Kyllähän ainakin kuusi kuukautta on hyvä varata 1676 mm raideleveyden etujen ja haittojen tarkasteluun.
Asenna sovellus
Sovelluksen asentaminen iOS:ssä
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
Kyllähän ainakin kuusi kuukautta on hyvä varata 1676 mm raideleveyden etujen ja haittojen tarkasteluun.
Turku on kyllä hyvä jäämään ns. kelkasta. Rivakalla raitiotiepäätöksellä olisi ollut mahdollista korvata menetetty vuosikymmen, mutta sen sijaan haaveillaan tunnin junasta, jonka toteutumisesta ei ole mitään takeita ja joka toteutuessaankin venyy niin pitkälle, että Suomen kaupungistumisen painopiste on heilahtanut vahvasti/pysyvästi/lopullisesti pääradan varteen.
Tamperelaiset rakentavat kaupunkia ja turkulaiset haaveilevat työssäkäynnistä Helsingissä.
Tamperelaiset rakentavat kaupunkia ja turkulaiset haaveilevat työssäkäynnistä Helsingissä.
Kyllähän ainakin kuusi kuukautta on hyvä varata 1676 mm raideleveyden etujen ja haittojen tarkasteluun.
Ihan tosissaan, toisin kuin Helsingissä ja Tampereella, Turussa voisi olla realistisia mahdollisuuksia mahduttaa duoratikoita 1524 mm -verkkoon.
Ennemmin se, että tällaista selvitystä ei ole vielä tehty, kertoo, että Turussa ei olla vielä vakavissaan. Meinaan tulee tapahtumaan pommin varmasti, jos edetään Hankesuunnitelmavaiheeseen.
Ihan tosissaan, toisin kuin Helsingissä ja Tampereella, Turussa voisi olla realistisia mahdollisuuksia mahduttaa duoratikoita 1524 mm -verkkoon.
Ennemmin se, että tällaista selvitystä ei ole vielä tehty, kertoo, että Turussa ei olla vielä vakavissaan. Meinaan tulee tapahtumaan pommin varmasti, jos edetään Hankesuunnitelmavaiheeseen.
Mun käsittääkseni rautateiden hyödyntäminen oli mukana tarkastelussa alkuvaiheessa, mutta kaupungin suunnittelijat luopuivat siitä, kun olettivat, että on helpompi edetä ilman Liikenneviraston ja VR:n kanssa taikinoimista. En tiedä, ovatko nuo valtion instanssit lausuneet asiasta mitään julkisesti, mutta vissiin signaali on ollut, että ei kiinnosta.
- Liittynyt
- 10 Tammikuu 2008
- Viestit
- 332
Niin, tietenkin täällä JLF-palstalla vallitsee täydellinen uskovaisuus raidejoukkoliikenteen tuomasta autuudesta ja pelastuksesta, mutta eivätpähän niitä paljon merkittävämpiä Turun telakkatilauksia tai Uudenkaupungin autonvalmistuksen kehityspäätöksiä tekeviä tahoja nämä joukkoliikennekysymykset juurikaan ole estäneet tuomaan runsaasti uutta elinvoimaa ja työllisyyttä ko. seuduille (eli eipä siellä Lounais-Suomessa kovin paljon tarvitse "haaveilla" työssäkäynnistä muualla, sen sijaan muut suomalaiset saavat kateellisina yrittää päästä töihin ko. kaupunkeihin).Turku on kyllä hyvä jäämään ns. kelkasta. Rivakalla raitiotiepäätöksellä olisi ollut mahdollista korvata menetetty vuosikymmen, mutta sen sijaan haaveillaan tunnin junasta, jonka toteutumisesta ei ole mitään takeita ja joka toteutuessaankin venyy niin pitkälle, että Suomen kaupungistumisen painopiste on heilahtanut vahvasti/pysyvästi/lopullisesti pääradan varteen.
Tamperelaiset rakentavat kaupunkia ja turkulaiset haaveilevat työssäkäynnistä Helsingissä.
^ Tjoo, tulispa tunnin juna niin pääsis telakalle töihin. Vähän kuin tää hallituksen biotalous-kärkihankehössötys, että tulispa aikakone jolla pääsis 1900-luvulle, jossa sellunkeitto pelastaa Suomen.
Vähän kyllä ihmetyttää, että kuinka syvälle menneisyyteen sen päänsä saa tungettua. Sen perusteella, mitä jaksetaan autotehtaasta ja telakasta vouhottaa, niin aika syvälle. Marginaalista puuhastelua, liikevaihdot kärpäsen virtsaa valtameressä, mutta koska miehistä vanhaa maailmaa, niin isoja uutisia.
Vähän kyllä ihmetyttää, että kuinka syvälle menneisyyteen sen päänsä saa tungettua. Sen perusteella, mitä jaksetaan autotehtaasta ja telakasta vouhottaa, niin aika syvälle. Marginaalista puuhastelua, liikevaihdot kärpäsen virtsaa valtameressä, mutta koska miehistä vanhaa maailmaa, niin isoja uutisia.
Vertailun vuoksi suurimmat yhteisöveron maksajat Turussa 2015:
http://yle.fi/uutiset/3-9262761#Turku
Top 5: Bayer, PerkinElmer, Turun Seudun Energia, Wallac, Osuuspankki. Kolme viidestä lääke- ja diagnostiikka-alan ylikansallisessa omistuksessa olevia firmoja. Telakan bisnes lienee kylläkin paisunut tuon jälkeen, enkä nyt sanoisi sitä tai autotehdasta paikallisella tasolla marginaalisiksi.
Se, että telakalla ja autorakennuksella sattuu menemään juuri nyt hyvin, ei kyllä mielestäni ole mikään argumentti raideinvestointeja vastaan. Uuteenkaupunkiin ollaan järjestelemässä bussikuljetuksia autotehtaan työntekijöille. Ts. saavutettavuus juurikin on yksi rajoittava tekijä kun polkaistaan uutta tuotantoa käyntiin ja uusia ihmisiä haalitaan pitkin ja poikin. En nyt tarkoita, että Uuteenkaupunkiin pitäisi saada henkilöjuna, mutta noin periaatteen tasolla autotehtaan olisi edullista sijaita suuremmassa taajamassa tunnin junan varrella, vaikka Turussa tai Salossa. Työvoiman tarpeen muutoksiin olisi helpompi sopeutua kuin hevon kuusessa.
http://yle.fi/uutiset/3-9262761#Turku
Top 5: Bayer, PerkinElmer, Turun Seudun Energia, Wallac, Osuuspankki. Kolme viidestä lääke- ja diagnostiikka-alan ylikansallisessa omistuksessa olevia firmoja. Telakan bisnes lienee kylläkin paisunut tuon jälkeen, enkä nyt sanoisi sitä tai autotehdasta paikallisella tasolla marginaalisiksi.
Se, että telakalla ja autorakennuksella sattuu menemään juuri nyt hyvin, ei kyllä mielestäni ole mikään argumentti raideinvestointeja vastaan. Uuteenkaupunkiin ollaan järjestelemässä bussikuljetuksia autotehtaan työntekijöille. Ts. saavutettavuus juurikin on yksi rajoittava tekijä kun polkaistaan uutta tuotantoa käyntiin ja uusia ihmisiä haalitaan pitkin ja poikin. En nyt tarkoita, että Uuteenkaupunkiin pitäisi saada henkilöjuna, mutta noin periaatteen tasolla autotehtaan olisi edullista sijaita suuremmassa taajamassa tunnin junan varrella, vaikka Turussa tai Salossa. Työvoiman tarpeen muutoksiin olisi helpompi sopeutua kuin hevon kuusessa.
Telakan bisnes lienee kylläkin paisunut tuon jälkeen, enkä nyt sanoisi sitä tai autotehdasta paikallisella tasolla marginaalisiksi.
Paikallisuutisia silti. Muttei uskoisi, kun seuraa valtakunnallista mediaa. Autotehtaasta on tehty jopa esimerkki, miten teollisuustuotanto voi olla kalliissa länsimaassa mahdollista.
Mun mielestä autotehdas on lähinnä esimerkki siitä, mikä yhteiskunnassa on vialla. Eli Suomeen
Pieniä kapean elinkeinorakenteen teollisuuspaikkakuntia, jonne nuoret ihmiset asettuvat, perustavat perheen, rakentavat talon ja jäävät nauttimaan työttömyyskorvauksia sen jälkeen kun tehdas menee nurin, talo ei käy kaupaksi ja usko mahdollisuuksiin mennyt.
Sipilät ja kumppanit tekevät tätä idioottipolitiikkaansa ihmisen kustannuksella. Aluepolitiikka on vähän niin kuin sota, jossa kyllä sopii uhrata ihmiselämiä, koska tavoitteet ovat jalot ja suuret.
En nyt tarkoita, että Uuteenkaupunkiin pitäisi saada henkilöjuna, mutta noin periaatteen tasolla autotehtaan olisi edullista sijaita suuremmassa taajamassa tunnin junan varrella, vaikka Turussa tai Salossa. Työvoiman tarpeen muutoksiin olisi helpompi sopeutua kuin hevon kuusessa.
Tuo autotehdas tuottaa autoja, joista suurin osa viedään ulkomaille. On helpompi liikutella osaa työvoimasta bussilla tai junalla kuin valmiita autoja maakuljetuksena. Siinä mielessä autotehtaan on hyvä olla sataman vieressä.
- Liittynyt
- 2 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 374
Tunnin junalla telakalle töihin.. joopa joo.
Tunnin juna Turkuun kestää parhaimmillaankin 1 h 15 min. Sitten pitää siirtyä Turun asemalta linja-autolla telakalle. Se kestää vähintään 30 minuuttia, kauemminkin koska linja 32 kulkee harvoin (20 min välein).
Aikaa kuluu yhteensä 1h 45 minuuttia (otollisissa olosuhteissa). Ja kaikki tämä edellyttää, että asuu Helsingin rautatieasemalla.
Tunnin junan rahat olisi paljon kannattavampaa laittaa Hki-Tre kolmanteen raiteeseen. Matkustajia on monin verroin enemmän tuolla välillä, ja Tampereen seutu kasvaa muutoinkin aivan eri tahtia kuin Turku ympäristöineen.
Tunnin juna Turkuun kestää parhaimmillaankin 1 h 15 min. Sitten pitää siirtyä Turun asemalta linja-autolla telakalle. Se kestää vähintään 30 minuuttia, kauemminkin koska linja 32 kulkee harvoin (20 min välein).
Aikaa kuluu yhteensä 1h 45 minuuttia (otollisissa olosuhteissa). Ja kaikki tämä edellyttää, että asuu Helsingin rautatieasemalla.
Tunnin junan rahat olisi paljon kannattavampaa laittaa Hki-Tre kolmanteen raiteeseen. Matkustajia on monin verroin enemmän tuolla välillä, ja Tampereen seutu kasvaa muutoinkin aivan eri tahtia kuin Turku ympäristöineen.
Kannatan runkobussivaihtoehtoa. Eihän Turun kannata samaa virheliikettä tehdä mihin Tampere jo meni sortumaan.
Eivät runkobussi ja raitiotie ole vaihtoehtoja, vaan toisiaan täydentäviä tekijöitä. Raitiotien vaihtoehtona ovat dieselkäyttöiset nivelbussit, joita myös superbusseiksi kutsutaan. Nivelbusseista on Tampereella ja pääkaupunkiseudulla luovuttu kalliiden korjauskustannusten ja lyhyitten käyttöikien takia.
---------- Viestit yhdistetty klo 20:54 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:47 ----------
Kyllähän ainakin kuusi kuukautta on hyvä varata 1676 mm raideleveyden etujen ja haittojen tarkasteluun.
Kyllä aikoinaan jo synergiaetujen, vaunujen yhteistilausten ym., takia päätettiin, että Turulle ja Tampereelle tulee sama raideleveys 1435 mm, sekä kaksisuuntavaunut, jotka heittoraiteita hyväksi käyttäen sivuttavat mahdollisen raiteille jämähtäneen vaunun. Vaunut ovat väljemmät, leveämmät käytävät kuin Helsingin Artic-vaunuissa. Ei tätä päätöstä ol missään kumottu.
---------- Viestit yhdistetty klo 21:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:54 ----------
Kun tässäkin ketjussa puhutaan tunnin junasta, millä ei ole mitään tekemistä, eikä ole valtion rahoituksessa vaihtoehto Turun raitsikan kanssa, niin todettakoon vielä kerran seuraavaa: Kaksoisraide on kannattava ainoastaan kasvukäytävällä, tulevalla nauhakaupungilla Lohja-Vihti-Espoo. Tämä osuus tietysti rakennetaan ensin, ja kestää sitten vuosikymmeniä, ennenkuin rataa jatketaan Turkuun, jos jatketaan. Turun ja Salon väestöpohja ei ole kerta kaikkiaan riittävä kaksoisraiteelle. Jos Turusta lähtee Helsinkiin juna tunnin välein, ei rataosuudella ole mitään kohdattavaakaan. Tietysti kohtausraiteita suurnopeusvaihteineen voi jonnekin lisätä. Ainoa järkevä osuus kaksoisraiteistamiselle olisi Turku-Kupittaa rinnakkaissillan kera Aurajoen yli.
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Kannatan runkobussivaihtoehtoa. Eihän Turun kannata samaa virheliikettä tehdä mihin Tampere jo meni sortumaan.
Mikähän se virhe mahtoi olla? Tampereella kasvatetaan raitiotien myötä yksikkökokoa runkolinjoilla, koska bussit eivät yksinkertaisesti vain riitä. Olisitko tosissasi ehdottanut, että siellä olisi jatkettu liikennettä bussein, linjoja ja vuoroja lisäämällä?
Kaksoisraiteistamisen tarkoitus on luoda pohjaa seuraavan sadan vuoden aikaiselle kehittämiselle. Ei tällaisia hankkeita pidä suunnitella nykyhetkeen. Tavoitteena pitää olla, että kun Turku on niin sanotusti valmis, jota se ei tietenkään koskaan voi olla, niin Turussa kulkee lähijunat joka suuntaan, ja Turpo-ratakin tietysti pitää olla. Kaupunkeja pitäisi suunnitella tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti niin, että niistä lopulta tehdään sitä, mitä niistä halutaan.
Ja koska nyt Turun talousalue on Suomelle tärkeä, on vain oikein, että tällä kertaa nallekarkkeja jaetaan myös tänne ja etenkin tänne. Aivan samalla tavalla kuin viime nousukaudella ne nallekarkit jaettiin kaikkialle muualle. Turku on ollut pitkään paitsiossa, ja nyt asiat pitää korjata tip top kuntoon, jotta Turun seutu voi tasaväkisesti kilpailla Euroopan muiden keskisuurien kaupunkien kanssa.
Ja koska nyt Turun talousalue on Suomelle tärkeä, on vain oikein, että tällä kertaa nallekarkkeja jaetaan myös tänne ja etenkin tänne. Aivan samalla tavalla kuin viime nousukaudella ne nallekarkit jaettiin kaikkialle muualle. Turku on ollut pitkään paitsiossa, ja nyt asiat pitää korjata tip top kuntoon, jotta Turun seutu voi tasaväkisesti kilpailla Euroopan muiden keskisuurien kaupunkien kanssa.
Aina voi perustella projekteja mielivaltaisen pitkän ajan tarpeisiin. Se kuitenkin edellyttää kasvua, eivätkä hienot kauaskantoiset projektit takaa kasvua. Liikenne ei ole kasvun rajoite, vaan keskeiset kasvua rajoittavat tekijät ovat maankäytön politiikassa: tonttien saatavuus, ympäristösääntely, rakennustehokkuuden rajoitukset, kaavoitus jne.
Toisaalta kasvun selässä on varaa rakentaa hienoja projekteja sitten myöhemmin, kun se kasvu on jo toteutumassa. Kasvukivut ovat hyvä ongelma, joita ei kannata pelätä.
Toisaalta kasvun selässä on varaa rakentaa hienoja projekteja sitten myöhemmin, kun se kasvu on jo toteutumassa. Kasvukivut ovat hyvä ongelma, joita ei kannata pelätä.
Niin niin, kumman pitäisi tulla ensin, munan vai kanan? Oikea vastausta siihen ei oikeasti ole, varsinkaan ihmisten maailmassa. Kysehän on oikeasti aluepolitiikasta, ja siitä miten nallekarkit jaetaan, eikä suinkaan siitä miten menestyksen pitäisi tulla. Menestys tulee niille, joilla on valta vaikuttaa nallekarkkien jakoon.
Esim. Turku haluaisi saada teknillisen tiedekunnan, jonka se ehdottomasti tarvitsee taatakseen pitkäaikaisen menestyksen seudulla, mutta sitä sen on vaikea saada, koska nallekarkit asian suhteen on jo aikanaan jaettu ja nyt nallekarkkien uusjakoa vastustavat kaikki, jotka tilanteen nykyhetkestä hyötyvät. Sama pätee pitkälti myös Turun asemaan liikenneinfrassa, mutta onneksi tässä asiassa nallekarkkien uusjako on normaalimpaa, koska liikenneinfra on kuluva tuote.
Siispä siksi Turku nyt menestyksensä harjalla on saanut liikkeelle sekä Tunnin juna-hankkeen, että Turku - uusikaupunki -radan sähköistyksen, vaikka se ei kyennyt ainakaan toistaiseksi taivuttamaan Suomen korkeakoulu kentän nallekarkkeja uusjakoon.
Aluepolitiikassa ei ole kyse pelkästään siitä miten asioiden pitäisi mennä, vaan myös siitä miten niiden halutaan menevän, ja keiden halusta siinä on kyse. Tämä ratkaisee pitkälti myös sen, kumpi tulee ensin aluepolitiikasssa, muna vai kana. Esim. Guggenheim on tyypillinen esimerkki investoinnista, jolla haluttaisiin luoda menestystä, jota ei ole. Tällaisen hankkeen tärkeyttä on joskus hankala arvioida, kun pitää laskeskella olemattoman arvo. Kuitenkin tiedetään, että jos ei investoi lainkaan ns. "muna ensin", ei voi saada lainkaan menestystä, ja toisaalta jos ei koskaan investoi "kana ensin", voi olla, että kaikki munat meni saman korin mukana jorpakkoon.
Väittäisin ymmärtäväni melkoisen hyvin ja väitän täällä kaikkien muidenkin ymmärtävän, että joskus pitää investoida luottaen loistavaan huomiseen, koska joidenkin asioiden tekemättä jättäminen lämmittää yhtä paljon ja pitkään kuin märät housut pakkasella. Homma vain menee niin, että nallekarkkien uusjako on aina joiltain toiselta pois, ja on selvää että silloin löytyy epäilijöitä ja kritiikin esittäjiä. On se vain luojan lykky Turulle tuo saksalainen raha, joka nyt on tuonut vipuvartta Turun asioiden ajamiseen. Vaikka eihän se mikään luojan lykky oikeasti ole, sillä saksalainen raha on löytänyt Turun säännöllisesti vuosisatojen ajan uudelleen ja uudelleen.
Esim. Turku haluaisi saada teknillisen tiedekunnan, jonka se ehdottomasti tarvitsee taatakseen pitkäaikaisen menestyksen seudulla, mutta sitä sen on vaikea saada, koska nallekarkit asian suhteen on jo aikanaan jaettu ja nyt nallekarkkien uusjakoa vastustavat kaikki, jotka tilanteen nykyhetkestä hyötyvät. Sama pätee pitkälti myös Turun asemaan liikenneinfrassa, mutta onneksi tässä asiassa nallekarkkien uusjako on normaalimpaa, koska liikenneinfra on kuluva tuote.
Siispä siksi Turku nyt menestyksensä harjalla on saanut liikkeelle sekä Tunnin juna-hankkeen, että Turku - uusikaupunki -radan sähköistyksen, vaikka se ei kyennyt ainakaan toistaiseksi taivuttamaan Suomen korkeakoulu kentän nallekarkkeja uusjakoon.
Aluepolitiikassa ei ole kyse pelkästään siitä miten asioiden pitäisi mennä, vaan myös siitä miten niiden halutaan menevän, ja keiden halusta siinä on kyse. Tämä ratkaisee pitkälti myös sen, kumpi tulee ensin aluepolitiikasssa, muna vai kana. Esim. Guggenheim on tyypillinen esimerkki investoinnista, jolla haluttaisiin luoda menestystä, jota ei ole. Tällaisen hankkeen tärkeyttä on joskus hankala arvioida, kun pitää laskeskella olemattoman arvo. Kuitenkin tiedetään, että jos ei investoi lainkaan ns. "muna ensin", ei voi saada lainkaan menestystä, ja toisaalta jos ei koskaan investoi "kana ensin", voi olla, että kaikki munat meni saman korin mukana jorpakkoon.
Väittäisin ymmärtäväni melkoisen hyvin ja väitän täällä kaikkien muidenkin ymmärtävän, että joskus pitää investoida luottaen loistavaan huomiseen, koska joidenkin asioiden tekemättä jättäminen lämmittää yhtä paljon ja pitkään kuin märät housut pakkasella. Homma vain menee niin, että nallekarkkien uusjako on aina joiltain toiselta pois, ja on selvää että silloin löytyy epäilijöitä ja kritiikin esittäjiä. On se vain luojan lykky Turulle tuo saksalainen raha, joka nyt on tuonut vipuvartta Turun asioiden ajamiseen. Vaikka eihän se mikään luojan lykky oikeasti ole, sillä saksalainen raha on löytänyt Turun säännöllisesti vuosisatojen ajan uudelleen ja uudelleen.
Viimeksi muokannut moderaattori: