Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

Mistä johtuu, että muualla maailmassa raitioteitä rakennetaan kaupunkeihin missä niitä ei ennen ole ollut mutta meillä niihin on edelleenkin aika kielteinen kanta. Minä kyllä toivon raitioteitä Turkuun ehdottomasti - olkoot muut mitä mieltä lystäävät.
 
Kyllä raitiotiet ovat modernin eurooppalaisen kaupungin merkki. Ei niitä luultavasti vastusta enää kuin jokunen äänekäs internet-käyttäjä.
 
Turusta kuuluu taas jotain: https://vara.yle.fi/article/3-11230182

En oikein osaa tulkita tuota uutista. Siinä siis kaupunginjohtaja ehdottaa jatkosuunnittelua: "Varissuolta Itäharjun Tiedepuiston kautta kauppatorille kulkevan linjan lisäksi uudeksi vaihtoehdoksi tulisi kauppatorilta matkakeskuksen ja Linnakaupungin asuinalueen kautta satamaan suuntautuva reitti."

Onko tämä nyt kaupunginhallitukselle tai -valtuustolle tehtävä esitys vai kaupunginjohtajan omaa ajattelua, joka ei ole osa poliittista valmistelua? En ole jaksanut juuri tätä enää seurata, kun en ole pitänyt hankkeen toteutumista todennäköisenä.
 
Turusta kuuluu taas jotain: https://vara.yle.fi/article/3-11230182

En oikein osaa tulkita tuota uutista. Siinä siis kaupunginjohtaja ehdottaa jatkosuunnittelua: "Varissuolta Itäharjun Tiedepuiston kautta kauppatorille kulkevan linjan lisäksi uudeksi vaihtoehdoksi tulisi kauppatorilta matkakeskuksen ja Linnakaupungin asuinalueen kautta satamaan suuntautuva reitti."

Onko tämä nyt kaupunginhallitukselle tai -valtuustolle tehtävä esitys vai kaupunginjohtajan omaa ajattelua, joka ei ole osa poliittista valmistelua? En ole jaksanut juuri tätä enää seurata, kun en ole pitänyt hankkeen toteutumista todennäköisenä.

Kyse on nimenomaan 02.03.2020 Turun kaupunginhallituksen kokouksesta, jossa kaupunginhallitus tullee esittämään Turun kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää, että

- se hyväksyy Turun raitiotien Liitteen 1 mukaisen yleissuunnitelman tarkennuksen jatkosuunnittelun pohjaksi,
- raitiotien toteutussuunnitelmat laaditaan välille Varissuo-Tiedepuisto-Kauppatori ja raitiotien hankesuunnitelmatasoinen yleissuunnitelma välille Kauppatori-Matkakeskus-Linnakaupunki-satama,
- kaupunginhallitus oikeutetaan päättämään yleissuunnitelman jälkeen toteutussuunnittelun käynnistämisestä välille Kauppatori-Matkakeskus-Linnakaupunki-satama,
- pyydetään Raision kaupungilta kanta Matkakeskus-Raisio raitiolinjan toteuttamissuunnitelman laatimisaikataulusta,
- valtion kanssa laaditaan raitiotien suunnittelusta aiesopimus ja valtuutetaan kaupunginhallitus hyväksymään aiesopimus,
- yleis- ja toteutussuunnitteluvaiheen käynnistämisen edellytyksenä on valtion osallistuminen hankkeen suunnittelukustannuksiin erikseen laadittavan aiesopimuksen mukaisesti,
- kaupunki käynnistää hankkeen edellyttämät asemakaavamuutokset,
- raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös linja-autolla,
- kaupunginhallitus oikeutetaan perustamaan hankkeen toteuttamista varten hankeyhtiö ja kohdentamaan sille tarvittavat resurssit,
- hankeyhtiö valtuutetaan päättämään hankintamenettelystä ja suunnitelmien laatimisesta,
- yleis- ja toteutussuunnittelun rahoitus huomioidaan seuraavan osavuosikatsauksen sekä vuoden 2021 talousarvion hyväksymisen yhteydessä ja,
- kaupunginvaltuusto tekee lopullisen investointipäätöksen raitiotien toteutussuunnitelman ja vahvistuneen kustannusarvion perusteella.


Turun kaupungin tiedote aiheesta

Turun kaupunginhallituksen esityslistateksti
 
Turun raitiotiehankkeen seuraaminen on tosiaan viime vuosina ollut varsin tylsää, sillä aiheesta on tehtailtu selvitys toisensa perään, ja niistä huolimatta laajempi keskustelu on ollut perinteistä jänkkäämistä: onko raitiovaunu 1900-luvun alun teknologiaa, mahtuvatko vaunut Turun "kapeille" kaduille (Turun kaduthan lienevät esimerkiksi Helsingin kantakaupunkiin verrattuna melkoisia kiitoratoja, mutta silti tämä väite toistuu lähes jokaisessa raitiotietä vastustavassa mielipidekirjoituksessa) ja kestääkö Turun talous hankkeen vai onko investointi pois vanhuksilta ja lapsilta. Lisäksi osaa näistä selvityksistä on jouduttu oikomaan uusilla selvityksillä; esimerkiksi vuoden 2018 yleissuunnitelman tarkennus oli selkeästi tarkoitushaluinen dokumentti, jonka tarkoituksena oli osoittaa "superbussiksi" nimetyt kaksinivelsähköbussit yhtä hyviksi mutta huomattavasti halvemmiksi kuin raitiovaunut. Tähän päästiin käyttämällä raitiovaunuille poskettomia kustannuksia, jotka poikkesivat merkittävästi esimerkiksi Tampereen Raitiotieallianssin kustannuksista, ja lisäksi akkusähköbussien kulut arvioitiin iloisesti alakanttiin.

Viime aikoina tarkemmassa tarkastelussa ovat olleet suunnat Varissuo-Keskusta sekä sen pariksi Keskusta-Raisio, joista on myös laadittu yleissuunnitelmat, mutta nyt ilmeisesti Raisio on kyllästymässä Turun jahkailuun ja haluaa tehdä päätöksiä oman keskustansa kehittämiseen liittyen. Siten yleissuunnitelmaa esitetään tehtäväksi osuudesta Keskusta-Matkakeskus-Satama (Matkakeskus on Linja-autoaseman tienoille mahdollisesti joskus rakentuva yhdistetty rautatie- ja linja-autoasema).

Tämä on mielestäni sikäli erinomainen päätös, että Varissuo-Keskusta-Satama-akselille osuu huomattava määrä sekä täydennysrakentamispotentiaalia (mm. suuret uudet kaupunginosat Itäharjun vanhalla teollisuusalueella Helsingin moottoritien varressa sekä Sataman suunnalla) että merkittäviä yksityisiä ja julkisia kohteita: sataman lisäksi kaksi rautatieasemaa, linja-autoasema, TYKS, yliopistokampus, AMK-kampus sekä Kupittaan alueen yrityskeskittymä. Uusien alueiden tonttimyynnillä pystyttäisiin kattamaan raitiotien rakentamiskuluja, ja samalla pystyttäisiin rakentamaan uusia tiiviitä alueita, jotka tukeutuisivat raitiotiehen. Oma lukunsa on satama, jonka joukkoliikenne nojaa tällä hetkellä yhteen bussilinjaan, vieläpä siten, että bussit jonottavat samassa letkassa satamaan ajavien henkilöautojen kanssa. Tämä on erityisen ongelmallista, kun sekä aamulla että iltaisin satamassa käy kaksi jopa 2800 matkustajaa vetävää autolauttaa parin tunnin sisällä.

Tätä keskustelua säännöllisen epäsäännöllisesti seuraavana olen oikeastaan positiivisesti yllättynyt, että kaupunginjohtaja Arve on nyt päätynyt tekemään näin selkeästi raitiotietä edistävän kannanoton. En aivan ole perillä kaikesta keskustelusta, mutta ilmeisesti syksyn aikana on väännetty myös talouden tasapainnottamisohjelmasta ja siihen liittyen lähitulevaisuuden investoinneista, ja ilmeisesti näiden suhteen on päästy edes jonkinlaiseen lopputulokseen, kun raitiotie nyt pitkän hiljaisuuden jälkeen nostetaan päätöksentekoon.

Samaan hengenvetoon on syytä mainita, että esimerkiksi vuonna 2009 päätettyä runkobussilinjastoa ei vieläkään ole saatu toteutumaan. Yhtenä syynä tähän on Toriparkki, jonka rakennustyöt siirsivät käytännössä koko seudun joukkoliikenteen keskustan osalta poikkeusreiteille, eikä runkobusseja ilmeisesti voida tai haluta ottaa käyttöön ennen kuin keskeinen vaihtoasema ja solmukohta Kauppatori on jälleen käytettävissä. Lisäksi mm. onnettomat poikkeusjärjestelyt ovat aiheuttaneet matkamäärien vähenemisen Föli-alueella, mikä puolestaan on aiheuttanut painetta nostaa lipun hintoja. On myös väläytelty mahdollisuutta, että joukkoliikenteen talouden heikkenemisen vuoksi runkobussiuudistukseen jouduttaisiin tekemään kompromisseja - toisin sanoen yksityisautoilun edistämisestä saavat maksaa joukkoliikenteen käyttäjät. Toisin sanoen raitiotietä odotellessa ei tosiaankaan kannata pidättää henkeään.

Loppuun mainittakoon, että nykyisin pääkaupunkiseudulla asuvana en seuraa turkulaista päätöksentekosirkusta kovin tarkasti, joten joidenkin yksityiskohtien osalta olen saattanut erehtyä oikomaan mutkia. Entisen kotikaupunkini asiat tulevat kuitenkin tietooni melko hyvin siellä asuvien sukulaisten ja tuttavien sekä uutismedioiden kautta.
 
mahtuvatko vaunut Turun "kapeille" kaduille

Tuosta tuli mieleen, että eilen näin kaksi eri viestiä twitterissä, joissa syytettiin uutisen havainnekuvaa harhaanjohtavaksi, koska sen kohdalla on nykyään kolme kaistaa kun taas kuvaan on ahdettu viisi. Viestejä en enää löydä, mutta kiinnostaisi tietää, mikä paikka havainnekusvassa on, jotta voin itse mitata kartasta kuinka leveä tie todellisuudessa on.
 
Tuosta tuli mieleen, että eilen näin kaksi eri viestiä twitterissä, joissa syytettiin uutisen havainnekuvaa harhaanjohtavaksi, koska sen kohdalla on nykyään kolme kaistaa kun taas kuvaan on ahdettu viisi. Viestejä en enää löydä, mutta kiinnostaisi tietää, mikä paikka havainnekusvassa on, jotta voin itse mitata kartasta kuinka leveä tie todellisuudessa on.

https://goo.gl/maps/cxnkNCW2UQiCTcMj8

Tässä on 2+3 kaistaa tällä hetkellä. Kieltämättä näyttää, että vähän on otettu vapauksia kaistojen kaventamisessa, että saadaan ratikka samaan poikkariin.
 
No nythän alkaa kuulostaa siltä, että Turku saattaa raitsikkansa saadakin! Kiitos Nakkiputka ja Jolittn!


Tuo linkki ei kauan elänyt. Tässä uusi: https://yle.fi/uutiset/3-11230182

https://goo.gl/maps/cxnkNCW2UQiCTcMj8

Tässä on 2+3 kaistaa tällä hetkellä. Kieltämättä näyttää, että vähän on otettu vapauksia kaistojen kaventamisessa, että saadaan ratikka samaan poikkariin.

Viisi kaistaa, keskikorokepysäkki ja jalkakäytävät, joista toisella vielä pyörätiekin, näyttää kyllä aikamoisen "luovalta" suunnittelulta. Mitenköhän tuossa on noin päässyt käymään? Kyllähän autokaistoja saa, voi ja pitääkin kaventaa, mutta tuossa on varmaan siirretty rakennusta viisi metriä. :D

Helsingissä kummastuttaa se, että vasta ihan viime vuosina on alettu ymmärtää, että jos autoille tehdään 3,5 m leveät kaistat ja sitten lätkäistään kauniin karamellin värinen 40-merkki jonnekin tien reunaan, niin ne autot jostain syystä ajavat liian lujaa. Odotan innolla Telakkakadun valmistumista. Sitä sai aika pitkään jumpata ennen kuin sinne saatiin suunnittelija piirtämään kapeammat autokaistat, mutta lopulta näin kävi.

Jostain syystä autokaupunki Espoo onnistuu tässä paljon paremmin. Aika intuitiivisesti voi Espoossa ajella rajoituksia miettimättä. Jos tie näyttää siltä, että 50 on jees, niin todennäköisesti rajoituskin on 50. Ja kun rajoitus on 30, niin ei siellä tee mieli lujempaa ajaakaan, kun on niin kapeaa ja töyssyistä.
 
Helsingissä kummastuttaa se, että vasta ihan viime vuosina on alettu ymmärtää, että jos autoille tehdään 3,5 m leveät kaistat ja sitten lätkäistään kauniin karamellin värinen 40-merkki jonnekin tien reunaan, niin ne autot jostain syystä ajavat liian lujaa. Odotan innolla Telakkakadun valmistumista. Sitä sai aika pitkään jumpata ennen kuin sinne saatiin suunnittelija piirtämään kapeammat autokaistat, mutta lopulta näin kävi.

Siis kuka jumppasi?

Tuo suunnittelija pitäisi potkia pois heti ja pysyvästi. Jos bussien ja kuorma-autojen leveys on 2,55 m + peilit, niin eihän järkevä kaistaleveys voi olla vähempää kuin 3,5 m. Kohtaamistilanteet, etenkin mutkissa, joissa vielä esim telibussien pituus tuo omat hankaluutensa, menevät ajotaitokilpailuksi normaalin työnteon sijaan.
 
Siis kuka jumppasi?

Tuo suunnittelija pitäisi potkia pois heti ja pysyvästi. Jos bussien ja kuorma-autojen leveys on 2,55 m + peilit, niin eihän järkevä kaistaleveys voi olla vähempää kuin 3,5 m. Kohtaamistilanteet, etenkin mutkissa, joissa vielä esim telibussien pituus tuo omat hankaluutensa, menevät ajotaitokilpailuksi normaalin työnteon sijaan.

Harmi, ettet voi antaa minulle potkuja, kun en ole Kympissä töissä ;)

En nyt ehkä sentään ota täyttä krediittiä tuosta itselleni, mutta aika monta kierrosta tuota Telakkakatua suunniteltiin ja aika monta keskustelua kävin useammankin virkamiehen kanssa. Lopputuloksesta tuli hyvä, paljon parempi kuin ensimmäisistä versioista.
 
https://goo.gl/maps/cxnkNCW2UQiCTcMj8

Tässä on 2+3 kaistaa tällä hetkellä. Kieltämättä näyttää, että vähän on otettu vapauksia kaistojen kaventamisessa, että saadaan ratikka samaan poikkariin.

Turun ratikan kaikki viimeisimmät selvitykset löytyvät seuraavan linkin takaa:

http://www.turku.fi/asuminen-ja-ymp...tiotie/raitiotien-suunnitelmat-ja-selvitykset

Sieltä löytyy toisiksi ylimpänä Yleissuunnitelman tarkennuksen liitteet ja siitä alustavat katusuunnitelmat, joista tuonkin katupoikkileikkauksen voisi tarkistaa.

Kyseinen kohta löytyy sivulta 23, ja siinä homma näyttäisi kyllä toimivan.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on mielestäni sikäli erinomainen päätös, että Varissuo-Keskusta-Satama-akselille osuu huomattava määrä sekä täydennysrakentamispotentiaalia (mm. suuret uudet kaupunginosat Itäharjun vanhalla teollisuusalueella Helsingin moottoritien varressa sekä Sataman suunnalla) että merkittäviä yksityisiä ja julkisia kohteita: sataman lisäksi kaksi rautatieasemaa, linja-autoasema, TYKS, yliopistokampus, AMK-kampus sekä Kupittaan alueen yrityskeskittymä.

Kyllä, reitin varrelle on tosiaan onnistuttu samaan lähes kaikki kehittämiskohteet, sen kustannuksella, että linjaus kiemurtelee Kauppatorilla ja Puutorilla jokseenkin tehottomasti. Tietysti tuo on perua siitä, että Satakunnantien suunnan linja (Runosmäki / Raisio) on tästä pois, mutta valmius jätettiin. Silti, tuo ensimmäisen vaiheen linja yksin toteutuessaan on melkoisella kiharalla keskustassa.

Tuosta Joukahaisenkadun poikkileikkauksesta voisi sanoa sen verran, että katu on nykyisellään Teknologiakeskuksen ja ammattikorkean kampuksen takapihaa, missä ei todellakaan mitään kummoisia liikennemääriä kulje. Raitiotie mahtuu heittämällä, eikä pyöräkaistastakaan tarvitse tinkiä. Noiden tonttien rakentamisesta on kylläkin esitetty suurisuuntaisia visioita, yli 20-kerroksisia torneja ynnä muuta. Semmoisten toteutuminen on nykyisellään hamassa tulevaisuudessa, kuten on tietysti raitiotienkin. Silti, en olisi katutilan määrästä huolissani. Joukahaisenkatu ei ole merkittävä läpiajoreitti, ja autoliikenne on käytännössä kävelyvauhtia parkkihalleihin tulevia ja meneviä. Teknologiakeskus ja nyttemmin viereen nousseet asuinkerrostalot ovat sillä tavalla tiivis ja urbaani paikka, että autoilijat eivät voi olettaakaan pääsevänsä ajamaan viittäkymppiä, tai edes kolmea, ja näyttävät tyytyvän osaansa ilman suurempaa tuuttailua. Alueella liikkuu suuri määrä opiskelijoita, enimmäkseen muuten kuin henkilöautolla. Parkkitilanne on tällä hetkellä suorastaan pahamaineinen. Monet teknologiakeskuksen työntekijät vuokraavat alueen vanhojen kerrostalojen asukaspaikkoja yksityisiltä asukkailta, jos työnantajalla ei ole tarpeeksi työsuhdepaikkoja maanalaisissa halleissa. Välillä halleihin ei pääse tuntitaksallakaan lainkaan, mikä voi olla vierailijoille ongelma, jos eivät ole tajunneet varata aikaa parkkipaikan etsimiseen. Ts. paikka on täysin oikea joukkoliikenteen kehittämiseen - autoiluun sopiva tiheys on jo ylittynyt jokin aika sitten.
 
Harmi, ettet voi antaa minulle potkuja, kun en ole Kympissä töissä ;)

En nyt ehkä sentään ota täyttä krediittiä tuosta itselleni, mutta aika monta kierrosta tuota Telakkakatua suunniteltiin ja aika monta keskustelua kävin useammankin virkamiehen kanssa. Lopputuloksesta tuli hyvä, paljon parempi kuin ensimmäisistä versioista.

Miten esim nämä kaistaleveydet olivat eri versioissa ja miten versiot paranivat muuten?
 
Miten esim nämä kaistaleveydet olivat eri versioissa ja miten versiot paranivat muuten?

Voi kun muistaisin. Kotikoneella saattaa jotain vanhoja kuvia olla, mutta en jaksa nyt kaivaa. Lähtöasetelma oli kuitenkin autoille 3,5 ja olikohan ratikalle 6,0 vai hiukan enemmänkin. Oli ideoita vanhan kivimuurin ja aidanpätkän säästämisestä, mikä oli aika tilasyöppö, kun kiskot kulkivat vierestä ja ovesta ei olisi mahtunut ulos (turvallisuus). Lopputulos nyt kuitenkin on ratikalle se 6,4 eli minimi ja autoille olikohan 3,3. Siinähän kulkee rinnalla samassa tasossa fillarikaista, ja jossain vaiheessa kyse oli ihan siitäkin, mihin kohtaan kaistaviiva näiden kahden väliin maalataan.
 
Takaisin
Ylös