Eteläisen kantakaupungin joukkoliikennesuunnitelma 2011

Toki kaikki korkealta tahaolta annettu ei välttämättä ole sitä parasta, mutta vasinkin Kruununhaan tapauksessa pidän jatkuvaa valitusrumbaa täysin ylimitoitettuna. Linjan 18 reitin muuttamiselle oli täysin selvät perustelut (mm. jatkuva vakava myöhästely). Rautatientorille pääsee 55:lla ja raitioliikenne kulkee. Lisäksi luotiin linja 17, millä en ole nähnyt kuin tyhjiä autoja. Linjan 17 perustaminen vei rahat muiden linjojen täysin perustellulta tarjonnan paranemiselta, josta olisi ollut hyötyä paljon suuremmelle joukolle kaupunkilaisia. Varsinkin kun sillä 17:lla pääsääntöisesti kuljetetaan vaan tyhjiä penkkejä.
 
Onpa sinulla kova negatiivisuus sitä kohtaan, että ihmiset yrittävät vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin. Kaikkeen tyytyviä kansalaisia meillä on mielestäni aivan liikaa, hyvä että edes joku uskaltaa joskus tehdä jotain konkreettista.

Samaa olisi pitänyt yrittää niille metropelleillekin. En pidä sellaista joukkoliikennettä kovin kilpailukykyisenä ja korkeatasoisena, jota käyttävät vain ne, "joiden on tyytyminen" ylhäältä annettuun.
Itsekin pidän varsin valitettavana sitä, että joukkoliikenne joutuu tällätavoin nöyrtymään muun liikenteen, ennenkaikkea yksityisautolun, aiheuttamien ruuhkien takia. Mutta, myös päinvastoin: ei ole kovinkaan mielekästä, eikä kannattavaakaan, ajaa jatkuvasti ruuhkissa seisovia bussilinjoja. Mitä ratkaisuksi: ruuhkattomat bussikaistat, pitkällä aikavälillä Munkkivuoren ratikka, autoton kävelykeskusta, jossa kulkee jalankulkijoiden lisäksi vain joukkoliikenne.
 
Itsekin pidän varsin valitettavana sitä, että joukkoliikenne joutuu tällätavoin nöyrtymään muun liikenteen, ennenkaikkea yksityisautolun, aiheuttamien ruuhkien takia. Mutta, myös päinvastoin: ei ole kovinkaan mielekästä, eikä kannattavaakaan, ajaa jatkuvasti ruuhkissa seisovia bussilinjoja. Mitä ratkaisuksi: ruuhkattomat bussikaistat, pitkällä aikavälillä Munkkivuoren ratikka, autoton kävelykeskusta, jossa kulkee jalankulkijoiden lisäksi vain joukkoliikenne.

Todellakin. Hyvä ratkaisu on luoda lisää tilaa ja nopeuttaa joukkoliikennettä on tunneloida liikennettä. Ns. Töölön metro pikaratikkatunneliverkkona, josta pääsisi Munkkiniemen, Ruskessuon, Maunulan ja Viikin suuntiin olisikin syytä laittaa pikaisesti suunnittelun alle.

Keskustatunnelilla olisi myös hyvin mahdollista vapauttaa katuverkosta tilaa kävelykeskustalle.
 
Minulla on ollut linjastosuunnitelman voimaan tulosta lähtien ollut yksi ja sama kanta näihin muutoksiin. Kaikki muut ovat hyviä ja odotettuja, mutta 55 voisi koukata Hakaniemen kautta entisen 16:n tavoin.
 
Se olisi kyllä hyvä muutos, näin tarjottaisiin Koskelan asukkaille suora yhteys Hakaniementorille jota moni on varmasti jäänyt kaipaamaan.

No ei siitä rantatieltä näköetäisyydellä olevalle torille nyt mahdoton matka ole kävellä.
 
Itse matkustin 55:llä reittimuutoksen jälkeen, ihan kokeillakseni. Väkeä jäi pois myös tuolla torin läheisellä pysäkillä, nähtävästi sekä matkustajat että kuljettaja olettivat linjan pysähtyvän kaikilla välipysäkeillä.
 
Kun Länsi-Helsingin runkolinjaa suunniteltiin, niin ajattelin, että tuota on sitten hyvä käyttää, kun on menossa Kampista Munkkaan tai päinvastoin. Silti olen toistaiseksi löytänyt itseni joka kerta tuttuun tapaan ratikkapysäkiltä. Tällä viikolla lopulta kokeilin bussia kahdella edestakaisella matkalla.

Keskiviikkona matkustin Munkkiniemen aukiolta Kamppiin ja takaisin ruuhka-aikojen välissä.

Munkassa odotusajaksi muodostui 6 min, minä aikana ohi meni kaksi raitiovaunua. Vähän tuli hölmö olo siinä odottaessa. Kun 14-bussi tuli, siinä oli 3 vapaata istumapaikkaa. Naistenklinikalla istumapaikat loppuivat ja käytävälle tuli pitkin Töölöä lisää seisojia kyytiin. Ei erityisen mukavaa matkustamista. Matkanteko sinänsä oli nopeaa, vaikka Helmi-täti ei juuri kunnostautunutkaan.

Kampissa odotusaika oli 7 min, mikä ei anna kuvaa kovin hyvin toimivasta tahdistuksesta. Pysäkillä oli 14-bussin tullessa alun kolmattakymmentä matkustajaa. Mietin hetken myös Metro-lehden jutun luettuani, josko jäisin odottamaan bussia 18, mutta kun pysäkillä ei ole minkäänlaista matkustajainformaatiota (ei minuuttinäyttöä, ei paperiaikataulua, vain linjapäreet ja niistäkin osassa väärä määränpää) niin en viitsinyt. Vaihtoehtona kun oli mennä bussiin ensimmäisten joukossa ja istumapaikalle tai jäädä viimeisten joukkoon, jolloin 18 olisi ehkä jo ollut pysäkillä, mutta jos ei, niin istumapaikkaa ei olisi enää saanut. Sillä seisomakuormaan tuokin bussi tuli. Kampin pysäkkiaika oli noin kaksi minuuttia. Itse matka oli ihan sujuva ja yllätyksetön.

Torstaina puolestaan matkustin Munkkiniemen aukiolta Viiskulmaan iltaruuhkassa ja paluusuuntaan illalla.

Munkassa jouduin tapojeni vastaisesti juoksemaan 14-bussiin, kun heti perässä jonossa oli myös 18 enkä halunnut jäädä odottelemaan epämääräistä aikaa, kunnes seuraava rypäs tulee. Tällä kertaa kun 39 ja 39B eivät olisi kelvanneet. Bussissa oli ihan hyvin istumapaikkoja ja kuljettaja paitsi tervehti, myös kiitti matkakorttilaitteen vihreän valon sytyttyä. Koko matkan 14 ja 18 kisailivat siitä, kumpi joutuu ottamaan matkustajat kyytiin ja kumpi saa ajaa takana. Ehkä se on sittenkin tasaisen kuormituksen kannalta ihan OK, sillä tuossahan kävi niin, että suunnilleen vuorotellen autot ottivat matkustajia ja se, joka ei ottanut, pääsi sitten toisen ohitse. Matka-aika Kamppiin oli todella nopea, 13 minuuttia pahimmassa iltaruuhkassa. Siihen ei kyllä ratikka pystyisi nykyisellä liikennöintikäytännöllä edes yöllä. Viiskulmaan meni 9 minuuttia lisää. Ja Töölöstä alkaen oltiin taas ahtaassa seisomakuormassa.

Paluumatkalla 18 meni nenän edestä, mutta koska tahdistus ei taaskaan toiminut, jouduin odottamaan vain 6 minuuttia 14-bussia. Sääli sitä, joka missasi 14:n, sille tuli sitten odotusaikaa reippaasti enemmän. Nopea ja sujuva matka, mutta yllättävän paljon matkustajia. Ei sentään seisomapaikoille asti klo 20.30 jälkeen. Kampista tuli kyytiin toistakymmentä matkustajaa. Pysäkkiaikaa en katsonut, mutta melko nopeantuntuisesti se sujui.

Yleishavaintona en pysty lukemaan sähköposteja, surffaamaan netissä enkä edes lähettämään tekstareita kännykällä Metron lukemisesta puhumattakaan matkapahoinvoinnin vuoksi. Ratikassa ei ole mitään ongelmaa. Nämä pari matkaa menivät kyllästymättä, mutta jos pitäisi toistuvasti käydä Kampissa, voi olla, että kyllästyisin tuohon ja menisin ratikalla. Ja kertaakaan kuljettaja ei ollut pahimmasta päästä, edes jalkakäytävien päältä ei menty.

Toisena yleishavaintona minulle oli yllätys, miten ahtaaksi koin bussin vaikka itse matkustin istumapaikalla. Paripenkit ovat ratikkaa ahtaampia ja käytävä todella kapea. Korkeassa nivelessä on paljon enemmän tilaa ns. hengittää.

Kolmanneksi en tykkää siitä huonosti toimivan matkakorttivehkeen kanssa leikkimisestä etuovella kuljettajan silmien alla ja matkustajajono takanani. Matkustan arvolla, joten leikkiin joutuu ratikassakin, mutta se ei viivästytä matkantekoa eikä sitä kyttää kukaan kärsimättömänä. Vehje sinänsä on ihan kelvoton, joskus se ottaa kortin näppärästi lompakon läpi ja joskus ei, joskus saa painaa sormet helliksi jne. Siinä nyt ei ole mitään uutta. Mutta kaiken tuon vatvominen siten, että on muiden tukkeena ja hidasteena saa minut tuntemaan itseni satavuotiaaksi mummoksi.

Noin kokonaisuutena sanoisin, että konsepti toimii mutta tahdistus ei ja matkustajia on liikaa.
 
Noin kokonaisuutena sanoisin, että konsepti toimii mutta tahdistus ei ja matkustajia on liikaa.
[Varoitus: Tämä on selkeä provo!]
Ehkäpä sopiva ratkaisu tähän on raitiovaunu, joka liikenne-etuus-Helmillä hidastetaan noin kaksinkertaiseen matka-aikaan. Siten osutaan optimiin kertyvän matkustajamäärän kanssa. Ne, jotka jäävät kyydistä, menevät varmaan autoilla.

Antero
 
Vehje sinänsä on ihan kelvoton, joskus se ottaa kortin näppärästi lompakon läpi ja joskus ei, joskus saa painaa sormet helliksi jne.

Ainakaan ei kannata painaa sormiaan helliksi, koska se nappi ei ole tietääkseni painonappi, joka lisävoimaa käyttämällä kytkisi yhtään paremmin. Kannattaa ennemmin vaikka pyöritellä sormeaan siinä.
 
Takaisin
Ylös