Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Vaalit on käyty, ja uuden hallituksen todennäköinen runko on Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset.
Millainen tulee olemaan uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Arvioisin, että pääosan liikennepoliittisesta ohjelmasta kirjoittavat Autoliitto, Linja-autoliitto, AKT ja VR yhtymän paperista otetaan muu kuin ratojen rahoitus.

Joukkoliikennehankkeita jotka ovat heikoilla:
- Pisara
- Länsimetron jatke Tapiola-Kivenlahti ja Östersundomin metro
- Tampereen ja Turun raitiotiet

Joukkoliikennehankkeita jotka voivat olla kohtuullisen vahvoilla:
- Seinäjoki - Oulu - rataremontti
- Alueelliset paikallisjunaliikenteet
 
Olisikohan vähän ennenaikaista tätä pohtia, kun mielestäni ei edes ole varmaa, saadaanko tuolla pohjalla hallitusta kasaan. Mutta jos tuolla pohjalla mennään, meillä on sisäisesti hajanainen hallitus, mikä yleensä tarkoittaa toimintakyvytöntä hallitusta, joka ei tee juuri mitään. Muuta riideltävää riittänee niin paljon, että liikenneasioihin ei juuri puututa ja kompromissina ei juuri mitään tehdä. Tuleva liikenneministeri saanee huseerata koko lailla omillaan, ja hänen nimi vaikuttaa todella paljon. Mutta mitään strategista otetta liikenneasioihin on turha odottaa. Niin kuin ei juuri muihinkaan asioihin. Mahdollista liikennepoliittista ohjelmaa en osaa lainkaan ennakoida, koska pysty arvaamaan, minkälaisten sattumanvaraisten lehmänkauppojen tulema se olisi.
 
Ainakin Pirkanmaan edustajista autoiluun nykyistä vähemmän ja bussi- ja raideliikenteelle enemmän painottaen raideliikennettä haluavia SEKÄ lähijunaa ja raitiotietä yhdessä yhtenä kokonaisuutena, jakaen valtion tuki molempiin kuntien kesken esim. asukasluvun mukaan lupautuneita ovat kokoomuksesta Arto Satonen ja Pauli Kiuru sekä demareista Hanna Tainio. Autoilua kannattaa ja paikallisjunia vastustaa Kihniön persu Lea Mäkipää, epäselviä kiertely-kaartelu–vastauksia tuli Kimmo Sasilta (kok) ja Saara Karhulta (sd).

Raideliikenneihmisistä Satonen ja Tainio ovat ministeriainesta, epämääräisyys-tyypit Sasi ja Karhu ovat toisaalta myös (Sasihan oli jo LM:nä kymmenen vuotta sitten). Mäkipään ministeriyteen en halua uskoa, yli 60-vuotiaalle voisi olla liikaa pyöritystä valtioneuvosto + eduskunta + kunnanvaltuusto + muut luottamustoimet.

Sitten täytyy muistaa, että iso rooli on myös valiokunnilla, jotka koostuvat kaikista kansanedustajista, myös oppositiolaisista.
 
Jos pitää veikata, niin sanoisin että mennään suurenpiirtein VM:n ja Liikenneviraston nuoteille. Tarkemmat poliittiset perustelut alempana, mutta näin siinä yleensä käy kun hallitus on poliittisesti erimielinen.

Otetaan ensin se Liikenneviraston papru. Rahoituksen suhteen ehdotetut muutokset on rajuja. Suluissa muutos vanhaan, summat vuositasolla:

Liikennöitävyyden säilyttäminen 1050 M€ (+110 M€)
- Väylien kunnon ylläpito 500 M€ (+80 M€)
- Väylien hoito ja käyttö 400 M€ (+10 M€)
- Liikenteen hallinta, jäänmurto 100 M€ (+10 M€)
- Saaristoliikenne 50 M€ (+10 M€)

Liikenneolosuhteiden parantaminen 370 M€ (-280 M€)
- Pienet parantamistoimet 160 M€ (+35 M€)
- Isot investoinnit 210 M€ (-315 M€)

Joukkoliikenteen tuki 130 M€ (+40 M€)
- Kaupunkiseudut 50 M€ (+30 M€)
- Peruspalveluliikenne 60 M€ (+20 M€)
- Kaukoliikenne 20 M€ (-10 M€)

Yhteensä
1550 M€ (-130 M€)

Lähde: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/liikennevirasto/Visio_strategia/liikenneolosuhteet2035

Eli linja on että isot investoinnit on leikkauslistalla. Tuo 210 miljoona vuodessa ei minusta riitä edes valtion osuuteen HLJ:stä, eli isompia hankkeita Helsingin seudulla pantaneen jäihin siinä kuin muuallakin. Todettakoon henkilökohtaisena mielipiteenä etten pidä tätä välttämättä ihan huonona kehityksenä. Tuosta summasta valtiontalouden tilanteen huomioonottaen on myös liipasimella ehkä joku 100 - 200 miljoonaa, veikkaisin juustohöylää kautta linjan mutta joukkoliikenteen tuista voi tippua enemmänkin,

Helsingin seudun HLJ muuten implikoi jotain lähemmäs kahden miljardin valtionrahoitusta 2010-luvulle ja Liikenneviraston ehdotus on 700 - 900 miljoonaa kokonaisuudessaan, mutta Pisaraan ja junarataverkkoon ilmeisesti on kuitenkin rahaa. Uusia isoja motareja ei noilla rahoilla ainakaan tänne tehdä. Helsingin ratikkahankkeisiin tuskin suoranaisesti vaikuttaa kun ei niihin saa valtionrahaa muutenkaan, Jokeriin tosin kyllä.

Isojen investointien erottamiseen budjetista on aika ajoin ollut haluja, esimerkiksi Infra Oy oli puheissa. Se oli pitkälti Kepun ajama hanke johon Kokoomus suhtautui penseämmin. Demarit haluaisi jotenkin investointeja ulos kehyksistä, tarkempaa en ole löytänyt, mutta luulisin käsityksen siitä mitä tuo tarkoittaa olevan aikalailla eri kuin Kokoomuksella eli ei varmaan elinkaarimalleja yksityisrahalla. Perussuomalaisten liikennepolitikasta ei saa oikein mitään tolkkua, eläkevarojen käyttö voitaneen kuitata vaalipuheena kun ei minun käsittääkseni hallituksella ole niihin edes valtaa, mutta toisaalta väylämaksut ei käsittääkseni puolueelle käy.

Noista lähtökohdista veikkaan ettei tehdään mitään rakenteellisia muutoksia rahoitukseen, semminkin kun valtiovarainministeriö vastustaa ja vallan erinomaisen perustein (reaali-investoinnit alla on käytännössä pitkälti liikennehankkeita):
VM sanoi:
Hallitusohjelman yhteydessä tulisi päättää suurimmat reaali-investointihankkeet
ja niiden toteutustapa.

Menosäännön tulisi sisältää reaali-investointimenot ja se tulisi mitoittaa kattamaan päätetyt hankkeet.

Kehykseen tulisi tehdä rakenteellisia tasokorjauksia sen mukaan kuin kehyksiin sisältyvän hankkeen rahoituksen jaksotusoletus muuttuu. Tällöin rahoitusmallin vaihto ei vaikuttaisi kehyksen suomaan liikkumatilaan.

Hallitusohjelman yhteydessä tulisi asettaa enimmäisraja vaalikaudella päätettävistä tie- ja ratahankkeista vaalikauden jälkeen budjetoitaviksi jääville rakentamiskustannuksille.

Infra Oy, rahasto, jaksotus tms. keinot madaltaa päätöksenteon kynnystä reaali-investointihankkeissa eivät ole oikea tapa edetä etenkään valtion ylivelkaantumistilanteessa. Sen sijaan liikenneväylien aitoihin maksuihin perustuva rahoitus on kannatettava suunta.
Kehysjärjestelmien kehittäminen, luku 5 "Reaali-investointien käsittely kehyksissä - Me päätämme, lapsenlapset maksavat?" (erinomaisen hyvää tekstiä muuten)
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut...5Kehysj/Kehysjaerjestelmaen_kehittaeminen.pdf

Ja kun ne maksut ei poliittisesti käy niin lisää rahaa ei ole. Eli isoja ja pienempiä investointeja karsitaan ja rahoitus suunnataan kunnossapitoon. Pisara onnistuttaneen myymään vähän niin kuin kunnossapitona, mutta sen rahoitusosuuksista valtion ja kaupunkien kesken saataneen lihava riita.
 
Ainakin Pirkanmaan edustajista autoiluun nykyistä vähemmän ja bussi- ja raideliikenteelle enemmän painottaen raideliikennettä haluavia SEKÄ lähijunaa ja raitiotietä yhdessä yhtenä kokonaisuutena, jakaen valtion tuki molempiin kuntien kesken esim. asukasluvun mukaan lupautuneita ovat kokoomuksesta Arto Satonen ja Pauli Kiuru sekä demareista Hanna Tainio. Autoilua kannattaa ja paikallisjunia vastustaa Kihniön persu Lea Mäkipää, epäselviä kiertely-kaartelu–vastauksia tuli Kimmo Sasilta (kok) ja Saara Karhulta (sd).

Raideliikenneihmisistä Satonen ja Tainio ovat ministeriainesta, epämääräisyys-tyypit Sasi ja Karhu ovat toisaalta myös.

Eikös tuo ns. julkkis, entinen tv-kuuluttaja (1981-1999) Saara Karhu ole lähes rautatieharrastaja-ainesta?
 
Ainakin osa bussiyrittäjistä on ollut vaalirahoitustukijoita. Pienelläkin panoksella on hyvä koukuttaa päättäjät kiitollisuudenvelkaan. Ja onhan se näkynyt: Pk-seudun ulkopuolella metriäkään ratikkarataa ei ole, eikä yksikään lähijuna liiku.
Näiden vaalien osalta liikennöitsijöiden rahoituksesta ei tietoa (vielä) ole.
 
Ketjun voisi elvyttää, nyt kun neuvotteluissa oleva hallituspohja on pitkälti toinen kuin aikaisemmin, eli nyt hallituksesta neuvottelevat Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP ja Kristillisdemokraatit. Painotukset voivat olla toiset.

Suomen liikenneliitto ry:n tavoitteet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseksi.
http://www.suli.org/docs/SuLi_tavoitteet_2011-2015.pdf

Hallitusneuvotteluissa liikennettä käsittelee elinkeinopolitiikka-ryhmä

Hallitusneuvotteluihin osallistujat

Elinkeinopolitiikka (TEM, LVM, MMM)

Kokoomus Jyri Häkämies, Sampsa Kataja / TimoJaakkola Jouni Hakala
SDP Miapetra Kumpula‐Natri (pj) Lauri Ihalainen / KariRajamäki / Mikael Jungner Janne Metsämäki (siht)
Vasemmistoliitto Markus Mustajärvi Jari Myllykoski Sauli Hievanen
RKP Mats Nylund Lars‐Erik Gästgivars Magnus Öster
Vihreät Oras Tynkkynen Johanna Karimäki Tarja Parviainen
KD Sauli Ahvenjärvi Toimi Kankaanniemi Markus Kalmi
 
Viimeksi muokattu:
Voisi todeta saman kuin aikaisemmin: ei nytkään ole ollenkaan varmaa, että tällä pohjalla hallitus muodostuu, ja jos muodostuu, niin talous- ja sosiaalipolitiikan perusasioista ovat nämä puolueet sen verta eri linjoilla, että aikaa ja tarmoa kovin kummoisen liikennepolitiikan kasaamiseen tuskin jää. Sinällään mukana olisi selvästi joukkoliikennemyönteisempiä puolueita kuin edellisessä yrityksessä.
 
Se, että joukkoliikenteeseen minusta käytännössä nihkeimmin suhtautuvat keskusta ja perussuomalaiset jäävät oppositioon on todellakin hyvä uutinen. Ja käytännössä joukkoliikennemyönteisimmät puolueet eli vihreät ja vasemmistoliitto (punavihreä siipi) ovat mukana.

Muutenkin hallituksen kannatuksen painopiste on isommissa kaupungeissa.
 
Toi SuLin maks. 30% valtionosuutta Pisaralla tarkottaisi käytännössä sitä ettei sitä tehdä. Helsingin näkemys sopivasta valtionosuudesta on noin 100%. Periaatteessa varmaan muiden HSL-kuntien joidenka lähiliikennettä se parantaa pitäisi tietenkin osallistua, käytännössä tuskin onnistuu.

Argumentti että se tukee vain lähiliikennettä on vähän hassu. Voi sitä lähiliikenteen kasvupainetta ohjata kaukoradoillekin.
 
aikaa ja tarmoa kovin kummoisen liikennepolitiikan kasaamiseen tuskin jää.

Liikennepolitiikan osalta päälinjat vedettäneen Liikennepoliittisessa selonteossa. Sen tekoon jää aikaa sitten hallitusneuvottelujen jälkeen.

Hallitusneuvotteluissa oleellista on se, että ohjelman kirjaukset eivät estä vaan mahdollistavat kestävän liikennepolitiikan. Esimerkiksi hallitusohjelmaan voi koettaa lauseita tyyliin:
"Perustetaan kaupunkiseudulliset joukkoliikenneviranomaiset, ja valtio tukee niiden toimintaa"
"Valtio osallistuu suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneinvestointeihin"

Liikennepoliittisessa selonteossa sitten täsmennetään, mitä tämä tarkoittaa.

Minulla on hyvässä muistissa viime hallitusneuvotteluiden ja liikennepoliittisen selonteon väännöt, ja asia meni juuri näin, eli hallitusohjelmassa oli väljempiä kirjauksia, jotka täsmennettiin selonteossa investoinneiksi ja toimenpiteiksi. Ongelmaksi toki jäi, että hallitusohjelmassa oli viime kerralla joukkoliikenteen kannalta sisäisesti ristiriitaisia kirjauksia, joten ei ole ihme, että saavutukset jäivät rajallisiksi.

Mutta: sen jälkeen vaalirahoitusjoessa, Vantaanjoessa, Aurajoessa, Tammerkoskessa ja Oulujoessa on virrannut aika paljon vettä.
 
Tämä joukkoliikenneliitto esittää yöjunia Turku - Joensuu ja Helsinki - Kajaani -väleille, miksi? Liikennetarvetta ei ole kovin isoisesti. Täytyy hyväksyä, että junat ovat vuosien mittaan nopeutuneet, eli jos Oulusta 20:19 juna pannaan jatkamaan Kajaanista 22:35 etelään, niin Kuopion väliaika olisi 00:20 ja tulo Helsinkiin 04:25, ihan turhan aikaisin. Jos haluaa aamupäivällä Helsinkiin, on tarjolla Kajaanista 04:00 - perillä 09:48 -juna. Eri asia oli vuonna 1946, minkä vuoden Turisti on sopivasti käsillä. Silloin Kajaanista lähti juna 18:46 ja tuli Helsinkiin 09:50 eli makuupaikkajunalle oli ihan tarvetta. Yhtä turhaa on vaatia Tampere - Lahti suoria junia, kun nyt on pitkin päivää tunnettain 1 tuntia 47 minuuttia kestäviä yhteyksiä vaihdolla Riihimäessä. Ja onkos tällaisen muutaman harrastelijan joukkoliikenneliitolla sen isompaa painoarvoa kuin yksittäisen kansalaisen sanomisilla. Esimerkiksi paljonko sillä on jäseniä, seuran omat nettisivut vaikenevat jostain syystä siitä. Jos uusi hallitus haluaa tehdä tarpeellisia paljon rahaa vieviä päätöksiä. niin pisararata olisi yksi tällainen.
 
Jottei kenellekään tule väärää käsitystä, tällä Suomen Liikenneliiton paperilla ei ole käsittääkseni mitään suoraa yhteyttä hallituksen liikennepolitiikkaan.

Kiitos oikaisusta, viesti oli tosiaan epälooginen koska SuLi:n kannanotto oli muiden tietojen välissä. Eli kyse on vain erään järjestön kannanotosta, jossa toki on mielestäni useita tärkeitä asioita esillä.
 
Liikennepolitiikan osalta päälinjat vedettäneen Liikennepoliittisessa selonteossa. Sen tekoon jää aikaa sitten hallitusneuvottelujen jälkeen.

Toivottavaa tietysti olisi, että näin kävisi, mutta pahoin pelkään, että riitely ei jää hallitusneuvotteluihin, vaan alkuperäiset riidan aiheet nousevat pintaan yhä uudestaan ja uudestaan, hieman eri muodoissa. Voi jopa olla, että joukkoliikennemyönteiset linjaukset torpattaisiin vain siksi, että ne ovat vihreille tärkeitä hankkeita: mikään puolue ei halua toisten onnistuvan näkyvästi, kaikki vahtaavat mustasukkaisesti omaa kannatustaan perussuomalaisten hengittäessä niskaan.

Ja vielä kerran: eväät ovat sen verta heikot, että hallitusta ei välttämättä saada edes kasaan, siis tällä pohjalla. Vaikka olenkin vahvasti porvari, pitäisin tässä tilanteessa parhaana, että Kokoomus vetäytyisi hallitusneuvotteluista, käytännössä siis Katainen luopuisi tehtävästään hallitustunnustelijana. Perusongelma on, että vaikka Kokoomus itse saikin hyvänlaisen kannatuksen, kokoomuksen "blokki", siis ne puolueet, jotka voisivat olla samaa mieltä kokoomuksen kanssa peruskysymyksistä, eivät muodosta enemmistöä eduskunnassa. Ehkäpä Demareiden ympärille voisi rakentaa toimintakykyisen hallituksen.

Hallitusneuvotteluiden ja hallitusneuvottelujen kuvioiden yksityiskohtia en tunne. Perusasetelma on kuitenkin niin huono, että uskallan sen verta sanoa, että jos olet taas lähdössä mukaan hallitusohjematyöhön, projekti tulee olemaan paljon raskaampi myös henkilököhtaisesti sinulle.
 
Takaisin
Ylös