Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Lisäksi tuntuu mahdottomalta, että hyvän akateemisen sivistyksen omaava ja ministerintehtävänsä asiallisesti hoitanut Virkkunen lähtisi juoksutytöksi menneen maailman grynderitunneliautomaattiveljille, joilta kukaan rehellinen ihminen ei ostaisi käytettyä autoa.
 
Minä taas luulen että kehysriihessä sovittuja asioita ei enää tämän hallituksen aikana tulla avaamaan.

Nimenomaan tämä. Lapsilisien ja tuloveroprogression osalta on jo tullut jotain huopaamista. Hallitus ja puoluejohtajat eivät varmasti halua lisätä soppaan menoja, joita ei riihessä edes esitetty budjettiin.
 
Minihallitusneuvottelut on saatu päätöksen ja neuvottelutulos julkistettu.

Neuvottelutuloksessa mainitaan Pisara, Länsimetron jatke ja Tampereen raitiotie, kaikki tosin vähän epämääräisesti:
Helsingin seudun suuria infrastruktuurirakennushankkeita tuetaan ja edistetään samalla alueen asuntotuotantoa. Edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Sopimus neuvotellaan Helsingin seudun kuntien kanssa budjettiriiheen mennessä. Pisara-radan rahoitusta koskeva selvitys on käynnissä. Selvityksen ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan sopimuksen perusteella hallitus arvioi valtion mahdollisen osallistumisen radan rakentamiseen. Valtiolla on tonttitarjontaa koskevan sopimuksen perusteella valmius sitoutua osallistumiseen länsimetron rakentamiseen sen suunniteltuun päätepisteeseen, Kivenlahteen saakka siten, että valtion osuus hankkeen kustannuksista on enintään 240 milj. euroa ja tulee maksettavaksi aikaisintaan vuodesta 2017 lähtien.

Muun kuin Helsingin seudun infrastruktuurirakentamisen osalta hallitus päättää liikennehankkeiden aikaistamisesta ja laajuudesta kehyksen puitteissa syksyn budjettiriihessä. Samalla arvioidaan nopeasti käynnistettävät, työllisyyttä edistävät pienet elinkeinopoliittiset liikennehankkeet sekä perustienpidon tarpeet. Valtio tukee Tampereen kaupunkiraitiotiehanketta osana alueen liikennejärjestelmän, maankäytön ja tonttipolitiikan kehittämistä. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelukustannuksiin. Valtio osallistuu hankkeen toteuttamiseen suunnittelun valmistuttua arvioituaan ensin Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun kuntien toimet tonttitarjonnan lisäämisessä ja asuntotuotannossa.
 
Neuvottelutuloksessa mainitaan Pisara, Länsimetron jatke ja Tampereen raitiotie, kaikki tosin vähän epämääräisesti:
Radion suorassa lähetyksessä tiedotustilaisuudesta Stubb sanoi, että Kivenlahden metro saa 240 M€ ja Pisara 100 M€.

Pisarahan ei 100 M€:lla synny, joten en osaa arvata, mihin 100 M€ aiotaan käyttää. Kivenlahden metro taas ei elvytä yhtään mitään, kun sitä rakennetaan joskus vuosien kuluttua. Mutta molemmista hankkeista voidaan vielä livetäkin, sanamuotoilu on sellainen. Tosin se tuskin on tarpeen tämän hallituksen jäljellä olevana 9 kk:n aikana. Eikä tämän hallituksen ohjelma sido ensi kevään eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta.

Pisaran kohdalla ainakin on suunnitelman mukaan tarkoitus arvioida hankkeen vaikutukset ja kannattavuus kun suunnittelu syksyllä eli ennen eduskuntavaaleja valmistuu. Mutta mitä tarkoittaa Kivenlahden metron kohdalla tonttitarjonnan arviointi? Äkkiäkös Espoo kaavoittaa, ja valmistakin kaavaa on vaikka kuinka esim. Suurpellossa. Mutta kun kukaan ei rakenna kun kukaan ei halua ostaa. Ja sama vaiva myös Kalasatamassa, missä metro on ollut käytössä jo monta vuotta.

Tampereen kohdalla ehdot on varmaan asetettu muodon vuoksi, ettei näytä siltä, että Tamperetta ja pääkaupunkiseutua kohdeltaisiin jotenkin eri tavoin. Sillä oikeastihan ehdot ovat jo täyttyneet seudun MAL-sopimuksessa ja sen päälle tulevassa Lielahden ja Näsijärven rannan alueessa.

Merkittävä kysymys mielestäni on se, tarkoittavatko metron ja Kivenlahden kirjaukset sitä, että liikennehankkeiden vaikutusten ja kannattavuuden arviointi pannaan nyt kokonaan romukoppaan. Matinkylän metron sekä Vaasan ja Kemijärven ratojen sähköistyksen kohdallahan ohjeiden mukaiselle arvioinnille viitattiin jo kintaalla. Jos Kivenlahden metro ja Pisara saavat valtion rahaa ilman minkäänlaista kannattavuutta, silloin on käytännössä siirrytty järjestelmään, jossa liikenneinvestoinneista päätetään puhtaasti poliittisen pelaamisen ja lobbaamisen perusteella.

Antero
 
Voisiko tarkoittaa, että valtio rahoittaa Pisaraa vain, jos kunnat rahoittavat loput 800 M€?

Pisara on täyskahjo hanke, ja 100 M€:kin on liikaa sille. Jos kuukankon tulkinta sattuisi kuitenkin osumaan oikeaan, voisin tamperelaisena melkein hyväksyä sen (edellyttäen että käppi on todellakin 100 M€ ja kustannusnousun riskin kantaa joku muu kuin valtio), koska se kirpaisisi kuitenkin eniten siellä missä pitääkin. Se pakottaisi punnitsemaan hyödyt ja haitat erittäin huolellisesti.

Toisaalta jos asemien ympäristöön pääsee rakentamaan jotain, sillä saattaisi saada jotain takaisinkin tuosta hukkaputken hurjasta hinnasta. Liikenteellisesti Pisarasta toki olisi silti harmia liikennöinnin täsmällisyydelle, varsinkin yhdessä Kehäradan kanssa.
 
Voisiko tarkoittaa, että valtio rahoittaa Pisaraa vain, jos kunnat rahoittavat loput 800 M€?

Ei tuo tulkinta vaikuta järkevältä. Eiköhän kyse ole 100M euron suunnittelu- ja aloitusmäärärahasta. Pisara on suuri investointi raideliikenteen tulevaisuuteen, joten erinomaista että hanke eteni.

Länsimetrollekin tuli pienten mutkien jälkeen valtion rahoitus. Samalla Tampereen ratikan valtionrahoitus alkaa näyttää aika selvältä, jos vaan Tampere tekee rakennuspäätöksen. Erittäin positiivista että uusi hallitus uskaltaa panostaa joukkoliikenteeseen vaikeassakin taloustilanteessa.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän kyse ole 100M euron suunnittelu- ja aloitusmäärärahasta.

Suunnittelurahaa ainakaan ei enää tarvita, sillä Pisaran tarvitsema 40 miljoonan suunnittelumääräraha on myönnetty jo aiemmin ja rata- ja rakennussuunnittelu valmistuukin tänä syksynä.
 
Ei tuo kuukankon tulkinta oikein vaikuta oikealta, mutta jos näin olisi, niin hallituksen olisi pitänyt tässä tilanteessa menetellä yhtä järkevästi myös kahden muun raidehankkeen kanssa.
 
Ei tuo kuukankon tulkinta oikein vaikuta oikealta, mutta jos näin olisi, niin hallituksen olisi pitänyt tässä tilanteessa menetellä yhtä järkevästi myös kahden muun raidehankkeen kanssa.

Ainakin Länsimetron jatkeen kanssa hallitus teki niin: valtio sitoitui maksamaan 240 M€ ja Espoo maksaa loput.

Arvaukseni saattoi silti hyvin mennä pieleen. Nyt mieleeni tuli sellainen mahdollisuus, että kun kasvupaketin on kerrottu ulottuvan vuoteen 2018 asti, niin valtion rahoitusosuudesta loput maksettaisiin vuoden 2018 jälkeen.
 
Arvaukseni saattoi silti hyvin mennä pieleen. Nyt mieleeni tuli sellainen mahdollisuus, että kun kasvupaketin on kerrottu ulottuvan vuoteen 2018 asti, niin valtion rahoitusosuudesta loput maksettaisiin vuoden 2018 jälkeen.

Tuo 100M Pisaralle sopisi minusta suuruusluokaltaan elinkaarimallihankkeen tai vastaavan valtion maksuosuudeksi ensimmäisille vuosille.
 
Radion suorassa lähetyksessä tiedotustilaisuudesta Stubb sanoi, että Kivenlahden metro saa 240 M€ ja Pisara 100 M€.Merkittävä kysymys mielestäni on se, tarkoittavatko metron ja Kivenlahden kirjaukset sitä, että liikennehankkeiden vaikutusten ja kannattavuuden arviointi pannaan nyt kokonaan romukoppaan. Matinkylän metron sekä Vaasan ja Kemijärven ratojen sähköistyksen kohdallahan ohjeiden mukaiselle arvioinnille viitattiin jo kintaalla. Jos Kivenlahden metro ja Pisara saavat valtion rahaa ilman minkäänlaista kannattavuutta, silloin on käytännössä siirrytty järjestelmään, jossa liikenneinvestoinneista päätetään puhtaasti poliittisen pelaamisen ja lobbaamisen perusteella.
Siltähän tämä näyttää, että pikkuhiljaa joukkoliikennepolitiikassa on ajauduttu tällaiseen tilanteeseen. Joukkoliikenteestä ja sen aidosta parantamisesta asiallisesti kiinnostuneet voivat vetäytyä keskusteluista, koska asiaperusteilla ei ole mitään merkitystä. Jättikokoisia joukkoliikennehankkeita tehtaillaan kaikenlaisilla muilla kuin joukkoliikenteeseen liittyvillä syillä ("jos sitoudutaan asuntotuotantoon" "koska louhintakapasiteettiä on" "koska on nyt halvempaa kuin viiden vuoden päästä") ja alkeellisimmatkin laskukaavat (H/K) hylätään, koska niistä on harmia kyseenalaisten hankkeiden edistämiselle. Automaattimetron osalta olemme nähneet, miten jopa vastuut, johtosäännöt ja kaikki normaaliin sivistysvaltioon kuuluvat pelisäännöt voidaan heittää menemään.

Voi vain kuvitella, millaisen määrän aitoja, nopeita ja hyödyllisiä parannuksia saisi, jos tämä veljien luoma, miljardeja meille maksava raha-automaatti purettaisiin, ja alettaisiin oikeasti satsata joukkoliikenteeseen nyt ja heti.

Tämä on ahdistava yhteiskunta.
 
Ainakin Länsimetron jatkeen kanssa hallitus teki niin: valtio sitoitui maksamaan 240 M€ ja Espoo maksaa loput.
Tämähän menee liikennepoliittisen selonteon linjauksen mukaan, eli valtionosuus voi olla 30 %. Tekstissä lukee kuitenkin ”valmius”, ei ”sitoutuu”. Toivon, että seuraava hallitus, joka asiasta käytännössä päättää, noudattaa nimenomaan valmiutta, joka johtaa sitoutumiseen siinä tapauksessa, että liikennehankkeiden valtionrahoituksen ehdot täyttyvät.

Arvaukseni saattoi silti hyvin mennä pieleen. Nyt mieleeni tuli sellainen mahdollisuus, että kun kasvupaketin on kerrottu ulottuvan vuoteen 2018 asti, niin valtion rahoitusosuudesta loput maksettaisiin vuoden 2018 jälkeen.
Näin varmasti on ajatus. Pisaraa ei missään tapauksessa rakenneta vuoteen 2018 mennessä – eikä muuten Kivenlahden metroakaan vuodessa tehdä, vaikka valtion valmius sen tukemiseen on merkitty vuoden 2017 jälkeen.

Käytännön toteutumisen esteeksi kummassakin tapauksessa voi tulla vielä HSL:n merkitys. Toimivaa infrasopimusta ei vielä ole. On aivan ilmeistä, että Louko suunnittelee Kivenlahden metron tulevan pääasiassa Helsingin maksettavaksi HSL:n kautta. Tällaista on esitelty Espoon poliitikoille. Tämä perustuisi siihen, että infrasopimus jakaisi kustannukset asukasmäärien mukaan. Ja samalla tavalla Helsinki pääsisi maksamasta Pisaraa, vaikka se tuleekin Helsingin alle. Eihän Pisaraa helsinkiläiset käyttäisi, vaan Espoosta ja Vantaalta tulijat. Ei ole vaikea arvata, että muut HSL:n jäsenkunnat kuin Helsinki ja Espoo tuskin suostuvat maksamaan Helsingin ja Espoon tunnelihankkeita.

Mutta ylipäätään kumpikaan ei ole mikään elvytyshanke. Elvytyksen pitää vaikutta heti, ei joskus vuosien päästä kun suhdanteet ovat toiset ja nykyinen lama historiaa. Lisäksi kumpikin on ristiriidassa sen kanssa, että suomalaisen yhteiskunnan talouden rakenteitia pitäisi muuttaa siihen suuntaan, että velkaa pystytään vähentämään ja tullaan toimeen omillamme. Tunnelit lisäävät Suomen velkaa, siinäkin tapauksessa, että velan ottaja on kunta eikä valtio. Lisäksi nämä tunnelit nostavat joukkoliikenteen käyttökustannuksia, eli muuttavat yhteiskunnan rakennetta kalliimmaksi.

Antero
 
Pisarahan ei 100 M€:lla synny, joten en osaa arvata, mihin 100 M€ aiotaan käyttää.

Mutta sen sijaan tuolla rahalla hoituisi tarvittavat järjestelyt ratapihalla nykyisten pullonkaulojen korjaamiseksi. Onkohan toiveajattelua, että raha olisi ajateltu tätä varten ja ratapihan kehittäminen ja ehkä uusi asetinlaitekin olisi katsottu osaksi Pisara-hanketta?
 
Mutta sen sijaan tuolla rahalla hoituisi tarvittavat järjestelyt ratapihalla nykyisten pullonkaulojen korjaamiseksi. Onkohan toiveajattelua, että raha olisi ajateltu tätä varten ja ratapihan kehittäminen ja ehkä uusi asetinlaitekin olisi katsottu osaksi Pisara-hanketta?
Tämähän on oivallinen tulkinta! Pitäisi päästä näkemään hallituspäätöksen taustapaperit. Asiat pitää toki myydä oikeilla tai sopivilla nimillä.

Antero
 
Takaisin
Ylös