Kivenlahden metro

Niin, miksei nämä ratojen ja moottoriteiden varsilla asuvat sitten halua muuttaa niiden ratojen ja moottoriteiden varsille? Ei kenenkään ole pakko asua kaupungissa. Mutta jos kaupunkiin haluavat haluavat kaupunkia, miksi vaihtoehdoksi tyrkytetään vain radanvartta? Kaupunki on suosittua, kaupunkia halutaan lisää ja kaupunkiin halutaan muuttaa muualta. Kantakaupungissa on ehkä muutama Westendiä tai Haukilahtea halvempi kolo, mutta näin pääpiirteittäin kaupungin neliöhinnat ovat niin korkeita - eikä hinnannousuille näy loppua - että kyllä sen luulisi jo todistavan.
Kallio, Sörnäinen, Vallila, Alppila, Hermanni, Pasila ym ovat halpoja alueita kantakaupungissa. Ovat halvempia kuin monet Vantaan ja Espoon lähiöt. Johtuen usein että talot ovat huonokuntoisia ja naapurusto epämääräistä sakkia. Vastaavasti lähiöistä Tapiola ja oikeastaan koko Espoo lukuunottamatta muutamia keski-Espoon lähiöitä ja kehäkolmosen ulkopuoli on kallista. Vantaa lukuunottamatta Tikkurilaa ympäristöineen ja Itä-Helsingin lähiöt lukuunottamatta Vuosaaren Aurinkolahtea ovat halpoja tietenkin.
Minkäköhän lasket kantakaupungiksi? Omasta mielestäni tiivis kaupunki loppuu Töölön ja Kallion jälkeen. Sinnekin on väliin saatu sellaista ryteikköä, joita ei voi kaupungiksi väittää. Näiden oikeasti tiiviiden kaupunginosien hintatasoa ei kyllä voita mikään radanvarsi tai merenranta.
Helsingistä ulkomaille muuttaneilla on yhteistä se että eivät näe nykyistä Suur-Helsinkiä kokonaisuutena. Nähdään vain se puolen miljoonan pikkukaupunki josta lähdettiin ja kuvitellaan että tiedetään kaikki asiat paljon paremmin. Virallinen kantakaupungin raja menee ymmärtääkseni Arabia-Käpylä-Pasila-Pikku-Huopalahti- linjaa pitkin sisällyttäen nämä. Ja jos sitä laajennetaan niin ei ole takeita että uudet "kaupunginosat" olisivat yhtä houkuttelevia kuin vanhat ja arvostetut. Ongelma on siinä että Helsinkiä ei osata rakentaa yhtä viihtyisäksi ja kiinnostavaksi kuin muita Euroopan suurkaupunkeja, osataan rakentaa vain käytännöllistä ja rumaa ja asuttaa epämääräisellä sakilla. Turku ja monet pienemmät kaupungit Suomessa ovat viihtyisämpiä ja asuminen on halvempaa tietenkin siksi että niissä ei ole työllistymismahdollisuudet Helsingin luokkaa. Turun pääkaupunkiaseman menetys ja sitä seurannut palo1820-luvulla ja Viipurin menetys 1944 olivat pahimmat takaiskut Suomen urbanismin kehitykselle. Molemmat venäläisten aiheuttamia. Mutta silti, ainakin 1970-luvulle asti pystyttiin Helsinkiä rakentamaan samoja tyylisuuntauksia noudattaen kuin Tukholmaa ja muita pohjois-Euroopan kaupunkeja. Sen jälkeen iski metsälähiövimma ja keskustasta pako. Silti, meidän lähiöt eroavat esim Ruotsin lähiöistä siten että ne rakennettiin suomalaisia varten, ei siirtolaisia, ja ympäristö suunniteltiin huolellisemmin. Se on taannut että kokonainen sukupolvi, pari ovat viihtyneet niissä, tai eivät ainakaan koe kantakaupungissa asumisen olevan ylihinnan maksamisen arvoista.

Helsingin seudulla ja myös kaupungissa asuu nyt saman verran väkeä kuin Tukholman seudulla ja kaupungissa asui 1970-luvulla. Silloin Tukholman keskustaan pääsi nopealla raideliikenteellä eli metrolla ja pendeltågilla + Saltsjöbananilla yhteensä 9 ilmansuunnasta keskustaan, ja se työmatkojen helppous on ollut yksi koko Ruotsin talousmenestyksen edellytys, siis se ettei työmatkoihin uppoa ruuhkien vuoksi tunteja. Helsingissä pääsee vain neljästä suunnasta junalla ja metrolla, länsimetron valmistuttua viidestä. Silti jää aukkoja ja ihmiset istuvat tuntikaupalla päivää kohden autoissaan ja busseissa ja raitiovaunussa. Voin kuvitella että Nokian työntekijöistä osa tympääntyi huonoista liikenneyhteyksistä ja lähtivät parempien liksojen tai myös parempien työskentely- ja elinympäristöjen perään muualle maailman ja siitä Nokian alamäki alkoi. Pienelle pohjoismaalle on tärkeää että pääkaupunki joka on koko maan hermokeskus toimii ja matkoihin ei tuhraudu puolta päivää. Etelä-Euroopassa ihmisillä on aikaa istua vaikka koko viikko ruuhkassa, mutta ei täällä, näin se on.

t. Rainer
 
Tarkistapa hintakäsitystäsi, Espoon kalleinkaan postinumero ei esimerkiksi ole Kalliota (00530) kalliimpi.

http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288596010321.html

Pelkkä neliöhinta ei kerro koko totuutta koska lähiöissä myytävät asunnot ovat keskimäärin isompia ja paremmin perheille sopivia kuin keskikaupungilla. Itäisen kantakaupungin korkeat neliöhinnat selittyvät sillä että asunnot ovat hyvin pieniä, yleensä yksiöitä eli sopivia vain yhden hengen jatkuvaan asumiseen, sinkulta voi aina pyytä enemmän kuin pariskunnalta tai perheeltä. Toinen juttu pn että se ei ole hullu joka pyytää vaan hullu joka maksaa ja toiseksi Kalliossa ym asutaan enemmän vuokralla koska tiedetään että se elämänvaihe kun asutaan siellä on tilapäistä.

t. Rainer
 
Mutta itse asiasta, Kivenlahden metron kustannuksista ja mahdollisuuksista säästää louhintakuluissa. Hankesuunnitelman kustannusarvio on 767 M€. Louhintatöiden osuutta ei ole eritelty, mutta lienevät suhteessa samat kuin Matinkylän metrossa eli 33 %. Se on 254 M€. Ja Loukon mukaan tästä voi säästää 200 M€. Onko tässä isokin pohtiminen objektiivisesta tiedosta?

Matinkylä–Kivenlahti metro, alustava yleissuunnitelma 2011 osaa kertoa seuraavan kustannusarvion (pyöristin noin tuhannen euron tarkkuuteen):

Rata: 57 288 000 €
Tunneli: 125 566 000 €
Asemat: 221 650 000 €
Varikko: 88 983 000 €
Yhteiskustannukset: 115 970 000 €

Yhteensä 609 458 000 €

Tämä siis Kivenlahteen päättyvä metro, Sammallahden metrovarikolla. Parissa vuodessa kustannusarvio on näemmä noussut noin 150M€. Lieneeköhän päivitetty länsimetron työmaan kustannusnousuilla.
 
Pelkkä neliöhinta ei kerro koko totuutta koska lähiöissä myytävät asunnot ovat keskimäärin isompia ja paremmin perheille sopivia kuin keskikaupungilla. Itäisen kantakaupungin korkeat neliöhinnat selittyvät sillä että asunnot ovat hyvin pieniä, yleensä yksiöitä eli sopivia vain yhden hengen jatkuvaan asumiseen, sinkulta voi aina pyytä enemmän kuin pariskunnalta tai perheeltä. Toinen juttu pn että se ei ole hullu joka pyytää vaan hullu joka maksaa ja toiseksi Kalliossa ym asutaan enemmän vuokralla koska tiedetään että se elämänvaihe kun asutaan siellä on tilapäistä.

t. Rainer

Sörnäisissä asuvana ja alueesta jotain tietävänä voin sanoa, että olet näkemyksissäsi pihalla kuin lumiukko. Se aikaisempi kommenttisi, jossa puhuit epämääräisestä sakista naapureissa oli myöskin aikamoinen limbo.

Hintojen korkeus kyllä minusta kertoo siitä, että alue on haluttu. Ei muuten tarvitse kauaa yhtä kämppää myydä, omassa asuintalossani taitaa olla kaksi viikkoa ollut maksimi, mitä on myytävä asunto ollut Oikotiellä viime aikoina. Ja mitä tulee niihin isoihin asuntoihin, niitäkin alueella on. Kaikki uudet talot on rakennettu sen 75:n neliön keskikokosäännön mukaan.
 
Sörnäisissä asuvana ja alueesta jotain tietävänä voin sanoa, että olet näkemyksissäsi pihalla kuin lumiukko.

Joo. Jos noin karkeasti pitää sanoa, niin kerrostalokolmio Kalliossa maksaa satatonnia enemmän kuin Espoossa ja Munkassa taas maksetaan satatonnia enemmän kuin Kalliossa. Näitä on tullut seurattua viimeisen vuoden ajan jonkun verran.

Ehkä suurimpana erona on se, että Espoossa kerrostalot ovat keskimäärin paljon uudempia kuin Kalliossa/Munkassa.
 
Matinkylä–Kivenlahti metro, alustava yleissuunnitelma 2011 osaa kertoa seuraavan kustannusarvion (pyöristin noin tuhannen euron tarkkuuteen):

Rata: 57 288 000 €
Tunneli: 125 566 000 €
Asemat: 221 650 000 €
Varikko: 88 983 000 €
Yhteiskustannukset: 115 970 000 €

Yhteensä 609 458 000 €.
Jos skaalataan vuotta myöhemmin lasketun yleissuunnitelman loppusumman kanssa, tunnelilouhinnan kustannus on 159 M€. Ja tästä Louko sanoo voitavan säästää 200 M€.

Maanantaina Louko esittää Espoon kaupunginhallitukselle, että se päättää ryhtyä rakentamaan Kivenlahden metroa. Päätöstä Louko perustelee sillä, että valtiovarainvalikounnan mukaan nyt tehtävällä päätöksellä voidaan säästää jopa 200 M€. Loukon perusteena käyttämä valtiovarainvaliokkunnan lausuma vaan perustuu Loukon itsensä väitteeseen, josta Louko on HBL:ssä 19.12.2013 sanonut, ettei se perustu mihinkään muuhun kuin hänen omaan ajatukseensa.

Minusta tuossa päätösesityksessä on monta muutakin omituisuutta sen lisäksi, että Louko perustelee omaa näkemystään omalla näkemyksellään. Voiko Espoossa todellakin kaupunginhallitus tehdä päätösken 800 M€:n rahankäytöstä? Ja millä perusteella Espoo odottaa valtiolta rahoituspäätöstä, jota se ei ole edes valtiolta hakenut saati mitenkään valtiolle perustellut kuten valtio edellyttää? Aikataulusta ihmettelen, että kun pohjatutkimuksetkin ovat vielä tekemättä, miten louhintaurakoita voi edes kilpailuttaa? Entä kaavoitus?

Ja kaiken huippuna se, että miksi Tampereen ja Turun suunnitelmat käyttää raitiotien rakentamiseen noin 1000 €/asukas ovat aivan liian suuria suunnitelmia, kun Espoossa 4000 €/asukas ei ole riittävän paljon, vaan sitä pitää kasvattaa 7000 €/on per asukas. Espoohan on jo nyt ilmeisesti velkaisin Suomen kunta, ja lisää siis pitäisi ottaa tuollainen 3000 €/asukas.

Antero
 
HS:n pääkirjoitus tänään http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Länsimetron+jatko+näkyy+myös+asuntorakentamisessa/a1391233039976 pitää, ylläri, Kivenlahden metroa tärkeänä kärkihankkeena. HS kertoo hauskan luvunkin: tällä miljardi-investoinnilla saadaan metroliikenteen piiriin 50 000 asukasta.

Jos nyt sitten jaetaan se miljardi asukasmäärällä, niin "metron piiriin" eli lyhyemmän liityntäbussimatkan päähän pääsee 20 000 eurolla. Halpaa huvia?

Ja turha sanoa, ettei Kivenlahden jatke maksa miljardia. Kyllä se maksaa ja ylikin. Odottaakahan vaan. Mahtaakohan olla henkeä kohden laskettuna Euroopan kallein joukkoliikennehanke?
 
HS kertoo hauskan luvunkin: tällä miljardi-investoinnilla saadaan metroliikenteen piiriin 50 000 asukasta.
Vertailun vuoksi:
Espoo 248.000
Tampere 213.000
Turku 177.000

Mikä on se asia, jonka vuoksi ratikka on liian suuri investointi Tampereella tai Turussa? Mutta metro ei ole liian suuri Espoossa.

Kysyn myös, että jos rakennusliikkeet haluavat toteuttaa Finnoon visiosuunnitelman, miksi ne eivät haluaisi maksaa Finnoon metroasemaa ihan itse?

Hankesuunnitelman mukaan jatko Matinkylästä Finnoon maksaa 94 M€. Se on aika pientä verrattuna visiosuunnitelman 40-kerroksisiin pilvenpiirtäjiin siinä aseman ympärillä. Yksi torni maksaa useita satoja miljoonia ja myyntihinta sen verran, että katteilla maksaa sen metronkin kevyesti. Vai eikö Finnoo olekaan hyvä ja kiinnostava business? Pelottavatko tyhjät tontit Herttoniemen metroaseman vieressä ja yli 10 vuotta tyhjillään olleet liikekiinteistöt Itäkeskuksessa Itäväylän toisella puolella? Tai vaikuttaako se, että Siilitien metroaseman läheisyydessä pohjoispuolella on omakotitaloja ja eteläpuolella tilaa vievää halpaa autokauppaa ja pienteollisuutta?

Omilla rahoillaan pelaavat investorit pelaavat toisenlaista peliä kuin kaupunkilaisten velkarahalla pelaavat.

Antero
 
Vertailun vuoksi:
Kysyn myös, että jos rakennusliikkeet haluavat toteuttaa Finnoon visiosuunnitelman, miksi ne eivät haluaisi maksaa Finnoon metroasemaa ihan itse?

Ikävä kyllä parempaa kaupunkia ei aikaansaada pelkällä yksityisellä rahalla, vaan myös korkeatasoiseen joukkoliikenteeseen pitää panostaa. Kuten Finnoon metrokeskuskin osoitttaa, metron myötä Espoo panostaa paljon tiheämpään kaupunkirakenteeseen kuin aikaisemmin. Vastaavaa kehitystä ei saada aikaan ilman metroa tai muuta nopeaa raideyhteyttä.

On muuten luonnollista, että hyvien yhteyksien lähelle halutaan rakentaa ja samalla maan hinta metroasemien lähellä nousee. Se on erittäin toivottavaa kehitystä, joka johtaa myös markkinaehtoisesti sekä asumisen että palveluiden keskittymiseen joukkoliikenteen kannalta positiivisesti. Espoo voisi minusta parhaiten rahoittaa metroa pakkolunastamalla kaiken raakamaan metron alueelta ympäriltä ja ottamalla muutenkin maan arvonnousun haltuun. Muutenkin Helsingin seudulla rakennusmaan pakkolunastuksia pitäisi käyttää selvästi nykyistä enemmän.
 
Mikä on se asia, jonka vuoksi ratikka on liian suuri investointi Tampereella tai Turussa? Mutta metro ei ole liian suuri Espoossa
Se sun pitää kysyä tamperelaisilta ja turkulaisilta itse. Hyvällä tuurilla kestää 20 vuotta saada ratikka näihin kaupunkeihin, kestihän metron saaminen Espooseen 50 vuotta.

Kysyn myös, että jos rakennusliikkeet haluavat toteuttaa Finnoon visiosuunnitelman, Vai eikö Finnoo olekaan hyvä ja kiinnostava business? Pelottavatko tyhjät tontit Herttoniemen metroaseman vieressä ja yli 10 vuotta tyhjillään olleet liikekiinteistöt Itäkeskuksessa Itäväylän toisella puolella? Tai vaikuttaako se, että Siilitien metroaseman läheisyydessä pohjoispuolella on omakotitaloja ja eteläpuolella tilaa vievää halpaa autokauppaa ja pienteollisuutta?

Jos Itä-Helsingissä olisi yliopisto metroradan varrella niin eiköhän Siilitien ja Itiksen ympäristö näyttäisi toisenlaiselta.

Toinen juttu on että en minäkään usko että Finnooseen nousisi pikavauhtia uusi kaupunki. Se kilpailee samassa sarjassa kuin Laajasaloon raitiotiesillan päähän rakennettava kaupunki.

t. Rainer
 
Helsingistä ulkomaille muuttaneilla on yhteistä se että eivät näe nykyistä Suur-Helsinkiä kokonaisuutena.

Jaahas... Vai näin ajattelet. Minun kohdallani olet harvinaisen väärässä. Yleensä, kun puhun Tukholmasta, saatan ihan hyvin tarkoittaa oikeastaan mitä tahansa naapurikunnan keskusta radanvarressa, ihan samalla tavalla kuin ajattelen Helsingistä - eli koko pääkaupunkiseudusta. Löydän täältä (Suur-)Tukholmasta ihan samalla tavalla korjattavaa kuin (Suur-)Helsingistä. Seuraan aktiivisesti Tukholman YIMBYä, samoin Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää. Näillä ryhmittymillä on hyvin samankaltaiset tavoitteet ja molempien ryhmien jäsenten kanssa olen harvinaisen usein samaa mieltä - ja näiden ryhmien jäsenet ovat harvinaisen usein minun kanssa samaa mieltä.

Virallinen kantakaupungin raja menee ymmärtääkseni Arabia-Käpylä-Pasila-Pikku-Huopalahti- linjaa pitkin sisällyttäen nämä.

En tiedä, mikä kantakaupunki virallisesti on, en ole koskaan nähnyt siitä mustaa valkoisella. Mutta käsitteellä kantakaupunki voidaan tarkoittaa myös korttelikaupunkia - tähän korttelikaupunkiin ei ainakaan Käpylä tai Pasila kuulu. Ja Arabiassa ja Pikkuhuopalahdessa löytyy vielä tiivistettävää ennen kuin niitä oikeasti voi kutsua kokonaisuuksissaan korttelikaupungeiksi. Minun kantakaupunki-Helsinki on siis huomattavasti pienempi kuin sinun.

Helsingissä pääsee vain neljästä suunnasta junalla ja metrolla, länsimetron valmistuttua viidestä.

Tässä Helsinki voi syyttää vain menneitä päätöksiään. Länsimetrokin olisi nyt valmis, jos alkuperäisissä suunnitelmissa oltaisiin pysytty ja ymmärretty, että Helsinki ei ole Pietari tai Lontoo, vaan enemmänkin Tukholma tai Oslo. Valmiina olisi myös Töölön metro ja kaikki muut villit visiot, joita nykymetrolla ei yksin kertaisesti vain voida toteuttaa, koska raha ei kasva puissa. Tähän "metroon" saisi kätevästi liitettyä Jokerit ja muut runkolinjat, koska järjestelmä oltaisiin mitä luultavammin modernisoitu nykyaikaiseksi pikaraitiotieksi joskus 80-90-luvun taitteessa.

Ja kun kirjoitan Tukholman tunnelbanasta esimerkkinä, tarkoitan sitä verkoston laajuutta 40-luvun lopussa, jonka mahdollisti vain se, että järjestelmä oli alunperin pikaraitiotie, joka osittain muutettiin kevyeksi metroksi ja osittain rakennettiin uudelleen olemassa oleviin linjauksiin. Näin olisi toki voinut käydä myös Helsingissä, eli että pikaratikkametro olisi muutettu raskaammaksi, jos se olisi tehty jo 70-luvulla.
 
En tiedä, mikä kantakaupunki virallisesti on, en ole koskaan nähnyt siitä mustaa valkoisella. Mutta käsitteellä kantakaupunki voidaan tarkoittaa myös korttelikaupunkia - tähän korttelikaupunkiin ei ainakaan Käpylä tai Pasila kuulu. Ja Arabiassa ja Pikkuhuopalahdessa löytyy vielä tiivistettävää ennen kuin niitä oikeasti voi kutsua kokonaisuuksissaan korttelikaupungeiksi. Minun kantakaupunki-Helsinki on siis huomattavasti pienempi kuin sinun.
Nuo alueet lasketaan nyt kuitenkin kantakaupunkiin nykyään, ja Itä-Pasila on varsin tiivis kerrassaan. Ja halpa paikka lisäksi. Mutta se ei kelpaa hipstereille.

Tässä Helsinki voi syyttää vain menneitä päätöksiään. Länsimetrokin olisi nyt valmis, jos alkuperäisissä suunnitelmissa oltaisiin pysytty ja ymmärretty, että Helsinki ei ole Pietari tai Lontoo, vaan enemmänkin Tukholma tai Oslo.
Länsimetron rakentamattomuus johtui Espoon jarruttelusta ja vaatimuksesta ajattaa kaikkia bussejaan Kampppiin. Kyllä Helsinki suunniteli metron jatkamista Lauttasaareen jo 1970-luvulla ja se olisi ollut helppo tehdä mutta Espoon bussit ei olisi saatu pysäytettyä sinne ja pelkkää Lauttasaarta palvelemaan ei länsimetrossa olis ollut järkeä. Helsinki siis eroaa Tukholmasta siten että yksittäisillä kaupungeilla on vahvempi itsemääräämisoikeus. Espoolle ominaista on myös se että siellä on aina asunut paljon kellokkaita ministereistä ja suuryritysten pääjohtajista alkaen jotka käytännössä päättivät millaisilla liikenneratkaisuilla mentiin ja mennään nytkin. Ainoa ero on että metron vastustus on kääntynyt metron hoputtamiseksi. ;)

Ja kun kirjoitan Tukholman tunnelbanasta esimerkkinä, tarkoitan sitä verkoston laajuutta 40-luvun lopussa, jonka mahdollisti vain se, että järjestelmä oli alunperin pikaraitiotie, joka osittain muutettiin kevyeksi metroksi ja osittain rakennettiin uudelleen olemassa oleviin linjauksiin. Näin olisi toki voinut käydä myös Helsingissä, eli että pikaratikkametro olisi muutettu raskaammaksi, jos se olisi tehty jo 70-luvulla.

Se mun täytyy tunnustaa että Stokiksessa asui jo 50-luvulla n 800.000 asukasta, väkimäärä tosin laski 600.000 een 80-luvulle tultaessa mutta nousi jälleen ja lähenee 900.000. Ja toisaalta Tukhlmassa kuten Ruotsissa ylipäänsäö oli paljon enemmän rahaa koska 1. sen enempää kuin 2. nenkaan maailmansota ei kurjistuttanut Ruostin kansantaloutta, pikemmin paransi. Siksi siellä oli 40-luvulla valmiina esimetroverkko kauas kaupungista kun taas Helsingissä raitiotiet rajoittuivat nykyisen kantakaupungin alueelle. Helsingin vilkkain kasvukausi osui autoistumisen kasvuun ja siksi ei viitsitty uutta raideliikennettä rakentaa kuin vain suurimpiin lähiöihin sekä sinne minne meni juna ennestään. Tätä asiaa on vatvottu tällä foorumilla kauan muissa ketjuissa. Mun käsitys on että ns Ruskeasuon runkolinjakokeilun epäonnistumisen takia ns pikaraitioteiden toteutus hyllytettiin ja myös senmallisen ratkaisun pääarkkitehti Castrén.

Mun mielestäni on aika kummaa että nyt tämän foorumin aktiivisimmat metronvastustajat ajavat samaa runkolinjaa etelä-pohjoissuunnan joukoliikenteen hoitamiseksi Mannerheimintietä ja Hämeentietä pitkin kuin Castrén 1950-luvulla, eli että bussit käännytetään Ruskeasuolla tai jossain muussa vaihtopisteesä ja kaikki liikenne sieltä keskustaan hoidettaisiin raitiovaunuilla jotka kulkevat katulikenteen seassa. Mutta kun se runkolinja ei silloin toiminut vaikka liikennemäärät olivat paljon pienempiä, niin miksi se toimisi nyt paremmin? Sitä haluaisin tietää.

t. Rainer
 
Nuo alueet lasketaan nyt kuitenkin kantakaupunkiin nykyään, ja Itä-Pasila on varsin tiivis kerrassaan.

Mutta se nyt kuitenkin on vain lähiö Vallilan takana, vaikka se kuinka laskettaisiinkin kantakaupunkiin kuuluvaksi. Eikä Vallilakaan vielä kovin kantakaupunkimainen kaikilta osiltaan ole - ja vielä erotettu Alppiharjusta aika raskaalla tavalla.


Länsimetron rakentamattomuus johtui Espoon jarruttelusta ja vaatimuksesta ajattaa kaikkia bussejaan Kampppiin.

Vaan mistä tiedämme, miten 50- ja 60- luvun Espoo olisi suhtautunut sen ajan pikaratikkaan?

Ainoa ero on että metron vastustus on kääntynyt metron hoputtamiseksi. ;)

Kylläpä olikin hirveä hoppu! :D


Helsingin vilkkain kasvukausi osui autoistumisen kasvuun ja siksi ei viitsitty uutta raideliikennettä rakentaa kuin vain suurimpiin lähiöihin sekä sinne minne meni juna ennestään.

Helsingin kaupungissa väkiluku ei noussut 60-luvulla, vaan kääntyi laskuun, koska väki muutti naapurikuntiin. Sen sijaan siihen saakka aina miltei 1800-luvun alusta asti väkiluku vain kasvoi. 40- ja 50-luvuilla väestökasvu oli suurimmillaan, osittain alueliitosten vuoksi, mutta ymmärtääkseni myös jälleenrakentamiskauden johdosta, jolloin kaiken maailman telakat ja muu teollisuus veti. Ei Suomi tai Helsinki ole tullut mitenkään hirveän paljon Ruotsia tai Tukholmaa jäljessä tässä asiassa. Noin 10 vuotta ehkä. Helsingillä oli oikea tilaisuus 50-luvulla, kun Suomi oli jälleen voimissaan ja sotakorvaukset maksettu. Tuona aikana Suomi on mahdollisesti vahvimmillaan koko historiansa aikana. Ja Helsingillä oli valtavan paljon kokemusta raitioteistä, joka olisi ollut sellaisenaankin passeli esikaupunkeihin.

Mutta kun se runkolinja ei silloin toiminut vaikka liikennemäärät olivat paljon pienempiä, niin miksi se toimisi nyt paremmin? Sitä haluaisin tietää.

Kokemukset ja ulkomaiset esimerkit yksistään riittäisivät jo perusteluiksi kokeiluun.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:37 ----------

Tätä asiaa on vatvottu tällä foorumilla kauan muissa ketjuissa.

Ja oikeastaan meidänkin pitäisi siirtyä Castrén-ketjuun jauhamaan tästä, jos vielä huvittaa jauhaa.

Modekin saa siirrellä näitä pois häiritsemästä, jos tahtoo.
 
Takaisin
Ylös