Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

j-lu sanoi:
... Siinä vapautuisi työvoimaa ja pääomaa tekemään jotain kannattavaa, jotain mitä ei tarvitsisi tukea.

Metsäautoteissä ei ole kyse mistään muusta kuin eturyhmäpolitiikasta. Muiden varoista jaetaan metsänomistajille. Voitaisiin siirtää maatalousministeriön budjettiin, liikenteestä ei ole kyse.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillä on Suomessa sellainen periaate, että tieverkko on julkinen hyödyke, joka on kaikkien käytössä. Yksityismailla olevat metsäautotiet eivät ole julkisia teitä, eikä valtio niitä kustanna.

Periaatteessa tuosta tieverkon julkisena hyödykkeenä olemisesta voidaan luopua. Sillä ei vaan ole kovin vahvaa kannatusta, kun aletaan puhua tiemaksuista. Toisin sanoen, demokratian keinoin on päädytty julkiseen tieverkkoon, ja siinä halutaan pysyä. Se, että tukkiretkatkin saavat tieverkkoa käyttää on yhtä lailla valtion tukea tukkirekoille kuin kaikelle muullekin tieliikenteelle, henkilöautot ja moottoripyörät mukaan lukien. Aika vaikea on perustella, että tukkirekka ei saa tietä ilman eri korvausta käyttää, mutta vaikkapa Lidlin ruokarekka saa. Tai kun mökille matkaavan helsinkiläisperheen katumaasturi ei maksa tiemaksua, onko se pankkialan eturyhmäpolitiikkaa, jos perheenpää on töissä pankissa?

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Meillä on Suomessa sellainen periaate, että tieverkko on julkinen hyödyke, joka on kaikkien käytössä. Yksityismailla olevat metsäautotiet eivät ole julkisia teitä, eikä valtio niitä kustanna.
Klikkaa laajentaaksesi...

Uuteen metsäautotiehen saa tukea 30-50 prosettia kustannuksista, kunnostamiseen 40-60 prossaa. Mitä pohjoisemmassa, sitä enemmän. Ehdot ovat käytännössä sellaiset, että kaikki tiet täyttävät ne.

Siis julkista tukea. Valtion rahoja. Veroilla kerätty. Metsäkeskus jakaa. Tulonsiirtoa.
 
Antero Alku sanoi:
Siis väität, että tieverkon korjausvelka tarkoittaa yksityisten metsäautoteiden kunnostamista?
Klikkaa laajentaaksesi...

No mä esim en väitä että pelkästään, mutta fakta on että :
- Liikenneministeriö haluaa sallia 100 tonnia panavat rekat kaikilla pääteillämme vaikka mikään muu EU maa ei sallli. Tämä on se joka aiheuttaa sitä "korjausvelkaa" kun mon i tie pitää rakentaa uudestaan. Samalla huononnetaan rautateiden kilpailukykyä. No mihin rautatietavaraliikennettä Suomessa enää tarvita kun raskaat rekat korvaavat junat ja EU-pakotteet vähentävät Venäjän liikennettä ja liikennettä länsimaihin ei ole?
- Päätiet eivät ole koskaan aiemmin olleet niin hyvässä kunossa kuin nyt, todellista korjausvelkaa on ruuhka-Suomeessa jossa liikennettä on eniten ja jotkut tieosuudet vanhentuneita ja vaarallisia risteyksien ja liittymien osalta
- Jotkut liioittelevat teiden huonoa kuntia. Esim ennen eduskuntavaaleja kuuntelin yhdessä kirjastossa vaalipaneelia jossa toistakymentä naiskansanedustajaehdokasta esitti eri näkemyksiä laidasta laitaan. Perussuomalaisten ehdokas oli innoklas moottoripyöräilijä ja hän kirosi teiden kuoppaisuutta. No onko mottoripyörä sitten välttämättömyyshyödyke jos autolla kuitenkin voi turvallisesti ajaa?
- Autoliittolaiset väittävät että autoilijoilta kerätyistä veroista vain murto-osa palautuu teiden ylläpitoon. Unohtavat tosin että kaupungeissa katuja ei rakenna eikä korjaa valtio ja että isot hankkeet kuten E18-moottoritie ja Lahden motarikaan aikoinaan ei rahoitettu teiden ylläpitobudjetista,vaan ihan muista momenteista, ja että osa autoveroista palautuu veronpalautuksina työmatkavähennyksinä ja dieselpolttonesteveron huojennuksena

t. Rainer
 
Antero Alku sanoi:
Siis väität, että tieverkon korjausvelka tarkoittaa yksityisten metsäautoteiden kunnostamista?
Klikkaa laajentaaksesi...

En väitä. Väitän, että valtio tukee metsäautoteiden rakentamista ja kunnostusta. Eli että olit väärässä väittäessäsi, ettei tue.

Turunen taisi siirtää keskustelun metsäautoteihin. Mulle on ihan sama mistä keskustellaan. Pointtina se, että kauas on pitkä matka ja jotain kannattavuuslaskentaa pitäisi harjoittaa muunkin kuin pk-seudun infran suhteen.
 
R.Silfverberg sanoi:
No mä esim en väitä että pelkästään, mutta fakta on että :
- Liikenneministeriö haluaa sallia 100 tonnia panavat rekat kaikilla pääteillämme vaikka mikään muu EU maa ei sallli. Tämä on se joka aiheuttaa sitä "korjausvelkaa" kun mon i tie pitää rakentaa uudestaan. Samalla huononnetaan rautateiden kilpailukykyä. No mihin rautatietavaraliikennettä Suomessa enää tarvita kun raskaat rekat korvaavat junat ja EU-pakotteet vähentävät Venäjän liikennettä ja liikennettä länsimaihin ei ole?
- Päätiet eivät ole koskaan aiemmin olleet niin hyvässä kunossa kuin nyt, todellista korjausvelkaa on ruuhka-Suomeessa jossa liikennettä on eniten ja jotkut tieosuudet vanhentuneita ja vaarallisia risteyksien ja liittymien osalta
- Jotkut liioittelevat teiden huonoa kuntia. Esim ennen eduskuntavaaleja kuuntelin yhdessä kirjastossa vaalipaneelia jossa toistakymentä naiskansanedustajaehdokasta esitti eri näkemyksiä laidasta laitaan. Perussuomalaisten ehdokas oli innoklas moottoripyöräilijä ja hän kirosi teiden kuoppaisuutta. No onko mottoripyörä sitten välttämättömyyshyödyke jos autolla kuitenkin voi turvallisesti ajaa?
- Autoliittolaiset väittävät että autoilijoilta kerätyistä veroista vain murto-osa palautuu teiden ylläpitoon. Unohtavat tosin että kaupungeissa katuja ei rakenna eikä korjaa valtio ja että isot hankkeet kuten E18-moottoritie ja Lahden motarikaan aikoinaan ei rahoitettu teiden ylläpitobudjetista,vaan ihan muista momenteista, ja että osa autoveroista palautuu veronpalautuksina työmatkavähennyksinä ja dieselpolttonesteveron huojennuksena

t. Rainer
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä on mielestäsi sanan "fakta" merkitys? Ehdotan, että jatkossa kirjoitat sen sijaan "mielestäni".

Teiden huonoa kuntoa ei tarvitse liioitella. Sen huomaa niillä ajaessaan, sekä näköhavainnoilla, että liikunta- ja tukielimillään.

Mitä tarkoitat dieselpolttonesteveron huojennuksella ja miten se muka palautuu yhtään mihinkään?
 
j-lu sanoi:
En väitä. Väitän, että valtio tukee metsäautoteiden rakentamista ja kunnostusta. Eli että olit väärässä väittäessäsi, ettei tue.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kirjoitin, ettei valtio kustanna metsäautoteitä. Jos tukeminen tarkoittaa mielestäsi kustantamista, niin sitten olin väärässä. Minulle tukeminen on tukemista, joka on eri asia kuin kustantaminen eli pääasiallinen rahoittaminen.

Tuo oli kuitenkin sivujuonne, sillä kirjoitin liikenneverkon korjausvelasta. Liikenneviraston hallinnassa olevan tieverkon korjausvelka ja kunnossapito ovat eri asia kuin yksityisteiden tukeminen.

Antero
 
Melamies sanoi:
Mikä on mielestäsi sanan "fakta" merkitys? Ehdotan, että jatkossa kirjoitat sen sijaan "mielestäni".

Teiden huonoa kuntoa ei tarvitse liioitella. Sen huomaa niillä ajaessaan, sekä näköhavainnoilla, että liikunta- ja tukielimillään.

Mitä tarkoitat dieselpolttonesteveron huojennuksella ja miten se muka palautuu yhtään mihinkään?
Klikkaa laajentaaksesi...

Työmatkojen verovähennysoikeuden takia palautetaan veroja niille joilla on pitkä työmatka, ja jos ajaa dieselillä jolla polttonestevero on pienempi kuin bensiiinillä, saa käytännössä sekä auton tankattua yhteiskunnan piiikkiin. Maksimaalista verovähennysoikeutta pystyvät hyödyntämään ne jotka asuvat n 50 km päässä työpaikastaan eikä ole suoraa joukkoliikenneyhteyttä. Omalla autolla yömatkavähennys on 0,25 €/km ja jos ajaa vuodessa työmatkoja 22000 km niin 35% veroprosentilla saa puhtaana käteen n 1700 € . Diesel perheauton polttoainekulut ovat vastaavilta ajoilta n 1600 €. Eli satasen "tienaa" vuodessa.

Jos ajaa nopeusrajoitusten mukaan niin ei juuri mitkään muut tiet kuin maaseudun kylätiet joissa liikenne on harvaa, ole niin huonossa kunnossa että ajaminen olisi vaarallista tai kuluttaisi autoa. Tietysti suomen keliolosuhteet talvella vaikuttavat liikenteen turvallisuuteen aika paljon, ja teiden kuntoon keväisin kun on kelirikko, mutta se ongelma ei poistuisi muutoin kun valamalla asfaltin alle puolen metrin paksuinen betonikansi.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Diesel perheauton polttoainekulut ovat vastaavilta ajoilta n 1600 €. Eli satasen "tienaa" vuodessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Riippuu hyvin paljon auton kulutuksesta ja autoilijan ajotavasta. Ja jotenkin tässä kuulostaa siltä, että ei huomioida ollenkaan että diesel autosta maksetaan myös hieman kovempaa veroa kuin bensa-autosta. Ja muutenkin otetaan huomioon vain muuttuvat kulut, ei kiinteitä kuluja. Auto on halvin kulkuneuvo jos lasketaan vain ja ainoastaan polltoainekuluja (ei auton hankkimiskustannusta, veroja, vakuutuksia ja yms. kuluja) ne eivät vain valitettavasti ole kuin osa kokonaiskustannuksista.

R.Silfverberg sanoi:
Jos ajaa nopeusrajoitusten mukaan niin ei juuri mitkään muut tiet kuin maaseudun kylätiet joissa liikenne on harvaa, ole niin huonossa kunnossa että ajaminen olisi vaarallista tai kuluttaisi autoa. Tietysti suomen keliolosuhteet talvella vaikuttavat liikenteen turvallisuuteen aika paljon, ja teiden kuntoon keväisin kun on kelirikko, mutta se ongelma ei poistuisi muutoin kun valamalla asfaltin alle puolen metrin paksuinen betonikansi.t. Rainer
Klikkaa laajentaaksesi...

Jotenkin pelottavaa tämänkaltaiset, ilmeisesti kehä 3 sisäpuoliset näkemykset asioista, jotka eivät vain valitettavasti kohtaa todellista realiteettia täällä "periferiassa" (tai ehkä paremminkin paremmassa osassa Suomea?). On totta, että tien heikot kohdat ovat hyvin harvoin vaarallisia tai vaurioittaisivat/kuluttaisivat autoa jos vain jaksaa aina ajaa maksimissaan 40 km/h. Sillä nopeudella onkin mukavaa taittaa Suomea päästä päähän. Muutenkin nykyään vaadittu tehokkuus yms. vaatii enemmän nopeutta ja mahdollisuutta siirtyä pitkiäkin välimatkoja, eli tien heikkous ei saa eikä voi johtaa siihen, että nopeuksia merkittävästi laskettaisiin.
Pääteilläkin paikkausta paikkauksen päälle ja kohta siellä on taas reikiä, joihin ajaminen kovalla vauhdilla on varmasti vaarallista ja autoa kuluttavaa. Tekisi mieli nostaa hattua nykyhallitukselle, asfaltointeja on ollut huomattavasti tämän kevään jälkeen mutta lienevät jo edellishallituksen kautena päätettyjä töitä. Kyllä Suomen tieverkko on suurin osin valitettavan heikossa kunnossa vaikka kuinka yrittäisi päinvastaista väittää jostain pk-seudulta. Esim. tie 610 Joutsa-Korpilahti oli jo vuosia sitten aivan katastrofaalisessa tilassa, kymmeniä kilometrejä poikittaista uraa ja halkeamaa. Tuntui kuin olisi reunamerkinnöillä ajanut. Ymmärtäisi jos olisi jokin soratie mutta nyt kuitenkin puhutaan sentään seututie tasoisesta tiestä. Toivottavasti tama tie on jo saanut kipeästi kaipaamansa korjauksen.
 
Admiral Observer sanoi:
Riippuu hyvin paljon auton kulutuksesta ja autoilijan ajotavasta. Ja jotenkin tässä kuulostaa siltä, että ei huomioida ollenkaan että diesel autosta maksetaan myös hieman kovempaa veroa kuin bensa-autosta. Ja muutenkin otetaan huomioon vain muuttuvat kulut, ei kiinteitä kuluja. Auto on halvin kulkuneuvo jos lasketaan vain ja ainoastaan polltoainekuluja (ei auton hankkimiskustannusta, veroja, vakuutuksia ja yms. kuluja) ne eivät vain valitettavasti ole kuin osa kokonaiskustannuksista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Katainen nosti jatkuvasti polttoaineveroja ymmärtämättä sen kansantaloutta lamaannuttavaa vaikutusta. Lisäksi on sitten bensa-autoistakin maksettava "tilapäinen" ajoneuvovero, jonka kerääminen vie varmaan puolet sen tuotosta.
Vaikka tekniikan kehittyessä autojen polttoaineeksi sopisi jossain vaiheessa kraanavesi, valtio kyllä osaa ottaa omansa, jotta liikkuminen olisi harvaan asutussa Suomessa mahdollisimman kallista.


Admiral Observer sanoi:
Jotenkin pelottavaa tämänkaltaiset, ilmeisesti kehä 3 sisäpuoliset näkemykset asioista, jotka eivät vain valitettavasti kohtaa todellista realiteettia täällä "periferiassa" (tai ehkä paremminkin paremmassa osassa Suomea?). On totta, että tien heikot kohdat ovat hyvin harvoin vaarallisia tai vaurioittaisivat/kuluttaisivat autoa jos vain jaksaa aina ajaa maksimissaan 40 km/h. Sillä nopeudella onkin mukavaa taittaa Suomea päästä päähän. Muutenkin nykyään vaadittu tehokkuus yms. vaatii enemmän nopeutta ja mahdollisuutta siirtyä pitkiäkin välimatkoja, eli tien heikkous ei saa eikä voi johtaa siihen, että nopeuksia merkittävästi laskettaisiin.
Pääteilläkin paikkausta paikkauksen päälle ja kohta siellä on taas reikiä, joihin ajaminen kovalla vauhdilla on varmasti vaarallista ja autoa kuluttavaa. Tekisi mieli nostaa hattua nykyhallitukselle, asfaltointeja on ollut huomattavasti tämän kevään jälkeen mutta lienevät jo edellishallituksen kautena päätettyjä töitä. Kyllä Suomen tieverkko on suurin osin valitettavan heikossa kunnossa vaikka kuinka yrittäisi päinvastaista väittää jostain pk-seudulta. Esim. tie 610 Joutsa-Korpilahti oli jo vuosia sitten aivan katastrofaalisessa tilassa, kymmeniä kilometrejä poikittaista uraa ja halkeamaa. Tuntui kuin olisi reunamerkinnöillä ajanut. Ymmärtäisi jos olisi jokin soratie mutta nyt kuitenkin puhutaan sentään seututie tasoisesta tiestä. Toivottavasti tama tie on jo saanut kipeästi kaipaamansa korjauksen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Naulan kantaan! Liikun kehä 3:n molemmin puolin ja esimerkkejä teiden hoidon ja korjauksen laiminlyönneistä löytyy myös kehä 3:n sisäpuolelta. Ehkäpä otan apumiehen mukaan kuvaamaan pahimmat paikat. Tosin tosiasioille sokeille kuvatkan eivät riitä.
 
Onko hallituksella kauko(juna)liikennepolitiikkaa? Ainakin se on kovin passiivista: antaa VR:n huseerata niin kuin parhaaksi näkee. Avaamalla liikennettä kilpailulle toivotaan asioiden ehkä parantuvan itsekseen. Tämä on itsepetosta. Jotta kaukojunien voisi toivoa pärjäävän kilpailussa, pitäisi valtion huolehtia ratojen riittävästä kunnosta ja tasosta. Ei VR:llekään ole paljon iloa investoida nopeaan (200 km/h) kalustoon, jos sillä pitää körötellä sataa neljää kymppiä. Mahdolliset kilpailijat vaatisivat toimiakseen lisää kapasiteettia ja suurempia nopeuksia. Muuten toiminta ei ole kannattavaa.
Nykyinen käytäntö johtaa kaukojunien supistuksiin, mikä ei voi olla toivottava lopputulos. Koko maan kaukoliikenteen kannalta junien tärkein ominaisuus on niiden nopeus. Ilman minkäänlaisia suurnopeusjuniakin raideliikenne on lähes kaksi kertaa nopeampi kuin maanteitse. Tämä tietysti edellyttää, että radat ovat vastaavassa kunnossa eikä raideyhteys ole ainakaan kovin epäsuora.
Juha
 
Anne Berner aikoo ihan tosissaan laittaa toimeksi:

Taksihinnoittelu vapaaksi, taksi saa ottaa matkustajia mistä tahansa, alle 10 000 EUR liikevaihto vuodessa ei kuljetustoiminnassa edellytä toimilupaa, joukkoliikenteen reittiliikenneluvista ja kutsuliikenneluvista luovutaan, valtion liikenneväylät eriytetään omaan yhtiöönsä jne.

Mutta ainakin hallituskumppani perussuomalaiset, taksiyrittäjät jne. ovat jo torjumassa Bernerin ehdotuksia, joten saa nähdä, miten käy:

http://yle.fi/uutiset/taksiliikente...vaihdolla_voisi_ajaa_ilman_toimilupaa/8818777
http://yle.fi/uutiset/berner_vaylat_siirretaan_osaksi_valtion_kokonaan_omistamaa_yhtiota/8818830
http://yle.fi/uutiset/bernerin_taks...sitti_omia_nakemyksiaan/8819297?ref=leiki-uup
http://yle.fi/uutiset/taksiyrittaji...pauttaminen_vie_taksit_syrjaseuduilta/8819103
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001161207.html
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001161261.html
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001161197.html
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016041821436103_uu.shtml
 
Viimeksi muokattu:
Oma ensireaktioni oli, että jos tämä alkaa näyttää siltä, että Berner tekee liikenneverkolla Carunat, niin persut lähtee hallituksesta ja ollaan taas lähtöruudussa koko hallitusohjelman suhteen.
 
"Liikennekaari" lähti siis nyt vasta lausuntokierrokselle. Epäilenpä, että projekti palaa kierrokselta aika kattavasti tyrmättynä joidenkin hallituspuolueiden - ehkä jopa itse keskustan - suunnalta, joten aika härski pitää Bernerin olla mikäli lähtee täysimittaisena tuota ajamaan.

Ehkä ideana olikin se, että ympätään pakettiin kaikki mahdollinen ja etenkin mahdoton, joten saadaan joitain uudistuksia läpi.

(Jotkut ideat itse asiassa olivat varsin hyviä. Kuten valtakunnallinen järjestelmä, jossa kaikki kulkumuodot ovat jäseninä, jolloin yksittäiselle matkalle voisi hankkia yhden standardimuotoisen lipun riippumatta kulkuvälineiden tyypistä. Kunhan järjestelmää ei toimita Tieto eikä Accenture.)
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös