Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

Jos Turussa päästään kuokan varteen, ei sinne tarvitse heti puolta miljardia upottaa. Kunhan nyt yleissuunnitelma valmistuu, niin nähdään, millaisissa vaiheissa ratikka kannattaa tehdä ja mitä kukin vaihe maksaa. Tehdään eka vaihe nyt esim. 200 Me hinnalla ja seuraava sitten kymmenen vuoden päästä. Osa vaiheista vieläpä on sellaisia, ettei niitä ole edes tarkoitus tehdä "nyt" vaan vasta maankäytön kehittyessä.

Jotenkin tämä Turun projekti vaikuttaa vaan enemmän linjastovetoisemmalta kuin esim. Tampere ja Jokeri. Siellä ei ole yhtä selkeää linjaa, jolla olisi aivan ylivoimainen prioriteetti toteutusaikataulussa, vaan aika tavalla tasavahvoja suuntia. Kannattavuuskin saattaa sitten olla enemmän kiinni siitä, että projekti toteutetaan nimenomaan linjastona, eikä niin että yksi osuus nyt ja muut mahdollisesti sitten joskus miljoonan vuoden päästä. Ja tämä voi vaikuttaa siihen, että sitä ensimmäistäkin 200 millin pottia harkittaneen aika huolella ja pitkään.
 
Jotenkin tämä Turun projekti vaikuttaa vaan enemmän linjastovetoisemmalta kuin esim. Tampere ja Jokeri. Siellä ei ole yhtä selkeää linjaa, jolla olisi aivan ylivoimainen prioriteetti toteutusaikataulussa, vaan aika tavalla tasavahvoja suuntia.
Maantieteellisistä seikoista johtuen Turussa nämä ensi vaiheen kaksi linjaa ovat silti yhteensäkin (20 km) lyhyemmät kuin Tampereen ensimmäinen linja (n. 22 km) tai Jokeri (25 km). Turun keskusta sijaitsee paikassa, jossa kasvu on ollut mahdollista kaikkiin suuntiin ja kaupunki on siksi paljon kompaktimpi kuin Helsinki tai Tampere.
 
Raitiotie tarvitaan Turussa ensisijaisesti tästä syystä:
- Valtuusto on päättänyt, että Turussa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden tulee olla 2030 50% nykyistä suurempi.
- Lisäksi Turun seudun rakennemalli 2035 mukainen seudun kasvu on 24%
- Yhteensä tästä seuraa tarva 86% nykyistä suuremmalle joukkoliikenteen kapasiteetille, ilman, että lasketaan joukkoliikenteen käytön huomattavaa nousua naapurikaupungeissa.

Jotta päätetyt tavoitteet toteutuvat, tarvitaan joukkoliikenteen kapasiteetin vähintään kaksinkertaistamista Turussa.

Raitiotie on taloudellisesti järkevin tapa tähän; bussiliikenteen kapasiteetin lisääminen 100% edellyttäisi vähintään suoritteiden lisäämistä noin 80%. Jos nykyisin operointikustannukset ovat koko seudulla n. 40 miljoonaa euroa, 80% bussisuoritteiden lisäämisellä ne olisivat noin 72 miljoonaa euroa.
Raitiotien investointi on toki suuri, mutta investointi pitää laskea 30 vuoden kuoletusajalla. Lisäksi senkin jälkeen sillä on selvä jäännösarvo; esimerkisi muun liikenteen järjestelyjen muutoksia ei tarvitse laskea raitiotien kustannukseksi moneen kertaan.

Turussa ei ole mitään ongelmaa sijoittaa raitiotien tarvitsemia kaistoja keskustaan. Riittää, että kahden kaistan tila varataan joukkoliikenteelle. Myös bussivaihtoehdossa tarvitaan keskustan läpi joukkoliikennekaistat joiden tilantarve on hieman suurempi kuin raitiotiekaistojen. Myös bussilla on suuret infrakustannukset, jokainen sentti katua, jolla Turussa on nykyisin tiheä bussiliikenne, on rakennettu ja ylläpidetty korkein kustannuksin bussiliikennettä varten. Bussien infrakustannuksista ei valitettavasti ole Suomessa tehty kunnon selvitystä.

