Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

Joo, mä pläräsin läpi sen proopuskan siinä vaiheessa kun lehdet muutama päivä sitten uutisoi aiheesta. Kokonaan uudeksi ratikkahankkeeksi harvinaisen kunnianhimoton. Siellä mennään paria poikkeusta lukuunottamatta bussikaistalla ja sekakaistalla. Aika lyhyt linja ja pieni vaunutarve. Joku lehti kirjoitti, että tässä ei nyt rakenneta uudelleen sitä ratikkaa, joka Turusta kerran lopetettiin, mutta rupesin miettimään, että oikeastaan tuossa tehdään juuri sitä. Ainakaan siinä ei tehdä samantyyppistä nykyaikaista ratikkaa kuin Tampereella.

Tosiaan koko keskustaosuus Tyksiltä vanhalle rautatieasemalle on sekaliikennettä bussien tai jopa henkilöautojen kanssa. Tämä kyllä pistää miettimään ja paljon - Tampereella raitiovaunu kulkee 74-prosenttisesti omalla kaistallaan tai väylällään, ja bussien kanssa samaa kaistaa taidetaan ajaa lähinnä Hämeenkadun osuus - silloinkin niin, että busseilla on erilliset pysäkit.

Turun suunnitelmassa Hämeenkadun tilankäyttö on aika kummallista. Jalkakäytävä on paikoin jopa yli KUUSI metriä leveä, pyöräkaistat 2,5 metriä suuntaansa. Siitä seuraa, että kadulle ei mahdu kuin joukkoliikenekäytävä, yksi autokaista / suunta ja lisäksi kääntymiskaistoja, huoltopysäköintiä ja muuta sälää joihinkin kohtiin. Laskeskelin, että ainakin Kiinanmyllynkadun ja Hovioikeuden välisellä osuudella pitäisi olla mahdollista mahduttaa raitiotie, bussit ja henkilöautot kaikki omille kaistoilleen, sillä katuleveys on niillä paikkein 34 metrin luokkaa, mutta Hovioikeuden ja Uudenmaankadun välissä sekä Yliopiston suunnitellun raitiotiepysäkin kohdalla tila ei enää riitä. Ehkä siksi on päädytty siihen ratkaisuun kuin on päädytty.

Tuo kohta on ongelmallinen, sillä bussiliikenne Hämeenkatua pitkin on erittäin vilkasta. Vielä ongelmallisempi on kuitenkin Uudenmaankatu Hämeenkadun ja Eerikinkadun välissä, jossa sekä Hämeenkatua että Uudenmaantietä saapuvat bussireitit yhdistyvät. Siinäkään ei tila ilmeisesti riitä erillisille bussi- ja raitiokaistoille, mistä syystä on jälleen päädytty yhteiseen joukkoliikennekaistaan ja pysäkkiin. Selvitys itsekin toteaa, että tämä tulee aiheuttamaan ongelmia raitioliikenteen sujuvuudelle.

Selvityksessä todettiin yhtenä mahdollisena helpotuksena bussien uudelleenreitittämistä, mutta esimerkiksi juuri Hämeenkadulle ei oikein ole luontevaa korvaavaa katuyhteyttä, jonne ohjata bussit tai henkilöautot. Uudenmaankadun sumpun voi kiertää ajamalla bussilla Hämeenkatu-Aurasilta-Kauppatori, mutta se ei liene erityisen sujuva yhteys, kun Hämeenkatu on Uudenmaankadun ja Aurasillan välissä vain kaksikaistainen.

Eikö tälle ole tosiaan mitään tehtävissä? Nyt puhutaan kuitenkin n. 300 miljoonan euron investoinnista. Sellaisella summalla olisi syytä saada parasta mahdollista laatua.
 
Joo, mä pläräsin läpi sen proopuskan siinä vaiheessa kun lehdet muutama päivä sitten uutisoi aiheesta. Kokonaan uudeksi ratikkahankkeeksi harvinaisen kunnianhimoton. Siellä mennään paria poikkeusta lukuunottamatta bussikaistalla ja sekakaistalla. Aika lyhyt linja ja pieni vaunutarve. Joku lehti kirjoitti, että tässä ei nyt rakenneta uudelleen sitä ratikkaa, joka Turusta kerran lopetettiin, mutta rupesin miettimään, että oikeastaan tuossa tehdään juuri sitä. Ainakaan siinä ei tehdä samantyyppistä nykyaikaista ratikkaa kuin Tampereella.
Korppolaismäen ratahan oli pikaraitiotie ja siellä vaunut pysähtyivät ainoastaan pysäkeillä. Turun raitioliikennettä olisi pitänyt lähteä kehittämään enemmän siihen suuntaan lakkautuksen sijaan, jolloin Turussa olisi tällä hetkellä huomattavasti Tamperetta parempi pikaraitiotiejärjestelmä. Uusi suunnitelma vaikuttaa tosiaan liian kunnianhimottomalta. Lisäksi mielestäni vanhan rautatieaseman tulisi pysyä käytössä, kunnes Matkakeskuksen kautta kulkeva raitiotie otetaan joskus vihdoin käyttöön, jotta raitioliikenteestä juniin vaihtaminen on sujuvaa. En ole kuullut järkevää perustelua, miksi uudet Logomon sillan itäpuoliset laiturit on pakko ottaa käyttöön jo parin vuoden päästä. Toki ne voi rakentaa valmiiksi jo kaksoisraidehankkeen yhteydessä.
 
Korppolaismäen ratahan oli pikaraitiotie ja siellä vaunut pysähtyivät ainoastaan pysäkeillä. Turun raitioliikennettä olisi pitänyt lähteä kehittämään enemmän siihen suuntaan lakkautuksen sijaan, jolloin Turussa olisi tällä hetkellä huomattavasti Tamperetta parempi pikaraitiotiejärjestelmä. Uusi suunnitelma vaikuttaa tosiaan liian kunnianhimottomalta.

Turussahan tosiaan tehtiin 50-luvulla melko kunnianhimoisiakin suunnitelmia raitiotien laajentamiseksi. Pikaraitiotasoisia ratoja suunniteltiin uusiin tai kehittyviin kaupunginosiin, kuten esimerkiksi Kupittaanpuiston kautta Vasaramäkeen. Käsittääkseni tällaiset suunnitelmat olisivat kestäneet vertailua tuon ajan saksalaisiin raitiotiejärjestelmiin, ja nykypäivän perspektiivistä katsottuna tuntuu surulliselta todeta, että Turusta ei ole tullut Suomen edelläkävijää raitiotieasioissa vaan (potentiaalisten) raitiotiekaupunkien hännänhuippu. Noista suunnitelmista (kuten koko lakkautetusta raitiotiejärjestelmästäkin) löytää lisätietoja Mikko Laaksosen erinomaisesta historiikista Turun raitiotiet.

Yleissuunnitelmasta vielä: en voi olla ihmettelemättä myöskään hankkeen kustannuksia. Tampereen raitiotien ensimmäisen vaiheen (15km) kustannukset olivat lopulta noin 274 miljoonaa euroa eli noin 18 miljoonaa/kilometri. Turussa arvioidaan nyt Varissuo-Keskusta-Satama-osuuden (11km) maksavan 333 miljoonaa euroa, siis noin 30 miljoonaa euroa/kilometri. Hinnoissa on mukana varikko mutta ei vaunuja. Mikä tekee raitiotien rakentamisesta Turussa 66 prosenttia kalliimpaa? Yleinen kustannustaso ei ole voinut nousta noin paljoa, eikä ero selity myöskään arkeologisilla kaivauksilla, joiden hinnaksi on muuten arvioitu 25 miljoonaa euroa.


Lisäksi mielestäni vanhan rautatieaseman tulisi pysyä käytössä, kunnes Matkakeskuksen kautta kulkeva raitiotie otetaan joskus vihdoin käyttöön, jotta raitioliikenteestä juniin vaihtaminen on sujuvaa. En ole kuullut järkevää perustelua, miksi uudet Logomon sillan itäpuoliset laiturit on pakko ottaa käyttöön jo parin vuoden päästä. Toki ne voi rakentaa valmiiksi jo kaksoisraidehankkeen yhteydessä.

Mitä tulee rautatieaseman sulkemiseen ennen kun uudesta on edes päätöstä (!!), niin veikkaan, että tuollaista järkevää syytä ei ole. Periturkulaiseen tapaan asiassa on nyt vain käymässä näin, kun valtio/väylävirasto toteuttaa omaa projektiaan ja Turussa joukkoliikennettä ei nähdä niin tärkeänä asiana, että sen edistämiseksi tulisi uhrata ylimääräisiä ajatuksia - pääasia, että se on olemassa ja sitä on mahdollista käyttää. Pitää muistaa, että nyt puhutaan kaupungista, jonka kaupunginvaltuusto on vuonna 2009 (!) tehnyt päätöksen runkobussilinjaston toteuttamisesta, mutta 14 vuotta myöhemmin tämä uudistus odottaa yhä toteutumistaan... Ainut järkevä syy voisi olla se, että uusi raiteisto on suunniteltu siten, että se toimii uudelle mutta ei vanhalle asemalle, mutta en tiedä, onko asia näin.
 
Yleinen kustannustaso ei ole voinut nousta noin paljoa

Yleinen kustannustaso ei ole noussut noin paljoa, mutta maaliskuussa 2017 maarakennuskustannusindeksi (2015=100) oli 101,50, kun maaliskuussa 2023 se oli 129,80. On yleisessäkin kustannustasossa siis melkein kolmanneksen nousu.
 
Yleinen kustannustaso ei ole noussut noin paljoa, mutta maaliskuussa 2017 maarakennuskustannusindeksi (2015=100) oli 101,50, kun maaliskuussa 2023 se oli 129,80. On yleisessäkin kustannustasossa siis melkein kolmanneksen nousu.

Tämä voi toki selittää kustannuseroa ainakin osittain. Turussa varmaan perustamisolot ovat haastavammat kuin Tampereella, ainakin keskusta-alueella. Mutta ei tällaisilla varmaan selitetä tuota lähes 70 prosenttia korkeampaa kilometrikustannusta.
 
Itsekin mielenkiinnosta tuota suunnitelmaa katselin nyt.

Linnakaupungin linja tuntuu lähinnä hätäratkaisulta, kun ensisijaiset kohteet Runosmäki tai Raisio olivat liian kalliita.

Jos aidosti haluaisi pikaraitiotietä, niin sitähän on Tampereellakin hyvin vähän loppujen lopuksi. Sen sijaan juurikin Raisioon tai Naantaliin voisi hyvin tehdä aitoa pikaraitiotietä parilla pysähdyksellä. Ja vaikka tiputtaisi pois sen pika-etuliitteen (mitä ei kai Turussa edes hirveästi ole viljelty, onneksi), niin silti olisi järkevää panostaa naapureiden puolelle menoon.

Herttuankulma/Linnanfältti/Linnanaukko/Länsiranta/Satama on kyllä todella kustannustehoton ratkaisu ja sen taustalla lienee kaiketi uudisrakentaminen, joka muistuttaa hieman Tampereen alkuperäisiä Vuores-visioita. Paljon järkevämpiä olisivat esim. Pansio, Runosmäki, Länsinummi ja Hepokulta. Ja toki pituuttakin kannattaisi rakentaa sitten, eikä mitään fiaskolaarin tapaista pikkukivaa, jolla ei saada todellista vaikuttavuutta aikaiseksi. Tampereen raitiotie onneksi toteutettiin lopulta 70-luvun visioitakin sivuuttaen, vaikka virallisesti ei toki. Valmis, iso lähiö on juurikin kustannustehokkain tapa aloittaa homma, niin perusinfra rakennetaan valmiille väestöpohjalle, eikä jollekin tulevaisuusvisioille, joka on epävarma. TAYS-haaran tapaista tynkää ei toki Turussakaan pidä toteuttaa, vaan kannattaa keskittyä yhteen linjaan ensiksi.

Joka tapauksessa sen takia 32 ja 42 Pansio-Pernoon katkeaisivat liityntälinjoiksi.

Mikä ei todellakaan lisää joukkueliikutuksen vetovoimaa. Tampereella katson, että pakkovaihtojen lisääminen ei lisännyt ainakaan kilpailukykyä.
 

Ei Pansiossa kyllä riitä kysyntä, 32 ja 42 tyhjenevät tosi hyvin Iso-Heikkilässä ja Patukassa. 15 minuuttia kummallekin, eli kohtaaminen joka toisen raitsikan kanssa on kyllä vaikea uskoa. Melkein löisin pullon lentobensaa vetoa, että jos Turun raitiotie ikinä tulee nykymuodossaan, niin liityntä 32 ja 42 liikennöivät puolen tunnin välein, lisävuoroja sitten telakan vuoronvaihdon ja laivastoaseman iltavapaiden aikaan. 220:n ja 221:n suosio kasvaa ja kalusto vaihtuu telibussiin, ei kuitenkaan niin paljoa, että vuoroja tihennettäisiin.
 
Yleissuunnitelmasta vielä: en voi olla ihmettelemättä myöskään hankkeen kustannuksia. Tampereen raitiotien ensimmäisen vaiheen (15km) kustannukset olivat lopulta noin 274 miljoonaa euroa eli noin 18 miljoonaa/kilometri. Turussa arvioidaan nyt Varissuo-Keskusta-Satama-osuuden (11km) maksavan 333 miljoonaa euroa, siis noin 30 miljoonaa euroa/kilometri. Hinnoissa on mukana varikko mutta ei vaunuja. Mikä tekee raitiotien rakentamisesta Turussa 66 prosenttia kalliimpaa?

Tampereellahan tehtiin kilometrikaupalla sepelirataa. En ole Turun suunnitelmia lukenut, mutta täältä saa sellaisen kuvan, että sepelirataa tuosta tuskin on paljoa jos ollenkaan – eihän sekakaistoja voi sepeliratana tehdäkään. En tiedä, paljonko rakennuskustannuksissa on eroa Suomen olosuhteissa, mutta kaiketi radan tekeminen kiintoraidelaattarakenteella on kymmeniä prosentteja kalliimpaa. Onhan sepeliradan rakentaminen selvästi nopeampaa, kun tarkan asemoinnin voi tehdä koneella, eikä tarvitse käsin asemoida kiskoja millintarkasti ennen laatan valua.
 
Herttuankulma/Linnanfältti/Linnanaukko/Länsiranta/Satama on kyllä todella kustannustehoton ratkaisu ja sen taustalla lienee kaiketi uudisrakentaminen, joka muistuttaa hieman Tampereen alkuperäisiä Vuores-visioita. Paljon järkevämpiä olisivat esim. Pansio, Runosmäki, Länsinummi ja Hepokulta.

Asun Turussa, mutta itselläni ei ole mitään käsitystä kuntapolitiikan sisäpiireistä. Ulkopuolisen vaikutelma on, että Varissuo ja Runosmäki eivät kiinnosta kaupungin johdon tasolla päättäjiä lainkaan. Jotain kertoo se, että Varissuo on saanut rauhassa kehittyä Suomen eriytyneimmäksi lähiöksi. Turun päättäjät aloittivat 15 vuotta sitten mieluummin uuden lähiön pellolle Skanssiin kuin kehittivät vanhoja.

Jos Vuorekselle pitää löytää vertailukohta, se on juurikin Skanssi. Molemmat kaukana ja joukkoliikenne on lähinnä sivuutettu aluetta suunniteltaessa, sitten liimattu päälle jotain jälkijunassa. Turun Linnakaupunki on varsin eri asia, se kun sijaitsee suoraan keskustan ruutukaava-alueen jatkeena ja linjan päässä on satama suht merkittävänä kohteena. Päättäjät selvästi näkevät alueen arvokkaana ja tietysti tässä vaiheessa uutuudenkiiltävänä, kun rakentaminen etenee suht vauhdikkaasti.
 
Valtiovarainministeriö suhtautuu Turun raitiotiehankkeen yleissuunnitelmaan nihkeästi. Valtiontalouden heikko tilanne, hallitusohjelman linjaus julkisen talouden sopeuttamisesta ja useat jo olemassa olevat investointikohteet rajoittavat valtion mahdollisuuksia osallistua Turun raitiotien kaltaisten hankkeiden rahoittamiseen, toteaa valtiovarainministeriö lausunnossaan Turun raitiotien yleissuunnitelmasta. Lue lisää YLEn uutisista.
 
Turun raitiotien valmistelussa siirrytään tänä syksynä 2023 raitiotien toteutussuunnitteluvaiheeseen. Turun kaupunginhallitus päätti 2.10., että yleissuunnitelma Satama–Varissuo-välillä hyväksytään toteutussuunnittelun pohjaksi.

Turun kaupungin tiedote
 
Jaa sitä se oli. Spontaanisti joku ukko Cittarin ovella eilen tokaisi, että "anteeks, tarviiko Turku sun mielestä ratikkaa??"

Vastasin diplamaattisesti, että olisihan Fölissäkin kehitettävää kyllä vielä. Palatessani 5 min päästä, oli ukko pois.
 
Turun Raitiotie Oy:n suunnittelupäällikkönä on aloittanut helmikuun alussa Lauri Räty ja viestintäpäällikkönä Annika Myrsky. Ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Tontti aloitti tehtävässään 1.3.

Turun Raitiotie Oy:n tehtävänä on toteuttaa yleissuunnitelmaan perustuva tekninen suunnittelu rakentamisvalmiuteen saakka. Parhaillaan on käynnissä toteutussuunnittelun kilpailutus. Päätös palveluntarjoajan valinnasta tehdään maaliskuun 2024 lopussa.

Enemmän aiheesta Turun kaupungin nettisivulla.
 
Turun kaupunki on valinnut raitiotien allianssikumppanin. Kilpailutuksen voitti Auratikka-ryhmittymä. Rakentamisen suunnittelu alkaa huhtikuussa. Aikataulun mukaan toteutussuunnittelu kestää puolitoista vuotta, minkä päätteeksi Turun valtuusto päättää, rakennetaanko Turkuun raitiotie. YLEn uutinen aiheesta. Turun kaupungin tiedote asiasta.
 
Viimeksi muokattu:
Pitääkö tästä Turusta ajatella nyt niin, että kun siellä allianssikin on perusteilla, niin de facto ratikan toteuttamispäätös on tehty? Ei kai ne oikeasti lähde enää peruuttamaankaan siinä vaiheessa, kun toteutussuunnitteluun on käytetty miljoonia euroja?
 
Takaisin
Ylös