Bussi, BRT ja raitiotie - vertailu

Adelaidessakin taisi pysäkkiväli olla 1,5 km, mutta näitä välejä oli vain kaksi. Itse asiassa HSL-alueella olisi paljon suurempi peruste sille, että täällä olisi 100 km/h kulkevaa kaupunkibussikalustoa. Kaikilla Helsinkiin tulevilla moottoriteillä on kilometrejä pitkiä osuuksia eli paljon enemmän nopeata BRT-osuutta kuin Adelaiden pätkä. Tosin meillä motareiden nopeusrajoitus on kuitenkin 80 Helsingin päässä.

Antero
Se oliskin mukava etu, kun bussikaistalla rajoitus olisi 100 ja muilla kaistoilla 80 kilometriä tunnissa:biggrin:

Jokeri-II-linjalla on monia osuuksia, joilla olisi käytännössä mahdollista hyödyntää nopeita busseja:
  • Nykyiseltä h90 päättäriltä Itäväylälle (ei välipysäkkejä) - pysäkkiväli 1170 m - maksiminopeus omilla kaistoilla 100 km/h
  • Mellunmäestä Kontulantietä Kehälle - pysäkkiväli 700 m (pysäkit Mellunmäki, Tanhuantie, Kontula, Porttitie, Myllyrengintie) - maksiminopeus omilla kaistoilla 80 km/h
  • Myllyrengintieltä Kivikonlaitaan Kehä I - pysäkkiväli 600-800m - maksiminopeus omilla kaistoilla 80 km/h
  • Kivikonlaita-Latokartanontie - yksi välipysäkki, kuten nykyään - kokonaismatka 2300 m - (Kehä I) - maksiminopeus omilla kaistoilla 100 km/h
  • Tapaninkyläntie - pysäkkiväli 650 m - maksiminopeus omilla kaistoilla 70 km/h
  • Vanha Tuusulantie - pysäkkiväli ~1km - maksiminopeus omilla kaistoilla 100 km/h
  • Kuusimiehentien suora - yhdellä välipysäkillä pysäkkiväli 600 m - maksiminopeus omilla kaistoilla 70 km/h
  • Keskuspuiston tunneli - maksiminopeus omilla kaistoilla 100 km/h
Jos kakkosjokerille saisi omat kaistat nopeimmille osuuksille, linjasivu ajettaisiin nopeammin, ja tällöin kaistat maksaisivat itseään takaisin.
Lisäksi tosiaan nuo väylälinjat, kuten mm. 700-sarjan linjat, Turunväylän linjat ja h77. Kuitenkin esim. Hämeenlinnanväylällä taitaa tosiaan olla 80 km/h raja jonkin aikaa.
 
Se oliskin mukava etu, kun bussikaistalla rajoitus olisi 100 ja muilla kaistoilla 80 kilometriä tunnissa

Eikös jokin laki vaadi, että satasen vauhtia kulkevassa bussissa ei saa olla seisomapaikkoja? Jos näin on, niin joko lakia pitää muuttaa tai satasta kulkevassa jokeribussissa pitää olla hyvin tiiviisti jakkaroita korvaamassa pois jääviä seisomapaikkoja.
 
Eikös jokin laki vaadi, että satasen vauhtia kulkevassa bussissa ei saa olla seisomapaikkoja? Jos näin on, niin joko lakia pitää muuttaa tai satasta kulkevassa jokeribussissa pitää olla hyvin tiiviisti jakkaroita korvaamassa pois jääviä seisomapaikkoja.
Lakimuutos olisi hyväksi, kyllähän nykyäänkin näkee kaukoliikenteessä, kun satastakin ajetaan, että seisomapaikkoja heltiää, kun jo Kampista on menossa enemmän porukkaa kyytiin kun mitä mahtuu. Mikäköhän on tästä rangaistus? Joka tapauksessa seisominen 100 kmt:n nopeudessa ei tuota suurempia ongelmia verrattuna kahdeksaankymppiin, ja ainahan voi laittaa käsilenksuja roikkumaan. Lakimuutoksen vaihtoehtona on tosiaan jonkinlaiset jakkarat, voisiko olla taitettavat tuolit? Jos joku haluaa ohi, menee vain hetkeksi seisomaan, taitettava läppä menee itsestään kiinni.

100 kilometriä tunnissa on siksi esimerkkinäni, että se on realistinen, en nyt ottanut huomioon nykyisiä pykäliä vaikka tästä laista tiesinkin.
 
Äkkipysähdyksessä 100km/h on oleellisesti vaarallisempi sisällä seisoville kuin 80km/h. Lakia sopii toki höllentää, jos vaunulle tarjotaan ympäristö, jossa äkkipysähdyksiä ei voi tapahtua, vaan onnettomuuksissa on aina tilaa pidemmälle hidastamiselle.
 
Äkkipysähdyksessä 100km/h on oleellisesti vaarallisempi sisällä seisoville kuin 80km/h.
Ja hätäjarrutus 80 km/h:sta bussissa on pahempi kuin 100 km/h:sta raitiovaunussa. Lisäksi busseissa ei ole koria, joka mitenkään suojaisi matkustajia törmäyksessä, sillä bussien korit ovat käytännössä vain sääsuojia.

Siis kumipyörillä asfaltilla kulevan bussin maksimhidastuvuus on huomattavasti suurempi kuin raidekulkuvälineessä, mikä tekee bussissa seisomisen vaaralliseksi suuressa nopeudessa. Lakia ei ole syytä höllentää.

Antero
 
Siis kumipyörillä asfaltilla kulevan bussin maksimhidastuvuus on huomattavasti suurempi kuin raidekulkuvälineessä, mikä tekee bussissa seisomisen vaaralliseksi suuressa nopeudessa. Lakia ei ole syytä höllentää.Antero

Olen aina muutaman kerran vuodessa Sveitsissä ja olen huomannut, että (kaupunki) bussit eivät ilmeisesti saa lähteä liikkeelle ennenkuin kaikki matkustajat ovat istuuntuneet. Laki on nähtävästi siellä tiukempi kuin meillä.
 
Eikös jokin laki vaadi, että satasen vauhtia kulkevassa bussissa ei saa olla seisomapaikkoja?

Ei vaadi. Seisomapaikkoja voi olla, mutta sataseen katsastetulla bussilla ei saa ajaa yli 80 km/h, jos bussissa on seisovia matkustajia.
 
Ei vaadi. Seisomapaikkoja voi olla, mutta sataseen katsastetulla bussilla ei saa ajaa yli 80 km/h, jos bussissa on seisovia matkustajia.
Sittenhän ei ole ongelmaa, sillä Helsingissä yleensäkään ei paljoa seisomapaikkoja tarvita - jos Jokeri-II:lla olisi yksinivelet niin, että vasemmassa laidassa penkkirivit olisivat kolmipaikkaisia, ja bussissa liikuttaisiin edestä taaksepäin jonossa eikä seisomapaikkoja olisi, kaikki mahtuisivat istumaan. Bussit olisivat kolmen lastenvaunupaikan täysmatalia niveliä - 18,75-metriseen täysmatalaan mahtuisi 68 istujaa. LE-versioon mahtuu n. 5 lisäpaikkaa verrattuna täysmatalaan, kahden lastenvaunupaikan versioon saisi 3 lisäpaikkaa ja pitempiin busseihin toki myös enemmän, mutta niitäkään laki ei salli. Jos kulkusuunta on yhdenmukainen, 45 cm riittää, onhan nykystandardipenkitkin 45 cm levyisiä. Korjatkaa, jos meni väärin.
 

Liitetiedostot

  • jokeri-2-bussi.PNG
    jokeri-2-bussi.PNG
    19 KB · Lukukerrat: 1,181
Viimeksi muokattu:
WSP tuntuu olevan täysin auto- ja bussifirmojen vietävissä kun on näitä niiden selvityksiä tässä viime vuosina tutkinut.

Konsulttifirmojen tehtävähän ei ensinkään ole tuottaa mitään puolueetonta tutkimustietoa maailmasta ja sen ilmiöistä. Tarkoitus on yleensä myydä asiantuntemusta ja ostaja käyttää tuota asiantuntemusta parhaaksi katsomallaan tavalla.

Itse ei hirveästi ole tästä selvityspuolesta kokemusta, eikä varsinkaan joukkoliikenteen osalta, mutta alalla yleensä ottaen on enemmän kuin tavanomaista, että konsultoinnin ostajalla on joku intressi, jonka ajamiseen asiantuntemusta tarvitaan, eikä vain tarve asiantuntemukselle sinänsä.
 
Ei vaadi. Seisomapaikkoja voi olla, mutta sataseen katsastetulla bussilla ei saa ajaa yli 80 km/h, jos bussissa on seisovia matkustajia.

Mielestäni vaatii. En tosin löytänyt Finlexistä kohtaa koskien asiaa, mutta ei ole kyllä tullut Suomessa vastaan sellaista linja-autoa, joka olisi katsastettu 100 km/h jossa olisi rekisteriin merkittyjä seisomapaikkoja. Jos autossa joka on katsastettu 100 km/h on seisovia matkustajia (siis matkustajien määrä ylittää istumapaikat ja kyse ei siis voi sen vuoksi olla tilausajosta) on sen maksiminopeus rajoitettava 80 km/h.

Ja hätäjarrutus 80 km/h:sta bussissa on pahempi kuin 100 km/h:sta raitiovaunussa. Lisäksi busseissa ei ole koria, joka mitenkään suojaisi matkustajia törmäyksessä, sillä bussien korit ovat käytännössä vain sääsuojia.

Siis miten niin linja-autoissa ei ole koria? Niiden suunnittelussakin täytyy kestää mm. kaatuminen katon kautta ympäri niin, että kattorakenteet eivät painu tiettyä prosenttimäärää enempää auton sisään. Kyllä se heikoin osuus lienee ikkunat kuten Konginkankaalla.
 
Eipä tähän muuta tarvitse sanoa kuin että jään innolla odottamaan laadukkaan WSP:n seuraavaa selvitystä "Linbana, stadsfärja och spårväg – en jämförelse".
 
Jos kulkusuunta on yhdenmukainen, 45 cm riittää, onhan nykystandardipenkitkin 45 cm levyisiä. Korjatkaa, jos meni väärin.

2,6 metriä leveässä autossa viisi 45-senttistä penkkiä rinnakkain tarkoittaisi 35 sentin levyistä käytävää. Lisäksi olen ymmärtänyt, että linja-autojen maksimileveys olisi 2,55 metriä, jolloin käytävää olisi enää 30 senttiä. Ja tämäkin olettaen, että seiniä ei ole. Viiden sentin seinillä käytävää olisikin enää 20 senttiä. Kuulostaa siis siltä, että viisi penkkiä rinnakkain ja käytävä ei onnistuisi. Kyllähän tämän näkee toisaalta jo siitä, että nykybusseissa on yleensä takimmaisellakin penkkirivillä vain se viisi istuinta.
 
2,6 metriä leveässä autossa viisi 45-senttistä penkkiä rinnakkain tarkoittaisi 35 sentin levyistä käytävää. Lisäksi olen ymmärtänyt, että linja-autojen maksimileveys olisi 2,55 metriä, jolloin käytävää olisi enää 30 senttiä. Ja tämäkin olettaen, että seiniä ei ole. Viiden sentin seinillä käytävää olisikin enää 20 senttiä. Kuulostaa siis siltä, että viisi penkkiä rinnakkain ja käytävä ei onnistuisi. Kyllähän tämän näkee toisaalta jo siitä, että nykybusseissa on yleensä takimmaisellakin penkkirivillä vain se viisi istuinta.
Nykyään tasan 2,5m levyisienkin 4-penkkirivisten autojen käytävää voisi vielä kaventaa - onkohan niissä sitten kapeammat penkit?
 
Takaisin
Ylös