Kaiken joukkoliikenteen liikennöintinopeus muodostuu pysäkkien määrän, pysäkkiaikojen, käytettävän maksiminopeuden ja kiihtyvyyden sekä muun liikenteen vuoksi tapahtuvien pysähdysten funktiona. Turussa raitiotie tulee näistä syistä olemaan 10-20% vastaavaa bussilinjaa nopeampi paremman kiihtyvyyden, parempien etuuksien sekä linjan ja pysäkkien tarkemman optimoinnin vuoksi.

Yleissuunnitelmassa nimenomaan selvitetään toteuttamisen vaiheistus, eli mitä tehdään ensiksi, mitä sitten ja mitä myöhemmin.

Ensimmäinen toteutusvaihe voi minimissään olla yksi heilurisivu Kauppatori - lähiö/naapurikunnan keskus. Nykymaankäytöllä tämä valinta olisi suunta Kupittaa - Varissuo. Käytännössä pitäisin järkevänä sitä, että valitaan ensimmäiseksi toteutusvaiheeksi yksi heilurilinja. Sen jälkeen jatkovaiheet ovat muita suuntia, mahdollisesti välietapeittain. Toteutus tulee rahoittaa siten, että vaiheittain voidaan toteuttaa kaikki raitiotien kriteerit täyttävät linjat.

Raitiotien toteuttamisen vaihtoehto on se, että Turku ei kehity suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi rakennemallissa 2035 suunniteltu maankäyttö ei toteudu, jos joukkoliikennettä ei kehitetä riittävästi.
 
Mihinkäs Turun keskustassa nämä raitiovaunukaistat mahtuvat
Olen samaa mieltä, kuten myös moni muu tuttuni, jolla on kokemusta ruutukaavassa pyörimisestä muulla kuin henkilöautolla.
Keskustassa on kyllä hiljaisempia katuosuuksia joihin raitsikat voisi saada mahtumaan, kunhan niitä ei laiteta pääväylien tukoksi.

Asia, mikä herätti mielenkiintoni, Turun seudun muuttuva kaupunkirakenne. Kiitos Kataisen, uskon että vihdoinkin rahainen Raisio
pakkoliitetään Turkuun, niin maankäytölle tulee uusia mahdollisuuksia. Tuli nyt mieleen kaavaillun Runosmäen linjan jatkaminen
vaikka Haunisten alueelle kauppoihin ja sieltä Raision keskustaan. Pelkkien heilurien lisäksi myös jonkinlaista tvärbaanaa tarvittaisiin,
ettei tehdä uudestaan ja uudestaan sitä virhettä että kaikki matkustajat joutuvat kulkemaan tietyn pisteen kautta.
 
^ Toki tukkoisuutta pitää välttää, mutta ei ylen määrin. Joukkoliikenne on osoitettava ykköseksi keskustassa. Tässä on hyvä tuoda sellainen pointti esille, että autoliikenteen tukkoisuus ei useinkaan johdu väylästä itsestään, vaan siitä että kaikki yrittävät päästä läpi "nopeimmasta" kohdasta.

Tämä tuli todistetuksi, kun Myllysilta jouduttiin sulkemaan ja pelätyt ruuhkat jäivät toteutumatta. Ihmiset osasivatkin löytää vaihtoehtoisia reittejä todella hyvin. Siksi pikaraitiotie ehkä jopa kannattaa sijoittaa ruuhkaisille osuuksille, koska jos ihmiset kokevat lyhimmän reitin hankalaksi, he etsivät ehkä vaihtoehtoisia reittejä ja lopputulos on kaikkien kannalta miellyttävämpi.
 
Turun useiden linjojen kilpailutuksen voittaneen bussiyhtiön aluejohtaja totesi Turkulaisen 28.1. sivun 4 artikkelissaan "Pikaraitiotie tulee Turulle turhan kalliiksi" mm: "Ratikannäköiset nivelbussit pystyisivät tarjoamaan aivan vastaavan kuljetuskapasiteetin kuin ratikat."
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mun käy vähän sääliksi näitä bussifirmojen pomoja, kun niitä pelottaa niin paljon. Kun olisi rahtunen uskoa tulevaisuuteen ja innovatiivisuutta, niin ei mikään estäisi bussifirmaa liikennöimästä raitiovaunujakin. Mutta sen sijaan kaikki liikenevä energia valjastetaan pelottavien raitiovaunujen vastustamiseen, ettei itse tarvitsisi uudistua.
 
Tässä kohtaa on Savonlinjan paikallispomo ihan oikeassa, muutama tuplanivelbussi maksaa murto-osan raitiovaunusuunnitelman kuluista. Jos ollaan rehellisiä, niin aika vaikeata on sovittaa raitiovaunu- tai bussiväyliä Turun keskustan kaduille.
 
Tässä kohtaa on Savonlinjan paikallispomo ihan oikeassa, muutama tuplanivelbussi maksaa murto-osan raitiovaunusuunnitelman kuluista. Jos ollaan rehellisiä, niin aika vaikeata on sovittaa raitiovaunu- tai bussiväyliä Turun keskustan kaduille.
Kottikärrykin on halvempi kuin kuorma-auto, muttei ole silti sama asia eikä korvaa kuorma-autoa. Tuplanivelbussi ei ole edes jäykkäkorista bussia parempi hankinta, joten miten se voisi olla parempi kuin raitiovaunu, jolla liikennöinti sentään tulee busseja edullisemmaksi ja palvelun laatu on aivan toista luokkaa.

Jos Savonlinjan paikallispomo olisi oikeassa siinä, että tuplanivelbussi on hyvä, miksei hänellä jo ole niitä? Tai miksi HSL ei ole ottanut niitä 550:lle pääkaupunkiseudulle, vaikka on kokeillut? Puhuminen tuplanivelbusseista on vain epätoivoista yritystä vastustaa ja viivyttää joukkoliikenteen kehittämistä tavalla, joka edellyttäisi bussiyrittäjiltä uudenlaista asennetta.

Kansainväliset bussifirmat pärjäävät ympäri maailman, kun ne näkevät roolinsa joukkoliikenteen palvelutuottajina eikä bussinkuljettajina. Suomalaisten on turha itkeä sitä, jos häviävät kansainvälisille yrityksille, jotka ovat valmiita tekemään sitä, mitä asiakas haluaa. Ihan sama kuin selittäisi älypuhelimen ostajalle, että kyllä mekaaninen valintalevylankapuhelin on paljon parempi kuin mikään känykkä, koska oma firma ei halua opetella kännykkäbusinesta.

Antero
 
Kottikärrykin on halvempi kuin kuorma-auto, muttei ole silti sama asia eikä korvaa kuorma-autoa.

Kyllä kottikärry – tai sata sellaista – voi hyvin korvata kuorma-auton esimerkiksi Pohjois-Koreassa, jos polttoainetta ja varaosia siihen kuorma-autoon ei vaan ole ja toisaalta ihmistyövoima kottikärryjä työntämässä ei maksa mitään. Mutta haluaako Turku olla joukkoliikenteen Pohjois-Korea onkin sitten jo eri juttu.
 
Mutta haluaako Turku olla joukkoliikenteen Pohjois-Korea onkin sitten jo eri juttu.

Valitettavasti liian monessa asiassa Suomi on joukkoliikenteen pohjoiskorea. Ihan samaa änkyttämistä kuulee Tampereellakin tietyissä piireissä eli ei tämä ole pelkästään Turun tautia. Sitten on tämä PSA:n vastustus bussiliikenteessä, VR:n monopolin suojeleminen hinnalla millä hyvänsä, Finavian "verkostoperiaate" (jolla estetään lentoasemien kilpailu) ja kirsikkana kermakakun päällä vielä Suomen pjongjangin megalomaaniset statusprojektit, jotka eivät ole missään suhteessa siihen mitä ongelmaa yritetään ratkaista tai minkä verran rahaa on käytettävissä.
 
Vastaus ratikoiden mahtumiseen Turun kaduille on edelleen se sama: hyvin mahtui silloin kun niitä oli ja hyvin mahtuu nytkin, jos niin valitaan. Tila otetaan tarvittaessa tehottomammilta liikennemuodoilta, eli henkilöautoilta. Nivelbussi sattumoisin on muuten juuri se, joka heikoiten mahtuu. Turun keskustassa ajetaan telibusseilla muutamasta risteyksestä, joissa niillä kääntyminen tekee tiukkaa ja niitä varten on tehty erityisjärjestelyjä. Nivelllä lienisi vielä vaikeampaa. Ratikalle tunnetusti tarvitsee varata vähemmän tilaa, vaikka tietysti kaarresäteestä voi tulla tiukka.
 
Vastaus ratikoiden mahtumiseen Turun kaduille on edelleen se sama: hyvin mahtui silloin kun niitä oli ja hyvin mahtuu nytkin, jos niin valitaan. Tila otetaan tarvittaessa tehottomammilta liikennemuodoilta, eli henkilöautoilta. Nivelbussi sattumoisin on muuten juuri se, joka heikoiten mahtuu. Turun keskustassa ajetaan telibusseilla muutamasta risteyksestä, joissa niillä kääntyminen tekee tiukkaa ja niitä varten on tehty erityisjärjestelyjä. Nivelllä lienisi vielä vaikeampaa. Ratikalle tunnetusti tarvitsee varata vähemmän tilaa, vaikka tietysti kaarresäteestä voi tulla tiukka.

Telibussien kääntymistä Maariankadulta Aurakadulle vaikeuttavat lähinnä törpöt henkilöautoilijat, jotka eivät näe pysähtymisviivaa tai tunne seisottamiskieltomerkkiä. Suorakulmaiset kaarteet pystytään rakentamaan leveä- tai normaaliraiteisina samalla kaarresäteellä kuin metrisinä. Mitään vaikeuksia ei tule 90° raidekaarteiden rakentamiseen suunniteltuihin risteyksiin, eli leveän Hämeenkadun Kiinanmyllyn- ja Uudenmaankatujen, Eerikinkadun Aninkaisten-, Kauppias-, Humaliston- ja Puistokatujen, Humaliston- ja Ratapihankatujen sekä Maariankadun Kauppias- ja Aninkaisten- tai Brahenkatujen risteyksiin.
 
Nivel vaatii yhtä paljon tilaa kuin 12 m auto nimim. nivelellä Turussa ja Hesassa seikkaillut. Telibussi tarvii enemmän tilaa kurveissa kuin nivelikkö. Ja Turun tuntien niin ratikalle otetaan tila busseilta, ei henkilöautoja voi häätää keskustasta.
 
Kottikärrykin on halvempi kuin kuorma-auto, muttei ole silti sama asia eikä korvaa kuorma-autoa. Tuplanivelbussi ei ole edes jäykkäkorista bussia parempi hankinta, joten miten se voisi olla parempi kuin raitiovaunu, jolla liikennöinti sentään tulee busseja edullisemmaksi ja palvelun laatu on aivan toista luokkaa.

Jos Savonlinjan paikallispomo olisi oikeassa siinä, että tuplanivelbussi on hyvä, miksei hänellä jo ole niitä? Tai miksi HSL ei ole ottanut niitä 550:lle pääkaupunkiseudulle, vaikka on kokeillut? Puhuminen tuplanivelbusseista on vain epätoivoista yritystä vastustaa ja viivyttää joukkoliikenteen kehittämistä tavalla, joka edellyttäisi bussiyrittäjiltä uudenlaista asennetta.

Niin jutussahan ei taidettu mainita tuplanivelbusseja?

Juttu tästä vielä lukuun;
http://www.turkulainen.fi/artikkeli/90776-sl-autolinjat-palkkaa-80-kuljettajaa-lisaa

On syytä ihmetellä Suomessa oleva nivelbussivastaisuutta vaikka esim. länsinaapurissamme on nivelbusseja 9 kaupunkiseudulla. Kuinka kauan meillä joukkoliikenteen tilaajien on varaa laskea ainoastaan istumapaikat ja sivuuttaa muu kapasiteetti? Nivelbussit ovat osa normaalia kaupunkiliikennettä Euroopassa eivätkä mikään erikoisuus. Suomen ainoassa nivelkaupungissa Tampereella TKL:llää rankaistaan nivelautojen omistamisesta maksamalla sama korvaus kuin teleistä. Aina voidaan puhua talvesta ja muista olosuhteista, mutta tuskin talvi eroaa Gävlessä kauheasti Turun vastaavasta?

Näiden kaupunkien tilaajaviranomaiselle voi lähettää postia toisella kotimaisella ja kertoa kuinka telibussi tarjoaisi edullisempaa kapasiteettia:
Gävle,Göteborg, Jönköping, Linköping, Lund, Malmö, Tukholma, Uppsala, Örebro

Ja mitä tulee bussiliikenteen yritysten pelkoon; Se mielestäni ihan aiheellista. Miten bussiyrityksestä tulisi raitiovaunuliikennöijä kädenkäänteessä varsinkin nykyisen kilpailun vallitessa. Samaan aikaan perinteinen ansaintalogiikka murenee linjalupaliikenteen loppuessa. Kuka rahoittaisi tällaista yritystä, joka joutuu kilpailemaan alalla jo olevien jättien kuten Veolian ja Keoliksen kanssa markkinoista joista sillä ei ole kokemusta?
 
Takaisin
Ylös