Tampereen ja Turun raideliikenteen suunnitteluperiaatteet

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Kummallista kyllä sekä Turussa että Tampereella pikaraitioteiden lomaan on kaavailtu myös raskaan raiteen linjoja ent. RHK:n ratoja käyttäen kömpelöllä ratageometrialla ja raskaalla kalustolla.

Kun itse osallistun tähän suunnittelutyöhön, voin täsmentää sinulle, että Turkuun on suunniteltu 1 h vuorovälillä kulkevia nopeita Regio Express - tyyppisiä junia Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin. Junien matka-aika-tavoitteet ja muun liikenteen tarpeet ovat sellaiset, että ko. reittejä ei ole mitään mieltä liikennöidä muulla kuin nopealla, 120-160 km/h huippunopeuksiin yltävällä paikallisjunakalustolla, joka teknisesti vastaa esim. Sm4/Sm5 - junia.

Duoraitiovaunukalustoa ei ole olemassa yli 100 km/h huippunopeudelle. On eri asia, voidaanko myöhemmässä vaiheessa tehdä lyhyempiä linjoja, joilla duoraitiovaunu olisi mielekäs vaihtoehto.

Valinta "kevyen" ja "raskaan" raideliikenteen välillä on tekninen valinta, joka riippuu vaadittavista ominaisuuksista. Osaksi raja on kokonaan veteen piirretty viiva.

Ensin tulisi tehdä HKL/HSL:n ohjaamana Tampereen raiteet ja Turkuun sitten myöhemmin Tampereen kokemuksilla.

Mikä oikeus sinulla on priorisoida, minne tehdään ensin?

HKL/HSL kanssa tehdään tietysti virkamies- ja luottamusmiesyhteistyötä tasavertaisina kumppaneina ja vaihdetaan kokemuksia, niin kuin koko ajan tehdäänkin.

Sen sijaan olen vakuuttunut, että teknistä asiantuntemusta ei kannata hankkia HKL:ltä tai HSL:ltä vaan mielummin suoraan asian osaavilta ulkomaisilta asiantuntijoilta.

HKL/HSL ei luonnollisesti tule olla mitään päätös- tai ohjausvaltaa Tampereen tai Turun ratkaisuihin.
 
= toimimaton kokonaisuus. Nopeus ja eristämätön rata eivät toimi yhdessä.
= toimimaton kokonaisuus. Hitaat ja pitkät raitiojunat tukkisivat kaiken muun katuliikenteen.
= toimimaton kokonaisuus. 2-4 minuutin vuorovälit kaikilla pikaratikan hehkutetuilla "ominaisuuksilla" kumoavat itse itsensä.
= pikaratikka ei ole todellinen vaihtoehto.

Kuten toisessa ketjussa totesin, suosittelen sinulle tutustumismatkaa muutamaan nykyaikaiseen raitiotiekaupunkiin. Voin antaa vaikka suositeltavan matkaohjelman riippuen kiinnostuksenaiheistasi. Näissä käymällä sitten selviäisi sinulle, että kaikki yllä olevat väitteesi ovat ihan omaa keksintöäsi. Jos haluaa käydä Helsingin kokoluokan kaupungeissa, suosittelen esimerkiksi Kölniä ja Düsseldorfia joissa keskustassa on tunneleita, jotka sinusta ovat kivoja. Jos haluat käydä Turun tai Tampereen kokoluokassa, suosittelen esimerkiksi Freiburgia, Strasbourgia, Baselia ja Rostockia. Osaan näistä voi vallan hyvin mennä samalla matkalla.

Raitiojunat eivät itsessään ole "hitaita". Niillä on täsmälleen samat nopeusominaisuudet eli kiihtyvyys ja huippunopeus kuin metrojunillakin, koska kiihtyvyyden määrittää se, pysyvätkö matkustajat pystyssä.

Junan pituus ei merkittävästi vaikuta muuhun liikenteeseen.

Tampereelle ja Turkuun kaavaillut pikaraitioradat eivät tosiasiassa ole "pikaratikoita" vaan 1800-luvun lopun museoraitioteitä viilattuna vähemmällä pysäkkimäärällä.

Tampereelle ja Turkuun suunnitellaan tämän hetkisen, 2010-luvun, normaalin hyvän käytännön mukaisia moderneja raitioteitä, joiden linjanopeus on kaupunkirakenteeseen verrattuna optimaalinen, etuudet hyvät, kalustokoko tarkoituksenmukainen (30-75 m x 2,65 m), radan rakenne toimiva ja käytössä on kokonaan avorahastus . Tällainen ratkaisu on matkustajan kannalta kohteesta kohteeseen yhtä nopea tai hieman nopeampi kuin eritasoinen eristetty kevytmetro. Linjanopeus voi olla hieman alhaisempi, mutta sillä ei ole käyttäjän kannalta merkitystä, kun tasonvaihtoon kuluva aika jää pois.

Helsingin raitiotie on nykyisin teknisesti jälkeenjäänyt. Sen pääongelma ei kuitenkaan ole se, että se on maan päällä, vaan se, että etuudet ovat huonot, kalustokoko liian pieni, radan ajettavuus ja geometria huonot ja kuljettajien lipunmyynti on säilynyt. Helisingin raitiotiestä on ironisesti käytetty nimitystä museoraitiotie.
 
Tunnelit on ylipäänsä mielenkiintoinen kysymys.

Otetaan kuvitteellisen kaupungin keskusta-alue jonka halkaisija on 2km.

Leikitään että maan alta pääsee luotisuoraan läpi. Palvelun takia alue vaatii minusta kolme asemaa. Tuo tarkoittaa siitä että sen keskustan alittamiseen menee linjalla noin 5 min ja se maksaa noin 150 - 200 miljoona.

Katurata lienee hieman pidempi, sanotaan 2,5km. Jos se on edes jotenkin järkevästi tehty ratikka niin kyllä se tuon 10 minuutissa kulkee tiheään rakennetussa ympäristössäkin, 15km/h nopeus. Tuo maksaa sitten jotain 10 miljoonaa, eli käytännössä on tuo on ilmainen verrattuna siihen tunneliin.

Niiden keskustan jäävien matkustajien kannalta tuo tunnelirata on parhaimmilaan ehkä yhtä nopea kuin katurata, läpiajavien kannalta taas sen 5 min nopeampi. Toisaalta saman tien voisi tehdä sen keskustan kiertävän 3km kehäradan jolla pääsisi jossain 7 minuutissa keskustan ohi.

Voin kuvitella että on tilanteita jossa matkustajamäärät ovat niin suuria että tunnelointi on kannattavampaa liikennöintikustannusten kannalta tai muuten perusteltu, Töölön metro ratikkana voisi toimia noin, mutta en minä kyllä tuota taustaa vasten ihmettele että niitä tunneleita tehdään nykyään vähemmän.
 
Ainakin Turun ympäristön Regio Express junat tuntuvat melkoisen suurellisilta. Olisko aiheellista panna suunnitteluporukasta riippumattomat tyypit arvioimaan todellista liikennetarvetta. Esimerkiksi Turku - Uusikaupunki välille pantaisiin tunneittain juna kolmen matkustajan keskikuormalla. Uusikaupunki ei ole kovin iso kylä ja matkalle osuu Masku, jossa pikkuisen asutusta aseman ympärillä ja Vinkkilä vielä pienempänä. Loput pysäkit ihan selviä korpipysäkkejä.
 
Regio express - kommentilla viittasin lähinnä siihen, miksi ko. reiteillä tarvitaan normaalit junat, eli kyseessä ovat nopeat seudulliset yhteydet.

Uudestakaupungista Turkuun juna olisi yksityisautoa nopeampi yhteys. Matkustajakuormia on arvioitu useaan kertaan eri tahojen toimesta, ja arvioitu vuotuiset matkamäärät. Keskimääräinen matkustajakuorma junaa kohden on minimiarvioiden mukaan noin 15-20; ruuhkassa enemmän, hiljaiseen aikaan vähemmän.

Matkamääriä on hankala arvioida kun Suomessa ei ole tämänluonteisia junayhteyksiä; Ruotsiin ja Saksaan verraten matkamäärä-arviot ovat alakanttiin.
 
Junayhteydellä Tku-Uki saataisiin tehokkaasti lopetettua nykyinen kohtuullisen toimiva (olosuht.huomioiden) linja-autoliikenne. Matkustajia ei riitä kaikille, mutta nykyinen linja-autoliikenne tarjoaa sentään mahdollisuuden nousta kyytiin lukuisilta pysäkeiltä matkan varrelta, ja voidaan ajaa useampia reittejä. Loimaan suuntaan ei varmasti saada kannattavaa liikennettä, ja samat ongelmat se sinnekin päin toisi mukanaan, vaikka nykyinen liikennekin on toki vaatimatonta. Mikään juna tms. ei vie koskaan perille asti, vaan molemmissa päissä pitää matkaa jatkaa vielä jollain muulla konstilla.
 
Kannattaa nyt muistaa myös muutama tosiseikka:
- Bussiliikenteen matkamäärät Turku - Uusikaupunki - välillä ovat hyvin pienet ja kulkumuoto-osuus pieni. Pääosa nousijoista on taajamista lukuunottamatta koulukuljetuksia.
- Bussiliikenne on esimerkiksi Turku - Uusikaupunki - välillä 20-40 minuuttia hitaampi kuin junayhteys olisi. Bussiliikenne ei ole vaihtoehto yksityisautolle, toisin kuin junayhteys olisi. Junayhteys hoitaisi Turku - Uusikaupunki - välin matkat yksityisautoon verrattuna kilpailukykyisesti; todennäköisesti selkeä pääosa paikallisjunan matkustajista olisi ihmisiä, jotka nyt eivät lainkaan käytä joukkoliikennettä.
- Bussiliikenne Turku - Uusikaupunki - väleillä perustuu merkittävältä osalta esimerkiksi koulukuljetuksiin Vehmaalta Uuteenkaupunkiin ja Mynämäelle ym. Näiden kuljetusten tarve tai niiden julkinen tuki ei mihinkään katoa. Epäilemättä nopeat vuorot Turku - Uusikaupunki poistuvat, mutta mihin niitä tarvittaisiin kun juna korvaa ne?
- Bussiliikenne Mynämäen, Nousiaisten ja Maskun alueella palvelee pääosin taajamia jotka ovat paikallisjunan vaikutusalueen ulkopuolella. Niiden tarve tai kannattavuus ei mainittavasti muutu paikallisjunan seurauksena.
- Bussiliikenne Turku - Uusikaupunki - välillä perustuu siirtymäkauden liikennöintisopimukseksi muutettuun entisen linjaluvan antamaan yksinoikeuteen sekä julkiseen tukeen seutulipputuen ja koulumatkojen kautta. Siirtymäkauden jälkeen se muuttuu kilpailutetuksi liikenteeksi, jollei sitten haluta liikennöidä ilman julkista tukea ja yksinoikeutta. On viranomaisen asia, mikä on kokonaisuudessa kannattavin tapa ratkaista ko. liikenne.

Turku - Loimaa - reitillä bussipalvelu ja matkamäärät ovat olemattomia lukuunottamatta väliä Turku - Aura, jolla bussille on oma palvelualueensa. Turku - Loimaa - paikallisjunien kannattavin toteutustapa olisi ajaa taajamajunia koko reitti Turku - Loimaa - Toijala - Tampere.
 
Tampereelle ja Turkuun suunnitellaan tämän hetkisen, 2010-luvun, normaalin hyvän käytännön mukaisia moderneja raitioteitä, joiden linjanopeus on kaupunkirakenteeseen verrattuna optimaalinen, etuudet hyvät, kalustokoko tarkoituksenmukainen (30-75 m x 2,65 m), radan rakenne toimiva ja käytössä on kokonaan avorahastus . Tällainen ratkaisu on matkustajan kannalta kohteesta kohteeseen yhtä nopea tai hieman nopeampi kuin eritasoinen eristetty kevytmetro. Linjanopeus voi olla hieman alhaisempi, mutta sillä ei ole käyttäjän kannalta merkitystä, kun tasonvaihtoon kuluva aika jää pois.

Tampereen tai Turun tapaiset kaupungit ovat aika ihanteellista maastoa pikaraitioteille. Isommissa kaupungeissa pikaratikoilla on sitten paljon enemmän haasteita. Tampereella ja Turussa keskusta-alue on aika pieni ja heti sen ympäriltä alkavat isot kadut, jotka eivät ole valtavan ruuhkaisia isompien kaupunkien mittapuulla. Tampere on toki merkittävästi Turkua ruuhkaisempi maantieteestä johtuen.

Ja Tampereella ja Turussa etäisyydet ovat kuitenkin aika kohtuullisia, joten linjanopeus ei ole kauhean kriittinen suure, siitä voidaan vähän tinkiä palvelutason romahtamatta ja pitää kustannukset aisoissa. Samaan aikaan kohtuullisen matala joukkoliikenteen käyttöaste antaa hyvän mahdollisuuden joukkoliikenteen suosion kasvuun.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että voimakkaasti kasvava Tampere on käytännössä pidemmällä pikaratikkasuunnitelmissa. Kasvavassa kaupungissa on muuttuvia liikennetarpeita. Näkee sitten uskalletaanko Tampereella ryhtyä toimeen.

Turussa ei ihan samanlaista draivia taida käytännössä olla. Voi olla, että se johtuu myös Turun seudun hiipuvan teollisuuskaupungin tilanteesta. Kun seudun kasvu vaikuttaa hitaasti hiipuvan, ratikalle on ehkä vaikeampi löytää kannatusta.
 
Petterin kommenttiin on pakko todeta kaksi asiaa:
- Turku ei ole hiipuva teollisuuskaupunki, vaan monipuolinen kauppa - hallinto - yliopisto - satama - ja teollisuuskaupunki. Elinkeinorakenne on jokseenkin yhtä monipuolinen kuin Tampereella. Väestönkasvu on toki seudulla ollut hitaampaa kuin Tampereen seudulla, mutta kuitenkin jatkuvaa ja suurehkoa. Telakkateollisuus on toki ollut kriisissä, mutta ei se yksin ratkaise Turun kehitystä.
- Turussa on kaupunginvaltuusto jo 14.12.2009 tehnyt ehdollisen periaatepäätöksen raitiotien toteuttamisesta. Tampereella vastaavaa päätöstä ei ole, vaikkakin suunnittelu on hieman pidemmällä.

Tampereen ja Turun raideliikennehankkeiden kohtalo seuraaviksi neljäksi vuodeksi ratkeaa ensi eduskuntavaaleissa riippuen sitä seuraavan hallituksen kokoonpanosta ja liikennepolitiikasta. Siinä se "draivi" mitataan.
 
Viimeksi muokattu:
Se, että Turku ei ole ollut mukana Nokian nostamassa huumassa on ehkä jättänyt hieman väärän kuvan Turusta, varsinkin kun Turun medianäkyvyys on ollut viime vuosikymmeninä aika heikonlaista.

Myös se fakta, että Turku on jossain mielessä alisuorittaja on saattanut jättää virhekäsityksen Turun potentiaalista.

Ulkopuoliset käsittävät aika huonosti Turun kokonaisuutta. Siinä missä Tampereen Nokia ja Lempäälä ovat jossakin määrin tunnettuja, niin 5 kilometrin säteeltä Turun kauppatorilta alkavat Raisio ja Kaarina, sekä 15 km säteellä mukaan tulevat Naantali, "Parainen", Lieto ja Rusko, jotka ovat kaikki yhtä ja samaa kaupunkialue-kokonaisuutta, ovat tässä mielessä aika tuntemattomia ja ehkä mielikuviltaan Turusta irrallaan.

Sitten kun aletaan kartoittamaan, mitä tältä alueelta löytyy yliopistoista, öljynjalostamoihin, satamiin ja tiedekeskittymiin niin on pakko alleviivata, että Turku on täydellinen CITY, jossa on lähes kaikkea mitä kaupungeissa yleensä voi olla.

Ainoa mikä Turusta puuttuu on kunnon joukkoliikenne. Ja sekään ei puutu koon takia, vaan siksi että Turkuun jo rakennettu täysiverinen kaupunkijoukkoliikenne alasajettiin vuosikymmeniä sitten. Turku olisi jo täydellinen, mutta täydellisyydestä luovuttiin, Tampere sen sijaan ei ole koskaan vielä ollut raitiovaunukaupunki.
 
Kun itse osallistun tähän suunnittelutyöhön, voin täsmentää sinulle, että Turkuun on suunniteltu 1 h vuorovälillä kulkevia nopeita Regio Express - tyyppisiä junia Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin. Junien matka-aika-tavoitteet ja muun liikenteen tarpeet ovat sellaiset, että ko. reittejä ei ole mitään mieltä liikennöidä muulla kuin nopealla, 120-160 km/h huippunopeuksiin yltävällä paikallisjunakalustolla, joka teknisesti vastaa esim. Sm4/Sm5 - junia.

Flirt-junien kiihtyvyysominaisuudet näyttävät ainakin paperilla aika hyviltä. Voisiko Turun ja Helsingin välillä ajaa niillä nopeaa taajamajunayhteyttä, esim. muutaman IC/S-vuoron tilalla? Helsingin päässä juna voisi olla jotain Y-junan tapaista ja Turun päässä pysähtyä jonkun kerran Salon ja Turun välillä.
 
Turun päässä pysähtyä jonkun kerran Salon ja Turun välillä.

Salon ja Kupittaan välillä ovat entiset asemat Paimio, Piikkiö ja Littoinen. Matkustajaliikenne on näillä asemilla loppunut 80-luvulla. Piikkiön vanhan asemarakennuksen luemma omistaa Senaattikiinteistöt, Paimio ja Littoinen on myyty pois. Missään näistä ei ole tällä hetkellä laitureita, eli matkustajaliikenteen aloittaminen edellyttäisi kaiketi rakentamista. Jos taas rakentamaan ryhdytään, niin Turun kunnan rajojen sisäpuolella on parikin paikkaa, joita pitäisi harkita.
 
Salon ja Kupittaan välillä ovat entiset asemat Paimio, Piikkiö ja Littoinen. Matkustajaliikenne on näillä asemilla loppunut 80-luvulla.
On siellä vielä Hajala ja Halikkokin, en tiedä olisiko varsinkaan Hajalalle nykytilanteessa kysyntää. Ja tuohon matkustajaliikenteen loppuun täsmentäisin, että 80-luvulla osa Helsingin pikajunista (2-3 juna päivässä) pysähtyi Paimiossa sekä Salon jälkeen Perniön ja Kosken asemilla, joissa ei liene enää kiskojakaan. Mutta paikallisjunalla Littoisiin ja Piikkiöön ei päässyt enää 80-luvulla jotain lyhyttä telakkajunakokeilua lukuun ottamatta. Vakituinen liikenne lienee lopetettu 70-luvun alkupuolella.
 
On siellä vielä Hajala ja Halikkokin, en tiedä olisiko varsinkaan Hajalalle nykytilanteessa kysyntää.

Ei varmasti. Lisäksi Halikon asema on yli kahden kilometrin päässä Halikon kirkonkylältä. Kirkonkylä on levinnyt itään kohti Saloa ja pohjoiseen, muttei länteen kohti asemaa. Lähijunasuunnitelmissa Halikolle on ehdotettu uutta seisaketta keskustaan. Mutta on vähän siinä ja siinä, onko pysähdys kolme kilometriä ennen Saloa järkevää.
 
On siellä vielä Hajala ja Halikkokin, en tiedä olisiko varsinkaan Hajalalle nykytilanteessa kysyntää. Ja tuohon matkustajaliikenteen loppuun täsmentäisin, että 80-luvulla osa Helsingin pikajunista (2-3 juna päivässä) pysähtyi Paimiossa sekä Salon jälkeen Perniön ja Kosken asemilla, joissa ei liene enää kiskojakaan. Mutta paikallisjunalla Littoisiin ja Piikkiöön ei päässyt enää 80-luvulla jotain lyhyttä telakkajunakokeilua lukuun ottamatta. Vakituinen liikenne lienee lopetettu 70-luvun alkupuolella.
Lähijunaselvityksen mukaan Hajala tarvittaisiin kohtauspaikaksi, ja bonuksena tulisi kylälle kaupallinen junapysähdys.

Ei varmasti. Lisäksi Halikon asema on yli kahden kilometrin päässä Halikon kirkonkylältä. Kirkonkylä on levinnyt itään kohti Saloa ja pohjoiseen, muttei länteen kohti asemaa. Lähijunasuunnitelmissa Halikolle on ehdotettu uutta seisaketta keskustaan. Mutta on vähän siinä ja siinä, onko pysähdys kolme kilometriä ennen Saloa järkevää.
Jos joku on menossa Halikosta Turkuun, hän ei ole menossa Salosta Turkuun – vaikka Halikko nykyään kuuluukin Salo-nimiseen kuntaan.
 
Takaisin
Ylös