Raide-Jokerin nopeuttaminen

Oma väylä ei ole vain nopeuskysymys, se on myös luotettavuuskysymys. Omalla väylällä liikenne pystytään hoitamaan säännöllisemmin ja luotettavammin, kun muun liikenteen häiriöt ja epävarmuustekijät eivät samalla tavalla heijastu jokeriin.

Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma näyttää lähestyvän asiaa näin:"Vihdintien kiertoliittymässä rata on esitetty rakennettavaksi tasossa liittymän
läpi. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tekemien liikennesimulointien perusteella tästä ei aiheudu merkittävää häiriötä muulle liikenteelle."

Raide-Jokerilla on muuten varsin paljon risteyksiä, jyrkänpuoleisia kaarteita ja jalankulkijoiden ylityspaikkoja. Valmiutta rajoittaa esimerkiksi autojen kääntymistä radan yli on ollut aika heikosti ja Leppävaarassa kuljetaan sekaliikenteessä asuntokaduilla eikä bussin tapaan Kehä I:llä

Espoon maisemat ovat minulle tuntematonta maata, joten ehdottelen parannuksia Helsingin puolelle rajaa. Temen aiemmin linkkaamaa pdf:fää kannattaa vilkuilla, niin pysyy paremmin kartalla. Numerointi viittaa yleissuunnitelman paalutukseen.

5) Latokartano - Viikinmäki, 950m, 70 + 20 + 20 = 130s, Itiksestä 8 min
Ensimmäiset parisataa metriä mentäneen suht hiljaan mutta sen jälkeen voisi mennä taas täydellä nopeudella pysäkille saakka. Viikinraitin kevyen liikenteen ylitys pitäisi poistaa, ehdotan että se silta alkaisi sen verran aiemmin että tuo olisi alitus. Toisella puolella taas Aulangontie vaatisi ihan raskaat puomit, ylikulkukin olisi ehkä mahdollinen jos se tehtäisiin sillan yhteydessä

1) (Arvelisin että po. Viikin tiedepuisto - Viikinmäki) Rata laskeutuu Pihlajamäentietä Viikintien kiertoliittymään ja kääntyy sitä sivuten kavutakseen jälleen Lahdenväylän ylittävälle sillalle. Tähän voisi hyvin rakentaa sillan loiventamalla pengertä paalulta 11050, jolloin rata saataisiin kääntymään siltakannella loivemmin Pihlajamäentielle. Kevyenliikenteen väylä pitäisi varmaan reitittää uudelleen kohdasta 11300.

2) Oulunkylän aseman tienoilla voisi pysäkin Mäkitorpantie siirtää Oulunkyläntien loppuun, kohtaan 8300. Tässa voisi kumipyöräliikenteen kaistoja ryhmitellä siten, että busseille ja ratikalle syntyisi kelvollinen vaihtopysäkki. Yksityisautoilun voi ohjata omilla kaistoillaan kiertoliittymään. Pääradan alitusen ja kiertoliittymän väli on noin 120 metriä ja leveyttä saa siirtämällä mini-golfkentän muualle.

3) Käskynhaltijantien/Pakilantien ja Tuusulantien ramppien eli paalun 6700 kohdalle kiertoliitymä, jolloin vasemmalle kääntyminen voidaan kieltää aina Pirjontien kiertoliittymään - noin paaluun 5970 - saakka. Kyseenalainen juttu, maunulalaiset eivät varmaan tykkäisi ja ratikan nopeus olisi varmaan muutoinkin vähäinen tällä osuudella.

4) Eliel Saarisen tie välillä Ilkantie-Nuijamiestentie, paalut 4300-4750, voidaan vasemmalle kääntyminen kieltää kokonaan, pätkä on lyhyt ja tarjoaa kumpaankin suuntaan autoilijoille yhtä kätevän reitin. Aitaa keskelle.

5) Mitä tapahtuu paalujen 2500 ja 2700 välissä Eliel Saarisen tiellä? Yksiraiteinen osuus?

6) Haagan liikenneympyrä, siltahan tähän tarvittaisiin tai ainakin radan linjaus, kuten täällä on ehdotettu, vain Vihdintietä poikittamaan.

7) Pitäjänmäentiellä en oikein osannut valita kahdesta vaihtoehdosta: a) rata kadun pohjoislaitaan ja kaikki muut pohjoislaidan kadut kiinni paitsi Takomotie tai b) kiertoliittymä Pitäjän- ja Pajamäentien risteykseen, rata keskelle katua ja aita ratojen väliin. Vaihtoehto a tuottaisi mahdollisesti tukkoisen risteyksen ja b lisäisi autoliikennettä Kaupintiellä.

8) Pajamäentien risteyksen tienoille voisi rakentaa liityntäpysäkin bussi-ratikka.

Nopeuttamisessa ei mielestäni ole kysymys pelkästä linjanopeuden kasvattamista, matkanopeuteen vaikuttaa myös vaihtojen sujuminen vaihtopysäkeillä ja -asemilla. Etenkin satunnaismatkustajille sekoilu epäselvillä vaihtopaikoilla on turhauttavaa.

Raide-Jokerista vaihtaminen paikallisjunaan tai metroon edellyttää, yhdellä poikkeuksella, tasonvaihtoa tai useampia. Matkustajat tulevat ryntäilemään rappusissa ja kohtaamaan turhauttavia "niin lähellä, niin kaukana" -tyyppisiä tilanteita; Oulunkylässä voi katsella ratikan ikkunasta lähijunaa, johon ei ehdi. Ainoa poikkeus on Leppävaara, jossa pääsee ilman tasonvaihtoa Helsingin suunnan laiturille (muistanko oikein?). Itäkeskuksessa voisi Jokerin johtaa samaan tasoon metrolaitureiden kanssa nykyiseen parkkihalliin, jolloin kaupungin suunnan metroraiteella ja jokerin päätepysäkillä tulisi olemaan yhteinen laituri. Näin vaihto sujuisi edes toiseen suuntaan mukavasti laiturin ylitse kävellen. Tasonvaihdot eivät tällä vähenisi, mutta sääsuoja tulisi kuin itsestään.

Katsellessani lävitse tuon alustavan yleissuunnitelman suunnitelmakarttoja en hämmästyksekseni huomannut yhtään pysäkkiratkaisua terminaalien ulkopuolella, jossa olisi helppo vaihtaa bussiin. Löytääkö joku sellaisen? Kun vaunuissa tulee olemaan ovet molemmin puolin, niin voisiko saada edes pari sellaista pysäkkiä, jolla vaihto tapahtuisi kävellen laiturin ylitse, ylittämättä ajorataa tai kiskoja. Tälläisillä pysäkeillä pitäisi olla busseille aikataulu, jonka mukaan matkustaja voisi olla varma vaihtoyhteyden toteutumisesta. Kohdat 2 ja 8 listauksessani liittyvät tähän. Mahdollisesti jossakin Maunulan tienoilla voisi myös olla tarvetta tälläiselle pysäkille.

Eräs täsmällisyyttä ja ennustettavuutta, siten nopeutta lisäävä konsti voisi olla Jokerin liikennöiminen kahdessa tai kolmessa palassa (vedetty karvalakista): J1 Itis - Huopalahti, J2 Oulunkylä - Leppävaara, J3 Huopalahti - Tapiola. Näin mahdolliset häiriöt eivät sotkisi koko linjan liikennettä sekä kapasiteettia voisi säätää tarkemmin kysynnän mukaan. Ainakin itänaapurissamme näyttää olevan tapana viritellä linjastoja näin.

Nopeutuuko matkanteko, lisääntyykö kysyntä?
 
Eräs täsmällisyyttä ja ennustettavuutta, siten nopeutta lisäävä konsti voisi olla Jokerin liikennöiminen kahdessa tai kolmessa palassa (vedetty karvalakista): J1 Itis - Huopalahti, J2 Oulunkylä - Leppävaara, J3 Huopalahti - Tapiola. Näin mahdolliset häiriöt eivät sotkisi koko linjan liikennettä sekä kapasiteettia voisi säätää tarkemmin kysynnän mukaan. Ainakin itänaapurissamme näyttää olevan tapana viritellä linjastoja näin.
En lähtisi tällaiseen ajatteluun. Sillä luodaan lisää vaihtoja, ja vaihdot ovat hyvä keino karkottaa matkustajia. Toimii ehkä pakkokäyttäjärjestelmissä. Sellainen vaihto, joka tapahtuu istuen vaunussa ajantasauksen ajan on aina parempi kuin joutua vaunusta ulos.

