Raidekaluston käyttö yhteisillä kiskoilla

Asuin Vantaalla pääradan varrella v 1997-2005 ja tuolloin oli pääradalla ruuhka-aikana sekä K, P että I junat kulussa samanaikaisesti. Koska K oli muutaman minuutin muita nopeampi, saapui junia Pasilaan ja Tikkurilaan tiukimillaan 2 minuutin välein.

Jos katsot talviaikataulua http://www.hsl.fi/FI/aikataulutjareitit/Documents/Talvi11-12/Lahijunat.pdf nytkin, niin I-juna esim joudutaan lähettämään Tikkurilasta 2 minuuttia K -junan jälkeen ja vastaavsti seuraava K sapuu Pasilaan 4 minuuttia edellisen I:n jälkeen. Tämä ei tietenkään tarkoita että koko rataosalla samalla raiteella olisi 2 tai 4 minuutin vuoroväli vaan se on keskimäärin 5 minuuttia kun seuraavaan on eroa 6 tai 7 minuuttia. Tätä tiukemmiksi aiktatauluja ei voi suunnitella koska 2000-luvun alkuvuosien kokemuksista ilmeisesti opittiin että liikenne alkaa puuroutua jos sattuu pienikin viive jollekin junalle.

t. Rainer

Tässähän Rainer kertoikin saman mitä olin itse vastaamassa. Ja ruuhka-aikaahan,kun I-juna on Tapanilan asemalla pysähtyneenä Tikkurilaan menossa, on K-juna suunnilleen Malmin asemalla, ja tämä väli ei ole edes kahta minuuttia. Joka päivä kun junalla kuljen, huomaan kuinka hitaasti K-juna ajaa ja keltaisella opasteella kun Tapanilan kohdalla ollessaan I-juna on Puistolassa pysähtyneenä.
 
Muuten, jos asemia haluaa ohitella niin miksei näin:
K Tikkurila - Puistola - Malmi - Pitäjänmäki - Oulunkylä - Pasila
I Tikkurila - Tapanila - Malmi - Oulunkylä - Käpylä - Pasila

Varsinaisesta aiheesta, musta Vepsäläinen ei ole ihan väärässä siinä että lähijunat on kohtuullisen raskasta kalustoa jonnekin Tapanilan etäisyyksille. Mua jotenkin houkuttaa ajatus että tekisi vaikka vähän raskaamman Leppävaara - keskusta - Tikkurila TramTrain ja korvaisi sillä ne pikkuasemat. Keskustan päässä vaikka pinnassa ja/tai tunneleilla joku lenkki. Varsinaiset lähijunat pysähtyisi sitten vain Leppävaarassa, Huopalahdessa, Pasilassa, Malmilla ja Tikkurilassa.
 
Muuten, jos asemia haluaa ohitella niin miksei näin:
K Tikkurila - Puistola - Malmi - Pitäjänmäki - Oulunkylä - Pasila
I Tikkurila - Tapanila - Malmi - Oulunkylä - Käpylä - Pasila
Koska nykyään voi aina mennä vaihdotta asemalta toiselle, ainakin I-junalla. Tuon jälkeen ei onnistuisi sekään. Ja K-junan matka-aika pitenisi (varsinkin, jos käytäisiin Pitäjänmäellä;))
Varsinaisesta aiheesta, musta Vepsäläinen ei ole ihan väärässä siinä että lähijunat on kohtuullisen raskasta kalustoa jonnekin Tapanilan etäisyyksille. Mua jotenkin houkuttaa ajatus että tekisi vaikka vähän raskaamman Leppävaara - keskusta - Tikkurila TramTrain ja korvaisi sillä ne pikkuasemat. Keskustan päässä vaikka pinnassa ja/tai tunneleilla joku lenkki. Varsinaiset lähijunat pysähtyisi sitten vain Leppävaarassa, Huopalahdessa, Pasilassa, Malmilla ja Tikkurilassa.
Miksei, väliasemilla tosiaan on sen verran vähän matkaajia että mahtuisivat raitiovaunuunkin. Tulevaisuudessa Flirt voi olla liian tavallaan turha esim. Käpylää varten. Jos ratatila ei riitä ratikalle ja junalle yhtäaikaa, voi myös harkita bussia Elielinaukio-Eläintarha-Pasila-Käpylä-Pakila(Tuusulanväylän ja Kehä I:n liittymässä)-Pukinmäki-Malmi-Tapanila-Puistola-Tikkurila-Hiekkaharju. Ja lähijunat Hki-Pasila-Malmi-Tikkurila, Koivukylä...
JunaBussin matka-aika olisi Hiekkaharjuun saakka 15 min enemmän kuin junalla, mutta harva koko matkaa menisikään, yksi asemaväli menee bussilla keskimäärin n. 4 minuutissa, kun Kehä I:llä on Tuusulanväylä-Pukinmäki-osuudella bussikaistat.

Miksi Kerava-Tikkurila-asemat ovat saman arvoisia eli välillä kulkee kerrallaan vain yksi linja, jonka kaikki vuorot pysähtyvät kaikilla asemilla? Kuitenkin Koivukylällä ja Korsolla on paljon asiakkaita, kun taas Hiekkaharjulla, Rekolalla ja Saviolla on niitä hyvinkin vähän. Olisi tilaa ajaa erillistä pikavuoroa kaupunkiradalla, tavallaan K-juna, joka ei pysähtyisi Käpylän Pukinmäen ja Tapanilan lisäksi Hiekkaharjussa, Rekolassa ja Saviolla. Joka toinen sitten N-junana. K-juna saapuu Tikkurilaan 2 min N-junan jälkeen, lähtee mahd. nopeasti, ja N-juna 2 min päästä perässä. Ja I-juna pois. Kehärataan asti tällä lailla. Miksei?
 
Koska nykyään voi aina mennä vaihdotta asemalta toiselle, ainakin I-junalla. Tuon jälkeen ei onnistuisi sekään. Ja K-junan matka-aika pitenisi (varsinkin, jos käytäisiin Pitäjänmäellä;))
Totta. :)

Mun pointti oli kuitenkin se että vaikka Puistola - Tapanila välillä lienee niin vähän matkustajia ette tuo haitta on pieni, ja meneehän sinne bussejakin vaikka kuinka. Eli tuon voisi hoitaa liityntälinjoilla (esim. 76).

Miksei, väliasemilla tosiaan on sen verran vähän matkaajia että mahtuisivat raitiovaunuunkin. Tulevaisuudessa Flirt voi olla liian tavallaan turha esim. Käpylää varten. Jos ratatila ei riitä ratikalle ja junalle yhtäaikaa, voi myös harkita bussia Elielinaukio-Eläintarha-Pasila-Käpylä-Pakila(Tuusulanväylän ja Kehä I:n liittymässä)-Pukinmäki-Malmi-Tapanila-Puistola-Tikkurila-Hiekkaharju.
Pääradan varressa on varaus raiteille, se on vaan paikoin ummessa. Ratikalla tuo olisi pienempi ongelma kun sitä pystyy paremmin taivuttamaan. Rantaradan varressa taas mietin Raide-Jokeria jotenkin sovellettuna.

Miksi Kerava-Tikkurila-asemat ovat saman arvoisia eli välillä kulkee kerrallaan vain yksi linja, jonka kaikki vuorot pysähtyvät kaikilla asemilla? Kuitenkin Koivukylällä ja Korsolla on paljon asiakkaita, kun taas Hiekkaharjulla, Rekolalla ja Saviolla on niitä hyvinkin vähän.
Tarkoitin että se TramTrain loppuisi Tikkurilaan, Tikkurila - Kerava ja Kehärata kuten muutenkin. Pointti on se että niillä pidemmillä matkoilla lähijunakaluston suurista huippunopeuksista on jotain hyötyä, ja jos ne ei pysähtelisi jatkuvasti ne olisivat vielä nopeampia.
 
Totean nyt tähän vielä, että tällä hetkellä käytössä oleva kulunvalvontatekniikka olisi voitu rakentaa 2 minuutille, jos sitä olisi pidetty tarpeellisena. Jos ja kun kulunvalvonnan minimivuoroväliä nyt tullaan lyhentämään, sitä ei kuitenkaan kannata tehdä nykyisellä iäkkäällä tuotteella. On taloudellisesti järkevämpää uusia koko kulunvalvontalaitteisto, jo senkin takia, että kansainvälinen standardointi ja kulunvalvonnalta edellytettävät vaatimukset tekevät nykyisestä laitteeistosta pian vanhentuneen.

Vielä tulkoon sanotuksi, että vaikka nykyinen laite on vanha, se ei ole kelvoton. Merkittävä ongelma ovat vanhentuneet ratalaitteet, erityisesti kaapeloinnit, jotka eivät enää toimi vaaditulla luotettavuudella. Kaapeloinnit pitäisi uusia, mutta nekin ovat niin kallis osa kokonaisuutta, ettei niitä kannata uusia vanhaa laitteistoa varten.

Juurikin näin. Aiemmin oli kysymys että mitäkö tarkoitan sanalla "todellisuudessa", niin Antero puki sen tässä varsin hyvin sanoiksi. Jos ja kun tuota uusimista tehdään, niin silloin on mahdolisuus muuttaa systeemiä radikaalistikkin. Todennäköisenä pidän sitä, että muutos tapahtuu vain kaupunkiraiteille jottei koko valtakunnan systeemiä tarvitse (kerralla) muuttaa.
 
Pääradan varressa on varaus raiteille, se on vaan paikoin ummessa. Ratikalla tuo olisi pienempi ongelma kun sitä pystyy paremmin taivuttamaan.

Tuolle osittain umpeutuneelle raidevaraukselle saattaa tosin jatkossa olla käyttöä, nyt kun Lentokentän oikoradan toteutus on todennäköisesti hyvinkin pitkän aikaa telakalla.

Josta tulikin mieleen se, että miksi ne raidevaraukset on ummessa? Eivätkö ole olleet tarpeeksi vahvoina kaavassa vai onko tässä rikottu lakia?
 
Tuolle osittain umpeutuneelle raidevaraukselle saattaa tosin jatkossa olla käyttöä, nyt kun Lentokentän oikoradan toteutus on todennäköisesti hyvinkin pitkän aikaa telakalla.

Josta tulikin mieleen se, että miksi ne raidevaraukset on ummessa? Eivätkö ole olleet tarpeeksi vahvoina kaavassa vai onko tässä rikottu lakia?
Varmaan sekä että. Ennen vanhaan varmaan myös tehtiin ratavarauksia rakennusten päälle logiikalla dynamiitilla se hoituu. :)

Musta se varaus on länsipuolella, näkyy vaikka Malmilla ja Puistolassa selkeästi. Esteitä matkalla, Tikkurilasta etelään:
- Tikkurilan vanha asema, tosin Tikkurilassa on kuusi raidetta muutenkin. Ratikalle sen Hotelli Vantaan välistä kiskot ei olisi ongelma.
- Puistolan kohdalla se uusi kerrostalo, sen ja radan välissä on noin viisi metriä leveä kevyen liikenteen väylä.
- Koko Tapanila on käytännössä ummessa aseman tienoilla, vaatisi tunnelin.
- Malmin ja Pukinmäen välissä on parin sadan metrin kalliokaistale jonka päällä on kevyen liikenteen väylä, myös talot aika lähellä, ehkä tunnelin paikka
- Oulunkylä - Käpylä on vähän miten sen ottaa, siinä on se vanha pistoraide koko ajan vieressä ja sen varaus on aika leveä, kyllä tuohon ehkä raidepari mahtuisi.

Tosta sitten etelään Pasilan läpi, Hesarille saakka ainakin tilaa olisi, Mäkelänkadulle, tms.

Tuosta on rappari, en ole lukenut/löytänyt, jossa todettaan ettei onnistu käytännössä junaratana. Ratikkana sanoisin että ehkä, ja jos tuohon lähdettäisiin niin voisi siinä olla pari haaraa (Siltämäen suunta (Jokeri 2), Jakomäki, Pihlajisto (Jokeri), tms.) niin saisi busseja korvattua. Joka tapauksessa jotain sille varaukselle pitäisi tehdä, se varaus nykyisellään vie hyvin paljon tilaa ihan asemien vieressä, esim. Malmi.
 
Liikenneviraston Lentorataselvityksessä (Liikenneviraston suunnitelmia 2/2919; http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ls_2010-02_lentoaseman_kaukoliikennerata_web.pdf) on tutkittu mahdollisuutta rakentaa kaksi uutta raidetta Pääradan viereen (sivu 18). Siinä todetaan että radan länsipuolella on hyvin tilaa Käpylästä Malmin ja Tapanilan tienoille; muualla tiellä on runsaasti esteitä, joten rakentaminen olisi hankalaa ja kallista. Tämä tilanne on siinä mielessä luonnollinen, että Porvooseen menevä rata on kaavoituksessa merkitty erkanemaan Pääradasta juuri täällä. Muualla ei taida olla Pääradan varrella raidevarauksia?
Juha
 
Pistänpä nyt hieman kommenttia, kun itse asun yhdessä näistä "esteistä" (pienkerrostalo Malmi-Pukinmäki -välillä). :tongue:

Ikkunastani näkee suoraan pääradalle parinkymmenen metrin päähän. Kohdalla on kuitenkin meluvalli ja parkkialue, joiden päälle rataa mahtuisi. Naapuritalo (uskoakseni 90-luvulla rakennettu – kertooko jotain suhtautumisesta varaukseen?) on vielä lähempänä. Taloa ympäröivän aidan ja lähimmän raiteen väliin jää arviolta metri pusikkoa, kolmemetrinen kevyen liikenteen väylä, toiset kolme metriä pusikkoa ja ehkä kolmannet kolme metriä ratapenkan kivimurskaa. Tähän väliin saisi ehkä järkevästi mahdutettua yhden raiteen. Olemassaolevien raiteiden välissä sen sijaan on varmaankin yhteensä riittävästi tilaa toiselle lisäraiteelle. Sen verran löysästi raiteet on sijoiteltu kaupunkiradan keskilaitureiden ansiosta. Samoin toisella puolella on jonkin verran kasvillisuutta radan ja kadun sekä kadun ja rakennusten välillä. Pienellä säädöllä kuvittelisin kohtaan mahtuvan kuusi raidetta. Malmin asema kohdallahan varaus on käytetty liityntäpysäköintiin. Yksi pieni ongelma on kalliossa olevan väestönsuojan ajoramppi heti kallioleikkauksen pohjoispäässä melkein radan vieressä. Luulisin, että se on siirrettävissä melko vähällä vaivalla jos kalliota muutenkin raivataan pois tieltä.

Tapanilan ja Puistolan kohdalla ainakin ilmakuvassa näyttäisi siltä, että itäpuolella olisi paremmin tilaa. Ratahan kääntyy muutenkin Tapanilassa parikymmentä astetta kohti pohjoista, joten outoja S-mutkia tästä ei suraisi. Tämä toki edellyttäisi asemien uudelleenrakennusta, jos lännenpuoleiset neljä raidetta olisivat kaukoliikennettä varten. Puistolan kerrostalon ongelma ei tosin ole yhtä suuri kuin miltä se ehkä tuntuu – radassa on "kiinni" vain pieni pysäköintirakennus, josta varmasti saataisiin osa pois pääradan tieltä. Suurempi ongelma ovat pientalot pohjoisempana. Siitä kyllä varmaan selvittäisiin poistamalla rinnakkaiskatu lisäraiteiden tieltä ja järjestelemällä alueen autoliikennettä muuten. Tapanilassa länsipuoli on tosiaan täynnä vanhoja rakennuksia, joiden purkaminen voisi olla ongelmallista.

Pukinmäkeä etelämpänä on tosiaan olemassaoleva viides raide leveällä penkalla ja/tai muuten tyhjää tilaa aivan riittävästi. Aivan Tikkurilassa taas on valmiiksi kuusi raidetta, eikä aseman leventäminenkään varmaan mahdotonta olisi, jos siinä on tarvetta useammille laitureille.

Kaiken kaikkiaan en usko, että lisäraiteiden rakentaminen nykyisten rinnalle olisi mahdotonta. Pätkittäiset tunnelit ovat huono ratkaisu. Pääradan ali menee niin monta katua ja pienempää alikulkua, että raiteet pitäisi saada ainakin 10-15 metriä alemmas, jotta ne auttaisivat asiaa. Tämä taas edellyttäisi tolkuttoman pitkiä ramppeja ja hankalia rakennustöitä osittain kalliossa ja osittain pintamaassa nykyisten raiteiden alla. Paljon halvempaa ja helpompaa olisi turvautua vanhaan dynamiittiasenteeseen tai jopa siirrellä asemia kymmenen metriä sivuun uusien raiteiden tieltä. Järkevämpää taas olisi vain rakentaa Lentorata.

Ja vielä enemmän offtopic, jos rataa ruvetaan leventämään niin toivottavasti saman tien levennetään penkkaa tarpeeksi että rinnalla kulkeva kevyen liikenteen väylä saadaan sen päälle. Tuntuu naurettavalta, että pyörätie mutkittelee ylös alas kallioiden päällä ja metsän keskellä kun parinkymmenen metrin päässä on suora ja tasainen rata.

...tulipas taas höpötettyä.
 
Viimeksi muokattu:
Kevyenä kesäharjoituksena, tällainen metrinen rata avaisi ihan mielenkiintoisia linjavaihtoehtoja :) http://maps.google.fi/maps/ms?msid=209650463155016147313.0004a7799041f14a75413&msa=0

Niin totta tosiaan avaisi! Jos juna tai metro ei voi kulkea kadulla, niin ainahan spåra voi kulkea rautatiealueella.

Sopivaa TramTrain-kalustoakin, Variotramien muodossa, on jo käytössä. Kuten Raide-Jokeri -ketjussa on pohdittu, voisi Varioista kytkeä kahden yksikön junia, etenkin jos päätesilmukat mahtuisivat jonnekin esikaupunkien takamaille, kuten Tapanilan-Tikkurilan tienoolle. Tälläisen junan kapasiteetti on 270 matkustajaa, 5 minuutin vuorovälillä kapasiteetti olisi 3240 ja vastaavasti 3 minuutin välillä 5400 matkustajaa tunnissa. Jälkimmäinen vastaisi suunnilleen "kaupunkijunien" nykytilannetta Pasilan pohjoispuolella aamuruuhkassa etelän suuntaan, ainakin tulkittuna Lentoaseman kaukoliikennerata (sivun 30 kaavio) selvityksestä, joka on linkattuna tuossa ylempänä.

Mutta miksi kierrättää vaunut Aleksis Kiven patsaan ympäri? Eikös nämä TramTrain -junat voisi ajaa sopiviin päätesilmukoihin Helsingin niemellä: Salmisaaren, Hietalahden, Pursarin, Katajanokan tai jopa Hakaniemen yhteydet pohjoisiin esikaupunkeihin paranisivat vaihdon rautatieasemalla jäädessä pois.
 
Mutta miksi kierrättää vaunut Aleksis Kiven patsaan ympäri? Eikös nämä TramTrain -junat voisi ajaa sopiviin päätesilmukoihin Helsingin niemellä: Salmisaaren, Hietalahden, Pursarin, Katajanokan tai jopa Hakaniemen yhteydet pohjoisiin esikaupunkeihin paranisivat vaihdon rautatieasemalla jäädessä pois.
Piirsin lähinnä yhteytetenä muuhun ratikkaverkkoon. No miksipä ei, mutta saattasi sen junaratikkaradan kapasiteettia johtuen siitä että enemmän tai vähemmän tuossa täsmällisyys kärsii, lisäksi voisi olla toivottavaa käyttää isompaa kalustoa. Mutta tuohan on linjakohtainen asia, se megapitkä kaksisuuntaratikka voisi vaikka parkkeeta tuohon Rautatientorille ja joku toinen linja jatkaa eteenpäin.
 
Muuten, jos asemia haluaa ohitella niin miksei näin:
K Tikkurila - Puistola - Malmi - Pitäjänmäki - Oulunkylä - Pasila
I Tikkurila - Tapanila - Malmi - Oulunkylä - Käpylä - Pasila

Varsinaisesta aiheesta, musta Vepsäläinen ei ole ihan väärässä siinä että lähijunat on kohtuullisen raskasta kalustoa jonnekin Tapanilan etäisyyksille. Mua jotenkin houkuttaa ajatus että tekisi vaikka vähän raskaamman Leppävaara - keskusta - Tikkurila TramTrain ja korvaisi sillä ne pikkuasemat. Keskustan päässä vaikka pinnassa ja/tai tunneleilla joku lenkki. Varsinaiset lähijunat pysähtyisi sitten vain Leppävaarassa, Huopalahdessa, Pasilassa, Malmilla ja Tikkurilassa.

Se on Pukinmäki, ei Pitäjänmäki, ellet sitten oikeasti tarkoittanut että juna käväisee Pitskussa ja sieltä Ogelii...

Nyt pakko kommentoida tuota sinun "pikku-asemiasi". Käpylässä on vilkasta ruuhka-aikoihin, muulloin aika vähän. Pukinmäessä ruuhka-aikaan vähemmän matkustajia kuin Tapanilassa, kuitenkin enemmän kuin Käpylässä. Sitten, oletko käynyt Tapanilassa? Nykyään Tapanilan matkustaja määriä voi hyvinkin verrata Malmiin, aika samoissa lukemissa mennään ruuhka-aikaan. Tapanilasta näyttäisi tulevan jopa enemmän matkustajia kuin Puistolasta. Ne jotka on eri mieltä voivat mennä Tapanilan asemalle vaikka iltapäivällä katsomaan kuinka paljon matkustajia keskustan suunnasta jää pois. Ei riittäisi busseidsa edes tilaa jos Tapanilan asrma poistettaisiin käytöstä ja 76A/B liikennöisi vain sinne. Nyttenkin jo todella moni vaihtaa Malmilla bussiin ja jatkaa Tapanilaan, bussit etenkin ruuhka-aikaan täydet.

Sitten pääradan laajentamisesta voin sanoa että Tapanilan itäpuolella ei saisu laajennettua muuten kuin heti aseman jälkeen jossa menee kävelytie sekä kaupungin peltoja. Suurmetsäntien ylitykseen jälkeen kuitenkin itäpuolella tulee Puistolan omakotitaloalue vastaan, kun taas siinä kohtaan länaipuoli on tyhjänä...
 
Takaisin
Ylös