Kivenlahden metro

Jos vuoroväli Itäkeskuksen ja Kampin välillä on 2,5 min ja kullakin linjalla (Kivenlahti–Mellunmäki, Tapiola–Vuosaari, Kamppi–Itäkeskus) 7,5 min, niin ei siellä ahdasta tule nelivaunuisillakaan junilla. Tosin tuo voi pakottaa rakentamaan Laajasalon ratikan ja Jokerin ja ehkä joskus kauempana tulevaisuudessa myös metromatkustajat joutuvat muiden kulkumuotojen tapaan tyytymään seisomapaikkoihin. Östersundomin metrosta ei minusta oikein kannata puhua – se ei ole lähivuosikymmenien asia kuitenkaan.
Kolme linjaa aiheuttaa epätasaisen vuorovälin osalle asemista.
 
Kolme linjaa aiheuttaa epätasaisen vuorovälin osalle asemista.

Niin tekee. Kaikkea ei voi saada. Lännen kuormitukset ovat kuitenkin sen verran maltillisia, ettei siitä pitäisi olla suurempaa käytännön haittaa siinä mielessä, että olisi ylitäysiä ja vajaita junia. Vajaiksi ne jää kaikki.
 
Kun kerran kallis metro rakennetaan on siitä parempi ottaa kaikki irti ja tarjota hyvän vuorovälin palvelua koko linjalle. Kulunvalvonta ja automatisointikin on takaiskuista huolimatta tärkeää saada kuntoon, jotta linjan keskiosalla voidaan tarjota 2-2,5 minuutin vuoroväliä ja linjojen päissä 4-5 minuutin vuoroväliä. Silloin koko metrolinjan varrella matkustajilla on tavoitettavissa aikatauluton joukkoliikennepalvelu.
 
Kun kerran kallis metro rakennetaan on siitä parempi ottaa kaikki irti...
...tekemällä sille täyspitkät laiturit sen standardin mukaan, joka Helsinkiin aikanaan on valittu.

Niin ei kuitenkaan tehty, sillä onhan Helsingin seudulla tapana soutaa niin kovaa vastavirtaan kuin suinkin jaksetaan, muun maailman naureskellessa ympärillä. Automaattimetron kanssa ei onneksi jaksettu enää, vaan käännyttiin takaisin. Mutta laituripituudet taidetaan kyllä soutaa maaliin asti, ja kovasti näyttää siltäkin, että Kivenlahteen saadaan maailman ehkä vähäkäyttöisin tunnelimetro – siitä huolimatta, että sinne pakkosyötetään väkeä busseilla ympäri Espoota.

Noin joukkoliikenteen käytön kannalta on sinänsä ihan samantekevää, kulkeeko se metro Kivenlahteen 5 tai 7,5 minuutin välein. Itse asiassa olisin aika yllättynyt, jos Espoo maksaa kovin monen vuoden ajan ylitiheän vuorovälin liikennöimisestä. Eiköhän siinä käy niin, että vuosi-pari ajellaan vajaalla kuormalla ja sen jälkeen "yllättävät säästötarpeet pakottavat" pidentämään Espoon metron vuoroväliä niin, että se on jotenkuten suhteessa kuormitusasteeseen. Helsingille ja sen pohjattomalle kukkarolle metro voi olla kruununjalokivi, mutta Espoolle se on silti vain autokaupungin riippakivi, joka rakennettiin muista kuin joukkoliikenteellisistä syistä ja jonka käyttö ei ole lainkaan niin seksikäs asia kuin rakentaminen.
 
Eikö Kivenlahden metron voisi tehdä yksiraiteisena, jos se siis tehdään joka tapauksessa vaikka sitten Espoon rahoilla? Kuitenkin niin, että asemilla olisi aina kaksi raidetta jolloin ne toimisivat samalla kohtauspaikkoina. Eikös tällöinkin voida ajaa junia 7,5 minuutin välein (vaikkakin Kivenlahdelle 10 minuuttiakin riittäisi)?
 
Eikö Kivenlahden metron voisi tehdä yksiraiteisena, jos se siis tehdään joka tapauksessa vaikka sitten Espoon rahoilla? Kuitenkin niin, että asemilla olisi aina kaksi raidetta jolloin ne toimisivat samalla kohtauspaikkoina. Eikös tällöinkin voida ajaa junia 7,5 minuutin välein (vaikkakin Kivenlahdelle 10 minuuttiakin riittäisi)?
Jos ollaan tarkkoja, koko metron voisi tehdä yksiraiteisena. Kysymyshän on vain siitä, että junat ajoitetaan niin, että kohtaamiset ovat aina asemilla. Kuten muuten ovat usein nytkin. Köyden varassa toimivilla rinneradoilla tämä periaate toimii sananmukaisesti vuorenvarmasti. Köysi voidaan korvata virtuaalisella pakkoajoituksella, jonka tekee – tietenkin – automaattiajo.

Onneksi kukaan ei pilanpäiten esittänyt tätäkin asiaa automaattimetron ideointi- ja kehitysvaiheen kuumina vuosina. Aivan varmasti ajatus olisi saanut kannatusta perustelulla ”näin säästämme 50 % metron kustannuksista”.

Tästä voi nyt kirjoittaa huumorin hengessä, mutta kun katsotaan taaksepäin, tällaisesta ajauksesta on oikeasti huumori kaukana.

Asemien lyhentämiseen päädyttiin selityksellä, että se säästää 33 % metron kustannuksista. Todellinen säästö oli 5 % ja ottamalla huomioon säästämisen edellytyksenä tehtävät hankinnat automaattiin ja laiturioviin, mentiinkin kustannusten lisäämisen puolelle.

Kun Laajasalon raitiotien kanssa vielä kilpaili metro, loppumetreillä virkamiesjohto esitti epätoivoisena mutta vakavissaan yksiraiteisuutta ja asemien vähentämistä. Säästöt tietenkin yli 50 %?

Automatisointia perustelvissa raporteissa laskettiin, että pääradan lähijunista tapahtuu matkustajien siirtymistä metroon, kunhan metrosta saadaan automaatti. Liikennemalli voi näin laskea, mutta jokainen ymmärtää, ettei näin todellisuudessa tapahdu. Mutta tämäkin oli perustelu hankinnalle.

Olen myös kuullut, että 2000-luvun automatisointi käynnistyi ylipäätään vahingossa eräässä kokouksessa lausutusta keskustelun kevennyksestä. Jonka yksi läsnäolija ottikin vakavissaan.

Totuus on tarua ihmeellisempi, sanoo sananlasku.

Antero
 
Automatisointia perustelvissa raporteissa laskettiin, että pääradan lähijunista tapahtuu matkustajien siirtymistä metroon, kunhan metrosta saadaan automaatti. Liikennemalli voi näin laskea, mutta jokainen ymmärtää, ettei näin todellisuudessa tapahdu. Mutta tämäkin oli perustelu hankinnalle.

No johan on selitys?

Eli se tietää sen kanssa että varmaan saman liikennemallin laskema joukkoliikennematkojen "vain" 6000 matkustajan kasvu pk-seudulla, jos Pisara-rata rakennetaan, on kanssa täysin puppua.

t. Rainer
 
Eli se tietää sen kanssa että varmaan saman liikennemallin laskema joukkoliikennematkojen "vain" 6000 matkustajan kasvu pk-seudulla, jos Pisara-rata rakennetaan, on kanssa täysin puppua.
Niin, voi olla, ettei tuollaista kasvua tapahdukaan, vaan voi tapahtua jopa vähennys.

Antero
 
Eli se tietää sen kanssa että varmaan saman liikennemallin laskema joukkoliikennematkojen "vain" 6000 matkustajan kasvu pk-seudulla, jos Pisara-rata rakennetaan, on kanssa täysin puppua.

Kuten aiemmin on sanottu, kaikki mikä sieltä Emme-liikennemallista tulee, on puhdasta puppua. Se on olemassa vain kolmesta syystä:

- sillä voidaan lähtöoletuksia peukaloimalla saada näyttämään kannattavalta sellainen hanke, jolla ei ole muuten mitään toteutusedellytyksiä mutta jonka On Sovittu haluaa tehdä, esimerkiksi länsimetro, jonka kohdalla arvioitiin matka-ajat liian lyhyiksi, kustannukset liian pieniksi jne tai vaikka tämä automaattimetro

- sillä voidaan lähtöoletuksia peukaloimalla saada näyttämään kannattamattomalta sellainen hanke, jota On Sovittu ei halua tehdä, esimerkiksi kansalaisten ehdottama kampusratikka, jonka emmetyksestä HKL "unohti" koko kampusalueen kokonaan, jolloin ratikka ei "yllättäen" saanutkaan matkustajia. Munkkivuori on vähän samansuuntainen, tosin sen laskelma saatiin viime metreillä korjattua ja nyt, bussiliikenteen lisäännyttyä, sen H/K huitelee jo lähempänä kakkosta, mutta ei se hanke toki silti mihinkään etene

- sillä voidaan turvata aran virkamiehen selusta tilanteessa, jossa virkamies ei uskalla tai halua ottaa vastuuta päätösehdotuksistaan, vaan mieluummin piiloutuu tietokoneen antamien, käytännössä mielivaltaisten lukujen taakse
 
Tämän päivän HBL uutisoi, että Skanska ja Länsimetro Oy ovat solmineet sopimuksen Soukan aseman louhintatöistä. Matinkylän – Kivenlahden kankkulan kaivon, ööh tunnelin louhinta aloitetaan ensi kuussa ja valmista tulisi aikasintaan vuonna 2020.
 
Tämän päivän HBL uutisoi, että Skanska ja Länsimetro Oy ovat solmineet sopimuksen Soukan aseman louhintatöistä. Matinkylän – Kivenlahden kankkulan kaivon, ööh tunnelin louhinta aloitetaan ensi kuussa ja valmista tulisi aikasintaan vuonna 2020.
Ikävä uutinen Espoon veronmaksajien kannalta.

Kokonaisuutena on jopa koomista, että samaan aikaan kun poliitikot kieltäytyvät joukkoliikenteen lipunhintojen korotuksista ja subvention lisäämisestä, he vaativat, että tehdään lisää niitä virheitä, joiden vuoksi on joko nostettava lippujen hintoja tai lisättävä subventiota. Olisin odottanut, että Espoossa olisi otettu järkeä käteen kuten Helsingissä otettiin automaattimetron kanssa. Näyttää siltä, että Länsimetro Oy elää samalla tavalla kuin Helsingissä metrotoimisto 1970-luvulla.

Antero
 
Tämän päivän HBL uutisoi, että Skanska ja Länsimetro Oy ovat solmineet sopimuksen Soukan aseman louhintatöistä. Matinkylän – Kivenlahden kankkulan kaivon, ööh tunnelin louhinta aloitetaan ensi kuussa ja valmista tulisi aikasintaan vuonna 2020.

Länsiväylä 16.5:

"Metrojohtaja: myös länsimetron jatko myöhästyy". Länsimetron kakkosvaiheen rakentaminen venyy ensi vuosikymmenelle.

- Jo tässä vaiheessa on täysin selvää ykkösvaiheen kokemusten valossa se, että Matinkylä-Kivenlahti -osuus ei valmistu vuoden 2020 aikana, Länsimetro oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi myöntää.

- Olisi epäreilua väittää alueelle muuttoa suunnitteleville sellaista.

Saksi viittaa muun muassa ykkösvaiheen testien venymiseen.

- Testeille on varattava reilusti enemmän aikaa kuin alun perin on mietitty.

Metrojohtaja on alkuvuodesta käynyt läpi länsimetron kakkosvaiheen hankesuunnitelman. Nyt suunnitelma on päivitettävänä omistajalla eli Espoon kaupungilla.

Ykkösvaiheen satojen miljoonien kustannusylitysten takia myös hankesuunnitelman kustannusarvio käydään tiukalla kammalla läpi.

Espoon kaupunginvaltuuston Kesäkuussa 2012 hyväksymässä hankesuunnitelmassa länsimetron rakennuskustannuksiksi arvioitiin 767 miljoonaa euroa.

Rakennusindeksillä tarkastettu hinta-arvio on tällä hetkellä 801 miljoonaa euroa.

Riittääkö reilut 800 miljoonaa kakkosvaiheen rakentamiseen?

- Se riippuu paljon siitä, millaisen metron omistaja (Espoon kaupunki) haluaa metroyhtiön rakentavan, Saksi muotoilee.

Hän viittaa muun muassa tuleviin liityntäliikenteen terminaaleihin ja liityntäpysäköinnin järjestämiseen.

- Se, tehdäänkö asemista "halvan" vai "vähemmän halvan" näköisiä vaikuttaa sekin loppuhintaan, tosin melko vähän, Saksi huomauttaa.

Metrojohtaja viittaa länsimetron ykkösvaiheen oppeihin sekä vuosien varrella muuttuneisiin ja kiristyneisiin turvallisuusmääräyksiin, jotka tulevat vaikuttamaan jatkorakentamisen hintaan.

Saksi ei ennen hankesuunnitelman päivitystä halua ennakoida länsimetron kakkosvaiheen hintalappua.

Hankesuunnitelman päivitys on aloitettu kaupunkitekniikan keskuksessa vajaat kaksi viikkoa sitten. Valmista pitäisi olla kesälomien jälkeen.

- Hankesuunnitelma on tehty viisi vuotta sitten sen hetkisen tiedon perusteella. Nyt laskelmat pitää päivittää tämän hetken tietämyksen mukaan, kaupunkitekniikan keskuksen johtaja Harri Tanska huomauttaa.

Hänkin on haluton ennakkoon arvioimaan, nouseeko hinta-arvio tai kuinka paljon.

Päivityksillä on kiire, sillä länsimetro oy:n on tarkoitus aloittaa asemien rakennusurakoiden kilpailutus syksyllä.
 
Länsimetron sivuille on ilmestynyt uudet havainnekuvat (alustavia luonnoksia) tulevista viidestä uudesta asemasta, joita en ainakaan itse muista aiemmin nähneeni. Kivenlahtea lukuunottamatta näyttävät mukavan erilaisilta, joskin toki Länsimetron ensimmäisen osan asemien tyyliäkin on näkyvissä.
 
Jonkinlaista alustavaa päivitystä aikataulu- ja kustannusarvioihin: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/585699-lansimetron-jatke-valmistuminen-siirtyy-ja-hintalappu-nousemassa-yli-miljardiin

Jutussa sanotaan, että "Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu liikennöitävään kuntoon aikaisintaan vuonna 2022". Kustannusten veikkaillaan ylittävän miljardin.


Eiku, uus veikkaus 2024 ja hinta jotain jotain.

Hesari: Länsimetron kakkosvaiheen suunnitelma julki: myöhästyy jopa neljä vuotta, hintaa lisää lähes 400 miljoonaa euroa
 
Takaisin
Ylös