Raide-Jokerin nopeuttaminen

Vs: Raide-Jokerin nopeuttamihttp://jlf.fi/newreply.php?do=newreply&p=102935nen

Väitän toisin. Jokerille arvioitu keskinopeus vastaa varsin hyvin ulkomailta saatavilla olevia tietoja tyypillisestä keskinopeudesta vastaavalla pysäkkivälillä.

Ongelmallinen oletus olisi esimerkiksi 15 sekunnin pysäkkiaika. Se ei toteudu kovinkaan monella järjestelmällä. Helsingissäkään se ei toteudu vilkkailla raitiovaunupysäkeillä eikä metrolla. Pidempi pysäkkiaika voi olla tarpeen myös esimerkiksi valoetuuksien synkronoimiseksi. Esimerkiksi Ranskassa pysäkkiajat ovat yleensä hyvinkin pitkiä.
Mut kun Jokerin pysäkeistä jotain kolmasoa on matkustajamäärien suhteen luultavasti siinä rajoilla että voi ihan vakavasti kysyä että tarvitaanko niitä ollenkaan. Kauan nyt jossain Myllärintien, Pirkkolan tai Pajamäen pysäkeillä voi kestää?

Laskennallinen kiihtyvyys ja hidastuvuus pysäkiltä toiselle ei sekään ole Jokerin tapaiselle järjestelmälle täysin toimiva oletus. Järjestelmässä on väistämättä tietty määrä ulkoisia häiriöitä. Metrolla niitä on kuin onkin vähemmän jo alkaen siitä, ettei metron eteen voi missään kävellä tai ajaa luvan kanssa. Raitiovaunu, myös pikaraitiovaunu, on tiiviimässä vuorovaikutuksessa muun liikenteen kanssa kuin metro. Siitä seuraa myös jonkin verran haittoja.
Toki noin, jossain Maunulassa, Oulunkylässä ja Leppävaarassa varmasti joudutaan ajaa verrattaen hiljaa. Mutta sitten taas toisaalta suuri osa reitistä on lähes junaradan tasoista. Esimerkiksi Itis - Oulunkylä väli. Turunlinnantien jälkeen ajetaan Itäväylän ja Varikkotien välissä käytännössä täyseristettyä rataa Roihupellon pysäkille. Roihupelto - Latokartano on ihan omaa rataa, ainoa isompi risteys on Viikintie. Viikissä hidastetaan, mutta sitten taas on lähes Oulunkylään saakka ihan omaa rataa ilman risteävää liikennettä. Se nyt ei niin kauheasti maksaisi jos tuollä välillä hoitaisi jonkun Holkkitien joko tarpeeksi jykeville puomeille, eritasossa tai sulkisi koko kujan.
 
Asiatiedon kanssa ei ole merkitystä sillä, kuka sen esittää. Sisältö ratkaisee. En tiedä, onko Petteri kova harrastaja tai ylipäätänsä mikä hän on, koska hän ei suostu kertomaan itsestään yhtään mitään. Mutta ei Petterin persoonalla ole merkitystä, vaan sillä, että ei osaa perustella mitä sanoo. Kun esimerkiksi sanoo, että ratikoiden pitää lentää.

Minä osoitin yksinkertaisella laskelmalla, ettei ratikoiden tarvitse lentää, jotta saadaan suurempi linjanopeus kuin saksalaiset ovat laskeneet.

Esitetty 31 km/h linjanopeus toteutuu käytännössä vain kaupunkiliikenteen haavemaailmassa, ei todellisessa elämässä. Tai ainakin siltä vahvasti näyttää maailmalla käytössä olevia järjestelmiä laskelmiin verrattaessa. Kyse ei ole mitenkään pienestä erosta, vaan teoreettiset laskelmat näyttävät eroavan parikymmentä prosenttia todellisen reaalimaailman havainnoista.

Ikävä kyllä 31 km/h linjanopeus voi nykyisellä raide-jokerisuunnitelmalla toteutua käytännössä vain jos käytössä on yliluonnollinen ihmeratikka.

En väitä laskelmiani oikeiksi tai vääriksi, esitän laskelmia ja tuloksia vain perustellakseni mitä kirjoitan.

Esität laskelmia, jotka voivat olla tosia tai epätosia? Ehkä ovat puutaheinää tai sitten eivät?

Nythän ollaan tässä tilanteessa Jokerin kanssa. Mutta Petterin mielestä sillä ei ole merkitystä, että ruuhka-aikana Jokerilla toteutuvat aikataulut ovat aivan muuta kuin mihin raportissa verrataan ratikalle suunniteltuja aikatauluja.

Onkohan tässäkin kyse tilanteesta, jossa lukijan olisi syytä arvata, kirjoitatko tällä kertaa faktaa vai fiktiota? No, voin auttaa lukijaa, fiktiostahan tässä siis on kysymys. Arvostaisin kuitenkin jatkossa jos erottaisit fiktiiviset osat selkeämmin, tuosta sadustahan joku voisi luulla, että olisin oikeasti tuota mieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Esitetty 31 km/h linjanopeus toteutuu käytännössä vain kaupunkiliikenteen haavemaailmassa, ei todellisessa elämässä.
Mutta kun se Jokeri ei kulje suurimmaksi osaksi kaupungissa, mikä itseasiassa on se oikea ongelma. Zürichin Glattalbahn on ehkä vertailukelpoinen hanke, keskinopeus 25,4 ja sisältää hitaan pätkän ihan Zürichin kaupungissa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mutta kun se Jokeri ei kulje suurimmaksi osaksi kaupungissa, mikä itseasiassa on se oikea ongelma. Zurichin Glattalbahn on ehkä vertailukelpoinen hanke, keskinopeus 25,4 ja sisältää hitaan pätkän ihan Zurichin kaupungissa.

Glattalbahnin uusi osuus, jonka pituus on 12,7 km muuten maksoi 500 miljoonaa euroa eli 40 miljoonaa euroa per km. On aika paljon raskaammin rakennettu kuin säästöbudjetilla suunniteltu jokeri. Keskimääräinen pysäkkiväli linjalla 12 on 665 m ja arvioitu linjanopeus 25,7 km/h.

Kyllä minäkin uskon, että jokeri nopeutuisi merkittävästi, jos jokeriin käytettäisiin vastaavasti miljardi. Ei ehkä silti parasta mahdollista rahankäyttöä.
 
Viimeksi muokattu:
Kauan nyt jossain Myllärintien, Pirkkolan tai Pajamäen pysäkeillä voi kestää?

Raide-Jokerilla on käytetty peruspysäkkiaikana 24 sekuntia, hiljaisilla pysäkeillä 18 sekuntia ja vilkkaimmilla pysäkeillä 30 sekuntia. Periaatteessa hiljaisella pysäkillä voi kulua vähemmän kuin 18 sekuntia. Ilman ylimääräisiä pysähdyksiä kulkevassa liikenteessä pysäkkiajan pitää kuitenkin riittää erittäin suurella varmuudella. Pysäkillä seistäessä voidaan esimerkiksi valmistella seuraavan pysäkkivälin liikennevalokierrot ratikan tuloon.

Se nyt ei niin kauheasti maksaisi jos tuollä välillä hoitaisi jonkun Holkkitien joko tarpeeksi jykeville puomeille, eritasossa tai sulkisi koko kujan.

Tässä olisi minustakin mahdollisuuksia hakea lisää nopeutta. Raide-Jokerin simuloinneissa on käytetty pistemäisiä nopeusrajoituksia risteävien teiden kohdalla. Näitä voisi tarkastella kriittisesti ja harkita esimerkiksi puomilaitoksia, jos niillä voidaan nostaa nopeutta hiljaisia poikkikatuja ylitettäessä. Lähtökohta on kuitenkin ollut oikea. Karkeassa suunnitelmassa kuuluu käyttää varovaisia oletuksia. Näin olisi pitänyt tehdä myös bussivaihtoehdon kanssa.

Raide-Jokerilla on muuten varsin paljon risteyksiä, jyrkänpuoleisia kaarteita ja jalankulkijoiden ylityspaikkoja. Valmiutta rajoittaa esimerkiksi autojen kääntymistä radan yli on ollut aika heikosti ja Leppävaarassa kuljetaan sekaliikenteessä asuntokaduilla eikä bussin tapaan Kehä I:llä. Minusta näistä ei synny edellytyksiä olettaa selvästi suurempaa keskinopeutta kuin vastaavalla pysäkkivälillä keskimäärin saadaan. Keskimääräisen tason ylittäviä kaupunkeja ovat minun tiedoillani esimerkiksi Hannover ja Essen, joissa käytetään tunneleita ja monien pintaosuuksien eristysaste on korkea.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Raide-Jokerilla on muuten varsin paljon risteyksiä, jyrkänpuoleisia kaarteita ja jalankulkijoiden ylityspaikkoja. Valmiutta rajoittaa esimerkiksi autojen kääntymistä radan yli on ollut aika heikosti ja Leppävaarassa kuljetaan sekaliikenteessä asuntokaduilla eikä bussin tapaan Kehä I:llä. Minusta näistä ei synny edellytyksiä olettaa selvästi suurempaa keskinopeutta kuin vastaavalla pysäkkivälillä keskimäärin saadaan. Keskimääräisen tason ylittäviä kaupunkeja ovat minun tiedoillani esimerkiksi Hannover ja Essen, joissa käytetään tunneleita ja monien pintaosuuksien eristysaste on korkea.

Onko ollenkaan olemassa suunitelma B:tä jossa raide-jokeri kulkisi bussi-jokerin reittiä kehä I:n vierestä Leppävaarasta Otaniemeen eikä Laajalahden omakotialueen ja Tapiolan asuntokatujen kautta päättyen Tapiola keskustaan? Se nopeuttaisi huomattavasti tai ainakin vastaisi paremmin ihmisten liikkumistarpeita. Lisäksi jokeri-suunnitelma on kohdannut asukasvastarintaa Laajalahdessa.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Esität laskelmia, jotka voivat olla tosia tai epätosia? Ehkä ovat puutaheinää tai sitten eivät?
Sinä puolestasi et pysty esittämään mitään, kunhan vaan intät olevasi oikeassa. Tiedätkö edes, mikä on autojen seassa ajavan Bussi-Jokerin nykyinen linjanopeus? Vinkki: Olen matkustanut Bussi-Jokerilla monet kerrat ilman lentolippua.

Joukkoliikenteen linjanopeuden laskenta perustuu alkeisfysiikkaan, joka opetetaan ymmärtääkseni peruskoulussa (en tiedä tätä omasta kokemuksesta, kun itse olen opetellut alkeisfysiikan keskikoulussa). Se simulointi, josta Late kirjoitti, tehdään ihan samalla alkeisfysiikalla, mutta lasketaan vain vähän enemmän. Siihen on valmiita ohjelmia, mutta kyllä sen simuloinnin voi laskea Excelilläkin. Mutta jos et osaa, joudut myöntämään, ettet kykene arvioimaan sen enempää minun kuin TTK:n laskelmiakaan.

Joten jos ei sinulla ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä. Tähänastisesta on kyllä käynyt riittävästi selville mielipiteesi, luulosi ja henkilökohtaisuutesi.

Raide-Jokerin simuloinneissa on käytetty pistemäisiä nopeusrajoituksia risteävien teiden kohdalla. Näitä voisi tarkastella kriittisesti ja harkita esimerkiksi puomilaitoksia, jos niillä voidaan nostaa nopeutta hiljaisia poikkikatuja ylitettäessä. Lähtökohta on kuitenkin ollut oikea. Karkeassa suunnitelmassa kuuluu käyttää varovaisia oletuksia. Näin olisi pitänyt tehdä myös bussivaihtoehdon kanssa.
Kun ketjun aihe on pohtia Raide-Jokerin nopeutusta, niin juuri näitähän pitäisi pohtia. Kaivaa esille, mitkä seikat hidastuttavat laskettua ajoaikaa ja pohtia, mitä voidaan tehdä niiden seikkojen kanssa. Ajoaikahan ei ole kysymys siitä, miten se lasketaan, vaan miten hyvä reitti on osattu suunnitella.

Työn systemaattinen virhe on, että bussin ajoaikaa ei ole laskettu. Ja kun sitä ei ole laskettu, ei voi edes keskustella siitä, onko se laskettu samalla tavoin kuin ratikka. Toinen virhe on tulkita tehty selvitys siten, että se kuvaa sitä, onko nykyistä linjaa 550 parempi ajaa bussilla vai ratikalla. Selvityksessähän ei ole tutkittu samaa reittiä bussina tai ratikkana, vaan verrattu nykyisen bussin reittiä Leppävaaran ja Laajalahden kautta kulkevaan raitiotiehen. Raitiovaunuja periaatteessa vastustaville tästä on syntynyt hyvä syy väittää ratikkaa bussia hitaammaksi ja huonommaksi, vaikka tuskin se on ollut vaihtoehtojen asettelun tarkotus.

Antero
 
Sinä puolestasi et pysty esittämään mitään, kunhan vaan intät olevasi oikeassa. Tiedätkö edes, mikä on autojen seassa ajavan Bussi-Jokerin nykyinen linjanopeus?
Voin kertoa tähän väliin, että nykyisen 550:n keskinopeus on:
Itäkeskus-Viikki: 33km/h ruuhka-aikana, 40 km/h muina aikoina
Oulunkylä-Huopalahti: 26 km/h ruuhka-aikana, 34 km/h muina aikoina.
Perustuu mittaamieni matka-ajojen keskiarvoihin kunakin kellonaikana.

40 km/h on jo lähijunan keskinopeus, joten juna-jokerikaan ei ole mahdoton ajatus. Maastokäytäväkin löytyy jo.
 

Liitetiedostot

  • maastokäytävä.jpg
    maastokäytävä.jpg
    149.4 KB · Lukukerrat: 801
40 km/h on jo lähijunan keskinopeus, joten juna-jokerikaan ei ole mahdoton ajatus.

Pyörittelin tätä päässäni, mutta en onnistu ymmärtämään tuon ajatuksesi logiikkaa. Eikö valinta siitä, tehdäänkö jollekin reitille bussi vai juna (unohdetaan nyt muut vaihtoehdot) riipu ennen kaikkea siitä, paljonko kapasiteettia tarvitaan ja toissijaisesti siitä, onko tarpeen tarjota harvoin pysähtyvä ja nopea palvelu vai kattavampi mutta hitaampi palvelu.

Miten se, että bussilinja jollain osuudella toisinaan lähestyy junan nopeuksia on peruste sille, että siihen voisi rakentaa junan?
 
Sinä puolestasi et pysty esittämään mitään, kunhan vaan intät olevasi oikeassa.

Ikävä kyllä haavelaskelmat eivät aina mene läpi ilman kritiikkiä. Varsinkin kun ne ovat kovin kaukana muualla maailmassa vastaavilla ratkaisuilla saavutetuista arvoista ja myös muiden arvioista. Uskotko itse, että nykyisellä raide-jokerin suunnitelmalla ja linjauksella voidaan saavuttaa 31 km/h linjanopeus? Kyllä vai ei?

Joten jos ei sinulla ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä. Tähänastisesta on kyllä käynyt riittävästi selville mielipiteesi, luulosi ja henkilökohtaisuutesi.

Pahoittelen, etten ole suunnitellut lopettavani kirjoittamista tälle foorumille. Toki ymmärrän, että sinulle taitaa olla kova paikka kun foorumilla on vastusta.
 
Viimeksi muokattu:
Joukkoliikenteen linjanopeuden laskenta perustuu alkeisfysiikkaan, joka opetetaan ymmärtääkseni peruskoulussa

Teoriassa. Jos halutaan lisäksi toimia käytännössä, käytännön havainnoista ja kokemuksista on hyötyä. Raide-Jokerin tapauksessa TTK asetti pysäkkiajat ja tietyt muut simulointia rajoittavat parametrit perustuen kokemuksiin muista hankkeista. Petteri puolestaan käyttää tietoa muista järjestelmistä. Alkeisfysiikka on minusta aika heikko peruste lähteä kumoamaan aitoon kokemukseen perustuvia lukuja. Laskennallisella menetelmällä saadaan yhtenäinen mittatikku, mutta sen rajoitteet on samalla ymmärrettävä. Tietysti voi olla, että Suomen erikoisoloissa teoreettinen alkeisfysiikka kumoaa todellisuuden.

Selvityksessähän ei ole tutkittu samaa reittiä bussina tai ratikkana, vaan verrattu nykyisen bussin reittiä Leppävaaran ja Laajalahden kautta kulkevaan raitiotiehen.

Skenaarioperustainen vertailu on kuitenkin yleensä oikea tapa. Vai onko laskelma bussilinjan 18 liikennöimisestä tasan samana linjana ratikoilla sittenkin oikein?

---------- Viesti lisätty kello 10:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:28 ----------

Onko ollenkaan olemassa suunitelma B:tä jossa raide-jokeri kulkisi bussi-jokerin reittiä kehä I:n vierestä Leppävaarasta Otaniemeen eikä Laajalahden omakotialueen ja Tapiolan asuntokatujen kautta päättyen Tapiola keskustaan?

Espoon on määritellyt reitin yleiskaavassaan eikä suostu harkitsemaan muita linjauksia. Linjan päättämistä Leppävaaraan saattaa olla mahdollista tutkia välivaiheena.
 
Miten se, että bussilinja jollain osuudella toisinaan lähestyy junan nopeuksia on peruste sille, että siihen voisi rakentaa junan?
Korkea keskinopeus tarkoittaa sitä, että asemia on harvakseltaan ja reitti suora. Lisäksi reitti on ylikuormitettu. Tälläinen reitti on omiaan junalle. Reitillä voidaan hyödyntää 120 km/h:n nopeuksia sekä linjaa voidaan ajaa nykyisillä matkustajamäärillä yhden vaunuparin junilla 10 minuutin välein, ruuhkan ulkopuolella 15 minuutin. Reitti vaatii 10 min vuorovälillä/suunta ja näin nopeilla junilla vain yhden raiteen mm. välillä Viikki-Itäkeskus.
 
Korkea keskinopeus tarkoittaa sitä, että asemia on harvakseltaan ja reitti suora. Lisäksi reitti on ylikuormitettu. Tälläinen reitti on omiaan junalle. Reitillä voidaan hyödyntää 120 km/h:n nopeuksia sekä linjaa voidaan ajaa nykyisillä matkustajamäärillä yhden vaunuparin junilla 10 minuutin välein, ruuhkan ulkopuolella 15 minuutin. Reitti vaatii 10 min vuorovälillä/suunta ja näin nopeilla junilla vain yhden raiteen mm. välillä Viikki-Itäkeskus.

Sanotan nyt että jokeri voidaan ihan hyvin rakentaa junaksi tai metroksi , junaa varten kiskot puuttuvat vain Leppävaarasta Tapiolaan.

Jokerin idea ei ole olla nopein yhteys itä- Helsingin ja Espoon välillä. nopein yhteys tulee olemaan metro, kun sen jatkaminen Espoosen on valmis.

Siinä mielessä on turhaa laskea montako minuuttia raide-jokeri on bussijokeria hitaampi koska kukaan ei juuri matkusta päätepisteiden välillä.

Raide-jokerin tarkoitus on parantaa palvelutasoa ja matkustusmukavuutta. Kun jokeri pistetään raiteille on syytä oikoa myös joitakin pullonkauloja. Esim reitin siirto Pitksun ja Leppävaaran välillä rantaradan eteläpuolelle on yksi sellainen toimenpide, samalla se mahdollistaa tehokkaamman maankäytön Vermon alueella.

Toinen kohta jossa toivoisin hieman järeämpää ratkaisuja kuin mitä piirustuksissa on, olisi Haagan liikenneympyrän kohdalla, jossa sen pitäisi sujuvuuden vuoksi kulkea eri tasossa kuin autot. Sitä varten ei tarvitse vetää raiteita suoraan liikenneympyrän halki vaan voi koukata sivuun Eliel Saarisentieltä ennen varsinaista ympyrää ja kurvata metsän läpi ja alittaa Vihdintie kohtisuoraan ympyrän pohjoispuolelta ja liittyä Vanhaan Turuntiehen Pitäjänmäen "Mäkkärin" kohdalla. Rakennuksen, jossa allekirjoittaneen työpaika sijaitse, ja liikenneympyrän välissä on reilun sadan metrin joutomaatontti ilman mitään erityisiä luontoarvoja jossa ratikka mahtuisi kulkemaan vihdin- ja turunteiden välissä.

t. Rainer
 
junaa varten kiskot puuttuvat vain Leppävaarasta Tapiolaan.

Jos länsimetro olisi tehty lähijunana, ei olisi epärealistista toteuttaa junarataa Leppävaarasta Tapiolaan. Tällöin voitaisiin liikennöidä Espoon sisäistä, nopeaa junalinjaa Kivenlahti-Kauklahti-Leppävaara-Tapiola-Kivenlahti sekä junalinjaa Kamppi-Tapiola-Leppävaara-Huopalahti-Megapisara-Kamppi. Varsinkin jälkimmäinen linja olisi aika hurja parannus itäisen Espoon joukkoliikennetarjontaan.

Lisäksi voisi ajatella duo/lähijunarataa Niittykummusta Suurpellon kautta Espoon keskukseen ja edelleen Histaan.

Se on kyllä sääli, että metro on niin epäyhteensopiva kaiken muun kanssa. Duomahdollisuuskin olisi sentään olemassa lähijunien kanssa.
 
Jokerin idea ei ole olla nopein yhteys itä- Helsingin ja Espoon välillä. nopein yhteys tulee olemaan metro, kun sen jatkaminen Espoosen on valmis.

Siinä mielessä on turhaa laskea montako minuuttia raide-jokeri on bussijokeria hitaampi koska kukaan ei juuri matkusta päätepisteiden välillä.

Todellakin. Raide-jokeri ei ole nopein yhteys myöskään Oulunkylästä Tapiolaan tai Leppävaarasta Itäkeskukseen sen jälkeen jos ja kun Pisara valmistuu.

Jokerin hyvyyttä ei tarvitse mitata väleillä, joilla sitä ei paljoa käytetä.

Raide-jokerin tarkoitus on parantaa palvelutasoa ja matkustusmukavuutta. Kun jokeri pistetään raiteille on syytä oikoa myös joitakin pullonkauloja. Esim reitin siirto Pitksun ja Leppävaaran välillä rantaradan eteläpuolelle on yksi sellainen toimenpide, samalla se mahdollistaa tehokkaamman maankäytön Vermon alueella.

Raide-jokerilla kuljettava keskimatka on aika lyhyt. Minusta Jokerissa on aika paljon liityntäratikan piirteitä. Matkustusmukavuus, kapasiteetti ja luotettavat ja pitävät aikataulut tuovat paljon parannusta nykyiseen bussi-jokeriin verrattuna vaikka linjanopeus aleneekin. Nykyiseen verrattuna on iso parannus jos Oulunkylässä, Huopalahdessa, Leppävaarassa ja Tapiolassa saadaan kunnolla synkatut vaihdot jokerin ja junan tai metron välillä. Aikataulujen synkkaus vaatii ratkaisua, joka kulkee ihan oikeasti aikataulussa.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös