Raidekaluston käyttö yhteisillä kiskoilla

Liittynyt
12 Toukokuu 2009
Viestit
378
Luin äärimmäisen mielenkiintoisen artikkelin liittyen ideaan, että kaikki kiskokalusto voisi kulkea samoilla raiteilla-->

Ratkaisu Suomen raideliikenteeseen? ”Metrot ja junat yhteisille kiskoille” 9.6.2011
http://archive.webnewsmonitor.com/204985113

Olenkin moneen otteeseen miettinyt, että miksi ratikka ei voisi kulkea metro tai juna-radalla. Niin on näköjään joku muukin.
 
Luin äärimmäisen mielenkiintoisen artikkelin liittyen ideaan, että kaikki kiskokalusto voisi kulkea samoilla raiteilla-->

Ratkaisu Suomen raideliikenteeseen? ”Metrot ja junat yhteisille kiskoille” 9.6.2011
http://archive.webnewsmonitor.com/204985113

Olenkin moneen otteeseen miettinyt, että miksi ratikka ei voisi kulkea metro tai juna-radalla. Niin on näköjään joku muukin.
Ihan hyvä huomio ajatuspajalta, mutta asiaan perehtyminen olisi kannattanut. Sekä edes vähäinen keskustelu jonkun sellaisen henkilön kanssa, jolla on tietoa ja näkemystä raideliikenteen tekniikasta. Ajatuspajassa näyttää olevan perehdytty metron syntyhistoriaan, mika on ansiokasta. Mutta lähihistorialla on merkitystä myös.

Ihan oikein on todettu, että yhdistämisongelma on ensisijassa poliittinen. Mutta samasta syystä seudun joukkoliikenteessä on moni muukin asia pielessä. Eikä junien ja metron yhteensopimattomuus oikeasti ole edes merkittävä ongelma, vaikka se turha onkin.

Mutta siis miksi metro ja junat eivät ole yhteensopivia ja artikkelin kuvan mukainen tilanne Sm-junasta, jossa kynnys on laiturin korkeudella, ei ole mahdollinen. Koska metron ja junan laiturikorkeuksilla on puolen metrin ero. Koska junakalusto liikennöi koko rataverkolla ja metrojunat vain 17 asemalla, laiturikorkeus tulisi ratkaista madaltamalla metron laiturikorkeus junien 550 mm:iin. No eihän tämä mikään ongelma ole, se vaan on poliittisesti täysin mahdotonta.

Nykyiset metrojunat ovat kevytrakenteisia, eivätkä ne täytä yleisen rautatieliikenteen vaatimuksia. Toisaalta nykyiset Sm-junat (poislukinen Sm5) eivät täytä tunneliliikenteen vaatimuksia. Ei sekään ole mahdotonta, että tehtäisiin ”välimallikalustoa” jolla on rajoitettu liikennöintioikeus rataverkolla. Eli olisi erikseen esim. HSL-liikenteen kalusto, jonka käyttämä rataverkko puolestaan olisi kielletty yleiseltä junaliikenteeltä. Mutta osa junakalustosta olisi tehty tunneliliikenteeseen soveltuviksi (Sm5:n tapaan), joten ne voisivat ajaa sekä HSL-radalla että sen ulkopuolella. Mutta taitaisi tämäkin olla poliittisesti mahdotonta. Mahdottomuushan nähtiin jo tutkittaessa mahdollisuutta kombikalustoon, jossa katukelpoinen raitiovaunukalusto olisi voinut liikennöidä metroradalla. Ei tullut kuuloonkaan!

Teettihän HKL:n ex-suunnittelujohtaja myös konsulttiselvityksen siitä, että YTV (HSL) -liikenteen junaradat olisi muutettu metroradoiksi. Siis poliittisesti mahdollista on vain metron laajentaminen muuttamalla junaliikennettä metroliikenteeksi, ei päin vastoin.

Metron pyhyyttä ja muuttumattomuutta hakataan tällä hetkellä sananmukaisesti kiveen. Espoon metrotunnelithan tehdään siten, että varmasti siellä ei voi ajaa millään muulla kuin typistetyillä metrojunilla. Espoon metrohan ei ole yhteensopiva edes nykyisen metron kanssa!

Koko automaattipelleilyllä tehdään muutenkin kaikenlainen yhteensopivuus ja järjestelmäintegrointi entistä mahdottomammaksi. Lähtien jo siitä, että laituriovien käyttö tarkoittaa sitä, että ovien sijainnista tulee yksi epäyhteensopivus lisää kalustolle, jolla ajettaisiin metrotunnelissa.

Antero
 
Voisiko Pisaralle vaihtoehtona olla (ratapihan ratkaisujen modernisoinnin lisäksi) sellainen, että kaupunkiradat muunnettaisiin metrolla ajeltaviksi? Ainakin Leppävaara-Helsinki -välillä on vain pari kohtaa, jossa juna ajaa yli 60km/h, joten aikataulun ei pitäisi olla suuri ongelma. (Osaako joku sanoa ajonopeuksista M- ja pääradan kohdalla?)

Tällöin voitaisiin liikennöidä esim linjoja Leppävaara-Rautatientori-Itäkeskus tai Tikkurila-Rautatientori-Tapiola ja saataisiin ylimääräistä tilaa rautatientorille kun merkittävä osa lähijunista ei jäisi sinne kääntymään. Vai menevätkö kustannukset samaan luokkaan Pisaran kanssa, kun ratojen pitäisi sukeltaa tunneliin rautatieasemalle tullessa ja kääntyen yhdistyä metroratoihin?

Nopeampi lähijunaverkko käsittääkseni käyttää erillisiä raiteita kuin nämä hitaat joka pysäkillä pysähtyvät lähijunat. Ainakin Leppävaaran suuntaan näin. Olenko oikeassa myös pääradan suhteen?
 
Voisiko Pisaralle vaihtoehtona olla (ratapihan ratkaisujen modernisoinnin lisäksi) sellainen, että kaupunkiradat muunnettaisiin metrolla ajeltaviksi?

Tästä on keskusteltu foorumilla pitkään ja hartaasti ja erilaisia raideverkkoja esitetty. Kuten Antero totesi, kaupunkiradat ovat tällä hetkellä metroa isompi järjestelmä, eli muutostyö metron suuntaan on tod. näk suurempi kuin metron muuttaminen kaupunkiradaksi. Meneillään on mm. 32 matalalattiaisen Sm5-yksikön toimitus. Nämä eivät sovellu metron korkeille laitureille oikein mitenkään.

Länsimetro muuttaa tätä laskelmaa varsinkin siksi, että kaikki sen asemat ovat tunnelissa ja vain neljän vaunun pituisia, eli täysin epäyhteensopivia esim. Kehäradan kanssa. Luolien laajentaminen jälkikäteen olisi tietysti perin vaikeaa.

Ainakin Leppävaara-Helsinki -välillä on vain pari kohtaa, jossa juna ajaa yli 60km/h, joten aikataulun ei pitäisi olla suuri ongelma.

Metrojunien huippunopeus on tällä hetkellä rajoitettu vauhtiin 80 km/h. Sm1/Sm2-junien aikataulun pitäminen ei kai olisi mitenkään ylivoimaista.

Tällöin voitaisiin liikennöidä esim linjoja Leppävaara-Rautatientori-Itäkeskus tai Tikkurila-Rautatientori-Tapiola ja saataisiin ylimääräistä tilaa rautatientorille kun merkittävä osa lähijunista ei jäisi sinne kääntymään. Vai menevätkö kustannukset samaan luokkaan Pisaran kanssa, kun ratojen pitäisi sukeltaa tunneliin rautatieasemalle tullessa ja kääntyen yhdistyä metroratoihin?

Näistä on jossain kohtaa foorumia hienoja 3d-piirustuksiakin. Vaikka hinta olisikin Pisaran luokkaa, niin yhdistäminen metroon mahdollistaisi uusia reittejä ja parempaa palvelua.
 
Mikolle:

Ainakin Oulunkylä - Pukinmäki ajetaan n. 120km/h (K-junana Oulunkylä-Malmi ja ruuhka-ajan ulkopuolella Malmi-Puistola). Hiekkaharjun jälkeen melkein kaikki asemien välit ajetaan väh. n. 100km/h. Ennen Tikkurilaa kaikki asemien välit yllämainittuja lukuunottamatta ajetaan 80-100km/h. Ajetaanko oikeasti pääradan kaupunkiradalla huomattavasti kovempaa kuin Leppävaaran radalla, jos tuo sinun että ajetaan vain muutamilla väleillä yli 60km/h pitää paikkaansa?
 
Mikolle:

Ainakin Oulunkylä - Pukinmäki ajetaan n. 120km/h (K-junana Oulunkylä-Malmi ja ruuhka-ajan ulkopuolella Malmi-Puistola). Hiekkaharjun jälkeen melkein kaikki asemien välit ajetaan väh. n. 100km/h.

Käsitykseni mukaan I- tai N-juna Ogelista Puksuun n.100km/h-120km/h riippuen kalustosta.
Tarkoitatko tuossa alempana Hiekkaharjusta Keravalle-väliä K- / N-junilla? Siellähän oikeastaan vain Korsosta Saviolle mennään 100-120km/h, muuten ajan salliessa aika reilusti alle satasen nopeuksia energiaa säästäen:smile:
 
Luin äärimmäisen mielenkiintoisen artikkelin liittyen ideaan, että kaikki kiskokalusto voisi kulkea samoilla raiteilla-->

snip

Olenkin moneen otteeseen miettinyt, että miksi ratikka ei voisi kulkea metro tai juna-radalla. Niin on näköjään joku muukin.

En jaksanut lukea tuota ajatusta, mutta otsikko herätti mielenkiinnon. Miksi en lukenut, vaikka varmasti olisi kannattanut on se, että tuota arvovaltaisempaakin pohdintaa on tehty. Tässä (PDF) linkki siihen:
http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julk...n kehittämisen ideoita Helsingin seudulle.pdf

Ihan oikein on todettu, että yhdistämisongelma on ensisijassa poliittinen. Mutta samasta syystä seudun joukkoliikenteessä on moni muukin asia pielessä. Eikä junien ja metron yhteensopimattomuus oikeasti ole edes merkittävä ongelma, vaikka se turha onkin.

Tähän asti olen Anteron kanssa täsmälleen samaa mieltä. Meidän ei pitäisi niinkään miettiä sitä mikä verkko on kenenkin, vaan sitä miten verkkoa voidaan käyttää kaikkein tehokkaimmin, jolloin matkustajan kannalta päästään siihen oleelliseen eli verkon tavoitettavuuteen.

Mutta siis miksi metro ja junat eivät ole yhteensopivia ja artikkelin kuvan mukainen tilanne Sm-junasta, jossa kynnys on laiturin korkeudella, ei ole mahdollinen. Koska metron ja junan laiturikorkeuksilla on puolen metrin ero. Koska junakalusto liikennöi koko rataverkolla ja metrojunat vain 17 asemalla, laiturikorkeus tulisi ratkaista madaltamalla metron laiturikorkeus junien 550 mm:iin. No eihän tämä mikään ongelma ole, se vaan on poliittisesti täysin mahdotonta.

Kyllä ja ei. Paitsi tietysti laiturikorkeus, niin asiassa on muitakin ongelmia. Yksi merkittävimpiä on kulun valvonta. Mikäli juna ja metrojärjestelmät integroitaisin niin se tehtäisiin osalle radasta, käytännössä kaupunkireiteille. Näin vältytään valtakunnan tason muutoksilta. Miksi sitten metron järjestelmä, no siksi, että se mahdollistaa n. 2 minuutin vuorovälin, kun taas VRn kulunjärjestelmä tökkää käytännössä 5 minuutin kohdalla.


Teettihän HKL:n ex-suunnittelujohtaja myös konsulttiselvityksen siitä, että YTV (HSL) -liikenteen junaradat olisi muutettu metroradoiksi. Siis poliittisesti mahdollista on vain metron laajentaminen muuttamalla junaliikennettä metroliikenteeksi, ei päin vastoin.

Mikäli tarkoitat tuota mihin viitataan myös linkittämässäni jutussa, niin on siellä syykin. Tietysti ratkaisumalli voisi olla sellainenkin, että uudistetään molemmat. Tosin itse en oikein usko moisen järkevyyteen. Mitä tuohon linkittämääni paperiin tulee, niin siellä todetaan kaupnkiraiteen muuttaminen metrolle soveltuvaksi maksavan n. 3- 4 M€ / rata KM vuoden 1997 rahan arvossa. Nykyään puhuttaneen noin 6-8 M€ summasta per rataKM.

Voisiko Pisaralle vaihtoehtona olla (ratapihan ratkaisujen modernisoinnin lisäksi) sellainen, että kaupunkiradat muunnettaisiin metrolla ajeltaviksi? Ainakin Leppävaara-Helsinki -välillä on vain pari kohtaa, jossa juna ajaa yli 60km/h, joten aikataulun ei pitäisi olla suuri ongelma. (Osaako joku sanoa ajonopeuksista M- ja pääradan kohdalla?)

Lyhyesti; voisi.
Mikäli ratkaisu on esim. sellainen, että Rantaradan kaupunkiraiteita myöden Pitäjänmäen itäpuolelle asti, jonka jälkeen se sukeltaa tunneliin. Tunneli kulkisi Munkkivuoren ja Meilahden kautta Pasilaan, josta edelleen Vallilan kautta nykyiselle Mellunmäen metrolinjalle. Lisänä Kaupunkiraiteiden länsipäätä kauempana olevilta asemilta tulisi junia, joilla olisi muutamia yhteisiä asemia metron kanssa (esim Leppävaara, Pitäjänmäki). Tämä käytännössä tarkoittaisi sitä, että osa nykyisesta Raitatientorille tulevasta liikenteestä ohjautuisi metroradalla jolloin yksikkömäärä Rautatientorilla pienenee, samalla kun yhteydet säilyvät yhteä tiheinä (ellei jopa tihene) ja kantakaupunkialueella tavoitettavuus paranee.

Sama tilanne on myös pohjoisessa suunnassa. Mikäli Kehärata Tikkurilasta lähtien integroitaisiin metroverkolle siten, että Haagan eteläpuolella rata sukeltaisiin tunneliin siten kun se aikanaan 70 -luvulla suunniteltiin sellaisella poikeuksella, jossa linja jatkuisi Kampista Kauppatorille. Tämä mahdollistaisi niin Klaukkalan suunnan junayhteyden kuin myös Lentokentän itäpuolelta lähtevän Hyrylän raideyhteyden. Molemmat pystyttäisiin toteuttamaan ilman, että Rautatientorille päätyisi yhtään enempää liikennettä kuin nykyään. Jälleen vallitsee sama tilanne kuin edellisessä kohdassa, tavoitettavuus paranee.

Kolmantena kohtana voisi vielä huomattaa seuraavatakin asiasta joka tälläkin palstalla on ollut aika ajoin esillä. Elikkäs pääradn siirto. Kaukojunien käyttämä päärata pitäisi siirtää about Tuusulan moottoritiekäytävää pitkin lentoasemalle, josta edelleen Savion eteläpuolella se yhdistyisi nykyiseen rataan. Tällöin kaukojunat käyttäisivät tätä raidetta. Metro voisi lähteä Hernesaaresta, jonka jälkeen linja olisi samassa tunelissa lentkontän suunnan metron kanssa Olympia stadionille asti. Tämän jälkeen kaarros Pasilaan, jonka jälkeen Käpylään kautta nykyiselle pääradalle. Nykyistä pärataa käyttäisi lisäksi Riihimäen ja Lahden suunnan lähijunat.

Tällöin voitaisiin liikennöidä esim linjoja Leppävaara-Rautatientori-Itäkeskus tai Tikkurila-Rautatientori-Tapiola ja saataisiin ylimääräistä tilaa rautatientorille kun merkittävä osa lähijunista ei jäisi sinne kääntymään. Vai menevätkö kustannukset samaan luokkaan Pisaran kanssa, kun ratojen pitäisi sukeltaa tunneliin rautatieasemalle tullessa ja kääntyen yhdistyä metroratoihin?

Rakentamisesta tulee varmati kustannuksia aina. Pisara on mielestäni tarpeeton hanke, jo yksikertaisesti siitä syystä, että se ei käytännössä lisää tavoitetavuutta lainkaan. Pisaran hinnalla rakennettaisiin about saman verran tunnelirataa, kuin ylläkuvatussa yhden metrotunnellinen vetäminen maksaa. Se toinen tunneli voitaisiin rahoittaa jättämällä rakentamatta itämetron jatke.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Miksi sitten metron järjestelmä, no siksi, että se mahdollistaa n. 2 minuutin vuorovälin, kun taas VRn kulunjärjestelmä tökkää käytännössä 5 minuutin kohdalla.
Tämä väittämä on raportin tekijän virhe. Kulunvalvonnan minimivuoroväli on järjestelmän suunnitteluparametri, ei ominaisuus, kuten raportti antaa ymmärtää. Eli valtion rataverkon minimivuoroväli voi olla 2 minuuttia, mutta sitä ei ole tehty kahdelle minuutille, koska kahta minuuttia ei ole pidetty tarpeellisena. Valtion rataverkolla onkin useita osia, joissa minimivuoroväli on paljon pidempi kuin 5 minuuttia, koska ei ole tarvetta edes 5 minuuttiin.

Antero
 
Tämä väittämä on raportin tekijän virhe. Kulunvalvonnan minimivuoroväli on järjestelmän suunnitteluparametri, ei ominaisuus, kuten raportti antaa ymmärtää. Eli valtion rataverkon minimivuoroväli voi olla 2 minuuttia, mutta sitä ei ole tehty kahdelle minuutille, koska kahta minuuttia ei ole pidetty tarpeellisena. Valtion rataverkolla onkin useita osia, joissa minimivuoroväli on paljon pidempi kuin 5 minuuttia, koska ei ole tarvetta edes 5 minuuttiin.

Tarkistin asian. Kyllä nyt sattuu olemaan kuitenkin todellisuudessakin niin, että pienettäessä vuoroväliä alle mainitun viiden minuutin se edellyttää kulunvalvonnan uusimista.
 
Tarkistin asian. Kyllä nyt sattuu olemaan kuitenkin todellisuudessakin niin, että pienettäessä vuoroväliä alle mainitun viiden minuutin se edellyttää kulunvalvonnan uusimista.

Nyt en ymmärrä. Juuri noinhan Anterokin sanoi. Eli mitä tarkoitat tällä "kuitenkin todellisuudessakin"-ilmaisulla?
 
Tämä väittämä on raportin tekijän virhe. Kulunvalvonnan minimivuoroväli on järjestelmän suunnitteluparametri, ei ominaisuus, kuten raportti antaa ymmärtää. Eli valtion rataverkon minimivuoroväli voi olla 2 minuuttia, mutta sitä ei ole tehty kahdelle minuutille, koska kahta minuuttia ei ole pidetty tarpeellisena. Valtion rataverkolla onkin useita osia, joissa minimivuoroväli on paljon pidempi kuin 5 minuuttia, koska ei ole tarvetta edes 5 minuuttiin.

Esim 2000-luvun alkupuoliskolla noudatettiin ruuhka-aikaan 2-3 minuutin väliä pääradan kaupunkirataraiteella välillä Tikkurila-Helsinki mutta se ei toiminut koska pienenkin häiriön sattuessa junat eivät pysyneet aikataulussa ja liikenne "puuroutui".

Syy oli mielestäni se että silloin käytettiin liikenteessä pääasiassa vanhoja Sm 1 ja 2 -junia ja niiden soveltuvuus tiheätempoiseen kaupunkirataliikenteeseen ei ole yhtä hyvä kuin uusien matalalattiajunien. Eli kun päästään eroon vanhoista junista niin voitaisiin kokeilla uudestaan.

t. Rainer
 
Esim 2000-luvun alkupuoliskolla noudatettiin ruuhka-aikaan 2-3 minuutin väliä pääradan kaupunkirataraiteella välillä Tikkurila-Helsinki mutta se ei toiminut koska pienenkin häiriön sattuessa junat eivät pysyneet aikataulussa ja liikenne "puuroutui".
Minun tietääkseni ”tolpanväli” eli kulunvalvonnan tämänhetkinen tekninen minimivuoroväli ei salli 2–3 minuutin vuoroväliä pääradalla. Eikä tätä ole muutettu sitten 2000-luvun alkupuoliskon. Joten mahtaakohan muistikuvasi olla oikea.

Totean nyt tähän vielä, että tällä hetkellä käytössä oleva kulunvalvontatekniikka olisi voitu rakentaa 2 minuutille, jos sitä olisi pidetty tarpeellisena. Jos ja kun kulunvalvonnan minimivuoroväliä nyt tullaan lyhentämään, sitä ei kuitenkaan kannata tehdä nykyisellä iäkkäällä tuotteella. On taloudellisesti järkevämpää uusia koko kulunvalvontalaitteisto, jo senkin takia, että kansainvälinen standardointi ja kulunvalvonnalta edellytettävät vaatimukset tekevät nykyisestä laitteeistosta pian vanhentuneen.

Vielä tulkoon sanotuksi, että vaikka nykyinen laite on vanha, se ei ole kelvoton. Merkittävä ongelma ovat vanhentuneet ratalaitteet, erityisesti kaapeloinnit, jotka eivät enää toimi vaaditulla luotettavuudella. Kaapeloinnit pitäisi uusia, mutta nekin ovat niin kallis osa kokonaisuutta, ettei niitä kannata uusia vanhaa laitteistoa varten.

Antero
 
Minun tietääkseni ”tolpanväli” eli kulunvalvonnan tämänhetkinen tekninen minimivuoroväli ei salli 2–3 minuutin vuoroväliä pääradalla. Eikä tätä ole muutettu sitten 2000-luvun alkupuoliskon. Joten mahtaakohan muistikuvasi olla oikea.

No, minä en tarvitse tähän muistikuvia, vaan voin vakuuttaa, että sellainen "kolmisen minuuttia" onnistuu kyllä (en ole kellosta katsonut). Tämä on arkipäivää silloin, jos edellinen juna kulkee myöhässä, ja seuraava niin lähellä kuin pystyy. Tällöin kuitenkin pelivara on lähellä nollaa.

Kun Metron kahta minuuttia on verrattu lähijunien viiteen minuuttiin, on verrattu kahta eri asiaa. Eiköhän Metron 2 minuutissakin ole se pelivara nollassa? Metron 2 min vastaa siis lähijunien 3 minuuttia, ja lähijunien 5 minuuttia vastaa sitten Metrossa jotain muuta kuin 2 min (ehkä 3?).
 
Minun tietääkseni ”tolpanväli” eli kulunvalvonnan tämänhetkinen tekninen minimivuoroväli ei salli 2–3 minuutin vuoroväliä pääradalla. Eikä tätä ole muutettu sitten 2000-luvun alkupuoliskon. Joten mahtaakohan muistikuvasi olla oikea.
Asuin Vantaalla pääradan varrella v 1997-2005 ja tuolloin oli pääradalla ruuhka-aikana sekä K, P että I junat kulussa samanaikaisesti. Koska K oli muutaman minuutin muita nopeampi, saapui junia Pasilaan ja Tikkurilaan tiukimillaan 2 minuutin välein.

Jos katsot talviaikataulua http://www.hsl.fi/FI/aikataulutjareitit/Documents/Talvi11-12/Lahijunat.pdf nytkin, niin I-juna esim joudutaan lähettämään Tikkurilasta 2 minuuttia K -junan jälkeen ja vastaavsti seuraava K sapuu Pasilaan 4 minuuttia edellisen I:n jälkeen. Tämä ei tietenkään tarkoita että koko rataosalla samalla raiteella olisi 2 tai 4 minuutin vuoroväli vaan se on keskimäärin 5 minuuttia kun seuraavaan on eroa 6 tai 7 minuuttia. Tätä tiukemmiksi aiktatauluja ei voi suunnitella koska 2000-luvun alkuvuosien kokemuksista ilmeisesti opittiin että liikenne alkaa puuroutua jos sattuu pienikin viive jollekin junalle.

t. Rainer
 
Kun Metron kahta minuuttia on verrattu lähijunien viiteen minuuttiin, on verrattu kahta eri asiaa. Eiköhän Metron 2 minuutissakin ole se pelivara nollassa? Metron 2 min vastaa siis lähijunien 3 minuuttia, ja lähijunien 5 minuuttia vastaa sitten Metrossa jotain muuta kuin 2 min (ehkä 3?).
Tämä on hyvin kuvattu. Metrossahan on käytännössä niin, että ”tolpanväli” = asemaväli. Kun asemien väliset ajoajat ovat yleensä 2 minuuttia, liikenne voisi pyöriä siten, että joka asemalta junat lähtevät aina samalla hetkellä. Mutta eihän se niin käytännössä toimi, vaan tuossa kuvaamassasi aikataulun kiinniottotilanteessa metrolla ajetaan 2,5 minuutin vuoroväliä. Eihän asemavälit ole edes tasan samat.

Antero
 
Takaisin
Ylös