Viestiketju: Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

339-DF: Tarkoitus on tehdä saman tasoinen yleissuunnitelma kuin Tampereella tehdään.
Turussa jo Turun seudun joukkoliikenne 2020 oli likimain Tampereen alustavan yleissuunnitelman tasolla.
On ihan hyvä, että kaupunginhallituksen päätöksessä ei mennä liikaa yksityiskohtiin.

Turussa ero on jossain määrin siinä, että useimmilla raitiosuunnilla ei enää ole samalla tavalla useita vaihtoehtoja auki kuin Tampereella.

Selvitysten pääpaino toki voi olla hiukan erilainen.

Suurimmat auki olevat kysymykset ovat linjaus Majakkarannan ja Hirvensalon välillä, keskustan tarkat järjestelyt, linjaus Nättinummen ja Runosmäen välillä ja Varissuon tarkka linjaus. Rakennemalli 2035:n jälkeen ei ole oikein enää järkeä tarkastella muita kuin Haritun kautta kulkevia Kaarinan linjauksia.

Kartassa "Pikaraitiotieverkko vuoden 2020 jälkeen" on 1 vaiheen reitit piirretty olettaen että rautatieasema ja linja-autoasema ovat nykyisillä paikoillaan. Jos suunniteltu matkakeskus rakennetaan, jää Aninkaistenkadun - Aninkaistensillan - Satakunnantien kautta kulkeva reitti liian kauaksi siitä. Toisaalta Aninkaistenkatu on paikoin todettu liian jyrkäksi raitiotielle, sen takia entinen ykkösen raitiolinja rakennettiin erittäin mutkikkaaksi kiertäen jyrkimmät kohdat.

Jos matkakeskus rakennetaan suunnitellulle paikalle, yksi vaihtoehto olisi että reitti kulkisi Brahenkatua ja Tuureporinkadun risteyksen jälkeen lähes vaakatasossa kulkevaa Brahensiltaa ylittäen eritasona Läntisen- ja Ratapihankadut sekä ratapihan kulkien matkakeskuksen ylätason kautta. Reitin jatkaminen Satakunnantielle olisi haastavampi riippuen ajatellun reitin varrella jo olevista rakennuksista.

Toinen ongelmakohta on Martinsilta ja siinä vastavirtaan kulkeva vaunu. Martinsillan nykyinen leveys vaatisi ylittämisen limiraiteella, joka tuottaisi omat ongelmansa, ja olisi tavallaan ajassa paluuta 1930-lukua edeltäneeseen aikaan. Vaikka sillan ylittäisi yksi linja ja vuoroväli olisi 10 minuuttia, niin tilanne aikataulunsuunnittelijan työpöydältä katsottuna näyttää varsin helpolta, mutta käytännössä Puistokadun pysäkillä oleva vaunu joutuisi jatkuvasti odottamaan että vastaantuleva vaunu ylittää sillan. Tietysti limiraide käy väliaikaisratkaisusta sillan leventämistä odottaessa. Toivottavasti mikään suojelupäätös ei estä Martinsillan leventämistä.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Eikös paluusuunnassa voisi käyttää Myllysiltaa?

Miksei, jos ratikka kulkisi Myllytunnelia pitkin. Tällöin tunnelia täytyisi ehkä isontaa. Vaihtoehtoinen reitti olisi koukkaus Itäisen Rantakadun kautta, niinkuin bussit tekevät, mutta tällöin tulisi kaksi suorakulmaista käännöstä lisää Martinsillan reittiin verrattuna.

Se jokin syy on Martinkadun pysäkki lähellä Martinsiltaa. Jos bussit ajaisivat suoraan Myllytunnelia, jäisi kahden pysäkin väli kohtuuttoman pitkäksi.

Hyviä pointteja. Yleissuunnitelman tärkeimpiä tehtäviä on tarkempi keskustan raitiotiejärjestelyjen ratkaiseminen.

1. Martinsilta / Myllysilta
Turun seudun joukkoliikenne 2020 - selvitystä laadittaessa vanha Myllysilta ei ollut vielä notkahtanut. Martinsillan limitysidea liittyi oleellisesti tähän. Nyt voidaan selkämmin tutkia uuden Myllysillan kautta kulkevaa linjaa ja sen edellytyksiä.

2. Matkakeskus
Matkakeskuksen ongelma on ollut koko ajan se, että siitä ei ole laadittu toteuttamiskelpoista suunnitelmaa joukkoliikenneterminaalista, joka oleellisesti lyhentäisi vaihtomatkoja nykyisestä. Matkakeskus ja raitiotie voivat toteutua käytännössä samanaikaisesti. Kun suunnitelmaa ei ole ollut, Turun seudun joukkoliikenne 2020-selvityksessä mentiin Aninkaistenkatua.

Jopas mitä tekstiä.

Bussi on toki nopea, mutta se johtuu ennen kaikkea siitä, ettei bussilla ole matkustajia. Täyteen ahdettu bussi matelee matkustajien palvelun vuoksi, ja matelee vielä pahemmin jos busseja lisätään jonoutumiseen saakka. Jonoutuminen tulee jo viiden minuutin vuorovälillä realiteetiksi, joka nykyisillä turkulaisilla runko-osuuksilla on totta. Tästä tiheämmäksi mennessä: suosittelen lämpimästi opintomatkaa Helsingin Jokeri-linjalle ruuhka-aikaan, jossa näkee miten 3min vuoroväli toimii busseilla ja bussipysäkeillä.

Ratikan ei tarvitse ajaa edes kahtakymppiä, että omien kaistojen esteetön kulku ja isojen ovien kautta nopeat pysäkillä käynnit olisivat vastaavaa matkustajamäärää palvelevaa bussiarmadaa nopeampi. Mutta! Nykyaikainen ratikka kiihtyy nopeasti aina valtatienopeuksiin -- nopeammin kuin bussi.

Busseja varten voi tietysti investoida isoihin pysäkeihin, isoihin vaunuihin ja omiin kaistoihin -- mutta miksi, kun samalla rahalla saa suurempia, näkyvämpiä ja mukavampia ratikoita?

Viissatkua miljuunina on kuitenkin aika paljon. Noinkohan Turkkuses päästään koskaan suunnittelupöydältä kuokan varteen?