Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta kannattaa raitiotietä ennen superbusseja. (TS. 21.5.2015)
Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
Nakkiputka
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 561
Eikös "pikaraitiotie" ole tälläinen vastaava brändinimi? Tai siis oikeastaan on ruvettu käyttämään uusista toteutuksista uutta nimitystä, kun on haluttu viestittää suurelle yleisölle, että tässä tehdään nyt asioita hieman eri tavalla, kuin mihin on totuttu? Kun monille ihmisille tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että samalla joukkoliikennevälineellä voi olla hyvinkin erilaisia toteutuksia väyläinfran suhteen. Jopa ammattilaisille välillä...
Sinänsähän "superbussi" ja "pikaraitiotie" ovat vain sellaisia toteutuksia, jollaisia näiden joukkoliikennemuotojen (bussin ja raitiovaunun) kuuluisi erityisesti runkolinjoilla ollakin.
Kaupunkisuunnittelun puolella vastaavia uudistermejä voisivat olla "townhouse", "shared space" ja uusimpana "hybriditalot" (tarkoittaen asuinkerrostaloja, joissa on liiketilaa katutasossa).
Viimeksi muokattu:
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,481
Tämä on perin mielenkiintoinen kysymys, ja ainakin jo eräissä taannoisemmissa yhteyksissä olen vastaavia juttuja pohdiskellut muidenkin asiasta kiinnostuneiden kanssa. Edellä Nakkiputka toi esille omat näkemyksensä, jotka eivät mielestäni ole ensinkään huonoja ajatuksia.
Bussihan on liikennevälineenä ja -järjestelmänä hyvin arkipäiväinen, niin maalla kuin kaupungissakin. Se on ihan perusjuttu kuten puun oksalla lauleskeleva lintukin. Jos tuollaista raideliikennettä "uhmaavaa" poikkeuksellisen pitkälle vietyä bussijärjestelmää halutaan markkinoida niin että se saa tavoiteltua huomiota, niin ehkä sitä silloin on edullista kutsua sellaisella nimellä, joka varmasti noteerataan. Nykyaikainen raitiotie taas on lähtökohtaisestikin ominaisuuksiiltaan sellainen (eli niin "hyvä") ettei sitä ole mikään pakko korostaa millään vahvistavilla termeillä. Joidenkin juttujen varomaton ylikorostaminen ja -palvontakin voi itse asiassa kääntyä sille itselleen epäeduksi.
Turun Yliopiston Ylioppilaskunta TYY kannattaa raitiotien rakentamista. http://www.tyy.fi/fi/medialle/ajank...on-ylioppilaskunnan-lausunto-turun-raitiotien
Vihreät kannattaa myös:
http://www.turunvihreat.fi/index.php/component/content/article/25-ajankohtaista/245-ajankohtaista
Onhan varsin yleisessä tiedossa, että ratikkan käyttöä suositaan vaikka olisi mitä hyper-super-puper-mega Busseja.
http://www.kaupunkiliikenne.net/Ratikka_ja_bussi.htm
Oliko se nyt muuten niin, että Turussa esillä olevana teknisenä ratkaisuna on Juna-ratikka?
https://en.wikipedia.org/wiki/Tram-train
https://en.wikipedia.org/wiki/Karlsruhe_model
Ainakin ratikka selvityksen Turulle on tehnyt transport technologie Consult karlsruhe GmbH lisäksi wikipediassa lukee, että Turkuun on selvityksen alla Juna-ratikka
https://en.wikipedia.org/wiki/Tram-train#Europe_2
Within the PTV group, TTK is the centre of competence for rail-bound public transport. Tracksharing between light and heavy rail vehicles, also known as the "Karlsruher Modell", is one of TTK's core competences. It was the starting point for the foundation of the company and formed the basis whereupon today's activity spectrum and expertise are built.
http://www.ttk.de/en/company.php
http://www.tramtrain.org/en/index.html
Eikö olekin niin, että pikaraitiotie tarkoittaa yleensä samaa asiaa kun juna-ratikka?
Outoa, että esiselvityksessä ei käydä ollenkaan läpi faktaa että kiskoja ei tarvitse juurikaan vetää minnekään kun juna-radalla pärjää.
http://www.turunvihreat.fi/index.php/component/content/article/25-ajankohtaista/245-ajankohtaista
Onhan varsin yleisessä tiedossa, että ratikkan käyttöä suositaan vaikka olisi mitä hyper-super-puper-mega Busseja.
http://www.kaupunkiliikenne.net/Ratikka_ja_bussi.htm
Oliko se nyt muuten niin, että Turussa esillä olevana teknisenä ratkaisuna on Juna-ratikka?
https://en.wikipedia.org/wiki/Tram-train
https://en.wikipedia.org/wiki/Karlsruhe_model
Ainakin ratikka selvityksen Turulle on tehnyt transport technologie Consult karlsruhe GmbH lisäksi wikipediassa lukee, että Turkuun on selvityksen alla Juna-ratikka
https://en.wikipedia.org/wiki/Tram-train#Europe_2
Within the PTV group, TTK is the centre of competence for rail-bound public transport. Tracksharing between light and heavy rail vehicles, also known as the "Karlsruher Modell", is one of TTK's core competences. It was the starting point for the foundation of the company and formed the basis whereupon today's activity spectrum and expertise are built.
http://www.ttk.de/en/company.php
http://www.tramtrain.org/en/index.html
Eikö olekin niin, että pikaraitiotie tarkoittaa yleensä samaa asiaa kun juna-ratikka?
Outoa, että esiselvityksessä ei käydä ollenkaan läpi faktaa että kiskoja ei tarvitse juurikaan vetää minnekään kun juna-radalla pärjää.
Viimeksi muokattu:
Käsittääkseni ei (enää) ole. Rautateiden hyödyntämisen suunnittelemisesta luovuttiin jo jokin aika sitten, kun rautatiet eivät sijaintinsa puolesta voi palvella kaupungin joukkoliikennettä Turun nykyisessä kaupunkirakenteessa juurikaan, ja on vissiin ilmeistä, että Liikennevirastoa ja VR:ää ei tämän lajin yhteistyö kiinnosta. Suunnitteluun käytettävissä olevia työpanoksia ei ilmeisesti tässä tilanteessa kannata laittaa rautateiden kanssa pähkylöimiseen.
No ei. Termi pikaraitiotie on käytössä lähinnä Suomessa ja satunnaisemmin Ruotsissa. Sillä on lähinnä tarkoitettu perinteiseen katuraitiotiehen (esim. Helsinki) verrattuna parempaa eristystä muusta liikenteestä (omat kaistat), parempia valoetuuksia ja harvemmassa sijaitsevia pysäkkejä, ts. nopeampaa rataa.
Raitiotien ensimmäisen vaiheen on tämän hetken suunnitelmien mukaan tarkoitus palvella yhteyksiä Kauppatorilta Varissuolle ja Runosmäkeen. Näillä reiteillä ei olemassa olevista rautateistä ole yhtään mitään iloa.
Onko jossakin päin maailmaa sitten olemassa pikajuna-ratikka raitiotie ratkaisua?
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mitähän mahdat tarkoittaa? Tuolla linkkaamallasi "Karlsruhe model" -wikipediasivullahan noita on listattu. Karlsruhen järjestelmä on maailman laajimpia, ellei laajin lajissaan, siis rautateiden yhteiskäytön osalta.
Turussa tulisi edullisemmaksi liikennöidä suurbusseilla kuin raitiovaunuilla http://www.abounderrattelser.fi/news/2015/04/superbuss-blir-billigare-an-sparvag-for-abo.html
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,163
Uutinen on huhtikuulta ja siitä on käyty täälläkin keskustelua, tuossa yllä.
Turku on laskenut olennaisesti erilaisilla kustannuksilla kuin Tampere ja saanut siksi erilaisen tuloksen. Kunhan Tampere nyt tuosta rakentuu niin voidaan sitten sanoa, kumman kustannusarvio oli lähempänä totuutta. Hauskaa se silti on, että saadaan niin vastakohtaisia tuloksia, vaikka tekijätkin ovat osittain samoja.
Tai surullista, miten vain. Kertoo paljolti siitä, että selvityksillä saadaan ihan mitä hyvänsä tuloksia riippuen preferensseistä ja intresseisät. Lopulta, kannattaako selvityksiä edes teettää, mikä on tällaisten selvitysten arvo päätöksenteolle?
Kyllähän tuo on suomalaista näennäisdemokratiaa huikeimmillaan, että valtuusto / lautakunta haluaa jotain selvitettävän ja sitten johtavat virkamiehet ja poliitikot kabineteissa sohlaavat eturyhmien intressien perusteella selvityksen lähtökohdat ja siten lopputuloksen. Tuloksena on tonttipaikka päätien varresta / aseman vierestä S-ryhmälle. Selvitetty on, niin se kannattaa tehdä.
Jos ja kun selvityksiä käytetään kokousten päätösasiakirjojen mukaan päätösten perusteena, niin ainakin niillä on se merkitys, että jälkikäteen voidaan arvioida päätösten perusteita tai niiden puutetta. Tämä mahdollisuus ei tietysti tarkoita, että sitä käytettäisiin tai yhtään viisastuttaisiin. Ja kuten 339-DF totesi, paperit mahdollistavat toteutuneiden kustannusten ja hyötyjen vertaamisen arvioituihin. Tässä mielessä huono selvitys lienee parempi kuin ei selvitystä lainkaan, koska siinä tapauksessa huudellaan täysin ilman perusteita.
Pisara näyttää ainakin äkkiseltään ulkopuolisen silmiin hankkeelta, jossa selvityksistä näyttäis viimein, erinäisten vaiheiden jälkeen, olevan hyötyä, ainakin ratapihan uudistamishankkeelle jos ei Pisara-päätöksen tekemiselle. Toki tähän pisteeseen pääsemiseen ilmeisesti tarvittiin se, että maan hallituksen tasolla Pisarasta syntyi kova vääntö, jolloin selvityksetkin joutuivat syyniin ja kunnollisten perustelujen perään ruvettiin kysymään.