LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiäSiitä vaan, onkin jo aika ELSA:lle. Josko Heli-sitten sitten viime. n. 10 vuoden päästä.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Perusteet ovat olemassa. Heli-rata poistettiin maakuntakaavasta; Itä-Uusimaa ei ole kasvanut samaa tahtia kuin länsi; Östersundomin liitoksen myötä idän tuleva kasvu keskittyy lähemmäksi Helsinkiä, jolloin metro on todnäköisin joukkoliikenneratkaisu.Alunperin kirjoittanut Vesinokkaeläin
Lentoradassa on se ongelma, että lentoasemalle pääsee kohta junalla ja poliittisesti olisi äärimmäisen vaikea perustella, että sinne pitäisi vetää toisetkin raiteet. Voi olla myös haastavaa tehdä sellainen selvitys, jossa lentorata on laskettu taloudellisesti kannattavaksi.
Lohjalla ainakin lobataan kovasti elsan puolesta ja tokihan se olisi myös piristysruiske Lounais-Suomelle.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Siitä vaan, onkin jo aika ELSA:lle. Josko Heli-sitten sitten viime. n. 10 vuoden päästä.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Budjettiesityksessä nolla senttiä:
http://yle.fi/uutiset/turun_ja_helsi...etista/7472751
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Ns. "Tunnin junalle" voisi harkita kevyempää ja halvempaa vaihtoehtoa. Turun ja Lohjan välillä ei tule koskaan olemaan niin paljon liikennettä, että koko matkalle tarvittaisiin kaksoisraidetta. Ainoastaan Lohjan ja Espoon väli voisi tulevaa paikallisliikennettä ajatellen olla kaksiraiteinen. Turun ja Salon välille riittäisi jo olemassaolevan radan perusparannus. Salon ja Lohjan välille riittäisi pari sivuutusraidetta suurnopeusvaihtein, jotta priorisuunnan (jossa oletettavasti on enemmän matkustajia) voisi nopeutta alentamatta ajaa odottavan junan sivuitse. Rataosuuden hyvin vähäinen tavaraliikenne voitaisiin hoitaa yöaikaan. Turun päässä riittäisi tuplaraide ainoastaan Aninkaistensillan ja Kupittaan välille, jotta Kupittaa voisi toimia täyden palvelun asemana, eli myös Tampereen suunnan junat ajaisivat sujuvasti sinne, siis vaihtamalla suuntaa päärautatieasemalla/matkakeskuksessa.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Tuolla asenteella ei varmasti koskaan. Yksi hankeen tarkoitus on muutta asian tilaa, ei suinkaan vastata nykytilaan. Niinhän Helsinkiäkin kehitetään. Hankeilla luodaan huominen, jossa kaksoiraidetta todella tarvitaan. Hankkeilla, joilla vastataan vain nykytilanteeseen on kehitystä estävä vaikutus. Matkustajamäärät eivät ole Turun ja Helsingin välillä matalat siksi, että matkustajia ei olisi, vaan siksi, että se ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto. Tavaraa siellä ei kulje juurikin siitä syystä, että rantarata ei sovellu tavaran kuljetuksiin.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Turun ja Helsingin välisiä junavuoroja harvennetaan jatkuvasti. Jollei lauantaina kerkiä Helsingistä n. klo 18 lähtevään junaan, seuraavaa saa odottaa kolme tuntia. Kun tätä vauhtia harvennetaan, riittää pian yksi runko hoitamaan koko liikenne. Kaksois- ja kohtausraiteita ei tarvita, kun ei ole mitään kohdattavaakaan.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Ei ole vielä, mutta tulee olemaan. Uudella radalla mahdollistetaan ja tehdään junaliikenne houkuttelevaksi. Rantarata karkoittaa asiakkaat. Nykyinen kysyntä, johtuu huonosta tuotteesta.
Kun VR aikanaan menettää monopoliasemansa voi kaikki muuttua, mutta täytyy olla puitteet toiminalle. VR:n "ei kannata" ei tarkoita todellisuudessa yhtään mitään. Tulevaisuuden kaupungeissa on lähijunat Suomessakin, eikä pelkästään Helsingissä. Myös tavara alkaa liikkumaan Helsingin ja Turun välillä raiteilla, kun raiteet kestävät sen.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Ei tuo Rantarata nyt bussille mitenkään häviä muuta kuin hinnaltaan. Tämän takia näkisinkin marssijärjestyksen toisin päin: Ensiksi avataan kilpailu / kilpailutetaan tietty palvelutaso parantaen kilpailun edellytyksiä kalustopankin avulla. Tämän jälkeen jos/kun junaliikenteen kilpailukykyä on jo parannettu voidaan sitä parantaa lisää investoimalla infraan matkojen nopeuttamiseksi ja kapasiteetin parantamiseksi.
Nykinen VR ei ole osoittanut minkäänlaista halua (pl tietyt kampanjatuotteet jotka ovat samaa tasoa Onnibusin hintojen kanssa) rautatieliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi, ja vaikea nähdä sen sitä tekevän jatkossakaan.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Tunnin junasta sen verran että, kaksoisraiteen rakentaminen Turun ja Lohjan välille olisi hukkainvestointi, liikennemäärät eivät tule ikimaailmassa kasvamaan niin suuriksi. Joitakin kohtausraiteita välillä täytyy luonnollisesti olla. Sensijaan paikallisliikennettä ja kasvukäytävää ajatellen Lohjan ja Espoon välin tulee olla kaksiraiteinen.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Se voi näyttää tietenkin juuri nyt tuolta. Katsoisin kuitenkin pidemmälle tulevaisuuteen ottaen huomioon senkin, että kaksoisraide vähentää merkittävästi häiriöherkkyyttä tuolla reitillä. Nopea yhteys varmasti tuo uutta vaurautta sekä Uudellemalle että Varsinais-Suomeen. Nopea juna houkuttelee uusia matkustajia ja nykyiset 60 - 120 minuutin vuorovälit voivat korvautua vähintään tasaisella 60 minuutin vuorovälillä, vilkkaimpaan työmatkaliikenteen aikaan jopa 30 minuutin vuorovälillä. En kyllä kovin mielelläni 200 km/h (tai jopa vielä kovempaa) kulkevia junia tuollaiseen liikennöintiin sijoittaisi yksiraiteiselle radalle. Ja on suorastaan ihme, jos Salon ja Turun välille ei syntyisi vielä lisäksi jonkinlaista paikallisluontoista pendelijunaliikennettä ennemmin tai myöhemmin. Esitän tämän tietenkin omana mielipiteenäni enkä minään ehdottomana totuutena.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Junavuoroja on päinvastoin jatkuvasti harvennettu, lauantaisin on nyt jopa 180 minuutin välejä. On kuitenkin valitettavasti liian optimistista kuvitella, että koskaan päästäisiin takaisin tunnin vuoroväleihin. Jos nyt tunnin junan myötä saavutettaisiin edes tasaiset 1½ tunnin välit, junat lähtisivät samaan aikaan Turusta ja Helsingistä, junakohtaus olisi suunnilleen samassa paikassa jossakin Salon ja Lohjan välillä, tultaisiin toimeen kahdella rungolla.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Kaksoisraide ei kyllä taida nykytekniikalla maksaa kovin paljon yksiraiteista enemmän, silloin kun rakennetaan ihan uutta rataa. Siltojen ja maansiirtojen hinnat eivät pienestä pohjan leveysmuutoksesta niin paljon muutu ja varsinainen rata on kuitenkin varsin pieni osa kustannuksista.
"Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Todennäköistä on että Turun ja Salon välille ei tule yhtään aikataulun mukaista junakohtausta, joten rinnakkaisraiteelle siltoineen tulisi tälle välille aika kallis hinta, jos tarkoituksena on vain saada myöhästyneet junat nopeasti takaisin aikatauluunsa. Ennemmin kannattaa junien toimintavarmuutta kehittää. Todennäköisesti radan rakentaminen alkaa itäpäästä, joten rata palvellee lähinnä Uuttamaata ja Lohjan ja pääkaupunkiseudun välisen kasvukäytävän paikallisliikennettä. Varojen myöntäminen "tunnin juna" -hankkeen suunnitteluun on lähinnä seurausta RKP:n jäämisestä pois hallituksesta, kun se ei ole enää puolustamassa Karjaan kautta kulkevaa liikennettä.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Tarkoitus on luoda edellytyksiä tulevaisuudelle, ei nykypäivällä. Eira elää nyt mielipiteissään niin vahvasti nykypäivää, että tuolla ajatuksella elettäisiin yhä kivikautta. Jos Turun ja Helsingin välillä on yhtä synkkää vielä 2050, niin yhteiskuntamme on totaalisen epäonnistunut ja tavallaan voidaan puhua Suomineidon oikean jalan kuolioitumisesta. Pistetään se veri kiertämään kunnon edellytyksillä. Rata on puoli vuosisataa myöhässä, eli rakennetaan se nyt kunnolla ja niin, ettei kasvun tarvitse ainakaan pysähtyä näköalattomuuteen.
Pidän aivan välttämättömänä, että Tulevaisuudessa Turussa kulkee sekä raitiotie, että lähijuna. Muuten kaupunkiseutua pitää pitää vammapotilaana. Jokaisella keskisuurella kaupunkiseudulla pitäisi olla molemmat, jotta kaupunki olisi täysin toimiva, eikä puolitehoinen. Tällä hetkellä Turku on infrastruktuuriltaan torso ja seutu tehoton. Henkiset välimatkat ovat liian pitkiä, työvoiman liikkuvuus heikkoa ja henkilöautoliikenne liian ruuhkaista verrattuna volyymiin, joka sen aiheuttaa.
Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
Turku ei pelastu tai tuhoudu minkään liikenteen kautta, vaan siitä rakennetaanko hyvää vai huonoa kaupunkia. Ajatus siitä että liikenne on kaiken yhteiskuntasuunnittelun peruskivi lienee 2050-luvulla jo kauan sitten kuopattu harha-askel josta keskustellaan lähinnä historianlaitoksien kahvihuoneissa.
Isoihin liikennehankkeisiin kannattaa investoida sitten, kun oma takapiha alkaa olla huipputrimmissä. Liikennehankkeissa on kyllä hyötynsä, mutta ne hyödyt perustuvat hyvin hoidettuihin kaupungillisiin perusasioihin kuten rakennustehokkuuteen ja eri toimintojen sijoittamiseen lähekkäin liikennealueen ulkopuolella. Minä huolestuisin mielummin siitä, saadaanko ne perusasiat kuntoon ja pidettyä kunnossa 2050-luvulle mennessä. Sillä laiminlyöty lähiympäristö ei huippujunaradasta tokene.
Lähettämissäännöt