Helsingin nopean raideliikenteen verkosto 2035

Liittynyt
13 Marraskuu 2010
Viestit
215
Kolmen symbioosi

vxdd04.jpg


Oranssi: Itä- ja länsimetro
Vihreä: Lähijunaraiteet ja pisara
Sininen: Kevytmetropikaraidelinjat

Runkolinjoja täydentäviä raitio- ja bussilinjoja ei ole merkitty.

En voinut olla lisäämättä Jokeri I linjaa (punaisella). Mutta edelleen muita runkolinjoja täydentäviä raitio- ja bussilinjoja ei ole merkitty. Harmaa poikittaisviivoittelu tarkoittaa kehittämisalueita (2030 tilanteessa).

21afwk8.jpg


Ja huom. havainnekuviin on merkitty vain tärkeimpiä vaihtoasemia. Linjojen pienempiä pysäkkejä ei ole merkitty.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan hyvä ehdotus sinänsä. Toisaalta Laajennettu Pisara ja etelä-pohjoisuuntainen nopea (maanalainen? ) ratikka voisivat olla toistensa vaihtoehtoja.

Joka tapauksessa olen sitä mieltä että Töölön-Haagan/Munkkiniemen suunta tarvitsee nopeammat yhteydet kuin nyt. Tällä foorumilla on viimeiset 6 vuotta jauhattu siitä että raitioliikenne saadaan nopeutettua kunhan otetaan käyttöön ne liikennevaloetuudet. Missä ne etuudet viipyy? Niidenhän pitäisi olal jo käytössä muta ei se ole nopeuttanut ratikoiden kulkua.

Olen usein matkustanut kympillä ja nelosella ja matka keskustasta päättärille kestää kummallakin n 40 minuuttia. Se on 5 km matkalle todella paljon. Metro tykittää siinä ajassa edestakaisin keskustasta päättärille tehden yhteensä eli n 30 km. Bussillakin matka keskustasta Haagaan tai Pitäjänmäelle kestää ruuhka-aikaan vähintään 30 min. Jos jollakin liikennevaloetuuksilla raitiovaunumatka lyhenee 5 minuuttia 40 minuutista niin se on liian vähän! Sen pitää lyhentyä 20 minuutilla. Ja se ei toteudu muulla tavalla kuin laittmalla ratikka tunneliin.

t. Rainer
 
Olen usein matkustanut kympillä ja nelosella ja matka keskustasta päättärille kestää kummallakin n 40 minuuttia. Se on 5 km matkalle todella paljon.

Kestääkö todella? Aikataulukirjan mukaan kummallakin pitäisi kestää Ylioppilastalolta tai Lasipalatsilta noin 20 minuuttia. Aikataulukirjan aika ei varmaankaan vastaa kovimman ruuhkan ajoaikoja, mutta tuollainen kaksinkertainen ajoaika kuulostaa uskomattomalta.
 
Kestääkö todella? Aikataulukirjan mukaan kummallakin pitäisi kestää Ylioppilastalolta tai Lasipalatsilta noin 20 minuuttia. Aikataulukirjan aika ei varmaankaan vastaa kovimman ruuhkan ajoaikoja, mutta tuollainen kaksinkertainen ajoaika kuulostaa uskomattomalta.

Lähtöpaikkani on usein ollut Erottaja tai Korkeavuorenkatu ja kybällä kesti esim eilen Korkeavuorenkadulta 40 min Pikku-Huopalahden päättärille. Pysähtyi ihan jokaikisessä liikennevalosssa ja muutenkin vauhti oli verkkaista. Eikä ollut ainutkertainen kokemus.

Reittiopas lupaa n 30 min.

Kysymys teillle jotka ovat töissä HKL:llä, onko niitä liikennevaloetuuksia oikeasti käytössä vai ei?

t. Rainer
 
Kysymys teillle jotka ovat töissä HKL:llä, onko niitä liikennevaloetuuksia oikeasti käytössä vai ei?

Korjatkaa tietävämmät, jos olen väärässä, mutta käsittääkseni meikäläinen "nollaviive-etuus" ei ole kauhean hyvä etuus. Sen mukaan "nollaviive" saavutetaan sillä, että seisomisaika on alle 5s (kun hidastuksiin on jo hukkunut 15-20s). Lisäksi etuus ei takaa edes tätä, vaan lähinnä pidentää joskus hieman vihreää (eli nuolta) ja pitää sen mukana kierrossa paikoissa, joissa se muuten saatetaan jättää pois.

Lisäksi tunnistimet ovat monin opaikoin niin lähellä valoja, ettei paljon parempaan pystytä, vaan vaunu joutuu käytännössä lähes aina pysähtymään. Eikä tälle aina voi mitään, koska kauempana valoista vaunu seisoo autoruuhkassa kun ei ole omia kaistoja.

ps. jos jollain on tarjota linkkejä etuuksien toiminnan teknisiin kuavuksiin, olisin erittäin kiinnostunut parantamaan tietotasoani niistä.
 
Korjatkaa tietävämmät, jos olen väärässä, mutta käsittääkseni meikäläinen "nollaviive-etuus" ei ole kauhean hyvä etuus. Sen mukaan "nollaviive" saavutetaan sillä, että seisomisaika on alle 5s (kun hidastuksiin on jo hukkunut 15-20s). Lisäksi etuus ei takaa edes tätä, vaan lähinnä pidentää joskus hieman vihreää (eli nuolta) ja pitää sen mukana kierrossa paikoissa, joissa se muuten saatetaan jättää pois.

Lisäksi tunnistimet ovat monin opaikoin niin lähellä valoja, ettei paljon parempaan pystytä, vaan vaunu joutuu käytännössä lähes aina pysähtymään. Eikä tälle aina voi mitään, koska kauempana valoista vaunu seisoo autoruuhkassa kun ei ole omia kaistoja.

Osako kukaan vastata että kauanko liikennevaloetuudet ovat olleet käyytössä, ja ovatko ne todellisuudessa nopeuttaneet raitioliikennetä? Ja jos ei niin onko syynä väärä toteutustapa ja voiko niille tehdä vielä jotain?

Jos ajattelee Mannerheimintietä jonka pitäisi olla raitiovaunujen tärkeimpiä reittejä, niin onko kaikki konstit jo käytetty vai voiko esim pysäkkejä karsimalla ja kuinka rajulla kädellä, pästä parempaaan lopputulokseen? Ja auttaako ollenkaan esim nelosen siirto Runebergin-Topeliuksenkadulle, itse veikkaan että ei.

t. Rainer
 
Olen usein matkustanut kympillä ja nelosella ja matka keskustasta päättärille kestää kummallakin n 40 minuuttia.

Kokemusperäisesti Lasipalatsilta Munkkiniemen puistotien pysäkille kestää ruuhkassa n. 20 min, muulloin hitusen vähemmän. Tämä sen jälkeen kun aikatauluja tarkoituksellisesti hidastettiin. Saunalahdentien päättärille voi laskea 3-4 min lisää.

Kannattaa muistaa Rainer, että tällaiset hassut heitot vievät uskottavuutta myös muilta sanomisiltasi.

---------- Viesti lisätty kello 3:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 3:47 ----------

Osako kukaan vastata että kauanko liikennevaloetuudet ovat olleet käyytössä, ja ovatko ne todellisuudessa nopeuttaneet raitioliikennetä?

Ekat etuudet tulivat joskus 80-luvulla. Noista ajoista ratikkaliikenne on hidastunut ja sitä on hidastettu huomattavasti.

Jos ajattelee Mannerheimintietä jonka pitäisi olla raitiovaunujen tärkeimpiä reittejä, niin onko kaikki konstit jo käytetty vai voiko esim pysäkkejä karsimalla ja kuinka rajulla kädellä, pästä parempaaan lopputulokseen? Ja auttaako ollenkaan esim nelosen siirto Runebergin-Topeliuksenkadulle, itse veikkaan että ei.

Nelosen siirto, miksi ihmeessä nelosen?

Kolmosen ja seiskan siirto Topeliukselle tulee kyllä nopeuttamaan Manskun linjoja. Siitä saataneen ensi vuonna valistuneet arvaukset, kun linjojen 3 ja 7 nopeutusraportti valmistuu. Topeliuksen radan suunnittelukin on kovassa käynnissä, siitä kuullaan varmaan kesän jälkeen enemmän. Ydin on kuitenkin se, että kun kääntyvä liikenne Nordenskiöldin ja Oopperan risteyksistä saadaan pois ja ratikoiden määrää vähennettyä, niin jäljellejäävät pärjäävät paremmin ja liikennevalopuolelta voi kiristää niille myös kunnolliset etuudet.

Pysäkkien karsiminen on matkustajapalvelun kannalta suurin piirtein huonoin mahdollinen konsti. Mikä pysäkin lakkautuksella nopeutuksena voitetaan, se kävelymatkojen ja siten kokonaismatka-ajan kasvuna menetetään.

Ratikkakaistojen leventäminen sellaisiksi, ettei ns. omalla kaistalla tarvitse jatkuvasti varoa rinnalla kulkevien ja seisovien ajoneuvojen peilejä, toisi myös ratikoille ajoaikojen hajonnan pienentymistä, minkä voi sitten aikataulusuunnittelussa ottaa huomioon kiristämällä ajoaikoja ilman että luotettavuus kärsii.

Manskulla on myös paljon vaihteita. Syväurat nopeuttaisivat matkantekoa Tullinpuomin ja Lasipalatsin välillä olennaisesti, jopa 2 min / suunta.

Eli kyllä keinoja on. Eri asia halutaanko niitä käyttää ja jos halutaan, onko siihen rohkeutta.
 
Viimeksi muokattu:
Manskulla on myös paljon vaihteita. Syväurat nopeuttaisivat matkantekoa Tullinpuomin ja Lasipalatsin välillä olennaisesti, jopa 2 min / suunta.

Vain kuitenkin kolmessa kohdassa: itse Tullinpuomissa, Töölön hallilla ja Arkadiankadun risteyksessä. Oopperahan on 90 asteen risteys, ja Nordenskiöldinkadulle tulee tuota myöten toinen. Vaikka kadut siinä risteävätkin viistosti, tuskin raideristeystä saadaan niin loivaksi, että se voitaisiin tehdä syväksi.
 
Kannattaa muistaa Rainer, että tällaiset hassut heitot vievät uskottavuutta myös muilta sanomisiltasi.

Ekat etuudet tulivat joskus 80-luvulla. Noista ajoista ratikkaliikenne on hidastunut ja sitä on hidastettu huomattavasti.

Kolmosen ja seiskan siirto Topeliukselle tulee kyllä nopeuttamaan Manskun linjoja. Siitä saataneen ensi vuonna valistuneet arvaukset, kun linjojen 3 ja 7 nopeutusraportti valmistuu. Topeliuksen radan suunnittelukin on kovassa käynnissä, siitä kuullaan varmaan kesän jälkeen enemmän. Ydin on kuitenkin se, että kun kääntyvä liikenne Nordenskiöldin ja Oopperan risteyksistä saadaan pois ja ratikoiden määrää vähennettyä, niin jäljellejäävät pärjäävät paremmin ja liikennevalopuolelta voi kiristää niille myös kunnolliset etuudet.

Pysäkkien karsiminen on matkustajapalvelun kannalta suurin piirtein huonoin mahdollinen konsti. Mikä pysäkin lakkautuksella nopeutuksena voitetaan, se kävelymatkojen ja siten kokonaismatka-ajan kasvuna menetetään.

Ratikkakaistojen leventäminen sellaisiksi, ettei ns. omalla kaistalla tarvitse jatkuvasti varoa rinnalla kulkevien ja seisovien ajoneuvojen peilejä, toisi myös ratikoille ajoaikojen hajonnan pienentymistä, minkä voi sitten aikataulusuunnittelussa ottaa huomioon kiristämällä ajoaikoja ilman että luotettavuus kärsii.

Manskulla on myös paljon vaihteita. Syväurat nopeuttaisivat matkantekoa Tullinpuomin ja Lasipalatsin välillä olennaisesti, jopa 2 min / suunta.

Eli kyllä keinoja on. Eri asia halutaanko niitä käyttää ja jos halutaan, onko siihen rohkeutta.

Mielestäni raitioteiden nykyistä toteutustapaa on lupa krritisoida tällä foorumilla jos omat kokemukset ovat ristiriidassa sen kanssa mitä HKL tai HSL lupaavat palvelutasosta esim reittioppaassa.

OK, myönnän että nelonen on nopeampi kuin kymppi mutta se johtuu siitä että sillä on vähemmän pysäkkejä ja Tukholman-/Paciuksenkaduilla ei ole niin paljon hidasteita kuin kympin reitillä Meilahden ja Pikkuhuopalahden päättärin välillä.

Jos raitioteitä ulotetaan tulevaisuudessa perinteisen kivikaupungin ulkopuolelle, palvelemaan myös lähiöitä, niin niiden on oltva nopeampia, ja se tarkoittaa pysäkkimäärän ja muiden hidasteiden karsimista ja jos se keino ei riitä, radan rakentamista eri tasoon katuliikenteen kanssa. Jos esim kolmonen siirretään kulkemaan kokonaan Töölön sisäkatuja pitkin palvelemaan töölöläisiä, niin kauemmas kulkevilta neloselta ja kympiltä voitaisiin poistaa esim Hesperianpuiston ja Töölön hallin pysäkit koska silloinkaan pysäkkien välinen etäisys ei kasva juuri yli 0.5 kilometriä. Kympiltä voisi ottaa myös yksi pysäkki pois Töölön tullin ja Kuusitien välistä tai siirtää kuursitien pysäkki vähän etelämmäs samalla.

Oma epäilykseni on myös että ns liikennevaloetuudet eivät toimi siten kun se on toteutettu, ja Helsingin nykyisissä liikenneolosuhteissa, varsinakaan jos on kyse 1980-luvun tekniikasta.

Myös kuljettajien ajotavassa on eroja. Voi olla että silloin kun matkanteko on ollut erikoisen verkkaista, kohdalle on osunut kuljetaja jolla ajokokemusta ei ole riittävästi. On sattunut esim että vaunu ei lähde vaikka kaikki matkustajat ovat sisällä ja liikennevalo näyttää vihreätä tai "suoraa nuolta". Sitten yhtäkkiä valot vaihtuvatkin "S":ksi ja sitten seistään taas pari minuuttia.

Usein matkantekoa hidastaa se että oman vaunun edessä ajaa toinen, jonkun toisen linjan vaunu ja molemmat vaunut eivät mahdu pysäkille samaan aikaan. Liikennesuunnittelijat eivät ole huomioineet sen että kun on asennettu nivelvaunuihin välipaloja niin vaunut ovat niin pitkiä että 2 vaunua ei mahdu yhtaikaa kaikille pysäkeille.

t. Rainer
 
Mielestäni raitioteiden nykyistä toteutustapaa on lupa krritisoida tällä foorumilla jos omat kokemukset ovat ristiriidassa sen kanssa mitä HKL tai HSL lupaavat palvelutasosta esim reittioppaassa

Helsingin raitioliikenteessä on paljon kritisoitavaa ja paljon parannettavaa. Minusta me molemmat olemme yleensä esittäneet ihan järkevää ja rakentavaa kritiikkiä täällä jlf:llä. Siksi halusin puuttua tuohon 40 minuutin heittoon, sillä se ei enää ollut järkevää.

Liikennevaloetuudet eivät enää käytä samaa tekniikkaa kuin aikoinaan, tosin en ole ihan varma siitä, onko uusi tekniikka kokonaisuutena parempaa kuin vanha. Jonkun verran valoetuudet kuitenkin nopeuttavat liikennettä. Esim. tilausajovaunut, jotka eivät saa valoetuuksia, ovat jonkin verran linjaliikennettä hitaampia vaikka eivätnpysähtelekään pysäkeillä. Kun yhden risteyksen valokierto voi olla jopa 120 s niin siinä yksi välivalo tekee jo melkein ihmeitä.

Kuljettajien ajotavoissa on liikaa eroja minunkin mielestäni. Luulen kuitenkin, että erot eivät niinkään johdu kokemuksesta tai sen puutteesta vaan ihan siitä, että aikataulut ovat aivan liian löysät. Sillä parannetaan luotettavuutta, mutta haittapuolena on toisaalta se, että kuljettajan tunnollisuus (ei "saa" ajaa etuajassa) saa liikaa valtaa. Kaikki lähtevät päätepysäkiltä ajoissa, mutta yksi ajaa periaatteella "matkustajat perille nopeasti ja turvallisesti välipisteajoista välittämättä" ja toinen periaatteella "noudatan aikataulua kaikkine väliaikoineen ja ajelen Manskulla 20 km/h etten olisi etuajassa". Jos aikataulu olisi tiukempi, kuljettajan ei tarvitsisi tehdä tällaisia omantunnonvalintoja.

Kunhan syksy taas koittaa, tätä voi mennä testailemaan vaikka Töölön tullin ratikkapysäkille, joka näyttää kahden seuraavan Munkkaan menevän nelosen saapumisajat. Ruuhkassa vaunujen välin pitäisi olla 5 min. Kun liikenneympäristö on mitä on, niin pieni heitto sallittakoon. Mutta liian usein näyttö näyttää esim. 2 tai 9 min. vuorovälejä.

Minulla on suuret odotukset Manskun suhteen. Luulen, että joudun vielä pettymään, mutta silti minusta on oikeutettua olettaa, että rengaslinjojen siivoaminen pois, syväurat, tahdistetut aikataulut nelosella ja kympillä (ei peräkkäinajelua ahtaille pysäkeille) sekä edellisten johdosta saatavat huomattavasti tehokkaammat valoetuudet nopeuttavat tätä valtaväylää huomattavasti.

Suuri kysymysmerkki on Manskun pyörätie. Sellaiselle pitäisi valtuuston mielestä löytyä tilaa, ja jos pyöräsuunnittelu ja ratikkasuunnittelu tekevät yhteistyötä, niin samalla olisi mahdollisuus menettää ennätys maailman kapeimmista ratikkakaistoista. Tosin voi olla, että se merkitsee bussienkin siivoamista pois Manskulta eli Pisaraa odotellessa...

Elmo, joo, Oopperan ja tulevan Kelan ristikoissa joudutaan tietysti jatkossakin menemään laipoille. Ei niistä kuitenkaan kunnollisilla vaunuilla (lue: muilla kuin varioilla) tarvitse kymppiä ajella. Viime viikolla menin Chicagon L:llä tällaisen ristikon yli ja tuntumalta sanoisin nopeudeksi noin 25 km/h. Se, tai edes 20, on jo ihan eri juttu kuin 10. Lisäksi se rajoitusalue on huomattavasti lyhyempi kun se kattaa vain tämän ristikon eikä ristikon edessä/takana olevia vaihteita. Syväurarapparista voinee kaivaa arvioidut nopeushyödyt Manskulle, jos jollakulla on se rappari nyt käytettävissä. Siellähän noi on ammattimaisesti laskettu.
 
Syväurarapparista voinee kaivaa arvioidut nopeushyödyt Manskulle, jos jollakulla on se rappari nyt käytettävissä. Siellähän noi on ammattimaisesti laskettu.
No rapparihan on kaikkien avattavissa, imuroitavissa SRS:n uutissivulta 1 (punaisten viivojen välistä).
 
kuva

Helsingin raitioliikennettä tulee kehittää mieluummin kuin typistää, mutta on totta, että kantakaupunkiin on tuotava uusia raideliikenneratoja, mitkä ydistyvät myös esikaupunkeihin ja koko seudulle. Kantakaupungin osalta 13km/h keskimääräinen raitioliikennenopeus, ei ole järin nopea tai käytännöllinen.

Pisara hanketta tulisikin tarkastella Suur-Pisarana.

Ei Pisaraa ilman Teollisuuskadun ja Meilahden asemia.

Tiedämme, ettei Pisara korvaa "toista metrolinjaa", mutta Suur-Pisara korvaa ympyrämetrolinjan, jota on esitetty kaupunginvaltuuston ponnessa.

Suur-Pisarassa kaupunkijunat siirtyvät tunneleihin ja tunneleista pois Pasilan ja Ilmalan sekä Käpylän asemien välillä. Pisaran Pasilan asema olisi siten maanalainen kumpaankin suuntaan. Tämä vapauttaa Pasilan eteläpuolisen ratapihan kokonaan Pisaran vaatimilta raidevaihdoilta. Järjestely myös säästää Eläintarhaa ja Alppipuistoa. Eikä pidä unohtaa Teollisuuskadun ja Meilahden asemia.

Suur-Pisara on Pisaroista kattavin, käytännöllisin, monipuolisine vaihtoineen, ilman nopeuden kustannusta. Teollisuuskadun aseman lisäksi asema Meilahden metroaseman yhteydessä, siis kaksi lisäpysähdystä, ei merkittävästi hidasta Pisaraa - siis keskustakiertoa.

Pisaraa ei myöskään ole tarkoitettu seudulliseksi poikittaislinjaksi, varsinkaan kun Jokeri II on saamassa alun ja Jokeri I jossain vaiheessa siirtynee raiteille. Pasilassa rantaradalta pääradalle ja toistepäin vaihdetaan enimmäkseen pikajunista sekä kaupunkiratojen ulottumattomissa olevilta taajamalinjoilta. Pasilasta Pasilaan keskustan kiertäjiä on marginaalisesti, ja vaihtaminen Pasilassa keskustakierron sijaan on vain marginaalinen aikahyöty.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Näköjään eilen kirjoitettua viestiä ei voi enää muokata, joten kirjoitan tähän, ja liitän pienennetyn kuvan, että jos ja kun Pisara rakennetaan, miksi se olisi keskustan lisäksi vain Töölössä ja Hakaniemessä, kun Pisaralle voitaisiin tehdä lisäasemat Alppilaan ja Meilahteen?

Jos ja kerta keskustankiertäjiä Pisarassa on marginaalisesti, voisiko linja palvella suurempaa aluetta? Pisaraahan ei siis ylipäätään tehdä keskustankiertäjiä (poikittaislinjamatkustajia) varten, vaan kaupunkiratojen paremman kantakaupunkijakelun (ja keräys) vuoksi (sekä ratapihat, laiturijärjestelyt, asetinlaite yms.)

Pisaran tulisikin kiertää keskustassa suurempi alue, esim. juuri Alppila ja Meilahti mukaanluettuna, jolloin Pasilan lisäksi Pisaralla olisi viisi kantakaupunkiasemaa.

2z8ov9s.jpg
 
miksi se olisi keskustan lisäksi vain Töölössä ja Hakaniemessä, kun Pisaralle voitaisiin tehdä lisäasemat Alppilaan ja Meilahteen?

Tuossa piirustuksessa Pisaran Pasilan ja Meilahden väliset kurvit ovat säteeltään arviolta 250 m, kun metron minimi linjaradalle on 400 m ja suositus 600 m (jota ei ole toistaiseksi vissiin alitettu muaalla kuin tulevassa Otaniemen mutkassa). Kaupunkiratojen virallisesta minimistä en tiedä, mutta tokko se ainakaan pienempi on. Tuohon esittämääsi Meilahden aseman paikkaan pääseminen ratageometrian puitteissa menee melkoiseksi kaarteluksi, jos siis Meilahden kurviin pitäisi saada Kehäradan standardin mukainen tunneliasema, eli 230 m suoraa tai ainakin melkein suoraa.
 
Kartta on tietenkin suuntaa antava ja poissa mittakaavasta. Esittämäsi huomio kaarresäteestä on kuitenkin tärkeä. Uskoisin kyllä, että Pasilan tunneliasemalta Pisaran saisi riittävissä mutkissa Meilahteen. Kyseessä ei ole kuitenkaan niin suuri poikkeama suunnasta kuin Otaniemen tapauksessa, mutta kyllä loivan vaaka-S radan Pasilan ja Meilahden välille vaatisi.
 
Takaisin
Ylös