Jos ELSA rakennetaan, tuo rata puretaan, ei sille ole enää mitään tarvetta.
Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
Jos ELSA rakennetaan, tuo rata puretaan, ei sille ole enää mitään tarvetta.
Tällä foorumilla on kirjoituksia, joita minä en ymmärrä. Yllä on lainattuna yksi pätkä, jota ehkä ei voi ymmärtää muut kuin sen kirjoittaja. Tulkitsinko oikein, että Rainer haluaa lisää metroa ja keskustatunnelia, ja jos näitä ei tule, on Helsinki pelkkää slummia ja poltettuja taloja ja työttömyyttä?
Varsinainen kysymykseni kuuluukin, että onko tälle houkuttelevuudelle jokin mittari ja onko olemassa numeerisia mittaustuloksia? Onko Helsinki jo lähellä Tallinnaa ja miten Turku sijoittuu asteikolle? Parin muutin hakukonekyselyillä löytyy seuraavaa: Tallinna on Euroopan kuudenneksi paras kaupunki start-up-yrityksille, linkki tech.co-sivustolle ja Tallinna, Helsinki ja Tukholma ovat maailman 12 parhaan kaupungin joukossa busineksen tekemiselle (linkki CNN:n sivustolle). Muistelen nähneeni tuoreempiakin tutkimuksia siitä, kuinka Tallinna on houkuttelevampi kuin Helsinki.
Olen muuten harkinnut muuttoa Riikaan opiskelemaan. Tunnen muutamia Riiassa asuvia latvialaisia, eikä heidän mukaansa Riika mitenkään huono kaupunki ole. Rainerin kannattaisi joskus kokeilla Tallinnan ja Riian joukkoliikennettä ja siten, että kulkisi muuallekin kuin turistikohteisiin. Joukkoliikenne Riiassa on yllättävän nopeaa vaikka mitään tunneleita ei ole.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Kyllä liikenneinfra vaikuttaa kaupungin taloudelliseen kehitykseen. Keskustatunnelista en välitä muttta mielestäi olisi tärkeä rakentaa Helsinkiin etelä-pohjois suuntainen maanalainen rata: joko pisara-lähijunaradan, metron tai maanalaisen pikaraitiotien muodossa, jos tänne todella on muuttamassa montasataa tuhatta asukasta lisää. Nykyinen katu- ja raitiotieverkko varsinkaan pohjoisesta tultaessa Mannerheimintietä ja sen sivukatuja pitkin ei yksinkertaisesti vedä suurempia liikennemääriä.
Startup yritykset eivät mittaa kaikkea. Suurin osa jonkun ison kaupungin ihmisistä tai ihmiset ylipäänsä työllistyy vallan muualla kuin startup-yrytyksissä. Jollain tavisten on elettävä.Enkä usko että Tallinna tai Riika pystyisi ottamaan vastaan useitakymmeniä tuhansia pakolaisia, tai kyseisten maiden hallitukset kai ovat hienovaraisesti ilmoittaneet että eivät yksinkertaisesti ota.
Olen kulkenut Riian ja Tallinnan raitiovaunuilla. En kuitenkaan niillä kaikkein uusimmilla vaunuilla. Raitioteiden kiskot oli Riiassa tosi kehnossa kunnossa silloin kun viimeksi kävin siellä, mutta siitä on yli 10 vuotta aikaa. Matka keskustasta kantakaupungin laitamille kesti n 45 minuuttia ilman ruuhkaa. Matkustin myös lähjunalla Jurmalaan ja se kulki etananvauntia. Riiassa ja entisen Neuvostoliiton suurkaupungeissa on erikoista että rautateitä riittää mutta matkustajajunia kulkee harvakseltaan ja johdinauto tai dieselbussi on se jolla kuljetaan lähiöihin jos ei ole omaa autoa, ja silloin tunti on ihan normaali matka-aika. Länsimaalaisena on varaa tietenkin vuokrata kämppä lähempänä keskustaa ja arvokkaammilta paikoilta kuin missä suurin osa riikalaisista joutuu asumaan. Tietysti jokainen prioisoi omat tarpeensa ja se on varmaan kokemuksen arvoinen reissu jos lähtee sinne opiskelemaa, jos olisin nuori ja sinkku lähtisin itse varmaan.
t. Rainer
Viimeksi muokattu:
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,163
Nyt on ihan pakko kysyä, että ovatko nämä samanlaisia minuutteja kuin ne, joita käyttäen ratikkamatka Munkasta keskustaan kestää 45 minuuttia, kuten joskus täällä kirjoitit. Minulla ei ole käsitystä Riian seudun matka-ajoista, mutta värikkäiden kirjoitustesi perusteella rohkenen hiukan epäillä näitä arvioita.
Tallinnassa ainakin joukkoliikenne on selvästi huonompaa kuin Helsingissä. Lähijunien peruspalvelutaso on yksi juna tunnin välein ja liikenee loppuu kello 23, paitsi yhdellä 18 minuutin pituisella pätkällä, jossa junia menee tiheästi. Raitiotieverkoston pituus on 19 km. Raitiovaunujen aikataulut, nopeudet ja kalusto muistuttavat aika paljon Helsingin vastaavia, mutta asiakaskunta vaikuttaa jostain syystä olevan lähinnä lapsia, nuoria, vanhuksia, köyhiä ja vammaisia. Raitiotieverkon ja lähijunien lisäksi ei ole muuta raideliikennettä.
Karjaan ja Salon välille voisin hyvinkin kuvitella tulevan päivittäin 2 tai 3 vuoroa suuntaansa. Tuollaisia ratojahan löytyy Suomesta paljon, Turku on merkittävä kaupunki ja sinne on Karjaalta vain tunti.
Karjaan ja Salon välille voisin hyvinkin kuvitella tulevan päivittäin 2 tai 3 vuoroa suuntaansa. Tuollaisia ratojahan löytyy Suomesta paljon, Turku on merkittävä kaupunki ja sinne on Karjaalta vain tunti.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Ruuhka-aikana saa hyvinkin keskustasta Munkkaan uppoamaan 45 minuuttia jos on vielä jotain katutöitä matkan varrella. Riiassa linjat ovat pidemmät kuin Helsingissä, olen vain kerran mennyt oikein kauas ratikalla siellä mutta olen saanut vahvistuksen myös sikäläiseltä asukkaalta. Sen kerran kun matkustin oli matkaseura aika erikoista, kesken matkaa nousi komppania tai ainakin joukkue sotilaita raitiovaunun kyytiin, heillä ei ollut rynkkyjä vaan lapioita mukanaan.
---------- Viestit yhdistetty klo 09:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 09:24 ----------
Jos nopea ELSA-rata rakennetaan voidaan liikenne Karjaalta Turkuun hoitaa myös Lohjan kautta. Karjaalta Lohjalle on 20 minuuttia ja sieltä Turkuun vajaa tunti. 1990-luvulla uusitun rantaradan ongelma on että Karjaan ja salon välillä ei ole mitään muuta taajamaa radan varrella kuin Pohjankuru. Tietysti jos joku yksityinen yhtiö ottaisi liikenteen hoidettavaksi niin sinne voisi saada vaikka mitä.
t. Rainer
Pakko vastata vaikka onkin ihan off-topicia: kyllä ne ovat samanlaisia minuutteja. Rainerin kannattaisi hankkia sellainen rautatiemiesten kello, joka käy aikaa. Kyllähän silloin toki voi esiintyä asiantuntijana, jos on kymmenen vuotta sitten viimeksi jossain käynyt. Riiassa on huomioitava, että esimerkiksi linja 2 (ajetaan puolen tunnin välein neliakselisilla vaunuilla) on hitaampi kuin esimerkiksi linja 7 (ajetaan tiheästi pitkillä vaunuilla). Ruuhkat käytännössä vaikuttavat vain muutamassa isossa risteyksessä. Täältä voi katsella kolmannen osapuolen tietoja Riian raitiovaunujen linjojen pituuksista ja ajo-ajoista: http://en.sporvognsrejser.dk/lines/riga
Rainer voisi vastata kysymykseeni ja kertoa, oliko tähän houkuttelevuuteen jotain muuta mittaria kuin esittämäni kaksi linkkiä? Lisäksi miten Turku sijoittuu asteikolle?
Tallinnassa ja Riiassa sähköinen junaliikenne on täysin suhteessa radanvarren rakennustehokkuuteen. Kumpaakaan kaupunkiin ei ole tarvinnut rakentaa Tikkuriloita ja Leppävaaroja, joten tarvetta 10 minuutin välein kulkevalle junalle tai metrolle ei ole. Tallinnasta Paldiskiin ja Riisipereen suuntautuvan radan varressa asuu noin 25 000 ihmistä. Suurin kaupunki on Keila (10 000 asukasta), jonne ajetaan kaksi junaa tunnissa. Tästä eteenpäin kohti päätepisteitä asuu asemien lähellä noin 7000 ihmistä. Tallinnasta länteen vievän sähköradan varrella asuu noin 10 000 ihmistä (ainoa kaupunki Kehra, 3000 asukasta). Junia ajetaan tunnin välein ja suunnitelmissa on ajaa junia 20 minuutin välein. Riiassa sähköratojen varsilla on suurempia kaupunkeja ja vilkkaampaa liikennettä. Tämä varmaan on mielestänne negatiivinen asia, kun Tikkuriloita ja Leppävaaroja ei ole rakennettu?
Turussa ei tällä hetkellä ole lähijunaliikennettä lainkaan. Näin pikaisesti tarkasteltuna asutus on yhtä lähellä rautatietä ja yhtä harvassa kuin Tallinnan lähistön sähköistettyjen ratojen varsilla. Turussa voitaisiin siis hyvin ajaa vähintään Tallinnan tasoista junaliikennettä. Lisäisikö tämä Turun houkuttelevuutta? Ja olisiko lähijunista ja raitioteistä Turulle enemmän hyötyä kuin nykyistä hieman nopeammasta junayhteydestä Helsinkiin?
Kuulun niihin, joiden mielestä nopea rata Turun ja Helsingin välille olisi pitänyt rakentaa jo 20-30 vuotta sitten ja vanha Rantarata olisi pitänyt museoida. Voisiko valtio (sen jälkeen, kun uusi nopea rata on rakennettu) palauttaa vanhan Rantaradan mutkineen edes välille Karjaa-Salo?
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Riian väkiluku on vähentynyt 25 vuodessa n 900.000 ->650.000, lähinnä maastamuuton takia ja syntyvyyden alijäämäisyyden takia kuolleisuuteen nähden. Latviasta on heikon talouskehityksen takia joutunut useita satojatuhansia työikäisiä muuttamaan muualle länsi-Eurooppaan.
Tallinnan väkimäärä on kanssa tippunut neuvostoajoista mutta pohja on ohitettu. Tallinnan etu Riikaan verrattuna on läheisyys Helsinkiin ja suomalaisten sinne kantamat matkailu- shoppailu- ja viihde-eurot. Viro on niin pieni valtio että isompiin ja jäykempiin naapureihin verrattuna se voi houkutella alempien verojen avulla yrityksiä. Viro vastaa kooltaan ja väkiluvultaan Suomen Uuttamaata. Millainenkohan Uusimaa olisi jos ei olisi muun Suomen köyhiä alueita rasitteenaan?
Turku kuten muut vastaavankokoiset kaupungit ovat manioita paikkoja jos löytää alansa töitä. Kaikki eivät löydä niin helposti kuin Helsingistä.
Lähijunaliikenteestä voisi olla hyötyä koska Turku on risteyskohdassa josta lähtee ratoja 4 suuntaan, uusia ratoja ei tarvitsisi edes rakentaa, vain hommata junat. Isoja radanvarsilähiöitä ovat ainakin -Raision keskusta ja Varsissuo. Eli infra antaisi myöten kahden linjan "S-Bahn":ille. Raitiovaunu on turkulaisille lähinnä kulttuuri-/perinnekysymys. Pragmaatikkojen mielestä bussit riittää mutta busseissa ei ole sitä charmia.
Nopeammasta junayhteydestä Helsinkiin on hyötyä lähinnä Lohjalle ja Salolle. Tavalliselle matkustajalle on yksi hailee jos juna Turusta Helsinkiin kestää puolitoista vai kaksi tuntia. Kahdessa tunnissa ehtii ottaa nokoset tai flirttailla samaan vaunuosastoon eksyneiden daamien kanssa.
Mun mielestäni hyvän museoradan (kapearaiteisen?) saisi jo nyt Fiskarsista Billnäsin kautta Karjaalle vanhan kapearaiteisen + vanhan rantaradan pengertä pitkin. Koko rantarata on liian laaja projekti museoksi.
t. Rainer
Kuuluu oikeastaan tähän viestiketjuun. Turun kh:n puheenjohtaja Manni asetti valtion rahoituksessa vaihtoehdoiksi Turun raitiotien ja Tunnin junan (TS 6.11). Hankkeilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, koska ns. Tunnin juna hyödyttää Uuttamaata paljolti enemmän kuin Varsinais-Suomea. Yhtähyvin voisi asettaa vaihtoehdoiksi Raide-Jokerin ja Tunnin junan, joka palvelee lähinnä läntistä Uuttamaata, Espoota ja Helsinkiä.
Tästä on ollut ennenkin puhetta. Radat ovat yksiraiteisia eikä niissä ole lähiliikenteen asemalaitureita/laituriraiteita. Naantalin ja Uudenkaupungin radat ovat myös sähköistämättömiä. Varissuolla ja Raisiossa rata ei ole kävelymatkan päässä keskustasta. Turku on myös päättänyt kehittää Skanssiin uuden alueen ja siinä sivussa päättänyt jättää Varissuon ja Lausteen kehittämättä, eli Varissuon/Littoisten "asemanseudulle" ei ole edes visioitu mitään. "Vain hommata junat" ei pidä alkuunkaan paikkaansa, jos tarkoitetaan joukkoliikenteen kannalta merkittävää liikennettä eikä vain satunnaista museolinjaa. Sinänsä järjestelmän kehittäminen Turun seudulla voisi olla helpompaa kuin Tampereella, koska raiteilla varmaan on paljonkin paremmin tilaa lähiliikenteen junille. Aika paljon pitäisi silti rakentaa.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Liikenne käyntiin vaan diesel-hybridi raitiovaunulla ja sivuraiteet Skanssiin ja Raisio Cityyn. Sitten kun Turun varsinainen raitiotie on valmis voisivat nämä aunut kulkea myös sillä.
t. Rainer
Tossa on jo ainakin 3 km rataa ja yksi moottoritien ylitys. Ei pitänyt tarvita kuin junat.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,481
Tunnin juna synnyttäisi 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueen, kertoo YLE.
100 kilometriä uutta rataa, vanhan parentelua ja 300km/h kulkevia junia. Ehkä miljardi-investöinti?
Olisiko rahoille parempaa käyttötarkoitusta? Turun raitiotie, Lohjan kaupunkirata?
Turun oikoradan ensimmäinen ongelma on se, että vieressä kulkee moottoritie, joka mahdollistaa nopeamman a:sta b:hen kulkemisen kuin juna. Eli jos sattuu asumaan missä tahansa muualla kuin Puolalanpuiston vieressä ja käy töissä missä tahansa muualla kuin Kaivokadulla, niin nopeiten kulkee autolla ja matka on joukkoliikenteellä edelleen päivittäiseksi työmatkaksi liian pitkä.
Toinen ongelma on se, että rata päättyy Turkuun. Ja koska rata päättyy Turkuun, sillä ei ole tarpeeksi matkustajia, jotka perustelisivat miljardi-investoinnin. Vrt. Tampere, johon voi suunnilleen rakentaan niin nopean ja kalliin radan kuin rahkeet kestävät, koska matkustajia on Ouluun saakka. Eli paitsi että nopeasta radasta hyötyvät Helsingin ja Tampereen välillä kulkijat, siitä hyötyvät myös Helsingistä Vaasaan, Seinäjoelle, Keski-Pohjanmaalle jne kulkijat.
En ymmärrä, miksi tätä edes selvitetään. Resurssien haaskausta. Päivän selvää, ettei kannata ja selvittelyllä vain ylläpidetään turhia haaveita, jotka estävät realistisemman kehityksen. Ei tehdä sitä ja tätä, koska jos pikarata, niin se ratkaisee.
edit: Turussa ja Varsinais-Suomessa voitaisiin tehdä paljon paikallisesti ja alueellisesti, eikä elätellä toiveita, että yhteys Helsinkiin tulee ja pelastaa. Telakalla on hyvä pöhinä, Uudessakaupungissa autotehdas, Raumalla yksi Suomen suurimmista sellutehtaista. Satama on vilkas, lentokentältä pääsee Tukholman kautta minne vain. Oikeastaan alueella on aika paljon Suomelle elintärkeää vientiteollisuutta, yhteyksien puolesta eväät rakentaa oma menestys ja silti haikaillaan yhteistä työssäkäyntialuetta Helsingin kanssa.
Olisiko rahoille parempaa käyttötarkoitusta? Turun raitiotie, Lohjan kaupunkirata?
Turun oikoradan ensimmäinen ongelma on se, että vieressä kulkee moottoritie, joka mahdollistaa nopeamman a:sta b:hen kulkemisen kuin juna. Eli jos sattuu asumaan missä tahansa muualla kuin Puolalanpuiston vieressä ja käy töissä missä tahansa muualla kuin Kaivokadulla, niin nopeiten kulkee autolla ja matka on joukkoliikenteellä edelleen päivittäiseksi työmatkaksi liian pitkä.
Toinen ongelma on se, että rata päättyy Turkuun. Ja koska rata päättyy Turkuun, sillä ei ole tarpeeksi matkustajia, jotka perustelisivat miljardi-investoinnin. Vrt. Tampere, johon voi suunnilleen rakentaan niin nopean ja kalliin radan kuin rahkeet kestävät, koska matkustajia on Ouluun saakka. Eli paitsi että nopeasta radasta hyötyvät Helsingin ja Tampereen välillä kulkijat, siitä hyötyvät myös Helsingistä Vaasaan, Seinäjoelle, Keski-Pohjanmaalle jne kulkijat.
En ymmärrä, miksi tätä edes selvitetään. Resurssien haaskausta. Päivän selvää, ettei kannata ja selvittelyllä vain ylläpidetään turhia haaveita, jotka estävät realistisemman kehityksen. Ei tehdä sitä ja tätä, koska jos pikarata, niin se ratkaisee.
edit: Turussa ja Varsinais-Suomessa voitaisiin tehdä paljon paikallisesti ja alueellisesti, eikä elätellä toiveita, että yhteys Helsinkiin tulee ja pelastaa. Telakalla on hyvä pöhinä, Uudessakaupungissa autotehdas, Raumalla yksi Suomen suurimmista sellutehtaista. Satama on vilkas, lentokentältä pääsee Tukholman kautta minne vain. Oikeastaan alueella on aika paljon Suomelle elintärkeää vientiteollisuutta, yhteyksien puolesta eväät rakentaa oma menestys ja silti haikaillaan yhteistä työssäkäyntialuetta Helsingin kanssa.
Viimeksi muokattu:
Nykyisellään sekä Turussa että Espoossa/Helsingissä kolme pysäkkiä.