Sivu 26 / 59 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 6162223242526272829303646 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 376-390/883

Viestiketju: Kivenlahden metro

  1. #376

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen Näytä viesti
    Jatketaan hieman eteenpäin. Kun lukee ajatuksella Loukon lausunnon, huomaa, että siinä ei puhuta mitään seisovista työkoneista yms. Arvioitu hyöty töiden jatkamisesta perustuu yksistään siihen, että verrataan tilannetta siihen, että Pisara olisi rakenteilla samaan aikaan Kivenlahden metron kanssa. Ja tässä tilanteessa tuo 100 - 200 miljoonan lisäkustannus alkaa tuntua ihan järkevältä. Sinällään Louko kokeneena kaverina saattaa kyetä arvioimaan tämän koko lailla oikein, hän on vain päässyt toimimaan puolueettomana asiantuntijana omassa asiassaan. Ja ei siinä mitään järkeä olisikaan rakentaa Pisaraa ja metrojatketta yhtä aikaa. Asetelmasta vain unohtuu, että sama hyöty saadaan, jos Kivenlahden metro rakennetaan Pisaran jälkeen.
    Ei toki saada samoja hyötyjä, koska mitä nopeammin Kivenlahden metro saadaan työn alle, sitä nopeammin se myös valmistuu ja alkaa tuottaa parempaa joukkoliikennettä.

    Olisi myös tulevaisuuden joukkoliikennehankkeiden kannalta hyvin huono tilanne, jos Länsimetron ja Kehäradan valmistuttua Helsingin seudun suuret kehittämishankkeet pysähtyisivät. Siinä on nimittäin iso vaara, että joukkoliikenteen tarpeet jäävät pysyvämmin taka-alalle. Länsimetro kannattaakin laittaa nopeasti työn alle, ei pelkästään koska se on hyvä hanke, vaan myös jotteivät joukkoliikenneinvestoinnit pääse pysähtymään. Helsingin seudun raideliikenteen pitkän tähtäimen kehittymisen kannalta on minusta tärkeää, että raideverkostoa kehitetään koko ajan eteenpäin.

  2. #377

    Liittynyt
    16.12.2005
    Viestejä
    969

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    No voi voi, kiusaako Petteri niin että kani-paralta menee oikein yöunet kun joutuu kaiken maailman unelmahötöstä lukemaan?

    t. Rainer
    Kannattaako kiihtyä noin paljon, olethan sinä voittajien puolella? Kaikki toivomasi raskasraidehankkeet ovat parhaillaan toteutumassa tai toteutuvat seuraavan vuosikymmenen aikana. Petterikin oikeastaan tuhlaa täällä aikaansa listaamalla metron upeita tulevaisuusvaikutuksia, sillä raskasraiteet toteutuvat joka tapauksessa. Kuka muka uskoo, etteivät toteutuisi? Kaikesta näkee, että joku on jo nämä asiat hyvässä sovussa päättänyt, eikä kenenkään järkevän ihmisen kannata pilata uniaan taistelemalla ylivoimaista vastustajaa vastaan. Tätä on vain itsekin joskus vaikea muistaa, ja sitten erehtyy moittimaan virallista totuutta, ehkä siinä toivossa, että historiaan jäisi merkki siitä, että ainakin yritti kritisoida höttöhegemoniaa. Nytkin tuhlasin useita minuutteja elämästä, täytyy lopettaa kesken virkk_

  3. #378
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut aki Näytä viesti
    Esimerkiksi Hakunilaan tai Jakomäkeen muuttava joukkoliikenteen käyttäjä hyväksyy pelkän bussiyhteyden jos asunnon saa edullisemmin. Jos esimerkisi Kontulasta olisi pelkkä bussiyhteys keskustaan, niin varmasti sekin hyväksyttäisiin jos asunnon saisi edullisesti.
    Jakesta on nopea metrobus-yhteys keskustaan, eli se on hyvin järkevä vaihtoehto asumiselle, jos pitäisi asua itämetron varrella. Varmasti nopeammin ollaan Sörkassa vaihtamassa sporaan.

  4. #379

    Liittynyt
    15.08.2008
    Viestejä
    2005

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Jakomäen ja Kontulan välissä on sellainen autolähiö kuin Kivikko, joka on lähempänä keskustaa kuin Jakomäki mutta sattuu olemaan liian lähellä metroasemaa saadakseen suoran ja nopean yhteyden Viikin kautta Sörnäisiin. Keskustaan mennessä ainoa joukkoliikennevaihtoehto on mennä ensin kilsa väärään suuntaan Kontulaan. Näin se metro konkreettisesti parantaa joukkoliikennettä. Kiitos että Viikkiin ja Arabiaan pääsee vain kulkemalla Malmin kautta, vaikka suora moottoritiekin on.

  5. #380

    Liittynyt
    05.03.2009
    Viestejä
    840

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut aki Näytä viesti
    Samalla logiikalla eivät Matinkylän tai Soukan betonilähiöiden asunnot kävisi kaupaksi kun ei metroa ole. Kaupaksi käyvät silti ja ovat käyneet jo ennen kuin metrosta edes puhuttiin.
    Myönnän, että sorruin liioitteluun. Toki pk-seudulla käyvät kaupaksi mitkä tahansa asunnot, myös elementtilähiöiden kortteerit. Metro on keino saada niistä parempi hinta. Matinkylässä ja Soukassa on etuna (verrattuna itälähiöihin) parempi sijainti työpaikkoihin nähden ja paremmat naapurit.

    Pointti on silti se, että metron keskeinen funktio Helsingissä on mahdollistaa halpojen bulkkitalojen rakentaminen ja niiden osakkeiden myyminen hyvällä katteella. Mielestäni absurdia väittää, että metro mahdollistaa hyvän kaupunkirakenteen, sillä hyvää kaupunkirakennetta on metron varressa Sörnäisistä Kamppiin.

  6. #381
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut j-lu Näytä viesti
    Pointti on silti se, että metron keskeinen funktio Helsingissä on mahdollistaa halpojen bulkkitalojen rakentaminen ja niiden osakkeiden myyminen hyvällä katteella. Mielestäni absurdia väittää, että metro mahdollistaa hyvän kaupunkirakenteen, sillä hyvää kaupunkirakennetta on metron varressa Sörnäisistä Kamppiin.
    Tämä näkyy myös siten, että huono-osaisuus sijaitsee metron ja osin pääradan varressa. Viittaan tässä Vaattovaaran ym. tutkimukseen viime vuosikymmenen puolivälistä. Taustalla ei ole niinkään omistusasuntojen vaan kaupungin vuokra-asuntojen sijoittaminen metron varteen. Sillä tavoin on saatu metrolle mahdollisimman paljon käyttäjäpohjaa. Jos metron vaikutus asuntojen ja toimitilojen sijoittumiseen ja siten maan arvoon olisi sitä, mitä sen väitetään olevan, vuokratalojen tontit olisivat menneet kovan rahan markkinoille, eikä asemien lähellä olisi tyhjiä tontteja tai tilaa vievää ja halvalle maalle hakeutuvaa elinkeinotoimintaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Olisi myös tulevaisuuden joukkoliikennehankkeiden kannalta hyvin huono tilanne, jos Länsimetron ja Kehäradan valmistuttua Helsingin seudun suuret kehittämishankkeet pysähtyisivät. Siinä on nimittäin iso vaara, että joukkoliikenteen tarpeet jäävät pysyvämmin taka-alalle.
    Joukkoliikenteen kehittämistarpeiden kannalta asia on juuri toisin päin kuin väität. Suurhankkeet vievät kaikki rahat, jolloin joukkoliikennettä ei voi kehittää siellä, missä on suurin tarve. Kuten Jokerilla, jossa bussien kapasiteetti ei enää riitä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Sama ilmiö on havaittavissa joka puolella maailmaa, raskasraidelinjojen alueilla on selvästi korkeampi joukkoliikenteen käyttöaste kuin alueilla, jolla joukkoliikenne perustuu bussiliikenteeseen.
    Kyllä. Tämä johtuu vaan siitä, että muualla maailmassa metroja ei rakenneta metsiin ja haja-asutusalueelle, vaan oikeasti tehokkaan maankäytön liikennetarpeeseen. Ja kun tehdään jotain niin kallista kuin metro, sen kanssa kilpailemaan ei tehdä yhtä kallista moottoritietä. Metro saa käyttäjänsä ja suuren joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden siksi, ettei autoilua metron vaihtoehtona ole. Meillä metroa rakennetaan jälkikäteen autoiluun perustuvaan hajanaiseen lähiöalueeseen. Eikä sinne tehdä edes täydennysrakentamista ilman, että varataan asukkaille mahdollisuus autoiluun kuten entisilläkin asukkailla on. Siksi ei edes kovan yrittämisen jälkeen saatu Espoon metrollekaan ennustetuksi autoilun vähenemistä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Annanpa sinullekin vinkin, voi olla että hallitset hyvinkin LVM:n ohjeet, mutta perehtyneisyytesi siihen miten poliittinen päätöksenteko ja miten siihen liittyvä harkintavalta todella toimii varsinkin isommissa liikennehankkeissa, joihin metrokin kuuluu, vaikuttaa varsin puutteelliselta.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Joskus kannattaa myös miettiä, millä keinoilla tavoitteita voisi saavuttaa. Nykyään Helsingin pikaratikkasuunnitelmat näyttävät jymähtävän liian matalaan profiiliin ja kestävän tuen puutteeseen. On aikamoinen virhe kuvitella, että pienempi hanke toteutuisi varmemmin kuin ison megahankkeen osa ja että lehmänkaupat ovat moraalisista syistä vältettäviä. Monelle megasuunnitelmalle ensin vähän naureskellaan ja sitten kuitenkin osia siitä toteutuu. Poliitikot ja suuri yleisökin rakastavat isoja maailmoja syleileviä hankkeita, joihin liittyy hienoja visioita. Osia niistä sitten toteutuu, usein sopivien lehmänkauppojen avustuksella.
    Minun työkokemukseni ei olekaan sellaisesta valmistelusta, jota edellä ilmeisellä asiantuntemuksella kuvaat. Tutkija ja konsultti ei pärjää myymällä lehmäkauppoja tai järjestämällä ”riittävää tukea”.

    Antero

  7. #382

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hylje Näytä viesti
    Jakomäen ja Kontulan välissä on sellainen autolähiö kuin Kivikko, joka on lähempänä keskustaa kuin Jakomäki mutta sattuu olemaan liian lähellä metroasemaa saadakseen suoran ja nopean yhteyden Viikin kautta Sörnäisiin. Keskustaan mennessä ainoa joukkoliikennevaihtoehto on mennä ensin kilsa väärään suuntaan Kontulaan.
    Reittioppaan mukaan Kivikosta keskustaan mennessä on vaihtoehtoina joko käyttää liityntäbussia Kontulaan ja vaihtaa metroon tai sitten mennä bussilla Malmille ja vaihtaa junaan. 35-40 minuuttia näyttää kuluvan ruuhka-aikaan kummassakin tapauksessa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hylje Näytä viesti
    Näin se metro konkreettisesti parantaa joukkoliikennettä. Kiitos että Viikkiin ja Arabiaan pääsee vain kulkemalla Malmin kautta, vaikka suora moottoritiekin on.
    Aina on toki huonompia ja parempia yhteyksiä, Kivikosta Viikkiin näyttää reittioppaan perusteella kuitenkin olevan ihan kohtuullinen 25 minuutin matka-ajan vaihtoyhteys, vaikka toki matka on lyhyt.

    Vaikka onhan sitä lyhyillä matkoilla muitakin reittejä, jotka eivät suju kauhean helposti, jopa kantakaupungissa, asun Punavuoressa ja jos haluan mennä Katajanokalle, siinä kuluu puolisen tuntia julkisilla, melkein sama aika kuin kävellen. Yleensä kävelen, kun ratikat ovat niin epävarmoja kulkuvälineitä.

    Vaikka olen kyllä sitä mieltä, ettei johonkin Kivikkoon tai vastaavaan ei kannata muuttaa jos haluaa käyttää pääosin joukkoliikennettä. Järkevä autoton tai muuten joukkoliikennettä suosiva ihminen valitsee usein asuinpaikkansa joko kantakaupungista tai sitten lähiöstä raideliikenteen aseman läheltä. Varomattomalla asuinpaikan valinnalla voi kyllä tehdä Helsingin seudulla autottoman elämän vaikeaksi ja joutua puolipakollisesti hankkimaan auton.

    Toisaalta ei Kivikosta kaikkialle niin huonot julkiset yhteydet näytä olevan, jos haluaa mennä vaikka Martinlaaksoon (käyn siellä itse monta kertaa viikossa, siitä kohteen valinta), sekä Punavuoresta, että Kivikosta menee matkaan ruuhka-aikana 45-50 minuuttia, aika lailla sama matka muuten.

    Rautatieasemallehan näyttää Kivikosta pääsevän 35 minuutissa, kun Punavuoresta asemalle menee 15-20 minuuttia, jos ratikka suo... ratikoiden aikatauluihin kun ei kannata täällä kuvitella luottavansa, se johtaa vain armottomiin pettymyksiin. No, 1,5 kilometriä on ihan ok reippailumatka ainakin toiseen suuntaan kun ratikkaa ei näy eikä kuulu, autoton elämä vaatii paljon kävelyä, kantakaupungissakin. Lähiöiden liityntäbussit muuten kulkevat yleensä paremmin aikataulussa kuin kantakaupungin lähijoukkoliikenne.

    Kyllähän toki totuuden nimessä Punavuoren joukkoliikennepalvelu on paljon parempi kuin jossain Kivikossa ja ruuhkan ulkopuolella ero vielä korostuu, mutta ei Kivikon palvelutasokaan kauhean huonolta vaikuta siihen nähden että ollaan autovaltaisella alueella Kehä I:n ulkopuolella eikä olla enää kunnolla kävelyetäisyydellä mistään asemasta.

    ---------- Viestit yhdistetty klo 0:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 0:41 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Kyllä. Tämä johtuu vaan siitä, että muualla maailmassa metroja ei rakenneta metsiin ja haja-asutusalueelle, vaan oikeasti tehokkaan maankäytön liikennetarpeeseen. Ja kun tehdään jotain niin kallista kuin metro, sen kanssa kilpailemaan ei tehdä yhtä kallista moottoritietä. Metro saa käyttäjänsä ja suuren joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden siksi, ettei autoilua metron vaihtoehtona ole. Meillä metroa rakennetaan jälkikäteen autoiluun perustuvaan hajanaiseen lähiöalueeseen. Eikä sinne tehdä edes täydennysrakentamista ilman, että varataan asukkaille mahdollisuus autoiluun kuten entisilläkin asukkailla on. Siksi ei edes kovan yrittämisen jälkeen saatu Espoon metrollekaan ennustetuksi autoilun vähenemistä.
    Mihin kaupunkeihin nyt viittaat sanoilla "muualla maailmassa"? Kun katson vaikka Tukholman metroverkkoa ja vertaan sitä Helsingin seudun metro- ja kaupunkirataverkkoon ei se minusta niin erilaiselta Helsingin seutuun verrattuna vaikuta, vaikka toki osa Tukholman lähiöistä on toki osin tiivistetty paremmin asemien ympärillä.

    Autoilukin on molemmissa kaupungeissa ihan kohtuullisesti mahdollistettu. Silmämäärin tarkasteltuna Tukholmassa autoilu näyttää jopa keskustassa tehneen enemmän tuhoa, kun paljon kortteleita ja ratikkaradatkin revittiin 50-60-luvulla autoilun tieltä ja vanhan kaupunginkin vierestä menee aikamoinen väylä.

    Vertailussa on toki helppo huomata, että Tukholmassa on enemmän metroa ja citybananin valmistumisen jälkeen kovin kaupunkiratamaisia pendeltåg-asemia kuin Helsingin seudulla. Joten kyllä metro- ja kaupunkiratatyyppiseen liikenteeseen panostetaan muuallakin, menestyksellä. Eikä Tukholmassakaan kaikkien metro- ja pendeltåg-asemien ympärillä kaikkialla huipputehokasta asumista ole.

    Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus ja tyytyväisyys joukkoliikenteeseen on Tukholman seudulla suunnilleen samalla hehtaarilla kuin Helsingin seudulla eli kokoluokassa Länsi-Euroopan kärkipäässä.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 18.12.2013 kello 01:23.

  8. #383

    Liittynyt
    18.03.2006
    Sijainti
    Stockholm
    Viestejä
    1973

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Kun katson vaikka Tukholman metroverkkoa ja vertaan sitä Helsingin seudun metro- ja kaupunkirataverkkoon ei se minusta niin erilaiselta Helsingin seutuun verrattuna vaikuta, vaikka toki osa Tukholman lähiöistä on toki osin tiivistetty paremmin asemien ympärillä.
    Vaan on siinä eroa, usko pois. Ei voi millään tavalla verrata näitä kahta. Tukholman tunnelbana on lähempänä Tvärbanaa kuin Helsingin metroa.

  9. #384

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen Näytä viesti
    Tukholman tunnelbana on lähempänä Tvärbanaa kuin Helsingin metroa.
    Voisitko vähän avata tätä väitettä. Miten Tunnelbana eroaa niin radikaalisti Helsingin metrosta, muuten kuin kattavuuden osalta ja tekee siitä pikaratikkamaisemman? Onko ero eristyksen tasossa, junien pituudessa ja leveydessä vai jossain muissa seikoissa? Itse en ole havainnut paljon muuta eroa kuin, että erityisesti Vihreällä linjalla asemaväli on Tukholmassa jonkin verran tiheämpi (840 metriä) kuin Helsingin metrolla (1240m). Muuten liikennöinti on samanlaista, junat ovat molemmissa isoja ja järjestelmät eristettyjä. Tukholman punainen ja sininen linja on sitten vielä vihreääkin linjaa lähempänä Helsingin metroa, kun asemavälikin on lähes sama eikä Tukholmassakaan kaikkien metroasemien ympäristö ole kauhean tiheästi rakennettu.

    Hmm. Toki erojakin on, Tukholmassa metroasemat merkitään T-kirjaimella kun Helsingissä käytetään M-kirjainta.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 18.12.2013 kello 15:55.

  10. #385

    Liittynyt
    18.03.2006
    Sijainti
    Stockholm
    Viestejä
    1973

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Voisitko vähän avata tätä väitettä. Miten Tunnelbana eroaa niin radikaalisti Helsingin metrosta, muuten kuin kattavuuden osalta ja tekee siitä pikaratikkamaisemman? Onko ero eristyksen tasossa, junien pituudessa ja leveydessä vai jossain muissa seikoissa? Itse en ole havainnut paljon muuta eroa kuin, että erityisesti Vihreällä linjalla asemaväli on Tukholmassa jonkin verran tiheämpi (840 metriä) kuin Helsingin metrolla (1240m).
    "Jonkin verran" eli likimain kolmanneksen (32 %) pitempi. Onhan tämä yksistään jo huima ero. Sama homma isolla osalla punaista linjaa.

    Koska et selvästikään tunne Tukholmaa, kysyn oletko sattunut katsomaan näitä linjoja kartalta? Joskus on hyvä tuijottaa muutakin kuin linjakarttaa. Mukavasti tulee perspektiiviä, kun sijoittaa asemat oikealle kartalle ja oikeille etäisyyksille. Punaisella linjalla alkaa asemavälit pidentyä lännessä Axelsbergin jälkeen, pohjoisessa kuntarajan jälkeen. Molemmissa syynä on maasto, paljon kallioisia kukkuloita ja vesistöjä. Tunnelbanan rakennusaikaan näitä alueita ei pahemmin tasoiteltu, vaan rakennettiin lähiöt sinne, missä oli valmiiksi tasaista. Ja siellä ne lähiöt vieläkin ovat, nyt vielä täydisrakennettuina. Sekä punainen että vihreä linja on palttiarallaa 42,25 km pitkiä, yhteensä näillä on 85 asemaa. Edelleenkin alle kilometrin keskimatka asemien välillä. Ei liene epäselvää, miksi tukholmalainen metro pesee palvelualueellaan ja palvelutasollaan helsinkiläisen. Sekä vihreä linja että punainen linja haaroineen palvelee täysin eri tavalla kaupunginosia ja lähiöitä.

    On myös sellainen pieni tekijä, joka erottaa Tukholman vanhat linjat Helsingin metrosta, nimittäin asemien sijoitus keskuksista - ei pelkästään koordinaatit vain myös saavutettavuus (joka ei tosin vastaa nykystandardeja = betoniportaat ja yksi hissi). Tyypillinen asematyyppi muistuttaa Siilitien asemaa, joka kuitenkaan ei vaadi niin monta porrasta tai johon yleensä pääsee molemmista päistä asemaa. Ja siinä missä vaikkapa Siilitien, Herttoniemen tai Kulosaaren asemat sijaitsevat moottoritien vieressä, lähiö toisella puolella, teollisuusalue, joutomaa tai muuten harvaan asuttu alue toisella puolella, olisi tukholmalaisessa versiossa laitettu metro kaartamaan Roihuvuoren ostarilta, Erätorilta ja Kulosaaren ostarilta. Tähän väliin olisi toki rakennettu vielä Kulosaaren kartanon pihalle pieni, vähintään 2000:n asukkaan alue, jota olisi ajan kuluessa kasvatettu.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Muuten liikennöinti on samanlaista, junat ovat molemmissa isoja ja järjestelmät eristettyjä. Tukholman punainen ja sininen linja on sitten vielä vihreääkin linjaa lähempänä Helsingin metroa, kun asemavälikin on lähes sama eikä Tukholmassakaan kaikkien metroasemien ympäristö ole kauhean tiheästi rakennettu.
    Sinistä voi jo vähän verrata Helsinkiin. Se kertoo paljon päätösten historiasta. Yhdeksän vuoden rakennuksen jälkeen tynkälinja avattiin vuonna 1975. Lähes joka asemalta on matkaa sekä muille asemille että maan pinnalle lippuhalleihin. Hyvin pitkälti saman aikakauden tuote kuin Helsingin metro, muuta en voi sanoa. Siinä missä vihreän ja punaisen linjan kyytiin hypätään arkipäivinä liki 900 000 kertaa, tehdään sinisellä linjalla vain vähän yli 150 000 matkaa. Vuosittaiset matkat sinisellä linjalla on toki luokkaa Helsingin metro. Siis pelkällä sinisellä linjalla.

    Sanotaan siis näin, että Helsingin metro järjestelmänä on kuin Tukholman tunnelbana - kun siihen läppäistään vielä 84,5 kilometriä raidetta, 85 asemaa ja 900 000 matkaa/arkipäivä. Kuin kaksi marjaa!

    Klaran kaupunginosa-alueen jyrääminen ja suunnitelmat kantakaupungin täyttämisellä tunneleilla ja leveillä väylillä kuuluu tähän samaan tarinaan. 1945 päätettiin vetää korttelikaupalla kaupunkia maan tasalle, tarkoituksena saada kaupungin liikenne sujumaan. Myös metrohanke ja T-centralen liittyi tähän vahvasti, ja sitä käytettiinkin tekosyynä, kun Sergelin torin ympäristö myllättiin. 1952 alkoi talojen jyrääminen, joka jatkui hyvän tovin pitkälle 70-luvulle. 700 jyrättyä taloa myöhemmin Tukholmassa oli uusi keskus - vasta 2000-luvulla kaikilta osin epäonnistuneeksi tunnustettu. Sergelin torin ympäristön lisäksi tämän projektin massiivisimpia monumentteja ovat muutamat tunnelit, osa tynkiä, osa parkkihallien sisäänkäyntejä, ja tietenkin tunnelbanan sininen linja. Ajan myötä virheet on tosiaan myönnetty ja hyväksytty, ja nyt tilannetta vaivihkaa korjaillaan mm. kävelykaduilla ja betonijulkisivujen purkamisella.

  11. #386
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Mihin kaupunkeihin nyt viittaat sanoilla "muualla maailmassa"? Kun katson vaikka Tukholman metroverkkoa...
    Tiedät varmaankin kuinka monta metrokaupunkia on maailmassa ja kuinka monta Euroopassa. En vertaa siis vain yhteen, kuten sinä valitessasi epätyypillisen esimerkin ja kirjoitat sitten ikään kuin epätyypillinen olisi yleistä.

    Listan maailman metrokaupungeista (yhdenlaisen määrittelyn mukaan) löydät vaikka World metro database -sivulta. Tämä tietokanta on siitä kätevä, että se esittää monenlaisia tunnuslukuja ja taulukkoa on helppo järjestää halutun sarakkeen mukaan nähdäkseen, minkälaiset metrot ovat milläkin tavalla toistensa kaltaisia.

    Sieltä voi esimerkiksi todeta, että Helsinki ja Tukholma ovat todellakin samankaltaisia mitattuna matkustajamäärällä per ratakilometri. Mutta yllättäen, myös Lontoo on samanlainen tällä mittarilla. Kuten myös Jekaterineburg. Kaikilla näillä on noin 8000 matkustajaa päivässä per rata-km. Mutta suurimmalla kuormalla olevissa kaupungeissa luku on noin 20.000:sta ylöspäin.

    Verkon laajuudessa suhteessa asukkaisiin Helsinki ja Tukhoma ovatkin sitten aivan eri sarjassa. Tukholma on listan kärjessä (84 mm) ja Helsinki sijalla 55 (19 mm). Lontoo on tässä sijalla 11 (47 mm). Vesa Nurmien avasikin tätä asiaa viestissään varsin hyvin. Ja itse voin jatkaa sen verran, että ensimmäiset T-banalinjat olivatkin oikeastaan modernisoituja raitiolinjoja, joita myös ajettiin aluksi raitiovaunuin. Hauska havainto tästä tietokannasta on myös siinä, että kun tekijät ovat ottaneet mukaan saksalaiset Stadtbahnit, muutamin tunnusluvuin ne ovatkin samassa ryhmässä kuin isot ja laajat tunnetut metrojärjestelmät.

    Vesa Nurminen selvitti, miksi Tukholman T-bana ja HKL:n metro eivät muistuta toisiaan oikeastaan mitenkään. Vesan selvitys myös kertoo, että järjestelmien vertaaminen vain tunnusluvuilla ei paljasta eroja ja samankaltaisuuksia, kun ratkaisevaa on esimerkiksi asemien sijoittelu suhteessa kaupunkirakenteeseen.

    Merkittävää on sekin, millaisin teknisin ratkaisuin järjestelmä on toteutettu. Vaikka T-bana Tukholmassa toimii sivukiskovirroituksella, suuri osa verkosta ei ole metrorataa vaan halpaa rautatietä halpoine pinta-asemineen. Laajat metrojärjestelmät ovat kaupunkien keskustoissa, joissa maankäyttö on tiivistä, ja siksi tarvitaan tunneliin tehtyä metrorataa. Espoossa rakennetaan kallista metrorataa tehottomaan urban sprawliin, Vantaalla metrotunnelia tehdään metsään.

    Kivenlahden metrotunnelisuunnitelmasta voi perustellusti kysyä, mihin sitä tarvitaan ja mitä tapahtuu, jos sitä ei tehdä. Vastaukset ovat, että kaupunkirakenteen kannalta ei mihinkään ja ei tapahdu mitään. Suomenojan lähiö on merkittävä metroon kytketty rakennushanke. Esiteltyä suunnitelmaa ei kuitenkaan tarvi muuttaa mitenkään, vaikka metroasemaa ei tulisi. Koska alue on suunniteltu ja mitoitettu autoilun perusteella, ja joukkoliikennettä käyttävä vähemmistö voi yhtä hyvin jatkaa liityntäbussillaan Matinkylään kun kerran bussiin on noussut.

    Antero

  12. #387

    Liittynyt
    01.08.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    65

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Mietin vaan, millä Petteri tai Rainer perustelisivat minulle (asuin ennen Espoon keskuksessa, josta nopein reitti Helsinkiin oli linja-auto vartin välein) sen, että tästä lähin metro hidastaisi matkani niin, että minulle tulisi ajallisesti järkevämpää kävellä(!) kilometri juna-asemalle päästäkseni Helsinkiin.
    Kävely Suomen oloissa on erittäin epätoivottavaa, varsinkin kun vertaamme sitä lähes ovelta Kamppiin menevään bussiin.

    Tämä kokemus eli matka-ajan pituuden kasvu olisi todellisuutta reippaasti suurimmalle osalle etelä/keskiespoolaisille.
    Varsinkin, kun metro maksaisi tälle matkahäviäjälle n. 4900€.
    Haluan kuolla unessa, kuten isäni - En kirkuen, kuten hänen matkustajansa.

  13. #388

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen Näytä viesti

    Sanotaan siis näin, että Helsingin metro järjestelmänä on kuin Tukholman tunnelbana - kun siihen läppäistään vielä 84,5 kilometriä raidetta, 85 asemaa ja 900 000 matkaa/arkipäivä. Kuin kaksi marjaa!
    Siinä mielessä olet oikeassa että Tukhiolman sininen linja muistutaa eniten Helsingin nykyistä metroa. Arvaatko miksi? Siksi että molemmat ovat tynkälinjoja jotka päättyvät keskustaan eivätkä jatka sieltä mihinkään, eli tynkäisyys syö n kolmanneksen matkustajapotentiaalista. Mutta molempia tullaan jatkamaan meren ali naapurikaupunkiin ja sitten katsotaan miten Tukholman sininen ja Helsingin oranssi linja sijoittuvat.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen Näytä viesti
    Klaran kaupunginosa-alueen jyrääminen ja suunnitelmat kantakaupungin täyttämisellä tunneleilla ja leveillä väylillä kuuluu tähän samaan tarinaan. 1945 päätettiin vetää korttelikaupalla kaupunkia maan tasalle, tarkoituksena saada kaupungin liikenne sujumaan. Myös metrohanke ja T-centralen liittyi tähän vahvasti, ja sitä käytettiinkin tekosyynä, kun Sergelin torin ympäristö myllättiin. 1952 alkoi talojen jyrääminen, joka jatkui hyvän tovin pitkälle 70-luvulle. 700 jyrättyä taloa myöhemmin Tukholmassa oli uusi keskus - vasta 2000-luvulla kaikilta osin epäonnistuneeksi tunnustettu. Sergelin torin ympäristön lisäksi tämän projektin massiivisimpia monumentteja ovat muutamat tunnelit, osa tynkiä, osa parkkihallien sisäänkäyntejä, ja tietenkin tunnelbanan sininen linja. Ajan myötä virheet on tosiaan myönnetty ja hyväksytty, ja nyt tilannetta vaivihkaa korjaillaan mm. kävelykaduilla ja betonijulkisivujen purkamisella.
    Sinistä linjaa on turha syyttää Klaran kaupunginosan jyräämisestä 1940-60 luvulla. Sen aiheutti kyllä vanhimman eli vihreän linjan rakentaminen koska se kulkee melkein maan pinnassa ja talot jouduttiin purkamaan sen päältä pois. Lisäksi alue oli pahasti slummiutunut eikä siihen aikaan tajuttu vanhojen rakennusten arvoa. Sininen kulkee 30 m syvällä ja niin kulkee uusi Citybanankin.

    t. Rainer

    ---------- Viestit yhdistetty klo 9:48 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 9:30 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Tidtabell Näytä viesti
    Mietin vaan, millä Petteri tai Rainer perustelisivat minulle (asuin ennen Espoon keskuksessa, josta nopein reitti Helsinkiin oli linja-auto vartin välein) sen, että tästä lähin metro hidastaisi matkani niin, että minulle tulisi ajallisesti järkevämpää kävellä(!) kilometri juna-asemalle päästäkseni Helsinkiin.
    Kävely Suomen oloissa on erittäin epätoivottavaa, varsinkin kun vertaamme sitä lähes ovelta Kamppiin menevään bussiin.

    Tämä kokemus eli matka-ajan pituuden kasvu olisi todellisuutta reippaasti suurimmalle osalle etelä/keskiespoolaisille.
    Varsinkin, kun metro maksaisi tälle matkahäviäjälle n. 4900€.
    Kun metro valmistuu laitetaan bussilinjatkin uuten uskoon. Linjoista 154 ja 156 tehdään syöttölinja joka kulkee Espoon asemakeskuksen ja Matinkylän metroaseman välillä käyden Sarniraiviossa. Jos matkasi määränpää on Helsinki niin nopeiten pääset ajamalla sillä bussilla Espoon asemalle ja sieltä junalla Helsinkiin. Bussit tullaan todennäköisesti sovittamaan junien aikatauluihin joten odotusaika lyhenee nykytilanteeseen verratuna kun länsiväyläbussit 154 ja 156 eivät ole mitenkään tahdistettu junien kanssa.

    Asun itse kanssa Saarniraiviossa ja käytän yhtä usein junaa kuin bussia Helsingin keskustaan suuntautuvila matkoilla. Työmatkani Pitäjänmäkeen kuljen tietysti aina junaa. Junaa suosin silloin kun on tarkka aika jolloin oltava perillä, eikä minulla tule suoraa länsiväyläbussia ikävä jos se korvautuu tiheämmin ja säänöllisemmin kulkevalla syöttölinjalla. Uudet Flirt-junat pesevät bussit mennen tullen matkustusmukavuudessa. Bussikyyti on pomppivaa ja huojuvaa, tulee pissahätä ja päänsärkyä bussin kyydissä.

    t. Rainer

  14. #389

    Liittynyt
    08.07.2007
    Viestejä
    274

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Siksi että molemmat ovat tynkälinjoja jotka päättyvät keskustaan eivätkä jatka sieltä mihinkään, eli tynkäisyys syö n kolmanneksen matkustajapotentiaalista.
    En oikein ymmärrä tuota kolmannesta, mistä tuo lukema ja mihin verrattuna ( per ratakilometri, koko järjestelmä?)

  15. #390

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus Vs: Kivenlahden metro

    Yle uutiset kertoo, että liikenneministeriön tämänhetkinen rahatilanne ei mahdollista Hyvinkään radan sähköistystä eikä Länsimetron jatketta Kivenlahteen. Liikenneministeri Kyllösen mukaan hankkeet voidaan toteuttaa ainoastaan valtion lisärahoituksella.
    :P

    Matkustajat, tehkää kasoja kadun reunaan!

Vastaavia viestiketjuja

  1. Sipoon metro
    kirjoittanut Antero Alku foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 83
    Viimeisin viesti: 30.09.2017, 13:11
  2. Automaattinen metro
    kirjoittanut Saaresi foorumissa Metrot
    Vastauksia: 2184
    Viimeisin viesti: 26.08.2017, 20:32
  3. Oma metro
    kirjoittanut hmikko foorumissa Metrot
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 28.05.2010, 10:38
  4. Le métro de Montréal
    kirjoittanut MCW foorumissa Metrot
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 10.05.2010, 02:59

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •