Raide-Jokerin suunnittelu alkaa

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
Luki päivän Satasessa, että Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman laatiminen on alkanut. Suunnittelua tehdään kaksi vuotta ja 2007 olisi tarkoitus valmistua, kysymys tässä on lähinnä asemakaavaan tehtävistä tilavarauksista. Jos rahat riittävät, vuoteen 2030 mennessä on Bussi-Jokerista tarkoitus tehdä raiteilla kulkeva.

Haloo, kun tiehankkeita toteutetaan parin vuoden aikataululla "polttavaan tarpeeseen" niin raidehankkeet ovat vuodesta toiseen suunnittelupöydällä, ei kai se suunnittelu niin raskasta työtä voi olla?
 
Minut yllätti, että bussilinjan 550 käyttäjämäärä on jopa 10-15 000 päivässä. Kun liikennöintiajat vielä tästä laajenevat ensi vuonna, käyttäjämäärä saattaa hyvinkin nousta pariinkymmeneentuhanteen.

Senhän tiedämme lukuisista ulkomaisista esimerkeistä (ja HKL:n suunnitteluosastokin toteaa saman asian rv 9:n perustamissuunnitelmassa), että raitiolinja kerää enemmän matkustajia kuin vastaava bussilinja. Varovaisesti voidaan arvioida, että ratikkajokeri keräisi siis ainakin 25 000 matkustajaa vuorokaudessa.

Siksipä kysynkin kemkimin tavoin: olisiko ratikkajokeri taloudellisesti järkevä hanke, jos sen liikennöinti alkaisi "huomenna"? Miksi meidän pitää odottaa vuoteen 2030?
 
kemkim sanoi:
Haloo, kun tiehankkeita toteutetaan parin vuoden aikataululla "polttavaan tarpeeseen" niin raidehankkeet ovat vuodesta toiseen suunnittelupöydällä, ei kai se suunnittelu niin raskasta työtä voi olla?
Ei se olekaan. Siksi toiseksi Jokeri-raitiotie on jo kerran suunniteltu 1990, ja kohtalaisen tarkkaankin. Ilmoitetulla aikataululla tuo raidehankkeen aikatalulu olisi siis 40 vuotta!

Tällaisessahan ei oikeasti ole mitään järkeä, vaan vitkuttelun taustalla ovat poliittiset ja arvovaltakysymykset. Tämäntyyppiset hankkeet eivät saa edistyä, koska on toisenlaisia hankkeita, joiden pitää edistyä.

Esimerkiksi keskustatunneli, hinta noin 300 miljoonaa ja tarkoitus lisätä henkilöautoilua keskustassa, on paljon tärkeämpi hanke kuin joukkoliikenteen osuuden lisääminen kehämäisillä suunnilla. Se on periaatteessa samassa vaiheessa kuin Raide-Jokeri, mutta autopuolueen mielestä sen rakentaminen voisi alkaa jo 2007.

Samalla tavalla tärkeämpää on rakentaa rautatie asumattoman metsän keskelle, senkin hinta 300 miljoonaa ja ennustettu matkustajamäärä noin 2/3 Jokerin matkustajamäärästä. Projekti tunnetaan Marjaratana, ja tunnelia pitäisi päästä louhimaan sinne metsään yhtä lailla parin vuoden päästä.

Jokerin hintaluokka PLJ 2002:n mukaan on 109 miljoonaa. Jokerin suuri vika lienee siinä, että sitä ei louhita tunneliin. Niinpä sen rakentaminen ei ole tärkeätä tunnelinteko- eli louhintakapasiteetin vapautuessa ensin Vuosaaresta ja sitten keskustan Huoltotunnelista. Kas kun tällaiset asiat näyttävät ohjaavan seudun hankkeiden toteutumista, ihmisten liikkumistarpeet ovat toissijaiset.

Huomisen torstain 15.12. kaupunkisuunittelulautakunnan esityslista tästä aiheesta.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Ei se olekaan. Siksi toiseksi Jokeri-raitiotie on jo kerran suunniteltu 1990, ja kohtalaisen tarkkaankin. Ilmoitetulla aikataululla tuo raidehankkeen aikatalulu olisi siis 40 vuotta!
Ei ole erityisen pitkä aikataulu. Länsimetro-hanke täyttää 60 vuotta v 2010 paikkeilla.

Antero Alku sanoi:
Jokerin hintaluokka PLJ 2002:n mukaan on 109 miljoonaa. Jokerin suuri vika lienee siinä, että sitä ei louhita tunneliin. Niinpä sen rakentaminen ei ole tärkeätä tunnelinteko- eli louhintakapasiteetin vapautuessa ensin Vuosaaresta ja sitten keskustan Huoltotunnelista. Kas kun tällaiset asiat näyttävät ohjaavan seudun hankkeiden toteutumista, ihmisten liikkumistarpeet ovat toissijaiset.
Siinä voi olla jotain perää. Jokerille pitäsisi suunnitella tunneleita. Esim Leppävaarassa sen on käytännössä pakko alittaa kehä1, rantarata ja kauppakeskus Sello tunnelissa, onko siihen asiaan kiinnitetty mitään huomiota? Myös Otaniemen/Tapiolan alueella se kannattaa tunneloida, kuten monen muunkin asian kanssa siellä on suunniteltu.

Lisäksi kustannusarvio 109 miljoonaa on liian halpa jotta se herättäisi politikoissa mitäään mielenkiintoa. Politikot ovat tavallisia ihmisiä, he laittavat asioita tärkeysjärjestykseen sen mukaan mitä ne maksavat.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Ei ole erityisen pitkä aikataulu. Länsimetro-hanke täyttää 60 vuotta v 2010 paikkeilla.
Hankkeet ovat vähän erilaisia. Ruhrin alueen kattava metroverkko täyttää vuonna 2065 sata vuotta, ja sata vuotta myöhemmin 200 vuotta - edelleen toteutumattomana. :) Sen sijaan 1970-luvulla ymmärretty kehittynyt raitioverkko toteutui saman tien. Usein tarkoituksenmukaiset hankkeet toteutuvat, eivät pelkästään mahdollisimman kalliit.

R.Silfverberg sanoi:
Jokerille pitäsisi suunnitella tunneleita. Esim Leppävaarassa sen on käytännössä pakko alittaa kehä1, rantarata ja kauppakeskus Sello tunnelissa, onko siihen asiaan kiinnitetty mitään huomiota? Myös Otaniemen/Tapiolan alueella se kannattaa tunneloida, kuten monen muunkin asian kanssa siellä on suunniteltu.
Toiminnallisesti ja asiakaspalvelun kannalta tunneleita pitää välttää viimeiseen asti. Ja niin onneksi voidaankin tehdä, sillä moni tunneli on vältettävissä sillan avulla. Leppävaaran asemakaavassa on onneksi ollut mielessä raitiotie, joten tunnelihölmöilyiltä voitaneen välttyä.

R.Silfverberg sanoi:
Lisäksi kustannusarvio 109 miljoonaa on liian halpa jotta se herättäisi politikoissa mitäään mielenkiintoa. Politikot ovat tavallisia ihmisiä, he laittavat asioita tärkeysjärjestykseen sen mukaan mitä ne maksavat.
Ymmärrän kyllä, että jos koko Jokeri pantaisiin tunneliin, niin se parantaisi hankkeen toteutumismahdollisuuksia nykyoloissa. Hintalappuun saisi nollan perään, jolloin se alkaisi kiinnostaa rakennusalaa sekä kansainvälisiä rahoittajia, jotka kärkkyvät "elinkaarihankkeita". Kuulemani mukaan Suomen ongelma on, että kaikki hankkeet ovat täällä niin pieniä, etteivät ne rahoittajia kiinnosta. Tämän vuoksi täytyy keksiä keinoja, joilla hankkeiden kustannuksia voidaan nostaa.

Me kaupunkilaiset olemmekin varsinaisia ääliöitä, kun yritämme ostaa tarvitsemamme mahdollisimman halvalla. Emme ymmärrä moittia kauppiastamme siitä, että hän myy liian halvalla! Onneksi meillä on itseämme älykkäämpiä virkamiehiä ja poliitikkoja, jotka käyttävät tyhmyyksissämme säästämämme rahat.

Antero
 
Tutustuin huolella tuohon esityslistatekstiin. Mielestäni se oli ratikkamyönteinen ja olin positiivisesti yllättynyt lukuisista viittauksista ja vertauksista Tukholman onnistuneeseen Tvärbanaan. Kun meillä osataan suunnitella näin, jään kyllä ihmettelemään, miksei Espoon pikaratikkaa osata suunnitella samoin perustein. Erityisesti pisti silmään maininta Jokerista seudun tärkeimpänä pikaratiohankkeena. Onko niitä muitakin?

Sitä jäin ihmettelemään, miksi varovaisesti kannatetaan raideleveydeksi 1524 ja viitataan tässä yhteydessä metron tuomiin synergiaetuihin. Raideleveyttähän ei todellakaan tässä vielä olla päättämässä, mutta kalusto kuitenkin on lähempänä raitiovaunua kuin metroa, ja lähtisin hakemaan synergiaetuja siltä puolelta, lähinnä Vallilan ammattitaidosta ja korjaamotiloista. Tuli uusi varikko sitten minne tahansa, niin sinne on turha sijoittaa Vallilan kanssa päällekkäisiä toimintoja. Jokeri-radalta tulee olla ratayhteys muuhun raitioverkkoon ja vaunujen tulee voida kulkea koko verkolla vaikkei välttämättä matkustajaliikenteessä.

Siinä mielessä Jokerin vaunujen pitäisi mielestäni olla 2,4 m leveitä. Tällä leveydellä voi ajaa nykyisellä verkolla (korinhan ei edes tarvitse ihan alas asti, pysäkkikorokkeiden tasalle, olla 2,4 m leveä). Zürichin 2,4 m leveät Cobra-vaunut ovat sisältä Variota selkeästi tilavampia, ja niissä on neljä istuinta rinnakkain.

Lisäksi jäin pysäkkien kohdalla ihmettelemään pysäkkikorokkeen minimileveyttä 2,5 m. Mihin tällaisia hehtaaripysäkkejä tarvitaan? Onhan se hyvä varautua suuriin, mutta toivottavasti rahaa ei pistetä turhaan palamaan monumenttipysäkkeihin.

Matkustajamääräksi oli arvioitu jopa 60 000/d. "Poikkileikkausliikenteenä on käytetty 25 000 /d". Tuota en oikein ymmärrä, mutta olettaisin sen tarkoittavan sitä, että yhdessä kohtaa linjaa matkustajia on tuon verran. Erikoista on mielestäni se, että linjaa suunnitellaan ajettavaksi hyvin tiheään, heti alkuun varaudutaan 4-5 min vuoroväleihin, joita on vielä mahdollista siitä tihentää. Sujuvuuden takia päätyisin ehkä sittenkin pidempiin vaunuyksikköihin (esitetty 45m, selvitetty myös 60m), vaikka ne katuliikenteessä pitkiä ovatkin. Mutta on niitä muuallakin, miksei siis meillä.

Keskimääräinen pysäkkiväli 900 m näyttää järkevältä ja pysäkkien sijoittelu on pääosin, ainakin karttaa katsomalla, fiksunoloinen. Pari asiaa kuitenkin mietityttää. Pitäjänmäellä Kutomotien eteläiseen risteykseen tulisi ilman muuta saada koko Pitäjänmäentien pohjoispuolista aluetta palvelevan alueen pysäkki. Samoin Perkkaalla pysäkki on sijoitettu pientaloalueelle ja kerrostaloalueen sivuitse vaunut kulkisivat pysähtymättä. Tässä olisi paikallaan pysäkin siirto. Pysäkkien sijoittelua tuskin on lyöty vielä lukkoon, ja kevyessä pintaraiteessa pysäkkejä voi myöhemminkin siirrellä aika vapaasti, joten eipä siitä kannata olla liikaa huolissaan.

Edelleen kannattaisin Jokerin toteuttamista nopeutetulla aikataululla, jo ennen vuotta 2010. Samassa yhteydessä olisi järkevää jatkaa linjaa 10 Vihdintietä ja Eliel Saarisen tietä ainakin Huopalahden asemalle, ehkä jopa Pohjois-Haagaan, samoin kuin linjaa 1 Oulunkylän asemalle. Tämä takaisi sujuvat vaihtoyhteydet keskustaraitiolinjoilta juniin ja Jokeriin.
 
Jokeri etenee

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Jokerin suunnttelun mukinoitta. Asiantuntemattomat joutuivat toki kyselemään jotain, mutta se on vain hyvä. Erityisesti ratikan kannalla olivat Paavo Arhinmäki ja Mari Puoskari, mutta myös Tatu Rauhamäen varamies Ossi Peltomaa. Ja siinähän ne puhujat lisäkseni olivatkin.

Itse painotin Jokerin nopeaa etenemistä, eikä liikennesuunnittelupäällikkö saati esittelyn hoitanut Heikki Hälvä vastaan panneetkaan.

Ratikka oli vahvasti esillä kokouksessa myös muuten. Ensin Viikin eli Latokartanon yritysalueen kohdalla, jossa muutkin kuin minä olivat sitä mieltä, että rata on rakennettava samaan aikaan kuin alue valmistuu, ei vasta vuosikymmenten kuluttua. "Vaihtoehtoisia" hankkeita kuulemma on, kuten lentokentän metro. Mutta vuodelle 2050 ja kauempana kuin itämetro sillä ei ole mitään tekemistä Viikin ratikan kanssa vaihtoehtona.

Toisen kerran ratikka oli esillä Ormuspellon asemakaavan yhteydessä. Ormuspelto on Malmilla oleva entinen teollisuusalue, joka muuttuu asuma-alueeksi. Alue on Malmin kauppakeskuksesta hieman pohjoiseen, suunnilleen pääradan varressa. Kaavassa on sinnekin ratikka.

Liikennesuunnttelupäällikkö valisti, että raitiotien ulottuminen sinne ei ole kiinni Malmin lentokentästä, sillä rata voidaan tehdä Koskelasta jatkuvana, mutta Pihlajamäen kautta Malmille ja edelleen Ormuspeltoon. Näin ollen Latokartanon ja Ormuspellon/Malmin ratikat eivät ole toisistaan riippuvat, vaan toisiaan tukevat. Raide haarautuu Biomedicumin kohdalla, josta rata menee Lahdentien ali Malmia kohden.

Lautakunnalla oli halu toteuttaa ratikat nopeasti, kun Kioton sopimukset ym. painavat päälle. Sekin ymmärrettiin, että ratikan pitää olla alueella heti, ei vasta joskun. Oikein hyvä!

Oli vielä neljäskin ratikka-aihe, tiedelinjan pätkä Pasilan ja Kumpulan välillä. Jos alueelle rakennetaan ensin joukkoliikennekatu busseille, se maksaa jopa enemmän kuin alle kilometrin ratikan raide. Evästinkin omassa puheenvuorossani tutkimaan ajatusta siitä, että tiedelinja aloittaisi ratikkana itäpäässä jo aikaisessa vaiheessa, ja kun Jokerikin pannaan vauhtiin, tiedelinjasta tulisikin raitiolinja jo muutamassa vuodessa koko välille Otaniemi - Arabia.

Kokonaisuus näyttää hyvältä, tänään lienee tehty muitakin joukkoliikennettä edistäviä päätöksiä.

Antero
 
Ihmettelinkin kovasti, miksi Kumpulanlaakson edellinen joukkoliikennekatuesitys oli niin omituinen ja miksi rv puuttui sieltä kokonaan. Onneksi nyt näyttää paremmalta. Esitys saanee HKL:lläkin suuremman hyväksynnän sitten kevätpuolella. Saapa nähdä, tuleeko tämä poikittainen ratikkayhteys, jota HKL itsekin on tutkinut positiivisessa hengessä, mukaan Raitioliikenteen kehittämissuunnitelmaan vai ei.

Viira näkyy siis olevan myötätuulessa? Voikohan sen ja Malmin haaran toteutumista pitää realistisena? Lautakunta tuntuu olevan kovasti ratikkamyönteinen, mikä on hieno asia. Voi siis ymmärtää niin, että jo kertaalleen unohdettukin Viira on nyt se kohta "muut pikaraitiohankkeet".

Otettiinko kokouksessa mitään kantaa virkamiesten puolesta tuohon Jokerin aikataulun aikaistamiseen? Ilmeisesti ei ainakaan vastaan, mutta entä puolesta?
 
Viira on ehdottomasti toteuttamisen arvoinen projekti. Jo siksi, että sillä tavalla saadaan Kumpulan metro haudattua, ja nähdään että raitiotie on erittäin kustannustehokas aina kun sen sitä halutaan olevan. Jokerikin olisi toimiva raitiotienä, ja Viirahan toimisi myös Jokerille tarvittaessa halliratana ja yhteytenä muuhun ratikkaverkkoon. Ymmärrän sen, että päättäjillä on epävarmuutta pikaraitioteitäkin kohtaan kustannusten suhteen, mutta sitä en ymmärrä että pikaratikka on aina tuntunut jäävän sinne arkistoitavien puolelle samalla kun olennaisesti kalliimpi 435 miljoonan euron Espoon metro nauttii tietyissä osotteissa melko varauksetonta tukea.
 
339-DF sanoi:
Otettiinko kokouksessa mitään kantaa virkamiesten puolesta tuohon Jokerin aikataulun aikaistamiseen? Ilmeisesti ei ainakaan vastaan, mutta entä puolesta?
Kannanotot ovat lautakunnan heiniä, virkamiehet tekevät mitä lautakunta päättää. Näin siin periaatteessa, totta kai virastossa suunnitellaan asioita yksityiskohtaisesti poliitikkojen esittämien yleistasoisten periaatteiden mukaisesti.

Virastossa tutkitaan ensi vuoden aikana raitioliikenteen mahdollisuuksia. Nyt käsiteltävissä asioissa kyse on etupäässä siitä, että kaavoituksessa radat ovat mukana, eikä tehdä ratkaisuja, jotka estävät ja hankaloittavat ratojen tekoa.

Toteutusten aikatauluista päättävät lopulta lautakunnat ja valtuusto. Sekä Ormuspellon että Viikin kohdalla oli aiheellisesti keskustelua siitä, että raitiotiet myös tehdään eikä vain jätetä viivoiksi paperille. Koska raitiotie vaikuttaa alueen arvostukseen ja alueiden toteutumiseen. Viikin kohdalla kysymys on myös jo nyt heikoksi havaitun joukkoliikenteen toiminnan parantamisesta.

Kumpulan tilanne on oiva esimerkki siitä, miten viivyttely näissä asioissa tulee kalliiksi. On turha rakentaa ensin bussikatu ja vasta sitten ratikka, sillä investointi bussikatuun on hukkainvestointi. Lisäksi bussikadulla luodaan ympäristöhaitta, joka voi pilata alueen ympäristön käytön. Nurmetetulla puistoratikalla ei tätä haittaa ole, mutta kerran pilattuna ratikan rakentaminen myöhemmin ei palauta tilannetta ennalleen.

Antero
 
Re: Jokeri etenee

Antero Alku sanoi:
Oli vielä neljäskin ratikka-aihe, tiedelinjan pätkä Pasilan ja Kumpulan välillä. Jos alueelle rakennetaan ensin joukkoliikennekatu busseille, se maksaa jopa enemmän kuin alle kilometrin ratikan raide. Evästinkin omassa puheenvuorossani tutkimaan ajatusta siitä, että tiedelinja aloittaisi ratikkana itäpäässä jo aikaisessa vaiheessa, ja kun Jokerikin pannaan vauhtiin, tiedelinjasta tulisikin raitiolinja jo muutamassa vuodessa koko välille Otaniemi - Arabia.
Itse kannatan pikaraitioteiden rakentamisen aloittamista pk-seudulla lähempänä keskustaa kuin varsinaista Jokeria. Joku (Viikki-) Kumpula-Pasila-Munkkiniemi-Otaniemi linja kuulostaisi siinä suhteessa ihan nappiin osuvalta.

Kysyisin olisiko järkeä hyödyntää käytössä poistuvaa satamarataa Hermannin/Kumpulan ja Pasilan välillä?. Sehän kulkee osittain tunnelissa, mutta ei niin syvällä maan alla ettei mahdollistaisi jopa maanalaisen aseman rakentamista jälkikäteen Itä-Pasilaan.

t. Rainer
 
JE sanoi:
Jokerikin olisi toimiva raitiotienä, ja Viirahan toimisi myös Jokerille tarvittaessa halliratana ja yhteytenä muuhun ratikkaverkkoon.
Jokerilla tarvitaan sen verran runsaasti vaunuja, että Jokerille on rakennettava oma varikko. Radan varrella oleva varikko on myös kustannuskysymys, sillä vaunujen ajattaminen kovin etäällä olevalta varkiolta tulee kalliiksi. Tästä syystä bussiliikenteessä kilpailun voittavat usein ne operaattorit, joiden varikko on lähellä kilpailtuja linjoja.

Jokerin rakentamista raitiotieksi kannattaisikin tutkia pikaisesti vaihtoehtona 550:n kehittämisinvestoinneille. Jo nyt on osa reitistä rakennettu turhaan yhden kerran bussikaduksi, jolle vielä tehtiin lähes turha raidekin. Metron huoltoyhteyshän muuttaa parin vuoden päästä Vuosaaren satamaan. Kalliiksi tulevat ne muutamat junat, jotka viikin raiteella ovat sen elinaikana kulkeneet!

JE sanoi:
Ymmärrän sen, että päättäjillä on epävarmuutta pikaraitioteitäkin kohtaan kustannusten suhteen, mutta sitä en ymmärrä että pikaratikka on aina tuntunut jäävän sinne arkistoitavien puolelle samalla kun olennaisesti kalliimpi 435 miljoonan euron Espoon metro nauttii tietyissä osotteissa melko varauksetonta tukea.
Mauno Koivistoa lainaten, taustalla ovat "yleiset syyt". Kehitys kuitenkin kehittyy. Vaikka me toivomme kehitykselle kovempaa vauhtia, on silti hyvä syy olla tyytyväinen siitä, että uusiin asemakaavoihin piirretään raitioteitä, ja lautakunnassa niiden toteutusta kiirehtivät muutkin kuin vain minä.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Jokerilla tarvitaan sen verran runsaasti vaunuja, että Jokerille on rakennettava oma varikko.
Oman huoltohallin Jokeri varmasti tarvitsee, mutta mietin lähinnä suurempia remontteja, jotka voidaan Jokerinkin vaunuille varmasti tehdä Vallilassa.
 
JE sanoi:
Antero Alku sanoi:
Jokerilla tarvitaan sen verran runsaasti vaunuja, että Jokerille on rakennettava oma varikko.
Oman huoltohallin Jokeri varmasti tarvitsee, mutta mietin lähinnä suurempia remontteja, jotka voidaan Jokerinkin vaunuille varmasti tehdä Vallilassa.
Tämä aihe oli esillä lautakunnassa. Jokerille luontevaa on käyttää metrovarikon palveluita, sillä rata menee sen vierestä. Tällöin tietysti 1524 on fiksumpi kuin 1000 mm.

Metrovarikolla ei ole laajennusmahdollisuutta Jokerin vaunuvarikoksi. Itse asiassa on jopa väläytelty, että metrovarikko pitäisi saada nykypaikaltaan pois, tai se katettaisiin, jotta saataisiin rakennusmaata. Johan Lanternan vuoksi hävitettiin yksi bussivarikko, vaikkei se kauas siirtynytkään.

Antero
 
Re: Jokeri etenee

R.Silfverberg sanoi:
Itse kannatan pikaraitioteiden rakentamisen aloittamista pk-seudulla lähempänä keskustaa kuin varsinaista Jokeria. Joku (Viikki-) Kumpula-Pasila-Munkkiniemi-Otaniemi linja kuulostaisi siinä suhteessa ihan nappiin osuvalta.

Kysyisin olisiko järkeä hyödyntää käytössä poistuvaa satamarataa Hermannin/Kumpulan ja Pasilan välillä?. Sehän kulkee osittain tunnelissa, mutta ei niin syvällä maan alla ettei mahdollistaisi jopa maanalaisen aseman rakentamista jälkikäteen Itä-Pasilaan.
Tunneli on 1-raiteinen, ja leventäminen kallis juttu. Tunneli päättyy Pasilassa vähän hankalasti, eli miten sieltä eteenpäin.

Joka tapauksessa tiedelinjan ratikkayhteyden vieminen Pasilan poikki maan päällä tarjoaa parhaan palvelun. Arabian ja Pasilan välille ei tosiaan tarvita kuin alle 1 km uutta rataa. Jatkoyhteys Viikkiin ja Latokartanoonkin onnistuu helposti - jos nyt esikaupunkiratikan saamista voi Helsingissä helpoksi kuvata.

Mutta kaikkiaan tiedelinjan itäpään saa raiteille sujuvasti verrattuna länsipäähän. Siellä on sekä maantieteellisiä että erityisesti poliittisia ongelmia. Tosin jos asuisimme etelämpänä Euroopassa, Otaniemestä tuleva bussi ajaisi Munkkiniemessä laituriin, jonka toisella puolella on Viikkiin vievä tiedelinjan raitiovaunu. Bussi ja ratikka vaihtaisivat matkustajansa, aikaa menisi noin minuutti, ja matka jatkuisi. Järjestettyyn ja synkronoituun vaihtoon hukattu 45 sekuntia voitettaisiin moneen kertaan jatkomatkalla, koska ratikka on bussia nopeampi.

Antero
 
Takaisin
Ylös