Risteyksien kohdalla on täysin perusteltua olettaa ajonopeuden olevan tuota luokkaa kun kansainväliset ja paikallisetkin kokemukset osoittavat, etteivät raitiovaununkuljettajat kuitenkaan aja juuri tuota kovempaa edes liikennevaloin ohjattuun risteykseen.
On vaan hieman erikoista, etteivät bussikuskit ja muu autoilu noudata tällaista varovaisuutta. Liikennevaloihin luotetaan sokeasti, silloinkin kun ne ovat jo keltaisella. Rautatieliikenteessäkin lähtökohta on, että tieliikenne väistää ja törmäyksessä syyllinen on yksiselitteisesti auto. Miksi rautatiellä kulkevan raitiovaunun kanssa pitää olla toisin?

En moiti raitioliikenteen turvallisuuskulttuuria, vaan tieliikenteen hällä väliä -menoa. Ja näkyyhän se sitten tilastoissa. Onko niin, että kun julkisen vallan toimilla kaikki pakotetaan käyttämään autoa, niin ei julkinen valta sitten enää voi vaatia, että kaikki noudattavat autoilun sääntöjä, kun se on niin vaikeata. Eli sääntöjen noudattamista voi vaatia vain ammattiväeltä. Pidän tätä varsin erikoisena asenteena, joskaan en yllättävänä. Kaikkihan ovat keskitasoa parempia autoilijoita.

Sama vanha vääntö palaa taas. Se, että petteri osoitti ettei laskelmasi pidä yhtä todellisten järjestelmien kanssa, osoittaa ettei laskelmasi päde Raide-Jokerin nopeuden arvioimiseen.
Sama vanha vääntö, niin. Petteri ivaa minua henkilönä käyttäen ilmaisuja ”lentävä raitiovaunu”, ”haavemaailma”, ”yliluonnollinen ihmeratikka”, ”tuosta sadusta” ja ”haavelaskelmat”. Ja Petterin omien tarkoitusperien mukaan valitsemat esimerkit EIVÄT osoita minun eivätkä muidenkaan laskelmista yhtään mitään.

Alkeisfysiikka pätee, mutta useimmissa reaalimaailman tilanteissa on häiriötekijöitä, joiden takia yksinkertaiset mallit eivät kuvaa todellisuutta tarkasti. Kuten esim. Raide-Jokerilla 30 km/h nopeusrajoitukset risteyksissä (joiden huomiointi laskuissa on sinänsä vielä triviaalia).
Kyllä, triviaalia, mutta ei välttämättä oleellista. Kun tekee näitä asioita työkseen, oppii ymmärtämään, millä asialla on merkitystä ja millä ei. Ja missä suuruusluokissa asiat ovat. Jos vaunu ajaa 50 km/h ja hiljentää tasoristeykseen nopeuteen 30 km/h, matka-aika pitenee 4 sekuntia verrattuna siihen, että ajetaan hiljentämättä. Reaalimaailmassa on enemmän epätarkkuutta kaikenlaisissa asioissa kuin yhdessä tasoristeyshiljennyksessä. Sen voi ottaa yksinkertaisessa laskelmassa huomioon esimerkiksi sillä, että 70 km/h ajonopeudelle suunniteltua Jokerirataa arvioi 50 km/h ajonopeudella. Siten tulee huomioiduksi muitakin tekijöitä, kuten jyrkkiä kaarteita.

Antero
 
Sama vanha vääntö, niin. Petteri ivaa minua henkilönä käyttäen ilmaisuja ”lentävä raitiovaunu”, ”haavemaailma”, ”yliluonnollinen ihmeratikka”, ”tuosta sadusta” ja ”haavelaskelmat”. Ja Petterin omien tarkoitusperien mukaan valitsemat esimerkit EIVÄT osoita minun eivätkä muidenkaan laskelmista yhtään mitään.

Minusta sinä olet esittänyt tässä ketjussa ja aikaisemminkin laskelmia sekä väitteitä, joita yllä käytetyt ilmaisut kuvaavat oikein hyvin. Kirjoitat myös sen verran "kovaa", että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Toki ymmärrän, jos sinusta on oikein kiusallista, että foorumilla on vastusta.
 
Eräs täsmällisyyttä ja ennustettavuutta, siten nopeutta lisäävä konsti voisi olla Jokerin liikennöiminen kahdessa tai kolmessa palassa (vedetty karvalakista): J1 Itis - Huopalahti, J2 Oulunkylä - Leppävaara, J3 Huopalahti - Tapiola. Näin mahdolliset häiriöt eivät sotkisi koko linjan liikennettä sekä kapasiteettia voisi säätää tarkemmin kysynnän mukaan. Ainakin itänaapurissamme näyttää olevan tapana viritellä linjastoja näin.
J1 Itis-Vihdintien liikenneympyrä (hyvä kääntyä ympäri + vaihto Vihdintien ja Pitäjänmäentien linjoihin ja viiskakkoseen) J2 Viikki-Leppävaara-Tapiola (Leppävaara-Tapiola Raide-Jokerin reittiä) ja J3 Suursuo-Westend (nykyistä reittiä). Luultavasti valtaosa matkoista olisi silti vaihdottomia. Ruuhkassa J1 ja J2 8 minuutin välein tahdistettuna niin, että yhteisellä osuudella väli on 4 min. J3 10 minuutin välein.
Sellainen vaihto, joka tapahtuu istuen vaunussa ajantasauksen ajan on aina parempi kuin joutua vaunusta ulos.
Entä jos Viikki, Suursuo, Huopalahti ja Leppävaara olisivat lämmitettyjä umpipysäkkejä? Viikissä lasikuutio johon bussi ajaa sisään ja sisällä lämmitys, Suursuossa sama juttu, Huopalahti on jo tunnelissa joten tunneliin lämmitys ja sulkeutuvat ovet lämmön säästämiseksi ja henkilöautojen välttämiseksi. Leppävaarassa lämmitetty pysäkkikoppi, mutta bussi jää sen ulkopuolelle. Minua ei bussinvaihto haittaa jos toinen bussi tulee pian tai jos pysäkki on lämmitetty. Tässä tapauksessa molemmat ehdot täyttyisivät.
 
Kirjoitat myös sen verran "kovaa", että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Haluaisin täydentää vielä edellemainittua ajatusta. Minusta Anteron tapa esittää asiat on ollut ajoittain voimakkaan poliittinen ja joitain propagandan keinojakin käyttävä.

Minusta tuollaista argumentointia vastaan on ihan ok käyttää värikkäitä ilmaisuja ja kirjallisia koukkuja. Ne ovat voimakkaan argumentoinnin ammuksia. Lukijat sitten päättävät, kuka esittää asiat paremmin.

Tässä ketjussa jotkin laskelmat ja argumentit taisivat jäädä tosi pahasti jyrän alle. Itsekin joskus nettikeskustelussa kanveesiin löytynä tiedän, ettei se ole kovin hauskaa. Mutta kyllähän siitä toipuu, parhaimmassa tapauksessa ottaa opiksi ja seuraavassa keskustelussa pärjää paremmin. ;)
 
Minusta sinä olet esittänyt tässä ketjussa ja aikaisemminkin laskelmia sekä väitteitä, joita yllä käytetyt ilmaisut kuvaavat oikein hyvin. Kirjoitat myös sen verran "kovaa", että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Toki ymmärrän, jos sinusta on oikein kiusallista, että foorumilla on vastusta.
Ja Petterillä sama vanha vääntö jatkuu...

Antero
 
Sen voi ottaa yksinkertaisessa laskelmassa huomioon esimerkiksi sillä, että 70 km/h ajonopeudelle suunniteltua Jokerirataa arvioi 50 km/h ajonopeudella.

Jokerin radasta on kuitenkin vain murto-osa suunniteltu 70 km/h ajonopeudelle. 50 km/h kuvaa paremmin järjestelmän keskimääräistä huippunopeutta. Häiriöiden kanssa toteutuva taso on todennäköisesti siis pienempi.
 
Haluaisin täydentää vielä edellemainittua ajatusta. Minusta Anteron tapa esittää asiat on ollut ajoittain voimakkaan poliittinen ja joitain propagandan keinojakin käyttävä.

Minusta tuollaista argumentointia vastaan on ihan ok käyttää värikkäitä ilmaisuja ja kirjallisia koukkuja. Ne ovat voimakkaan argumentoinnin ammuksia. Lukijat sitten päättävät, kuka esittää asiat paremmin.

Tässä ketjussa jotkin laskelmat ja argumentit taisivat jäädä tosi pahasti jyrän alle. Itsekin joskus nettikeskustelussa kanveesiin löytynä tiedän, ettei se ole kovin hauskaa. Mutta kyllähän siitä toipuu, parhaimmassa tapauksessa ottaa opiksi ja seuraavassa keskustelussa pärjää paremmin. ;)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Alku
http://voteme.tek.fi/node/92
http://www.antero.alku.net/index.html
http://www.kaupunkiliikenne.net/
 
Jokerin radasta on kuitenkin vain murto-osa suunniteltu 70 km/h ajonopeudelle. 50 km/h kuvaa paremmin järjestelmän keskimääräistä huippunopeutta. Häiriöiden kanssa toteutuva taso on todennäköisesti siis pienempi.
Raidejokerin raportti sanoi:
Raide-Jokerin suunniteltu enimmäisnopeus on vapaissa olosuhteissa 70 km/h. Katutilassa ja katuristeyksissä nopeus ei ylitä muun liikenteen nopeutta.
Raidejokerin suunnitteluperiaatteet sanoi:
Maksiminopeus 80 km/h vain erillisellä ajouralla, ei tasoristeyksiä, tasoristeysten kohdalla max 50 km/h
Voisitko postata tai linkata jonkin dokumentin, joka yksiselitteisesti ja tarkasti selvittäisi, miten TTK on suunnitellut Jokerin liikennöinnin ja laskenut aikataulun? Onhan vähintäänkin turhauttavaa, jos käyttää lähtöarvoina niitä tietoja, joita raportissa ja suunnitteluperiaatetaulukossa on esitetty, mutta aina kun niiden perusteella arvioi tai laskee, niin tipahtaa jokin ”salainen” tieto, jolla on hyvä perustella, että arvio ei ole oikein.

Jos Raidejokerin suunnittelun ja liikennöinnin lähtökohta on, ettei se saa tarjota nykyistä bussia lyhyempää ajoaikaa linjan päästä päähän vuonna 2030, niin tietenkin on turha edes perustaa keskusteluketjua pohtimaan miten linjaa voisi nopeutta. Ja jos tehtävänanto on tämä, niin kyllä sellaisen suunnitelmaan tekee ihan yhtä hyvin saksalainen kuin espoolainenkin konsultti. Kummankaan työ ei tarkoita sitä, etteikö tuollaiseen esikaupunkialueeseen olisi mahdollista tehdä Raidejokeria, joka on huomattavasti nopeampi kuin nyt autojen seassa kulkeva bussilinja.

Haluaisin täydentää vielä ...
Tässä ketjussa jotkin laskelmat ja argumentit taisivat jäädä tosi pahasti jyrän alle. Itsekin joskus nettikeskustelussa kanveesiin löytynä tiedän, ettei se ole kovin hauskaa. Mutta kyllähän siitä toipuu, parhaimmassa tapauksessa ottaa opiksi ja seuraavassa keskustelussa pärjää paremmin. ;)
Ja vääntösi vain jatkuu ja jatkuu. Jos sinun tapaisesi jokamiehet eivät tiedä eivätkä ymmärrä miten joukkoliikennettä suunnitellaan ja hoidetaan, niin ei siitä kenenkään tarvitse mitään oppia. Minulle on yhden tekevää mitä sinä luulet. Enkä kärsi siitä, että olet väärässä, ymmärrät sen itse tai et.

Lähinnä on ikävää muiden foorumin lukijoiden kannalta, kun täällä meuhkaa henkilö, joille on tärkeämpää toisten pilkkaaminen kuin asiasta keskusteleminen. Minua eivät henkilökohtaisuudet kiinnosta. Jos kiinnostaisi, en kuitenkaan kirjoittelisi niistä täällä, koska ymmärtääkseni tämä ei ole mikään henkilösuhdefoorumi. Siksi toivon, että lopettaisit jo.

Antero
 
Jos sinun tapaisesi jokamiehet eivät tiedä eivätkä ymmärrä miten joukkoliikennettä suunnitellaan ja hoidetaan, niin ei siitä kenenkään tarvitse mitään oppia.

petteri on esittänyt ihan asiallista kritiikkiä. Muistaakseni olet itsekin kirjoittanut tällä foorumilla, että ei pitäisi olla väliä sillä kuka sanoo, vaan mitä sanoo.
 
petteri on esittänyt ihan asiallista kritiikkiä. Muistaakseni olet itsekin kirjoittanut tällä foorumilla, että ei pitäisi olla väliä sillä kuka sanoo, vaan mitä sanoo.
Petteri ivaa minua henkilönä käyttäen ilmaisuja ”lentävä raitiovaunu”, ”haavemaailma”, ”yliluonnollinen ihmeratikka”, ”tuosta sadusta” ja ”haavelaskelmat”.
Minusta sinä olet esittänyt tässä ketjussa ja aikaisemminkin laskelmia sekä väitteitä, joita yllä käytetyt ilmaisut kuvaavat oikein hyvin.
Jos sinä pidät edellä siteerattua Petterin kirjoittelua asiallisena kritiikkinä, meillä on eri käsitys siitä, mikä on asiallista kritiikkiä.

En myöskään pidä asiallisena kritiikkinä väittää, että Pariisin korttelikaupungissa sijaitsevalla bulevardilla kulkevan 100.000 matkustajaa vuorokaudessa kuljettavan raitiotien linjanopeus kuvaa Helsingin esikaupunkialueelle tehdyn Jokerin linjanopeutta. Ja jos lasken Raidejokerista julkisesti tiedossa olevien ominaisuuksien ja yleisen alalla noudatetun käytännön ja tyyppiarvojen perusteella jonkin linjanopeuden, en pidä asiallisena kritiikkinä väittää, että laskelmani on väärin ja en osaa laskea, koska kerran siellä Pariisissakin on eri linjanopeus.

Minä en tiedä, mikä Petteri on oikeasti ja mikä on hänen koulutuksensa ja ammattinsa. Siitä huolimatta tai sen vuoksi puutun vain hänen täällä esittämiinsä asiavirheisiin, enkä nimittele tai pilkkaa häntä. Se on minun mielestäni asiallista kritiikkiä. Nimitin häntä ”jokamieheksi”, koska en yksinkertaisesti tiedä, miten henkilönsä salaavaa voi nimittää. Jos vaikka kirjoitan ”harrastelija”, hän voi kohta ilmaantua lakimiehensä välityksellä haastamaan minua oikeuteen kunnianloukkauksesta, jos vaikka olisi joukkoliikenneyrityksen johtaja. ”Jokamies” ei minusta ole sen loukkaavampi nimitys kuin vaikka ”kansalainen” tai ”henkilö”.

Minä esiinnyn täällä omalla nimelläni ja Petteri näyttää tietävän varsin hyvin taustani, kuten ammattini ja koulutukseni. Hänen harjoittamansa herjaus on siten aivan ilmeisen harkittua ja tietoista, ei mitään asiallista kritiikkiä.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Voisitko postata tai linkata jonkin dokumentin, joka yksiselitteisesti ja tarkasti selvittäisi, miten TTK on suunnitellut Jokerin liikennöinnin ja laskenut aikataulun?

Nähdäkseni siteeraamasi raportti kertoo asian varsin hyvin. Erillisradalla maksiminopeus on 70 km/h. Katutilassa nopeus taas ei ylitä muun liikenteen nopeutta. Joudun kuitenkin myöntämään olleeni väärässä nopeusrajoituksen osalta, koska erillisradaksi näytetään tulkitun varsin usein myös kadun keskellä oleva rata. Nopeusrajoitus on siis varsin laajasti 70 km/h. Ongelmaksi muodostuvat risteykset ja muut pistemäiset rajoitukset, jotka katkaisevat nopean ajon.

50 km/h ylittyy useimmilla pysäkkiväleillä Louhenaukiolta Säterinmetsään, Perkkaalta Pajamäkeen, Hämeenlinnanväylältä Pirjontielle, Oulunkylästä Viikkiin ja Latokartanosta Itäkeskukseen eli varsin suurella osalla linjaa. 70 km/h asti ei tosin ehditä kiihdyttää kuin Veräjälaakson ja Viikinmäen ja Latokartanon ja Myllypuron välillä. Lähelle päästään muutamalla muulla välillä.
 
Nähdäkseni siteeraamasi raportti kertoo asian varsin hyvin. Erillisradalla maksiminopeus on 70 km/h. Katutilassa nopeus taas ei ylitä muun liikenteen nopeutta. Joudun kuitenkin myöntämään olleeni väärässä nopeusrajoituksen osalta, koska erillisradaksi näytetään tulkitun varsin usein myös kadun keskellä oleva rata. Nopeusrajoitus on siis varsin laajasti 70 km/h. Ongelmaksi muodostuvat risteykset ja muut pistemäiset rajoitukset, jotka katkaisevat nopean ajon.

50 km/h ylittyy useimmilla pysäkkiväleillä Louhenaukiolta Säterinmetsään, Perkkaalta Pajamäkeen, Hämeenlinnanväylältä Pirjontielle, Oulunkylästä Viikkiin ja Latokartanosta Itäkeskukseen eli varsin suurella osalla linjaa. 70 km/h asti ei tosin ehditä kiihdyttää kuin Veräjälaakson ja Viikinmäen ja Latokartanon ja Myllypuron välillä. Lähelle päästään muutamalla muulla välillä.

Luulenpa, että tämä "erotetun radan" määritelmä on monille tämänkin forumin lukijalle epäselvä, maallikoista puhumattakaan, ja tämä on yksi syy siihen miksi raitioliikenne kuvitellaan lähtökohtaisesti hitaaksi.

On myös hyvä muistaa se, että pysäkinväli määrittelee osaltaan järkevän maksiminopeuden kullekin välille ja keskimääräisen kiihtyvyyden ja hidastuvuuden arvolla 0,8 m/s^2 nopeuteen 70 km/h kestää noin 236 m ja 25 s. Nopeuteen 50 km/h vastaavat arvot ovat 121 m ja 17 s ja nopeuteen 30 km/h 87 m ja 21 s.

600 metrin pysäkkivälillä häiriötön ajo mainitulla nopeuden muutoksen arvolla ja huippunopeudella 70 km/h kestää n. 55 s, huippunopeudella 50 km/h 60 s ja huippunopeudella 30 km/h 83 s (ilman pysäkkipysähdyksiä siis).

Kilometrin pysäkkivälillä vastaavat ajoajat ovat 76 s, 90 s ja 131 s.

400 m pysäkkiväli taas vie nopeudella 50 km/h aikaa 46 s ja nopeudella 30 km/h 59 s.

Kaupunkimaisilla osuuksilla, joilla ei yleisen käsityksen mukaan olisi turvallista ajaa autoliikenteen niopeutta kovempaa, ei usein olisikaan välttämättä edes tarvis ajaa kovin lujaa johtuen lyhyestä pysäkkivälistä. Siellä taas missä pidempi pysäkkiväli mahdollistaa suuremmat nopeudet, on taas vähemmän häiriötekijöitä.

Pysäkkien väliltä on laskettavissa todennäköisten konfliktipisteiden määrä ja yksi tapa arvioida häiriöiden vaikutusta voisi olla laskea yhdestä konfliktipisteeryhmästä (esim. T-risteyksessä, jossa molemmin puolin suojatiet, on yhteensä viisi konfliktipistettä yhden suunnan raitioliikenteen ja muun liikenteen välillä) aiheutuvan yksi pysähtymiseen johtava häiriö tietyllä todennäköisyydellä jokaisella linjasivulla. Linjasivua kohden häiriöihin yhteensä kuluvan lisäajan odotusarvo on tällöin X minuuttia. Tämä on ihan todennököisyyslaskentaa ja riskianalyyseissä käytettyä tekniikaa.

Pitäisi vaan ehtiä itsekin perehtyä paremmin sekä edellä mainittuihin, että liikennevirtateorioihin ja suorittaa vähän kokeellista laskentaa ja verrata sitä Helsingin nykyisen ratikkaverkon toteutuneisiin ajoaikoihin ja liikennöintiympäristöön, niin voisi sanoa onko edellä kirjoitetussa mitään järkeä :biggrin:
 
Pysäkkien väliltä on laskettavissa todennäköisten konfliktipisteiden määrä ja yksi tapa arvioida häiriöiden vaikutusta voisi olla laskea yhdestä konfliktipisteeryhmästä (esim. T-risteyksessä, jossa molemmin puolin suojatiet, on yhteensä viisi konfliktipistettä yhden suunnan raitioliikenteen ja muun liikenteen välillä) aiheutuvan yksi pysähtymiseen johtava häiriö tietyllä todennäköisyydellä jokaisella linjasivulla. Linjasivua kohden häiriöihin yhteensä kuluvan lisäajan odotusarvo on tällöin X minuuttia. Tämä on ihan todennököisyyslaskentaa ja riskianalyyseissä käytettyä tekniikaa.

Tuollainen konfliktipistemetodi vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta tavalta arvioida ratkaisujen nopeutta. Onkohan mistään maailman kaupungista tehty tuolla menetelmällä tutkimusta?

Toki tuossa metodissa pitäisi varmaan suomen oloissa arvioida myös erilaisten konfliktilähteiden herkkyyttä ulkoisille olosuhteille. Otetaan esimerkkinä vaikka rautatieliikenne. Hyvissä oloissa konfliktipisteiden määrä vaikuttaa olevan hyvin matala. Johonkin pisteeseen asti konfliktit pysyvät hyvin hallussa.

Mutta parina viime talvena on havaittu, että talvisissa pakkasoloissa ilmeneekin yllättäviä haasteita. Jäätyviä vaihteita, Hyytyviä junia, temppuileva asetuslaite jne. Samalla systeemin toimivuus suorastaan romahtaa. Nämä konfliktipisteet eivät toki ole ihan samanlaisia kuin raide-Jokerilla, mutta konflikteja kuitenkin. Sama ilmiö on muuten havaittavissa myös Helsingin raitiotie- ja bussiliikenteessä, kelin huonontuessa konfliktien määrä kasvaa voimakkaasti.

Varmaan tuollaisia konfliktipisteitä tutkittaessa kannattaisi myös kiinnittää huomiota niiden jakaumaan ja kumuloitumiseen erilaisissa oloissa.
 
Jos sinä pidät edellä siteerattua Petterin kirjoittelua asiallisena kritiikkinä, meillä on eri käsitys siitä, mikä on asiallista kritiikkiä.

Petteri käytti värikkäitä ilmaisuja, mutta ei ainakaan minun mielestäni asiattomia. Paljon kovempiakin asioita on esitetty tällä foorumilla.

Minä en tiedä, mikä Petteri on oikeasti ja mikä on hänen koulutuksensa ja ammattinsa.

...

Minä esiinnyn täällä omalla nimelläni ja Petteri näyttää tietävän varsin hyvin taustani, kuten ammattini ja koulutukseni. Hänen harjoittamansa herjaus on siten aivan ilmeisen harkittua ja tietoista, ei mitään asiallista kritiikkiä.

Eipä tällä foorumilla koulutuksella tai ammatilla olekaan merkitystä, vaan sillä, mitä kirjoittaa.

On ihan luonnollista, että vaaliehdokkaana useat käyttäjät tuntevat juuri Sinun taustasi. Eikös vaalikampanjointi yleensä pyrikin lisäämään ehdokkaan tunnettuutta.
 
Takaisin
Ylös