Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Turun kaupunginhallitus päätti 5.12.2011 raitiotien yleissuunnittelun käynnistämisestä.

Turun kh:n päätös 5.12.2011

Käytännössä lähtökohtana ovat raitiolinjat Turun keskustassa Turun seudun joukkoliikenne 2020 - selvityksen ja Turun seudun rakennemalli 2035 määriteltyihin suuntiin: Kupittaa-Varissuo, Harittu-Kaarina / Lemunniemi, Martti-Majakkaranta-Hirvensalo, Humalistonkatu-Linnakaupunki-Satama, Länsikeskus-Raisio sekä Hepokulta - Runosmäki. Kommentoikaa ihmeessä, mitä suunnitelmissa tulisi huomioida.

Selvityksen keskeisinä tarkoituksina pidän itse:
- Suunniteltujen kuuden raitiotiehaaran toteutuksen vaiheistuksen valinta: ainakin ensimmäinen, toinen ja kolmas rakennusvaihe
- Niin tarkka yleissuunnitelma, että voidaan valita pääosin toteutettavat linjaukset; joissakin kohdissa voi tietysti jäädä esimerkiksi kaksi eri vaihtoehtoa kaavoitusta varten
- Niin tarkka tieto tilavarauksista, että voidaan käynnistää asemakaavojen ja liikennesuunnitelmien muuttaminen raitiotien toteutusta varten

Aiemmat raitiotietä koskevat selvitykset löytyvät:

Turun seudun joukkoliikenne 2020 (2009) ja Pikaraitiotie Turun kaupunkiseudulla (2002)

Turun seudun rakennemalli 2035
 
Erittäin hieno juttu. Tuossa ei vielä ole kovin tarkkaa aikataulua – aloitus vuoden 2012 aikana. Onko todennäköistä, että yleissuunnitelma on valmis sitten vuoden 2013 puolella?

Tampereella mentiin jo alustavassa vaiheessa aika pitkälle tuon katutilan käytön kanssa. Minusta Khs:n muotoilu tarkoittaa sitä, että Turussa ei edes vielä yleissuunnitelmassa oltaisi noin pitkällä. Kuitenkin tuo katutilan jako ja omien kaistojen osuus, sekakaistojen osuus jne on avainasemassa kun arvioidaan linjan nopeutta ja sitä kautta kustannuksia, houkuttelevuutta ym.

Eli minusta Turun yleissuunnitelmassa pitäisi laatia vähintään Jokerin alustavan yleissuunnitelman tai Treen alustavan yleissuunnitelman tasoisesti tuo radan sijoitus katutilaan. Mieluusti itse asiassa vielä tarkemminkin, lähes liikennesuunnitelmatasolla.

Tampereen kanssa kannattaisi sopia paitsi kalustosta niin myös radan teknisistä ominaisuuksista. No, se on jo melkein sama asia kuin kalusto, koska ratahan määrää millainen kalusto tulee. Mutta ulottumat, rv-kaistan suositus- ja minimileveys, kaarresäteet jne. Jotta voidaan olla varmoja siitä, että mikä käy yhteen kaupunkiin käy sitten myös toiseenkin.
 
Viimeksi muokattu:
339-DF: Tarkoitus on tehdä saman tasoinen yleissuunnitelma kuin Tampereella tehdään.
Turussa jo Turun seudun joukkoliikenne 2020 oli likimain Tampereen alustavan yleissuunnitelman tasolla.
On ihan hyvä, että kaupunginhallituksen päätöksessä ei mennä liikaa yksityiskohtiin.

Turussa ero on jossain määrin siinä, että useimmilla raitiosuunnilla ei enää ole samalla tavalla useita vaihtoehtoja auki kuin Tampereella.

Selvitysten pääpaino toki voi olla hiukan erilainen.

Suurimmat auki olevat kysymykset ovat linjaus Majakkarannan ja Hirvensalon välillä, keskustan tarkat järjestelyt, linjaus Nättinummen ja Runosmäen välillä ja Varissuon tarkka linjaus. Rakennemalli 2035:n jälkeen ei ole oikein enää järkeä tarkastella muita kuin Haritun kautta kulkevia Kaarinan linjauksia.
 
Kartassa "Pikaraitiotieverkko vuoden 2020 jälkeen" on 1 vaiheen reitit piirretty olettaen että rautatieasema ja linja-autoasema ovat nykyisillä paikoillaan. Jos suunniteltu matkakeskus rakennetaan, jää Aninkaistenkadun - Aninkaistensillan - Satakunnantien kautta kulkeva reitti liian kauaksi siitä. Toisaalta Aninkaistenkatu on paikoin todettu liian jyrkäksi raitiotielle, sen takia entinen ykkösen raitiolinja rakennettiin erittäin mutkikkaaksi kiertäen jyrkimmät kohdat.

Jos matkakeskus rakennetaan suunnitellulle paikalle, yksi vaihtoehto olisi että reitti kulkisi Brahenkatua ja Tuureporinkadun risteyksen jälkeen lähes vaakatasossa kulkevaa Brahensiltaa ylittäen eritasona Läntisen- ja Ratapihankadut sekä ratapihan kulkien matkakeskuksen ylätason kautta. Reitin jatkaminen Satakunnantielle olisi haastavampi riippuen ajatellun reitin varrella jo olevista rakennuksista.

Toinen ongelmakohta on Martinsilta ja siinä vastavirtaan kulkeva vaunu. Martinsillan nykyinen leveys vaatisi ylittämisen limiraiteella, joka tuottaisi omat ongelmansa, ja olisi tavallaan ajassa paluuta 1930-lukua edeltäneeseen aikaan. Vaikka sillan ylittäisi yksi linja ja vuoroväli olisi 10 minuuttia, niin tilanne aikataulunsuunnittelijan työpöydältä katsottuna näyttää varsin helpolta, mutta käytännössä Puistokadun pysäkillä oleva vaunu joutuisi jatkuvasti odottamaan että vastaantuleva vaunu ylittää sillan. Tietysti limiraide käy väliaikaisratkaisusta sillan leventämistä odottaessa. Toivottavasti mikään suojelupäätös ei estä Martinsillan leventämistä.
 
Eikös paluusuunnassa voisi käyttää Myllysiltaa?

Miksei, jos ratikka kulkisi Myllytunnelia pitkin. Tällöin tunnelia täytyisi ehkä isontaa. Vaihtoehtoinen reitti olisi koukkaus Itäisen Rantakadun kautta, niinkuin bussit tekevät, mutta tällöin tulisi kaksi suorakulmaista käännöstä lisää Martinsillan reittiin verrattuna.
 
Tunnelin mitoittava korkeus on 3,8 metriä, ja oletettavasti keskimmäisellä kaistalla noin 4,2 m, mikä on ratikan normaali ulottuma pystysuunnassa. Toisaalta ilmeisesti nykyiset bussit skippaavat tunnelin ja siksakkaavat Martinkadun ja Itäisen Rantakadun kautta jostain syystä?
 
Se jokin syy on Martinkadun pysäkki lähellä Martinsiltaa. Jos bussit ajaisivat suoraan Myllytunnelia, jäisi kahden pysäkin väli kohtuuttoman pitkäksi.
 
Hyviä pointteja. Yleissuunnitelman tärkeimpiä tehtäviä on tarkempi keskustan raitiotiejärjestelyjen ratkaiseminen.

1. Martinsilta / Myllysilta
Turun seudun joukkoliikenne 2020 - selvitystä laadittaessa vanha Myllysilta ei ollut vielä notkahtanut. Martinsillan limitysidea liittyi oleellisesti tähän. Nyt voidaan selkämmin tutkia uuden Myllysillan kautta kulkevaa linjaa ja sen edellytyksiä.

2. Matkakeskus
Matkakeskuksen ongelma on ollut koko ajan se, että siitä ei ole laadittu toteuttamiskelpoista suunnitelmaa joukkoliikenneterminaalista, joka oleellisesti lyhentäisi vaihtomatkoja nykyisestä. Matkakeskus ja raitiotie voivat toteutua käytännössä samanaikaisesti. Kun suunnitelmaa ei ole ollut, Turun seudun joukkoliikenne 2020-selvityksessä mentiin Aninkaistenkatua.
 
Turulla on näköjään varaa törsätä oikein kunnolla. Viisisataa miljoonaa euroa pikaraitiovaunusysteemiin, huh, huh! Muuten, mikä tekee kahtakymppiä huristelevasta raitiovaunusta pika-sellaisen. Ovatko samaa vauhtia kulkevat bussit sitten pikabusseja. Varissuon ja Pallivahan pieniin kapasiteettiongelmiin muutama lisäbussi olisi varmasti halvempi rarkaisu. Kaksinivelbussitkin maksavat vain murto-osan raitiovaunusysteemiin verraten. Mutta mitäs väliä hesalaiselle on Turun pröystäily, täytyy vain olettaa ettei tämän takia Turussa tarvitse tinkiä koulujen, vanhainkotien tai terveyskeskusten tasosta. Johan tässä ihmettelin uutta kirjastosiltaa, mistä sille käyttäjät.
 
Jopas mitä tekstiä.

Bussi on toki nopea, mutta se johtuu ennen kaikkea siitä, ettei bussilla ole matkustajia. Täyteen ahdettu bussi matelee matkustajien palvelun vuoksi, ja matelee vielä pahemmin jos busseja lisätään jonoutumiseen saakka. Jonoutuminen tulee jo viiden minuutin vuorovälillä realiteetiksi, joka nykyisillä turkulaisilla runko-osuuksilla on totta. Tästä tiheämmäksi mennessä: suosittelen lämpimästi opintomatkaa Helsingin Jokeri-linjalle ruuhka-aikaan, jossa näkee miten 3min vuoroväli toimii busseilla ja bussipysäkeillä.

Ratikan ei tarvitse ajaa edes kahtakymppiä, että omien kaistojen esteetön kulku ja isojen ovien kautta nopeat pysäkillä käynnit olisivat vastaavaa matkustajamäärää palvelevaa bussiarmadaa nopeampi. Mutta! Nykyaikainen ratikka kiihtyy nopeasti aina valtatienopeuksiin -- nopeammin kuin bussi.

Busseja varten voi tietysti investoida isoihin pysäkeihin, isoihin vaunuihin ja omiin kaistoihin -- mutta miksi, kun samalla rahalla saa suurempia, näkyvämpiä ja mukavampia ratikoita?
 
Viissatkua miljuunina on kuitenkin aika paljon. Noinkohan Turkkuses päästään koskaan suunnittelupöydältä kuokan varteen?
 
Viissatkua miljuunina on kuitenkin aika paljon. Noinkohan Turkkuses päästään koskaan suunnittelupöydältä kuokan varteen?


Jos Turussa päästään kuokan varteen, ei sinne tarvitse heti puolta miljardia upottaa. Kunhan nyt yleissuunnitelma valmistuu, niin nähdään, millaisissa vaiheissa ratikka kannattaa tehdä ja mitä kukin vaihe maksaa. Tehdään eka vaihe nyt esim. 200 Me hinnalla ja seuraava sitten kymmenen vuoden päästä. Osa vaiheista vieläpä on sellaisia, ettei niitä ole edes tarkoitus tehdä "nyt" vaan vasta maankäytön kehittyessä.
 
Olen itse viettänyt kultaisen nuoruuteni Turussa ja aikana jolloin siellä vielä oli raitiovaunuja. Ei ne silloinkaan sen nopeampia kuin bussit olleet. Pikemminkin päinvastoin. Mihinkäs Turun keskustassa nämä raitiovaunukaistat mahtuvat ja laitakaupungilla taas liikenne vetää kohtuullisen hyvin nykyiselläänkin. Jos raitiovaunun nopeuden salaisuus on monissa ovissa ja avorahastuksessa, niin voihan samaa soveltaa linja-autoliikenteeseenkin. Että kannattaako maksaa satoja miljoonia mahdollisesta muutaman minuutin säästöstä.
 
Olen itse viettänyt kultaisen nuoruuteni Turussa ja aikana jolloin siellä vielä oli raitiovaunuja. Ei ne silloinkaan sen nopeampia kuin bussit olleet.

Maailma on muuttunut sitten kultaisen nuoruutesi. En usko, että Turkuun ollaan suunnittelemassa nuoruusvuosiesi kaltaisen hidasratikan reinkarnaatiota.

Että kannattaako maksaa satoja miljoonia mahdollisesta muutaman minuutin säästöstä.

Se selviää, kunhan yleissuunnitelma valmistuu.
 
Takaisin
Ylös