Toisin sanoen 8:lla ja 8B:llä on yhtä paljon tekemistä toistensa kanssa kuin linjoilla 6 ja 4. Helsingissä on jo nykyiselläänkin käytetty lisäkirjaimia vähintäänkin tarpeeksi sekavasti linjojen nimeämisessä. Tuolle esittämällesi 8B-linjalle voisi hyvin uhrata oman kokonaisluvun.
Uusi raitiolinja: Suur8
- Viestiketjun aloittaja Renne
- Aloituspäivämäärä
Toisin sanoen 8:lla ja 8B:llä on yhtä paljon tekemistä toistensa kanssa kuin linjoilla 6 ja 4. Helsingissä on jo nykyiselläänkin käytetty lisäkirjaimia vähintäänkin tarpeeksi sekavasti linjojen nimeämisessä. Tuolle esittämällesi 8B-linjalle voisi hyvin uhrata oman kokonaisluvun.
- Liittynyt
- 13 Marraskuu 2010
- Viestit
- 215
Niin miksei, mutta on niillä se yhteistä että ovat kummatkin poikittaislinjoja, käyttävät Helsinginkatua, ja ovat ainoat linjat mitkä eivät käy keskustassa eli Kaivokadun ja Lasipalatsin pysäkeillä. Raitiolinja(t) mikä korvaisi bussit 14 ja 18 eivät ehkä nekään kävisi juuri näillä pysäkeillä, mutta selkeästi keskustalinjoja kuitenkin.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Eli kaikki Koillis-Helsingin bussilinjat, jotka käyttävät Topeliuksenkatua, voisi myös samalla logiikalla nimetä samalla numerolla? Vaikkapa 14A, 14B, 14C, 14D, 14E, 14F, 14G?
Se, että samalla numerolla olisi merkitty kaksi linjaa, joilla on 10 % yhteistä osuutta sekä eri lähtöpaikka ja määränpää, olisi erittäin, erittäin sekavaa. Sama linjanumero eri kirjaimella merkitsee, että linjat palvelevat pääasiassa samoja yhteystarpeita eli suurin osa ihmisistä voi käyttää linjan kumpaa tahansa kirjainvariaatiota. Näin ei ole alkuunkaan ehdottamasi 8B:n kohdalla: sillä ei tulisi olemaan käytännössä yhtään yhteistä matkustajaa 8A:n kanssa. Saman linjanumeron hyöty 0, sekavuushaitat merkittävät. Linjanumero valitaan matkustajaa palvelevasta näkökulmasta, ei siltä että kaksi linjaa olisi suunnittelukartalla jotenkin symmetrisiä peilikuvia.
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Ei, vaan kaikki poikittaislinjat koko kaupungissa voi nimetä tuolla logiikalla vaikkapa 1A, 1B, 1C... ja 2A, 2B, 2C jne.
Vähänkös helppoa! Loppuu jatkuva päänraapiminen.
Vähänkös helppoa! Loppuu jatkuva päänraapiminen.
- Liittynyt
- 13 Marraskuu 2010
- Viestit
- 215
Heh. No linjanumero on tässä sivuseikka, vaan tarkoitus oli kiinnittää huomiota ensisijaisesti itse reittiin. Ehkä raitiolinjojen kohdalla epäloogisuus on enemmän sallittuasillä alle ja noin 10 linjaa ovat helpohkoja muistaa. Tässä piilee juuri suunnittelun yksi ongelma, on ajateltu että raitiolinjoille on varattu numerot 1-10. Aivan loputtomiin ne eivät riitä. Linjanumero on epäoleellinen linjatunnukseen nähden, vaan reitti on tärkeämpi, siksi esim. 8A voisi olla 8O ja 8B olla 8U, O kuten originaali ja U kuten uusi. =)
Toivottavasti numeroita otetaan enemmän käyttöön jos linjojen määrä lisääntyy nykyisestä Jätkäsaaren ja Laajasalon myötä. Nytkin kolmoset pitäisi mielestäni nimetä kahdella eri numerolla selkeyden vuoksi kuten foorumillakin on esitetty. Kokonaisluvut ovat ääretön luonnonvara eikä Helsingin ratikkalinjojen määrä kovin pian ala matkustajien päätä huimata.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Periaatteessa joo, mutta niissä sentään kyse on tavallaan yhdestä linjasta, koska sama ratikka ajaa molempia linjoja, ja matkustaja voi yhdessä kulkuneuvossa matkustaa päättärien "yli". Ja kolmosella on vähän myös perinneongelmia. Mielestäni nykyinen järjestelmä on ihan hyvä kompromissi.
Mutta bussien numerotaulujen leveys ei... Eikä matkustajien hahmotuskyky. No, ei se nyt ongelmaksi ihan heti tule. Suurin ongelma on asukkaiden tottumuksessa. Ihan helppoa ei ole lähteä linjanumeroita vaihtamaan. Esim. bussi 14 on kai mennyt "aina" melko samaa reittiä.
Mutta itse 8B:stä: ei mielestäni palvele sellaisia yhteystarpeita, joilla olisi tarpeeksi kysyntää. 53 hoitaa jo suuren osan siitä, mutta kysyntä on todella minimaalista. Skattalta ei toki pääse nyt suoraan Kallioon, mutta se ei mielestäni vielä riitä. Yhden vaihdon matkoja siihen on kuitenkin tarjolla yllin kyllin. En siis ainakaan kovin tärkeälle prioriteetille laittaisi. Liikaa päällekkäinen nykyisen tarjonnan kanssa, eikä uusia yhteyksiä muodostuisi riittävästi.
Toinen ongelma tulee Manskulta Hesarille kääntyvistä ratikoista. Vaihteet voi toki rakentaa, mutta liikennevalo-ohjaus joutuu koville, kun vihreä aika on siinä risteyksessä erittäin niukka luonnonvara.
- Liittynyt
- 13 Marraskuu 2010
- Viestit
- 215
Mielestäni edellä kuvatussa on vain näennäistä ongelmaa. Linjojen 14A, 14B, 14C ja 14D reitit muistaa aivan yhtä hyvin kuin 14, 15, 16 ja 17 reitit. Tässä on vain jotain psykologian luomaa ongelmaa jota todellisuudessa aivoille ei ole. 3Bja 3T ovat aivan helppo muistaa eivät ole yhtään sen enempää sekaisia kuin mitä olivat aiemmalla reitillään. Reaktio tottumuksen muutokseen ei ole prosessoinnin kannalta vertailukelpoista normaalitilanteeseen.
Numeroita voisi aivan yhtä hyvin lisätä. Ei ole mitään todellista sellaista tilannetta, että vain 1-10 olisi raitiolinjoille. 11-20 sarjan tuominen raitioliikenteelle onnistuisi kätevästi esim. muuttamalla keskustan bussilinjoja raitiolinjoiksi.
Numeroita voisi aivan yhtä hyvin lisätä. Ei ole mitään todellista sellaista tilannetta, että vain 1-10 olisi raitiolinjoille. 11-20 sarjan tuominen raitioliikenteelle onnistuisi kätevästi esim. muuttamalla keskustan bussilinjoja raitiolinjoiksi.
Jätkäsaareen ei tule uusia linjoja, vanhat jatkuvat vain. Laajasaloon tulee 2-3, tiedä sitten montako uutta linjaa.
14 oli aikanaan 35.
Käsittääkseni linjanumerointia ollaan uudistamassa ihan lähiaikoina muutenkin. Ainakin 11-20 siirtyy raitioliikenteen linjoille.
Linjanumerointi on järkevää pitää mahdollisimman lyhyenä merkkijonona, ml. kirjaimet. Järjestelmän selkeyden ja siten suosion takia on järkevää pitää myös tärkeiden linjojen määrä alhaisena.
Kattavan runkolinjaverkon muodostaminen pitäisi olla ykkösprioriteetti ja runkolinjoista millään tavalla poikkeavat ruuhkavuorot voisi muuttaa numerottomiksi pois satunnaista matkaajaa häiritsemästä.
14 oli aikanaan 35.
Käsittääkseni linjanumerointia ollaan uudistamassa ihan lähiaikoina muutenkin. Ainakin 11-20 siirtyy raitioliikenteen linjoille.
Linjanumerointi on järkevää pitää mahdollisimman lyhyenä merkkijonona, ml. kirjaimet. Järjestelmän selkeyden ja siten suosion takia on järkevää pitää myös tärkeiden linjojen määrä alhaisena.
Kattavan runkolinjaverkon muodostaminen pitäisi olla ykkösprioriteetti ja runkolinjoista millään tavalla poikkeavat ruuhkavuorot voisi muuttaa numerottomiksi pois satunnaista matkaajaa häiritsemästä.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Senkin jälkeen, kun meitä on jo noin sadan vuoden ajan koulutettu ymmärtämään, että samannumeroiset linjat menevät jotakuinkin samaan paikkaan? Lisäksi olen täysin varma (vaikkei minulla artikkeliviitettä olekaan), että numeron ja kirjaimen yhdistelmä on kognitiivisesti erittäin paljon haastavampi kuin pelkkä numero.
---------- Viesti lisätty kello 21:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:20 ----------
Alkuvaiheessa kyllä, mutta on sinne kaavailtu hyvin paljon myös yhtä Laajasalosta tulevaa linjaa, joka olisi kokonaan uusi.
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Epävirallisesti on kai jo oikeastaan päätetty luovuttaa 11-13 raitiolinjojen käyttöön, jos kaikki etenee kuin suunniteltu.
Myös lukujen 14-19 (tai 14-17) luovuttaminen raitiolinjoille voisi olla lähivuosina ajankohtaista, mutta tämänhetkisen 14:n kanssa vitkutellaan. Voisiko sen nimetä vaikka 17:ksi, jos tarvetta tulisi?
---------- Viesti lisätty kello 20:34 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:32 ----------
Sinähän sen suoremmin ilmaisit.
Kuinkahan luotettavasta lähteestä tuollainen tieto on?
Bussilinjoja 12 ja 13 ei enää ole ja Laajasalon ratikka korvaa 11:n, joten Laajasaloakin varten on riittävästi numeroita käytettävissä.
- Liittynyt
- 4 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,069
Nipottamisen uhallakin linja 14 ei ole vanha linja 35.
Eli lyhyesti:
Linja 14:n jatko Pajamäkeen korvasi linjan 36 lakkautuksen vuonna 1989
Linjat 18 ja 35 yhdistettiin linjaksi 18 Kruunuhaka-Kamppi-Munkkivuori vuonna 1983
Ennen yhdistämistä 1983
18 Kruunuhaka-Lastenlinna
35 Simonkenttä-Munkkivuori
Ennen yhdistämistä 1989
14 Eira-Meilahden klinikat
36 Simonkenttä-Pajamäki
Linja 14 http://joukkoliikennewiki10.wikkii.com/wiki/14
Linja 18 http://joukkoliikennewiki10.wikkii.com/wiki/Helsingin_bussilinja_18
Linja 35 http://joukkoliikennewiki10.wikkii.com/wiki/35
Linja 36 http://joukkoliikennewiki10.wikkii.com/wiki/36
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,160
Niinpä. Kyllä 53 ratikkana keräisi varmaan kymmenkertaisen määrän matkustajia nykyiseen dösään verrattuna, mutta todennäköisesti ei silti tarpeeksi ratikkaa perustelemaan, ja näistä uusista matkustajista arvatenkin lähes kaikki olisivat pois nykyisiltä ratikkalinjoilta.
Poikittaisliikenteessä olisi kyllä ratikoille roolia esim. Meilahti–Pasila-välillä, mutta kovin helposti ei löydy sellaista ratkaisua, joka palvelisi riittävän hyvin nykytilanteeseen verrattuna. Ratikka väkisinkin lisäisi vaihtojen määrää.
58 ei enää oikein toimi bussina, matkustajia on liikaa kankeisiin ovikäytäntöihin nähden eli vilkkailla pysäkeillä seistään ikuisuus ja liikenne on muutenkin epäluotettavaa, kun väylät ruuhkaantuvat epätasaisesti ja vaikkapa Herttoniemen liittymässä saatetaan seistä pari-kolme valokiertoa. Mutta bussi tarjoaa kuitenkin vaihdottomat yhteydet Itikseen asti, ratikka ei sitä tekisi. Pisimmillään 58:n "korvaava" ratikka voisi ehkä kulkea Kalasatamasta Munkkiniemeen, mutta mitäs tehdään niille, jotka tahtovat Meilahdesta idemmäs? Pakotetaanko vaihtamaan? Tai Munkkivuoresta?
Taloudellisimmillaan 58:n korvaava ratikka kaiketi olisi linjan 9 jatke Pasilasta Esterinportin ja Reijolankadun kautta Meilahteen. Mutta se lisäisi vaihtojen määrää vielä enemmän, ellei 58 jäisi edelleen harvemmalla vuorovälillä olemaan. Ja jos jäisi, niin olisiko tässä touhussa sittenkään mieltä?
Ylipäätään ratikkalaajennusten ongelma on se, että bussi kulkee usein kovin pitkän reitin ja on hännillä hyvin kevyellä kuormituksella. Se sallitaan, koska sinne hännälle on kuitenkin tarjottava jotain palvelua ja bussi on halvinta mahdollista. Mutta jos koko pitkä reitti häntineen päivineen korvataan ratikalla, niin siitä tulee kallista. Jos taas vain se kuormitettu osa, jolla ratikkaa oikeasti tarvitaan, korvataan ratikalla, niin taloudellisesti menee hyvin mutta sinne hännälle pitää kuitenkin jättää bussi, käytännössä liityntäbussi. Munkkivuoressa Talinranta on vähän tällainen ongelma. Saa nähdä, millainen ratkaisu siihen löytyy. Samoin itäpuolella lukuisat esitetyt Käpylän radan laajennukset, joilla pitäisi korvata linjoja 55, 64 tai 65, ovat hankalia toteuttaa, kun oikein mikään niistä ei kuitenkaan korvaudu kokonaan. Itse en usko, että lyhyt nysäliityntälinja on realistinen ajatus.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Jos 58 korvattaisiin länsipäästä ratikalla, joka Pasilasta itään ajaisi Mäkelänrinteen ja Hermannin kautta Kalasatamaan, ja bussi-58 jäisi Pasila-Itäkeskus-välille, uskoisin että vaihdollisia matkoja tulisi aika minimaalisesti lisää. 58 tekee aika ison tyhjennys-täyttö-operaation aina Pasilassa. Negatiivisena vaikutuksena 506:n kysyntä ja siten tarjonta tietysti laskisi.