Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Vs: Eduskuntavaalit 2015

Kannattaa nyt muistaa, että tieverkolla on myös muitakin käyttäjiä kuin henkilöautot. Ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu kokonaismassa on noussut hiljattain 60 tonnista 76 tonniin. Kansantalouden syöksykierteen oikaisussa olisi ensiarvoisen tärkeää saada teollisuuden toiminnan puitteet kuntoon Suomessa, ja siihen valtiovalta pystyy vaikuttamaan esim. energia- ja logistiikkakustannusten kautta. Ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassan kasvattaminen on askel oikeaan suuntaan, ja luonteva jatke tähän on tieverkon parannukset tärkeimmiksi katsotuissa kohteissa.
 
Mikä tullee olemaan uuden hallituksen kanta Tampereen ja Turun raitiotiehankkeisiin ja valtion 30 % osuuteen?
 
Saavat kunhan Pasilan metrokin.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:19 ----------

http://www.hs.fi/kaupunki/a1423887860091
 
Vs: Eduskuntavaalit 2015

vesa. sanoi:
Kannattaa nyt muistaa, että tieverkolla on myös muitakin käyttäjiä kuin henkilöautot. Ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu kokonaismassa on noussut hiljattain 60 tonnista 76 tonniin. Kansantalouden syöksykierteen oikaisussa olisi ensiarvoisen tärkeää saada teollisuuden toiminnan puitteet kuntoon Suomessa, ja siihen valtiovalta pystyy vaikuttamaan esim. energia- ja logistiikkakustannusten kautta. Ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassan kasvattaminen on askel oikeaan suuntaan, ja luonteva jatke tähän on tieverkon parannukset tärkeimmiksi katsotuissa kohteissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Paitsi että ajoneuvoyhdistelmien massojen kasvattaminen (pl. varauksella maa-aineskuljetukset) oli askel täysin väärään suuntaan, kun mm. EU:n virallisten tavoitteiden mukaan päämäärä olisi siirtää rahtia maanteiltä rautateille. Tätä tavoitetta uusi hallitus voisi edistää esimerkiksi perustamalla nyt lopulta sen (ainakin alkuvaiheessa) valtiollisen kalustoyhtiön ja edistämällä uusien toimijoiden tuloa Suomen rautatieverkolle mm. kilpailuttamalla henkilöjunaliikennettä.

Ajoneuvoyhdistelmien suurimpien sallittujen kokonaismassojen nosto aiheuttaa myös sen, että kaikkien liikennöitsijöiden on kilpailukykysyistä "pakko" hankkia kaikki uusi kalusto mahdollisimman järeänä ja sitä suurempaa kantavuutta halutaan tietysti hyödyntää. Nyt kun alempaa tieverkkoa (metsäautotiet, yhdystiet, ehkä seututietkin?) ei ole mitoitettu kestämään tälläistä kuormitusta, ja kun toisaalta viime vuosina ei ole ollut rahaa tehdä kovin paksuja päällysteitä, niin jossain vaiheessa tulee ongelmia.

Helpommalla voisi päästä, kun kuljetettaisiin pienemmillä autoilla tavara lähimmälle asemalle ja siitä junan kyytiin. Ja jatkaa yhdistettyjen kuljetusten teknisten ratkaisujen kehittämistä siitä, mihin 1970- ja 1980-luvulla jäätiin. Toki tässäkin on varmasti jokin tasapaino on löydettävissä esim. 1950-luvun tiheän tavara-asemaverkoston ja nykytilanteen välillä.
 
Autoton espoolainen sanoi:
Pientä esimakua aletaan saada Keskustan liikennepoliittisista tavoitteista hallitusneuvotteluissa, eli Malmin lentokentän säilyttäminen saattaa päätyä neuvottelujen asialistalle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Keskustan liikennepoliittinen linja vaikuttaa selvältä; ei kaupungistumiselle, ei joukkoliikenneinvestoinneille. Kyllä ilmailulle ja autoilulle. Perussuomalaisetkin ovat ajaneet innokkaasti autoveron alentamista tai poistamista. Pahimmillaan edessä voi olla aikamoinen täyskäännös autoilun suosimisen suuntaan.

Muistakaa sitten hurrata, jos Tampereen ratikan rahat torpataan, yhtä innokkaasti kuin Pisara-radan kaatuessa.
 
Olen miettinyt asiaa (vaikka hallitusta ei ole vielä muodostettukaan) ja näen asiassa myös positiivisia puolia ja "ei niin joukkoliikennemyönteinen hallitus" pakottaisi kunnat etsimään ja toteuttamaan enemmän kustannustehokkaita ratkaisuja. Tarkoitan tällä bussiliikenteen sujuvoittamiseen tähtääviä ja raitioteitä, jotka voidaan toteuttaa ilman valtion varoja. Väkimäärä kasvaa ja liikenne lisääntyy, se on selvä. Sille porukalle on tarjottava myös joukkoliikennevaihtoehtoja, jotka pystyvät kuljettamaan massoja.

Länsimetro ja kehärata aloittavat, se on selvä. Muut suuren suunnutelmat voivat joutua jäähylle ainakin seuraavan hallituskauden ajaksi.
 
petteri sanoi:
Keskustan liikennepoliittinen linja vaikuttaa selvältä; ei kaupungistumiselle, ei joukkoliikenneinvestoinneille. Kyllä ilmailulle ja autoilulle. Perussuomalaisetkin ovat ajaneet innokkaasti autoveron alentamista tai poistamista. Pahimmillaan edessä voi olla aikamoinen täyskäännös autoilun suosimisen suuntaan.

Muistakaa sitten hurrata, jos Tampereen ratikan rahat torpataan, yhtä innokkaasti kuin Pisara-radan kaatuessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tampereesta en osaa olla huolissani, siellä ollaan edetty jo niin pitkälle ja saman valtuuston, joka on hankkeen takana, pitäisi hyväksyä rakentaminen.

Turku sensijaan, jossa suunnittelu on ollut leväperäisempään, edennyt hitaammin, liikenneympäristökin on huonompi ja päättäjät olleet empiväisempiä mennee tämän seuruksena nyt varmaan ainakin jäihin vuosikymmeneksi, jos ei kokonaan haudata.
 
Viimeksi muokattu:
petteri sanoi:
Muistakaa sitten hurrata, jos Tampereen ratikan rahat torpataan, yhtä innokkaasti kuin Pisara-radan kaatuessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi hyvinkin olla että uusi hallitus suosii kevyempiä raideratkaisuja kuten Tampereen ja Turun raitiotiet ja ehkäpä 550:n nostaminen raiteille saisi nyt uutta puhtia. Toivon että keskustavetoinen hallitus näkisi näiden kevyempien, edullisempien ja paremmin palvelevien hankkeiden hyödyt ja näin voi hyvinkin olla koska miljardiluokan pisara on pahasti vastatuulessa.
 
petteri sanoi:
Keskustan liikennepoliittinen linja vaikuttaa selvältä; ei kaupungistumiselle, ei joukkoliikenneinvestoinneille. Kyllä ilmailulle ja autoilulle. Perussuomalaisetkin ovat ajaneet innokkaasti autoveron alentamista tai poistamista. Pahimmillaan edessä voi olla aikamoinen täyskäännös autoilun suosimisen suuntaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oheisesta kaaviosta voit arvioida, mitä osaa tai arpaa minkäänlaisilla hallituskokoonpanoilla on ollut Suomen joukkoliikenteen menestykseen huonosti onnistuneessa taistelussa markkinaosuudesta. Rahaa on kyllä pistetty menemään kalleimpiin mahdollisiin joukkoliikennehankkeisiin.
kulkutapaosuus.jpg
 
Olisiko jostain saatavilla tuon hienon kuvaajan kaveriksi tuon henkilöliikenteen määrän näinä vuosina ilmaisevaa kuvaajaa? Prosentuaalisestihan muutos ei näytä olleen kovinkaan suuri ja vaihteluväli hyvinkin pieni mutta mitä lienevät määrät?
 
Kani sanoi:
Oheisesta kaaviosta voit arvioida, mitä osaa tai arpaa minkäänlaisilla hallituskokoonpanoilla on ollut Suomen joukkoliikenteen menestykseen huonosti onnistuneessa taistelussa markkinaosuudesta. Rahaa on kyllä pistetty menemään kalleimpiin mahdollisiin joukkoliikennehankkeisiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin. Tuostakin kuvaajasta nähdään, että joukkoliikenneinvestointeihin ei ole panostettu riittävästi. Toisaalta merkittävässä osassa Suomea lähijoukkoliikenne on kadonnut kokonaan viimeisten käyttäjien kuollessa, joka on ollut aika väistämätöntä kehitystä. Lisää käyttäjiä joukkoliikenteelle on kyllä saatu ihan viime vuosina Helsingissä ja Helsingin seudulla, jossa on tehty pitkävaikutteista työtä ja investoitu merkittävästi. Tämä siitä huolimatta, että autoilun suhteelliset kulut ovat laskeneet.

Nyt kun uuden hallituksen pääpuoluetta kannattavat joukkoliikenteen käyttäjät ovat laskettavissa melkein yhden käden sormin, Helsingin seudun kehitys ja jo pitkäjänteiseltä näyttänyt panostus vaikuttaa selvästi heikentyvän. Sitä vielä korostaa se, että yleensä keskustan hallituskausilla Helsingin seudulta viedään hallituksen päätöksillä tuhkatkin pesästä. Kasvava Helsingin seutu on Suomen ainoa kaupunki, joka pystyy kilpailemaan maailmalla tietotyössä ja kehitys vaatii investointeja.

Pitää vaan toivoa, ettei Keskustan ja Perussuomalaisten voimakas asema johda entistäkin rajumpaan rahan kaatamiseen toivottomille syrjäseuduille ja kuoleviin pikkukaupunkeihin. Toki syrjäseuduilla asuvat pitää pitää jotenkin hengissä, mutta investointitarpeet ovat ihan muualla.
 
"Pitkäjänteistä kehitystä" eivät ole miljardi-investoinnit, jotka eivät vaikuta tuon taivaallista joukkoliikenteen käyttöön. Aidosti pitkäjänteistä on suosia edullisia mutta vaikuttavia investointeja, tyypillisesti raitioteitä. (Ja tämän viikon vaihteeksi Berliinissä vietettyäni totean, että kunpa Suomessa tiedettäisiin edes mitä kaikkea jopa hyvin organisoidulla bussiliikenteelläkin voidaan saada aikaan siellä minne kiskoja ei ole varaa heti tehdä.)
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös