdistivat urat. Kaapimia ei käytetty vaihteissa ja risteyksissä kuitenkaan (muistaakseni).
Siellä ne ovat Vallilassa mainitsemieni vuosikymmenten jälkeen modernisoidut harjavaunut.
Onks Ekii näkyny?
 
Viimeksi muokattu:
Joo palataan asiaan:

Helsingin kaupungin tiedote sanoi:
Kaupunki ryhtyy erityistoimiin poikkeuksellisen lumitilanteen vuoksi, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri kertoo. Poikkeustoimilla pyritään nopeuttamaan kantakaupungin tyhjentämistä tähän saakka kertyneestä lumesta. Tämä on välttämätöntä sekä liikenteen sujumisen takaamiseksi että varautumiseksi mahdollisiin uusiin lumisateisiin, Sauri jatkaa. Myös kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua.

Poikkeuksellista tilannetta helpotetaan seuraavilla toimilla:

1. Lumi poistetaan kantakaupungin kaduilta joukkoliikennekaduista alkaen. Pysäköidyt autot siirretään tarvittaessa lumitöiden alta lähisiirtona ja palautetaan näköetäisyydelle. Siirrot tehdään ilman normaalia 24 tunnin varoitusta. Rakentamispalvelu Stara hankkii käyttöönsä tähän tarvittavan kaluston.

2. Työmatkaliikenteessä on syytä käyttää joukkoliikennettä, mikäli suinkin mahdollista. Kadunvarsille pysäköidyt autot vaikeuttavat ja hidastavat lumen poistoa. Ennuste lupaa poutaista pakkassäätä, joten HSL:n liikenteen sekä VR:n lähiliikenteen voi odottaa sujuvan ilman merkittäviä häiriöitä.

3. Kadunvarsipysäköintiä on syytä mahdollisuuksien mukaan välttää. Kantakaupungin pysäköintihalleissa on ollut kohtalaisesti tilaa, ja joissakin on erikoistarjouksia myös yö- ja viikonloppupysäköintiin. Tätä vaihtoehtoa kannattaa harkita pahimman lumitilanteen kestäessä. Rakennusvirasto selvittää mahdollisuuksia ottaa toreja ja aukioita tilapäiseen pysäköintikäyttöön. Tästä tiedotetaan erikseen.

4. Kadunvarsipysäköinnissä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että raitiovaunujen kulku ei esty. Viime viikolla ratikkaliikenne jouduttiin siirtämään poikkeusreitille tai häiriytyi väärin pysäköidyn auton takia noin 70 kertaa. Raitiovaunu on leveämpi kuin raideväli. Lähimpään kiskoon on suoralla jätettävä 80 cm:n turvaetäisyys, kaarteessa 140 cm.

5. Kiinteistöjen lumenpoistovelvoitteiden toteutumista seurataan tehostetusti. Erityisesti raitiovaunu- ja bussipysäkkien tehokas lumenpoisto on välttämätöntä erityisesti ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten kulun helpottamiseksi.

6. Lumen kuljetusmatkat pyritään saamaan mahdollisimman lyhyiksi. Kantakaupungin alueella selvitetään mahdolliset uudet lumenkaatopaikat niin maalla kuin merenrannoilla. Tämä säästää sekä rahaa että aikaa.

- Kiitän kaupunkilaisia kannustuksesta ja pitkämielisyydestä. Yritetään selviytyä luonnonvoimista yhteistyöllä ja sisulla, Sauri toteaa
http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/uutiset/kaupunki+ryhtyy+erikoistoimiin+lumitilanteen+vuoksi
Klikkaa laajentaaksesi...
Minusta kuulostaa ihan hyvältä.
 
Ihan hyvä. Käytännössähän tuo vaan tarkoittaa sitä, että rahaa on käytettävissä. Nyt sitten pitää ihmetellä kuinka paljon käyttökelpoista kalustoa löytyy.

Erilaisten maansiirtotöiden voisi olettaa sujuvan huonosti lumikelillä, joten raskasta kalustoa ja miehistöä löytynee, jos vaan lumilavoja, -kauhoja ja -auroja riittää. Ja toki hinausautoja tarvitaan myös. Ja mereen mahtuu lunta.
 
Albert sanoi:
Jos nyt itse kunnossapidosta lähinnä raitioteiden kannalta...
Ennenkin on tullut lunta. Mutta eivät silloin ratikat pomppineet kiskoilta ylen aikaa.
Silloin pörräsikin 4-5 harjavaunua rataverkolla suunnilleen 24h, kun lunta tuli.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mietin viime viikolla jossain vaiheessa ratikassa istuessani, olisiko mahdollista korvata ainakin osittain erilliset harjavaunut Ekin keulan lumiharjan tyylisillä "irtoharjoilla", jotka voitaiin liittää ihan tavallisen matkustajia kuljettavan vaunun keulaan tarvittaessa. Lumisadepäivinä voitaiin sitten jokaiselle linjalle laittaa yhteen vaunuun harja mukaan kun lähdetään linjalle (harjoja pitäisi siis olla vähintään yhtä monta kuin linjoja). Näin ihan normaalin linja-ajon yhteydessä hoituisi myös harjaus ja koko käytössä oleva rataverkko olisi putsattuna. Tulisi mahdollisesti myös halvemmaksi kuin erillisten harjavaunujen käyttö.
 
Ei liity suoranaisesti raideliikenteeseen, mutta kuitenkin: viime talvena Joensuussa käydessäni näin erittäin pätevän talvikunnossapitosysteemin. Kadun leveydestä riippuen joko vierekkäin tai peräkkäin ajoi työparina iso lumilinko ja kuorma-auto. Lumi "ammuttiin" suoraan lavalle ja heti kun lava täyttyi niin auto ajoi pois ja takana odottavasta jonosta tilalle tuli uusi = linko oli koko ajan tehokkaassa työssä.

Katu putsaantui kerralla. Vertaa STARAn metodiin jossa lunta lähinnä työnnellään sivummalle kunnes sitä on liikaa jolloin joudutaan massiiviseen pysäköityjen autojen siirto-operaatioon.

Mielestäni lumisena talvikautena stadissa pitäisi siirtyä pysyvään vuoropysäköintikäytäntöön jossa kadun parittomien osoitenumeroiden kohdalla pysäköinti on sallittua vain parittomina päivinä ja vastaavasti parillisten osoitenumeroiden kohdalla pysäköinti on sallittua vain parillisina päivinä. Ilmoitus talvikauden käytäntöön siirtymisestä 24h varoitusajalla _ei_ tarvitse olla auton tuulilasissa vaan pitää riittää ilmoitukset lehdissä/telkkarissa/netissä ml. sosiaalinen media ja ehkä jokin ilmo pitänee laittaa myös pysäkeille/vaunuihin.

Sitten kun tämä vuoropysäköintikäytäntö on voimassa niin kysymättä voidaan milloin vaan siirtää auto pois lumenpoiston tieltä (HUOM! ei Aurauksen tieltä). Maksajat ovat tietenkin autoilijat, kyllä ne on jo riittävästi käyttömaksuja ym. veroja pulittaneet. Ai oliko tässä veropoliittinen kannanotto? No ei, kunhan vaan asia kiehuu päässä :mad: eli älkää ottako tätä viimeistä turhan vakavasti.
 
karihoo sanoi:
Mielestäni lumisena talvikautena stadissa pitäisi siirtyä pysyvään vuoropysäköintikäytäntöön..
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta jos lunta ei aurattaisi kinoksiksi katujen reunoille vaan se kerättäisiin esim. kuvailemallasi linkosysteemillä pois, onko vuorottelu edes tarpeen? Katuhan ei ala kaventua reunalle varastoidun lumen vuoksi. Tietenkin pysäköintikaistalle kertyy lunta, mutta huomattavasti vähemmän kuin nyt.

Erityisesti raitiokaduille tämä lumen poisto saman tien olisi eduksi. Kun ajokaista on tyhjennetty lumesta lingolla tms., syntyy samalla autoilijoille visuaalinen selkeä viesti siitä, mihin kohtaan voi auton pysäköidä ja milloin se on tiellä.

Antero
 
Itse näin juuri eilen Martinlaakson bussiterminaalin kohdalla suurikokoisen lumilingon joka ilmeisesti oli leventämässä Martinlaaksontietä, kovin hitaalta vaikutti laitteen eteneminen joten mitenköhän tuollainen lumen "ampuminen" suoraan kuorma-auton lavalle kanta-kaupungin ahtailla kaduilla käytännössä onnistuisi? Yöllä voisi toimia kun ei olisi niin paljon muuta liikennettä mutta tuskin toimisi päiväsaikaan muun liikenteen seassa. Mielestäni tehokkaampi keino olisi jo mainittu pysäköinnin rajoittaminen ahtaimmilla kaduilla ja kenties voitaisiin miettiä pystyisikö katuja puhdistamaan lumesta nykyistä enemmän yöllä jolloin muulle liikenteelle ei aiheidu haittaa.
 
karihoo sanoi:
Kadun leveydestä riippuen joko vierekkäin tai peräkkäin ajoi työparina iso lumilinko ja kuorma-auto. Lumi "ammuttiin" suoraan lavalle ja heti kun lava täyttyi niin auto ajoi pois ja takana odottavasta jonosta tilalle tuli uusi = linko oli koko ajan tehokkaassa työssä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sietäisi tätäkin ainakin tutkia. Tosin ymmärtääkseni lumilinkoja on ollut myös Helsingissä. Mieleen tulee käytännön ongelmana ainakin kuorma-autojonon järjestäminen sujuvasti paikalle. Lumi joudutaan Helsingissä viemään nykyään kovin kauas ja pyryn aikaisessa liikenteessä kuorma-autotkin olisivat jumissa. Kuorma-autoja tarvittaisiin siis aika liuta eikä niitä silti välttämättä saataisi tarpeeksi sujuvasti kiertoon. On tuossa sekin ongelma, että pitkän lumisateen aikana (ja niitähän meillä on nyt ollut) lunta pitää koko ajan poistaa. Ei siinä riitä käydä kertaalleen lingolla tai edes kaksi kertaa päivässä. Sivuun auraamista tehdään pääreiteillä jatkuvasti. Ratikkareiteillä on lisäksi korkeussuunnassa eräs rajoitus taivaalla :)

Joku rooli lingoille voisi silti hyvinkin löytyä. Epäilen, että todellinen syy niiden poistumiseen kokonaan on ollut jatkuva resurssien leikkaaminen. Nykyään lumitöihinkin on kaupungilla varattuna niin vähän väkeä, että kuorma-autoilla ja traktoreilla saadaan joustavimmin vähät resurssit käyttöön. Ei siis ole ollut varaa erikoistumiseen. Ehkä nyt alkaa löytyä halua varata lisää resursseja.
 
->Mahtaako kannattaa kummemmat investoinnin lumitöihin? Jos ilmastotieteilijöitä on uskominen, niin sekä tämä että edellinen talvi ovat olleet poikkeuksellisia. Saman Sanan mukaan tulevina normaalitalvina pysyvän lumipeitteen pituus mitataan viikkoina, joten eiköhän ole järkevämpää vain sinnitellä sen ajan yli ennemmin kuin hankkia lumilinkoja yhdeksitoista kuukaudeksi varastoihin ruostumaan.

Toki ilmastotutkimus on siinä määrin poliittista, etten mahdottoman yllättynyt olisi, jos yhä kymmenen vuoden päästä kirotaan poikkeuksellisia talvia toisensa perään ja lingot ovat hankkimatta... Siltikin kannattaisi mielestäni katsoa ainakin ensi talvi. Ei se nyt niin kamalaa tuolla ulkona ole. Töihinkin ehtii aamuisin, kun varaa aikaa.

edit: ts. poikkeusoloihin poikkeusjärjestelyt.
 
late- sanoi:
Joku rooli lingoille voisi silti hyvinkin löytyä. Epäilen, että todellinen syy niiden poistumiseen kokonaan on ollut jatkuva resurssien leikkaaminen. Nykyään lumitöihinkin on kaupungilla varattuna niin vähän väkeä, että kuorma-autoilla ja traktoreilla saadaan joustavimmin vähät resurssit käyttöön. Ei siis ole ollut varaa erikoistumiseen. Ehkä nyt alkaa löytyä halua varata lisää resursseja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä nimenomaan lumitöihin vaadittu kalusto varmaan olisi tehokkaampaa. Mutta taloudelliset seikat rajoittavat myös tilannetta. Miljoonan euron erikoisvalmisteinen lumilinko, jota käytetään keskimäärin 10-20 päivänä vuodessa on todella kallista kalustoa. Ja isot koneet eivät edes Helsingin kantakaupungin kaduille oikein mahdu.

Kun otetaan perusmaansiirtokalustoa ja vaihdetaan aurat, kauhat ja lavat, kalustokustannus on paljon matalampi. Talvellahan pahassa lumituiskussa kalustoa tarvitaan paljon.

Jos lähdetään vähän futuristisemmalle linjalle. Milloinkohan joku kehittää aurausrobotin? Siivousrobottejahan on jo kaupoissa. Olisi aika veikeää kun robotit kävisivät putsaamassa mm. autojen välit ja muut nurkat. Ei taida ihan vielä huomenna onnistua. :)
 
Näkyihän tuota linkousta suoraan auton lavalle täällä Helsingissäkin alkuvuonna.
Täällä kotisuunnallani esim. ja muistan näkymän Pasilansillalta jne.
Se tietysti edellyttää, että pysäköityjä ajoneuvoja ei ole tiellä.
Niin kannattaako investoida? Tänä vuonna on Helsingissä ollut yhteensä jo yli metri lunta!
 
Antero Alku sanoi:
Mutta jos lunta ei aurattaisi kinoksiksi katujen reunoille vaan se kerättäisiin esim. kuvailemallasi linkosysteemillä pois, onko vuorottelu edes tarpeen?
Klikkaa laajentaaksesi...

late- sanoi:
Joku rooli lingoille voisi silti hyvinkin löytyä. Epäilen, että todellinen syy niiden poistumiseen kokonaan on ollut jatkuva resurssien leikkaaminen. Nykyään lumitöihinkin on kaupungilla varattuna niin vähän väkeä, että kuorma-autoilla ja traktoreilla saadaan joustavimmin vähät resurssit käyttöön. Ei siis ole ollut varaa erikoistumiseen. Ehkä nyt alkaa löytyä halua varata lisää resursseja.
Klikkaa laajentaaksesi...

petteri sanoi:
Miljoonan euron erikoisvalmisteinen lumilinko, jota käytetään keskimäärin 10-20 päivänä vuodessa on todella kallista kalustoa. Ja isot koneet eivät edes Helsingin kantakaupungin kaduille oikein mahdu.

Kun otetaan perusmaansiirtokalustoa ja vaihdetaan aurat, kauhat ja lavat, kalustokustannus on paljon matalampi. Talvellahan pahassa lumituiskussa kalustoa tarvitaan paljon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Oikein hyviä kommentteja, kiitos niistä! Anteron kommenttiin liittyen huomasin kirjoittaneeni epäselvästi ajatukseni vuoropysäköinnistä. Tarkoitin sitä, että vuoropysäköintijärjestelyssä rajoitetun puolen autoja voitaisiin varoittamatta siirrellä lumenpoiston tieltä eli kyseessä ei olisi ehdoton pysäköintikielto tavallisen vuoropysäköinnin tapaan.

Late-:n ja petterin kommentti kaluston yleiskäyttöisyydestä on myös paikallaan. Nykyäänkin pienemmissä taajamissa ja maaseudulla käytetään yleisesti traktoreiden ym. työkoneiden eteen tai taakse asennettuja lumilinkolaitteita, lumiauroja sekä näiden yhdistelmiä. Muistaakseni Joensuussa näkemäni linko samalla hiekoitti tarvittavat katuosuudet. Uskoisin Helsingin lähiseudulta löytyvän talvikautena "joutilasta" traktori- ym. kalustoa kun vaan stadista löytyisi ensin se tahto hoitaa homma kunnolla.

Joku osaavampi voisi jopa tehdä laskelmia, paljonko kansantaloudellista tappiota tulee huonosti hoidetusta katuverkosta matka-aikaviiveiden, lisääntyneiden onnettomuuksien yms. tekijöiden vuoksi. Itselläni ei taidot moiseen riitä.
 
Tuttavani, joka on asunut yli 20 vuotta Sveitsissä ja muuttanut takasin Suomeen noin 10 vuotta sitten, totesi silloin kuin meillä oli näitä "normaaleja vähälumisia" talvia, että onpas HKR:n touhut lapsenkengissä alppimaahan verrattuna. Viime talvena kiinnostuin jo etsimään netistä, miten lumitöitä tehdään maailmalla, siellä missä ihan oikeasti tulee lunta ja paljon kerralla.

Esim. Kanadassa Montréalin kaupungissa asuu yli 3 miljoona asukasta ja keskimäärin talven aikana tulee 2,5 metriä lunta. Yleensä siellä Atlantin toisella puolella on paljon pysäköityjä autoja katujen varsilla ja autotiheys on aika suuri.
Minä olen ymmärtänyt että kadut hoidetaan näin: Ensin aurataan ihan normaalisti kuten meillä silloin kun lunta sataa. Kun lumisade on loppunut, kaupunki laitaa pienellä varoitusajalla kyltin, että kohta tullaan putsaamaan katua. Ensin tulee hinausauto jolla on "snowhorn", eli kovaääninen sireeni, joka antaa vielä viimeisen mahdollisuuden tulla ajamaan auto pois, sen jälkeen aletaan hinata pysäköityjä autoja pois ja auton omistaja saa noin 120€ sakko/hinausmaksun.
Tämän jälkeen tullaan traktoreilla, tiekarhuilla ja aurakalustolla auraamaan kaikki lumet ajoradan sivuilta ja jalkakäytäviltä. Lopuksi työnnetään lumi ajoradan sivulle vähän matkaa kanttikivestä. Tämän jälkeen tulee lumilinko ja heittää lumet kuorma-autoihin. Lumilinko pakkaa lumet paljon tiiviimmin lavalle kuin kauha, jonka vuoksi saadaan enemmän lunta kuljetettua pois kerralla.

Kuin olen katsonut YouTubesta näitä talvikunnossapitopätkiä, niin joku täytti lingolla puoliperärekan vähän päälle yhdessä minuutissa. Täällä katselin kerran kun pyöräkuormaaja otti lunta yhdestä kasasta ja lastasi pienen kuorma-auton vajaassa kymmenessä minuutissa (viime talvena). Onhan siellä pieni ero tahdissa...

YouTubesta voi etsiä pätkiä hakusanoilla "deneigement" ja "snow removal", joista näkee miten ne tekevät siellä.

Kuulemma ei ole poikkeuksellista, että kokonainen kadunpätkä laitetan hetkeksi kiinni (vaikka 20 min), jolloin se putsataan päästä päähän lumesta.

Vähän infoa Montrealista: http://ville.montreal.qc.ca/portal/page?_pageid=5637,30575559&_dad=portal&_schema=PORTAL

T: Skurubisin
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Skurubisin: Tuosta snowhornistasi...

Aika ihmis-epäystävällinen systeemi. Kuvitteletko, että ihmiset jäkittävät jatkuvasti kotonaan, katsomassa ikkunastaan kylttejä, tai kuuntelemassa mahdollista "snowhornia"? Varsinkin asukaspysäköinnissä, jossa ihmisillä on tapana pitää kadunvartta autopaikkanaan, ja siitä joutuu jopa maksamaan lupalapun muodossa. Suomi ei ole diktatuurivaltio, joten täällä ei voida velvoittaa ihmistä olemaan jatkuvasti kotona päivystämässä.

Suomessa on käytössä vuoropysäköinti systeemi, tiettyinä päivinä pysäköinti on kielletty eri puolilla katua, ja toisella puolella sallittu. Ongelma on vain siinä, että valvonta on surkeaa, ja sitä kautta sääntöä ei kunnolla noudateta. Jos vuoropysäköinti sääntö laitettaisiin kaikkialle, ja sen noudattamista valvottaisiin, niin homma toimisi.

Mikä sitten on järkevä vuoropysäköintiaikataulu. Joka toinen päivä toisella puolella katua. Vaiko sitten kerran viikossa kielto toisella puolella, esim tiistaina vasen puoli, keskiviikkona oikea puoli.

Täytyy kuitenkin muistaa, että ihmisillä voi olla tarpeita olla myös muualla kuin kotona, auton ollessa kadun varressa. Esim muutaman päivän reissu jonnekin päin Suomea, ilman autoa, minne kansalaisen pitäisi auto viedä siksi ajaksi?

Sitten kun on ollut näitä kaupungin sulkemis-ideoita lumikaaoksen ajaksi. Okei, kaupunki suljetaan, minne asukkaat. Jäävätkö he kotiin? Jäävät. No minne autot, minne asukkaan pitää viedä auto kaupungin sulkeutuessa, en ymmärrä? Pysäköidyt autothan ovat kuitenkin lumenaurauksen suurin este/hidaste. Vai viedäänkö "noissa maissa" autot mielivaltaisesti jonnekin 20km päähän kaatopaikan viereen, mistä jokainen asukas voi ne sitten käydä anelemassa itselleen, kuka milläkin hevoskyydillä.

Tilanne vain on se, että ihmistä ei voida velvoittaa hävittämään autoaan kuin tuhka tuuleen. Eikä häntä voida velvoittaa olemaan koko ajan kotonaan. On lomamatkoja, yms, jotka ovat jokaisen oikeuksia.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös