Sivu 4 / 4 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234
Näytetään tulokset 46-54/54

Viestiketju: Pisara - kehityksen puuttuva lenkki

  1. #46
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Pisaran tullessa kuvioihin Sm1-sarja on varmasti jo historiaa, todennäköisesti myös Sm2. Sm4 ja Junakalusto Oy:n lähitulevaisuudessa hankkima uusi moottorijunasarja voisivat hyvinkin ehtiä liikenteeseen Pisarallekin.
    terveisin
    JE

  2. #47
    Tunnistettu jäsen juhanahi avatar
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    340

    oletus Re: Ruoholahden kääntöraiteet

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Tämäpä erikoista. Miksi en näe eteläisen laiturin päästä noita vaihteita? Sen sijaan näen pohjoisen raiteen suuntaan kääntyvän raiteen ja tyhjän penkan länttä kohden. Ja kun juna tulee lähtölaiturille, se tulee aina mutkasta pohjoisen suunnasta.
    No, kuten on jo todettu ja todistettu, kaksi raidetta siellä on. Suosittelen osoitetta http://www.seisake.net/metro.php Tuolta löytyvällä videolla näkyy RL:n kääntöraide. Ja kuviakin löytyy: käännöltä asemalle päin, kääntöä nelosmerkiltä länteen ja käännön pohjalta.

  3. #48

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Kysymys kuuluu, kuinka monta puskimeen päättyvää raidetta Helsingissä tarvitaan, jotta tulevia raiteita käyttävät junat voivat kääntyä takaisin meneville raiteille?

    Oikein vastanneille tarjoan mainetta ja kunniaa.
    Saammeko oikean vastauksen? Kuka sai mainetta, kunniaa ja työpaikan Anteron firmassa?
    Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com

  4. #49
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Kysymys kuuluu, kuinka monta puskimeen päättyvää raidetta Helsingissä tarvitaan, jotta tulevia raiteita käyttävät junat voivat kääntyä takaisin meneville raiteille?

    Oikein vastanneille tarjoan mainetta ja kunniaa.
    Saammeko oikean vastauksen? Kuka sai mainetta, kunniaa ja työpaikan Anteron firmassa?
    Saatte:
    Oikea vastaus ilman reunaehtoja on 4. Se riittää junien suunnan kääntämiseen kulkemaan paluusuuntaan paluusuunnan raidetta.

    Elävä elämä asettaa toki vähän niitä reunaehtoja.

    Ensinnä suunnan vaihtamiseen kuluva aika määrittelee kullakin raideparilla pienimmän mahdollisen vuorovälin. Tämä johtaa siihen, että tarvittava raidemäärä on riippuvainen halutusta vuorovälistä ja suunnan vaihtamiseen kuluvasta ajasta.

    Helsingin rautatieaseman nykyisissä oloissa linjasuojastus rajoittanee tiheimmän mahdollisen vuorovälin 5 minuuttiin. Kiinteän kahteen suuntaan ajettavan junarungon suunnanvaihtoon kuluu vähintään 4 minuuttia, mikä tarvitaan JKV-laitteelle, jotta se ymmärtää junan suunnan vaihdoksen ja tekee tarvittavat tarkistukset. Jos minuutti riittää lähtevän junan kiihdytykseen ohi vaihteen ja vaihteen kääntämiseen, silloin nykyisellään riittää käytännössäkin 4 raidetta - mutta pelivaraa on todella niukasti, jos jokaisella suunnalla todella ajetaan 5 min vuoroväliä.

    Toiseksi tulee kysymys veturijunista. Tuleeko olla mahdollista vaihtaa veturi junan päästä päähän? Jos kyllä, puskuriin päättyvän raiteen lisäksi tarvitaan puolenvaihtovaihteet - mutta sehän ei muuta puskuriin päättyvien raiteiden määrää. Veturijunan suunnan kääntö vaan kestää kauan, joten mahdollinen vuoroväli harvenee suuresti.

    Käytännössä veturijunien vuoroväli ei kuitenkaan ole Helsingissä minuuttien luokkaa. Siksi käytännöllinen vastaus on, että 8 raidetta riittää. Tällöin voidaan riittävällä pelivaralla (10 minuuttia kääntöaikaa) hoitaa 5 minuutin vuorovälin liikenne kiintein junarungoin. Järjestely on silloin sama, mitä metro noudattaa - Ruoholahti mukaan lukien . Tosin sillä erotuksella, että Rautatieasemalla käytetään vuorottain vierekkäisiä laituriraiteita, junat eivät aja laitureiden ohitse erillisille kääntöraiteille. Matkustajapalvelun kannalta järjestely olisi sellainen, että kullekin suunnalle olisi omat laiturinsa (4 kpl), joiden jommalta kummalta puolelta junat aina vuorotellen lähtevät.

    Helsingissä on 19 raidetta, joiden kapasiteetin sanotaan olevan riittämätön. Helsinkiin tulee/lähtee yhteensä 8 raidetta. Miksi kapasiteetti ei riitä? Siksi, että Helsingissä käytetään raidekapasiteettia junien seisottamiseen eli pysäköintipaikkoina. Toiseksi Helsinkiin päättyy pää- ja rantaradan raiteiden lisäksi Ilmalaan johtava yhteysraide. Ylipäätään Linnunlaulussa on Helsinkiin (Eteläsatama pois lukien) johtavia raiteita 10. Nämä jakautuvat puskimiin päättyviksi raiteiksi seuraavasti:

    Rantaradan lähiliikenne - 4 raidetta.
    Rantaradan kaukoliikenne - 5 raidetta.
    Pääradan kaukoliikene - 6 raidetta.
    Pääradan lähiliikenne - 4 raidetta.
    Ilmalan huoltoliikenne - ei omia raiteita, mutta vaihdekujat kaikille 19:lle puskimeen päättyvälle raiteelle.

    Kunniaa ja mainetta kaikille keskusteluun osallistuneille kirjoitettujen viestien sisällön mukaisesti. Työtä en valitettavasti voi tarjota, sillä tällä hetkellä olen päätoiminen jatko-opiskelija.

    Antero

  5. #50
    Markku K avatar
    Liittynyt
    05.03.2006
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    239

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Jos minuutti riittää lähtevän junan kiihdytykseen ohi vaihteen ja vaihteen kääntämiseen
    Niin... sehän ei riitä (aja-opasteen antamiseksi vastaan tulevalle junalle), että vaihde on käännettävissä. Nimittäin tuon lähtevän junan on oltava seuraavan opastimen takana, jotta saadaan sivusuoja saapuvan junan kulkutielle, ja vasta näin aja-opaste asetettua. Ja tuon opastimen taakse pääsy voi kestää pitkäänkin, paikasta riippuen. En tosin tiedä miten tulo-opastimet ovat Helsingin ratapihalle savuttaessa, mutta veikkaisin että lähtöhetkestä reilusti yli 60 sekunnin päässä.

  6. #51

    Liittynyt
    05.04.2006
    Viestejä
    31

    oletus

    Jatketaanpa laskeskelua, maineesta ja kunniasta ei niin väliksi:
    Kaukoliikenteen vuoroväli näyttää pikaisen aikataulujen selailun perusteella olevan (jos 9XXX-numeroiset taajamajunat kuuluvat Helsingin päässä lähiliikenteeseen) Turun suuntaan noin tunnin ja Riihimäen suuntaan noin puoli tuntia. Ei pitäisi näillä raidemäärillä tulla ongelmia kapasiteetista. Kääntöaikoja on lyhennetty kierrättämällä kääntyvässä junassa kahta veturia: junan saavuttua sen matkaveturi irrotetaan ja toiseen päähän kytkeytyy seuraavaa matkaa varten toinen. Hitaampaa kuin ohjausvaunun käyttö, mutta nopeampaa kuin ympäriajo. Haittapuolena on, että vetureita pitää seisottaa jossakin ja ylimääräisistä vetureista pitää maksaa pääomakulut ja miehistön palkat.

    Varsinainen pullonkaula taitaakin tulla siitä, kun kaukojunan runkoja siirretään Ilmalaan ja sieltä pois. Poikittainen siirtymä (esim. Helsingin raiteelta 6 Ilmalan siirtoraiteille) tukkii monta pitkittäistä kulkutietä yhtäaikaa. Runkoja ei onneksi tarvitse aivan reunimmaisilta raiteilta siirrellä, siinäkin on tehty optimointia, mutta kylläpä siirtoraiteidenkin kapasiteetillakin on rajansa, varsinkin kun nopeus on rajoitettu. Paljonkohan tästä aiheutuu laituriraiteiden varattuna oloa?

    j.siren

  7. #52
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut jsiren
    Varsinainen pullonkaula taitaakin tulla siitä, kun kaukojunan runkoja siirretään Ilmalaan ja sieltä pois. Poikittainen siirtymä (esim. Helsingin raiteelta 6 Ilmalan siirtoraiteille) tukkii monta pitkittäistä kulkutietä yhtäaikaa.
    Tämä lienee syy siihen, että paikkurunkoja seisotetaan parkissa Helsingin päättyvillä raiteilla.

    Hieman huvittuneena voi lukea Pisara-selvitystä. Tämä pysäköintihän ei ole mahdollista, jos junat kiertävätkin takaisinpäin Pisara-lenkkiä. Toisin sanoen tuo seisottaminen ei olekaan välttämätöntä, jos lähdetään siitä, ettei se ole mahdollista.

    Kaukojuniin pätee sama. Ei niitä tarvitse ajeluttaa Ilmalaan, jos se ei ole mahdollista. Niille voidaan tehdä sama kuin Pisaran tapauksessa tehdään lähijunille: seisottaminen siirretään kierron toiseen päähän. Johan näin tehdään Turun junille. Eikös hajasijoitus ole muutenkin hyödyllistä? Miksi sitä ei sovellettaisi junien huoltoon, jossa se lienee paljon helpompaakin kuin pakottaa esim. jo toimivan viraston henkilökunta muuttamaa Helsingistä muualle.

    Antero

  8. #53

    Liittynyt
    05.04.2006
    Viestejä
    31

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Kaukojuniin pätee sama. Ei niitä tarvitse ajeluttaa Ilmalaan, jos se ei ole mahdollista. Niille voidaan tehdä sama kuin Pisaran tapauksessa tehdään lähijunille: seisottaminen siirretään kierron toiseen päähän. Johan näin tehdään Turun junille.
    Okei. Järjestellään kalustokiertoa (helpommin sanottu kuin tehty...) ja perustetaan pari uutta huoltopistettä siten, että kalustoa ei tarvitse seisottaa Helsingissä eikä joka välissä juoksuttaa Ilmalaan. Tarvitaanko sen jälkeen koko Pisaraa? (Tarvitaanko sitä muutenkaan?)

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Eikös hajasijoitus ole muutenkin hyödyllistä? Miksi sitä ei sovellettaisi junien huoltoon, jossa se lienee paljon helpompaakin kuin pakottaa esim. jo toimivan viraston henkilökunta muuttamaa Helsingistä muualle.
    No kun bisnestieteilijät sanovat että keskittäkää niin bisnes pelastuu, ja yhteiskuntatieteilijät että hajasijoittakaa niin maaseutu pelastuu...

    j.siren

  9. #54
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    25.05.2006
    Viestejä
    4

    oletus Vs: Pisara - kehityksen puuttuva lenkki

    Pisaran hyöty/panos –suhde (1,6) on yllättävän suuri ollakseen vain ratalenkki Pasilasta Pasilaan. Lenkin linjausta muuttamalla tuntuisi, että on helposti savutettavissa selvästi suurempia hyötyjä. Tässä yksi ehdotus:

    Pääradan paikallisjunat sukeltavat Pasilan jälkeen tunneliin, jonka seuraava asema on mahdollisimman lähellä metroasemaa. Tästä rata jatkaa Töölön ja Meilahden ali Otaniemeen, josta se jatkaa Jokeri –rataa pitkin Leppävaaraan.

    Tämä linjaus toteuttaa Pisaran hyödyt. Kaupan päälle saadaan Töölön ja Otaniemen metrot!

Sivu 4 / 4 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234

Vastaavia viestiketjuja

  1. Pohjoinen metrolinja vs. Pisara
    kirjoittanut sebastin foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 250
    Viimeisin viesti: 16.12.2008, 12:40
  2. Kuivaniemen puuttuva bussiyhteys
    kirjoittanut Jouni Seilonen foorumissa Kauko- ja tilausliikenne
    Vastauksia: 8
    Viimeisin viesti: 04.04.2008, 12:29
  3. Pisara- tai U-raitiotie
    kirjoittanut Compact foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 24
    Viimeisin viesti: 10.01.2006, 10:23

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •