Jos se on
tälläinen superbussi? Onko muuten mitään syytä jokin syy, miksei kaasu-sähkö-hybridibusseja, kuormureita tai henkilöautoja ole lainkaan Suomessa? Tuohan on mainio yhdistelmä kaupunkiliikenteeseen, jossa tarvitaan kuitenkin energiaa liikuttamaan raskasta kalustoa pitkiä matkoja.
Nivelbussit (yhdellä tai kahdella nivelellä) ovat hyvä nopeasti toteutettava välivaihe vilkkaalle bussireitille. Edellyttää toki sitä, että hyväksytään istumapaikoista luopuminen kompromissina matkustajapaikkojen lisäämiselle ja matkustajavirran parantamiselle.
Istumapaikoista ei tarvitse kokonaan luopua, vaikka niitä olisikin vähemmän suhteessa. Suurkaupungeissa on vapaaehtoisestikin vähennetty istumapaikkoja metroissa, ratikoissa ja joskus jopa busseissa kapasiteetin nostamiseksi. Kaupunkinivelbussissa on vähän istumapaikkoja, mutta kaupungin runkolinjalla keskimääräinen matkustusaika on lyhyt. Maaseudun runkonivelbusseille saadaan kyllä mukavasti istumapaikkoja vähentämällä ovitus 1+0+1+0-ratkaisuun, kun nykyisinkin löytyy maaseututelibusseja 1+1+0 ovituksella, eikä ruuhkaa synny. Sisääntulijat vievät enemmän aikaa lippuja ostaessaan, joten ulostulijoille on turha maaseutulinjalla varata enempää kapasiteettia. Ainoalla pysäkillä, jolla tarvitaan vain paljon ulosmenokapasiteettia, eli kaupungin puolen päättärillä ulos pääsee tietysti myös etuovesta.
Mutta kun kasvatetaan bussilinjan matkustajamääriä, käytetään kalliimpia busseja ja luovutaan istumapaikoista, ratikasta tulee nopeasti ja koko ajan kannattavampi ratkaisu. Kovin isoja infraparannuksia ei siis kannata bussiratkaisuihin tehdä, kun infraparannukset voi samaan hintaan tehdä ratikkana.
Mutta miksei tutkita ve 1+2 eli moderni kaupunkipikaratikkaverkosto + maaseudun suunnan pitkät runkolinjat? Tällä säästäisi kustannuksia, kun pitkiä runkolinjoja ei tarvitsisi vetää maasedulle, vaan ratikkatarjontaa keskitettäisiin korttelikaupunkialueelle ja sen välittömiin esikaupunkeihin. Eli esim, jos nyt valikoi pääosin jo suunniteltuja runkolinjareittejä, niin jako näyttäisi tältä:
Kaupungin pikaraitiotiet:
1A Varissuo–keskusta-Rautatieasema-Artukainen-Pansio
1B Varissuo–keskusta-Rautatieasema-Perno
2 Harittu–keskusta-Runosmäki
3 Härkämäki-Länsikeskus-Raunistulan puistotie-Rautatieasema.
3A Härkämäki-...Rautatieasema-keskusta-Vähäheikkilä
4 Satama–keskusta-Lentoasema
5 Uittamo–Ylioppilaskylä–Halinen
6 Amiraalistonkatu–Kohmo–Littoinen
Maaseudun runkobussilinjat:
7A Härkämäki–Ilpoinen
7B Harittu–Runosmäki
8A Maanpää–Länsinummi–Mylly
8B Oriniemi–Haarla–Länsinummi–Mylly
9A Raisio–Kaarina.
9B Naantali–Kaarina
10 Kauppatori–Tortinmäki
11 Kauppatori–Ilmarinen – …
12 Kauppatori–Lieto – …
13 Kauppatori–Piikkiö
Mitähän tuon uutisjutussa olevan yhden virkkeen heiton takana on? Miten Turku saisi hyvän tarjouksen nivelbussien liikennöimisestä, kun se ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole onnistunut Helsingissä, ja Tampereella nivelistä on luovuttu, samoista syistä? Vai onks tää taas taktista bussivaihtoehtojen tutkimista?
Milloin Helsingissä on viimeksi yritetty saada tarjouksia linjan liikennöimisestä nivelbussein? Onko koskaan HSL:n aikana? Jos annetaan mahdollisuus tarjota myös telibusseja, ei anneta aihetta kilpailla nimenomaan nivelbussitarjouksista. On kohtuullista verrata HSL-alueella ainoastaan linjaa, jolle vaaditaan nivelbusseja toiseen linjaan, jolle vaaditaan telibusseja. Tosin tällä hetkellä nivelbusseja ei ole tarjolla, koska HSL niitä osaa vaatiakaan, joten hintataso olisi nivelbussien yleistymisvaiheessa niiden osalta kaalliimpi, kuin vaiheessa, jossa niveliä ja telejä on liikennöitsijöillä suurin piirtein saman verran.
) raitsikat vetävät väkeä sisäänsä?
