Viestiketju: Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Jos pitää veikata, niin sanoisin että mennään suurenpiirtein VM:n ja Liikenneviraston nuoteille. Tarkemmat poliittiset perustelut alempana, mutta näin siinä yleensä käy kun hallitus on poliittisesti erimielinen.

Otetaan ensin se Liikenneviraston papru. Rahoituksen suhteen ehdotetut muutokset on rajuja. Suluissa muutos vanhaan, summat vuositasolla:

Liikennöitävyyden säilyttäminen 1050 M€ (+110 M€)
- Väylien kunnon ylläpito 500 M€ (+80 M€)
- Väylien hoito ja käyttö 400 M€ (+10 M€)
- Liikenteen hallinta, jäänmurto 100 M€ (+10 M€)
- Saaristoliikenne 50 M€ (+10 M€)

Liikenneolosuhteiden parantaminen 370 M€ (-280 M€)
- Pienet parantamistoimet 160 M€ (+35 M€)
- Isot investoinnit 210 M€ (-315 M€)

Joukkoliikenteen tuki 130 M€ (+40 M€)
- Kaupunkiseudut 50 M€ (+30 M€)
- Peruspalveluliikenne 60 M€ (+20 M€)
- Kaukoliikenne 20 M€ (-10 M€)

Yhteensä
1550 M€ (-130 M€)

Lähde: http://portal.liikennevirasto.fi/siv...olosuhteet2035

Eli linja on että isot investoinnit on leikkauslistalla. Tuo 210 miljoona vuodessa ei minusta riitä edes valtion osuuteen HLJ:stä, eli isompia hankkeita Helsingin seudulla pantaneen jäihin siinä kuin muuallakin. Todettakoon henkilökohtaisena mielipiteenä etten pidä tätä välttämättä ihan huonona kehityksenä. Tuosta summasta valtiontalouden tilanteen huomioonottaen on myös liipasimella ehkä joku 100 - 200 miljoonaa, veikkaisin juustohöylää kautta linjan mutta joukkoliikenteen tuista voi tippua enemmänkin,

Helsingin seudun HLJ muuten implikoi jotain lähemmäs kahden miljardin valtionrahoitusta 2010-luvulle ja Liikenneviraston ehdotus on 700 - 900 miljoonaa kokonaisuudessaan, mutta Pisaraan ja junarataverkkoon ilmeisesti on kuitenkin rahaa. Uusia isoja motareja ei noilla rahoilla ainakaan tänne tehdä. Helsingin ratikkahankkeisiin tuskin suoranaisesti vaikuttaa kun ei niihin saa valtionrahaa muutenkaan, Jokeriin tosin kyllä.

Isojen investointien erottamiseen budjetista on aika ajoin ollut haluja, esimerkiksi Infra Oy oli puheissa. Se oli pitkälti Kepun ajama hanke johon Kokoomus suhtautui penseämmin. Demarit haluaisi jotenkin investointeja ulos kehyksistä, tarkempaa en ole löytänyt, mutta luulisin käsityksen siitä mitä tuo tarkoittaa olevan aikalailla eri kuin Kokoomuksella eli ei varmaan elinkaarimalleja yksityisrahalla. Perussuomalaisten liikennepolitikasta ei saa oikein mitään tolkkua, eläkevarojen käyttö voitaneen kuitata vaalipuheena kun ei minun käsittääkseni hallituksella ole niihin edes valtaa, mutta toisaalta väylämaksut ei käsittääkseni puolueelle käy.

Noista lähtökohdista veikkaan ettei tehdään mitään rakenteellisia muutoksia rahoitukseen, semminkin kun valtiovarainministeriö vastustaa ja vallan erinomaisen perustein (reaali-investoinnit alla on käytännössä pitkälti liikennehankkeita):

Alunperin kirjoittanut VM

Hallitusohjelman yhteydessä tulisi päättää suurimmat reaali-investointihankkeet
ja niiden toteutustapa.

Menosäännön tulisi sisältää reaali-investointimenot ja se tulisi mitoittaa kattamaan päätetyt hankkeet.

Kehykseen tulisi tehdä rakenteellisia tasokorjauksia sen mukaan kuin kehyksiin sisältyvän hankkeen rahoituksen jaksotusoletus muuttuu. Tällöin rahoitusmallin vaihto ei vaikuttaisi kehyksen suomaan liikkumatilaan.

Hallitusohjelman yhteydessä tulisi asettaa enimmäisraja vaalikaudella päätettävistä tie- ja ratahankkeista vaalikauden jälkeen budjetoitaviksi jääville rakentamiskustannuksille.

Infra Oy, rahasto, jaksotus tms. keinot madaltaa päätöksenteon kynnystä reaali-investointihankkeissa eivät ole oikea tapa edetä etenkään valtion ylivelkaantumistilanteessa. Sen sijaan liikenneväylien aitoihin maksuihin perustuva rahoitus on kannatettava suunta.

Kehysjärjestelmien kehittäminen, luku 5 "Reaali-investointien käsittely kehyksissä - Me päätämme, lapsenlapset maksavat?" (erinomaisen hyvää tekstiä muuten)
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_...ittaeminen.pdf

Ja kun ne maksut ei poliittisesti käy niin lisää rahaa ei ole. Eli isoja ja pienempiä investointeja karsitaan ja rahoitus suunnataan kunnossapitoon. Pisara onnistuttaneen myymään vähän niin kuin kunnossapitona, mutta sen rahoitusosuuksista valtion ja kaupunkien kesken saataneen lihava riita.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Ainakin Pirkanmaan edustajista autoiluun nykyistä vähemmän ja bussi- ja raideliikenteelle enemmän painottaen raideliikennettä haluavia SEKÄ lähijunaa ja raitiotietä yhdessä yhtenä kokonaisuutena, jakaen valtion tuki molempiin kuntien kesken esim. asukasluvun mukaan lupautuneita ovat kokoomuksesta Arto Satonen ja Pauli Kiuru sekä demareista Hanna Tainio. Autoilua kannattaa ja paikallisjunia vastustaa Kihniön persu Lea Mäkipää, epäselviä kiertely-kaartelu–vastauksia tuli Kimmo Sasilta (kok) ja Saara Karhulta (sd).

Raideliikenneihmisistä Satonen ja Tainio ovat ministeriainesta, epämääräisyys-tyypit Sasi ja Karhu ovat toisaalta myös.

Eikös tuo ns. julkkis, entinen tv-kuuluttaja (1981-1999) Saara Karhu ole lähes rautatieharrastaja-ainesta?

Ainakin osa bussiyrittäjistä on ollut vaalirahoitustukijoita. Pienelläkin panoksella on hyvä koukuttaa päättäjät kiitollisuudenvelkaan. Ja onhan se näkynyt: Pk-seudun ulkopuolella metriäkään ratikkarataa ei ole, eikä yksikään lähijuna liiku.
Näiden vaalien osalta liikennöitsijöiden rahoituksesta ei tietoa (vielä) ole.

Se, että joukkoliikenteeseen minusta käytännössä nihkeimmin suhtautuvat keskusta ja perussuomalaiset jäävät oppositioon on todellakin hyvä uutinen. Ja käytännössä joukkoliikennemyönteisimmät puolueet eli vihreät ja vasemmistoliitto (punavihreä siipi) ovat mukana.

Muutenkin hallituksen kannatuksen painopiste on isommissa kaupungeissa.

Toi SuLin maks. 30% valtionosuutta Pisaralla tarkottaisi käytännössä sitä ettei sitä tehdä. Helsingin näkemys sopivasta valtionosuudesta on noin 100%. Periaatteessa varmaan muiden HSL-kuntien joidenka lähiliikennettä se parantaa pitäisi tietenkin osallistua, käytännössä tuskin onnistuu.

Argumentti että se tukee vain lähiliikennettä on vähän hassu. Voi sitä lähiliikenteen kasvupainetta ohjata kaukoradoillekin.

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

aikaa ja tarmoa kovin kummoisen liikennepolitiikan kasaamiseen tuskin jää.

Liikennepolitiikan osalta päälinjat vedettäneen Liikennepoliittisessa selonteossa. Sen tekoon jää aikaa sitten hallitusneuvottelujen jälkeen.

Hallitusneuvotteluissa oleellista on se, että ohjelman kirjaukset eivät estä vaan mahdollistavat kestävän liikennepolitiikan. Esimerkiksi hallitusohjelmaan voi koettaa lauseita tyyliin:
"Perustetaan kaupunkiseudulliset joukkoliikenneviranomaiset, ja valtio tukee niiden toimintaa"
"Valtio osallistuu suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneinvestointeihin"

Liikennepoliittisessa selonteossa sitten täsmennetään, mitä tämä tarkoittaa.

Minulla on hyvässä muistissa viime hallitusneuvotteluiden ja liikennepoliittisen selonteon väännöt, ja asia meni juuri näin, eli hallitusohjelmassa oli väljempiä kirjauksia, jotka täsmennettiin selonteossa investoinneiksi ja toimenpiteiksi. Ongelmaksi toki jäi, että hallitusohjelmassa oli viime kerralla joukkoliikenteen kannalta sisäisesti ristiriitaisia kirjauksia, joten ei ole ihme, että saavutukset jäivät rajallisiksi.

Mutta: sen jälkeen vaalirahoitusjoessa, Vantaanjoessa, Aurajoessa, Tammerkoskessa ja Oulujoessa on virrannut aika paljon vettä.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Suomen liikenneliitto ry:n tavoitteet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseksi.
http://www.suli.org/docs/SuLi_tavoitteet_2011-2015.pdf

Jottei kenellekään tule väärää käsitystä, tällä Suomen Liikenneliiton paperilla ei ole käsittääkseni mitään suoraa yhteyttä hallituksen liikennepolitiikkaan. Mikä vaan yhdistys voi toki kirjoittaa mitä raportteja tahansa.

Alunperin kirjoittanut petteri

Jottei kenellekään tule väärää käsitystä, tällä Suomen Liikenneliiton paperilla ei ole käsittääkseni mitään suoraa yhteyttä hallituksen liikennepolitiikkaan.

Kiitos oikaisusta, viesti oli tosiaan epälooginen koska SuLi:n kannanotto oli muiden tietojen välissä. Eli kyse on vain erään järjestön kannanotosta, jossa toki on mielestäni useita tärkeitä asioita esillä.