Kampin terminaali, vaikutus matkustajamääriin

Pysäköintiasiassa olen tismalleen samaa mieltä. Törkeintä on vanhan linja-autoaseman ja lasipalatsin välisen kentän käyttö parkkipaikkana.

Mitä tulee matkustajamääräkysymyksiin yms,joita esim Mikko esitti, en osaa tosiaan vastata, vaan sitä pitää kysyä toimittajalta.

En ole itse törmännyt sellaiseen joukkoliikenteeseen, jota ei tarvitsisi odotella koskaan ollenkaan. Vaikka odotusaika olisi 30sek, teen sen mieluimmin miellyttävässä terminaalissa kuin ulkona.

En suoraan sanottuna ymmärrä narinaa Kampin keskuksesta, koska en näe mitä haittaa siitä nyt oli, kun hanke työllisti, toi ja tuo verotuloja, elävöittää keskustaa ja tarjoaa joukkoliikenteen bussimatkustajille miellyttävät odotustilat.

Näinköhän Kampin vika on siinä, että kun se tehtiin osittain maan alle, niin se ei vaan voi olla hyvä?
 
petteri sanoi:
Totta. Jos vuorovälit ovat koko matkaketjussa 8 minuuttia tai alle, ei aikatauluja tarvitse. 10 minuuttia alkaa olla jo siinä rajoilla, että välillä joutuu odottamaan turhan pitkään. 8 minuutin vuorovälin matkaketjussa kestää jo aika pitkiäkin kävelyjä, kun matka-aika on niin hyvin ennustettavissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olet oikeastaan optimisti siihen nähden, että eurooppalaisessa joukkoliikennesuunnittelussa 6 min on aikatauluttomuuden sietoraja.

Mutta juuri tästä on syntynyt eurooppalainen ratkaisu 10 min vakioaikataulusta. Se on hyvä kompromissi vuorovälin ja muistamistarpeen kesken sekä joukkoliikenteen kustannusten ja toimivuuden kanssa.
  • 10 min on siedettävä vuoroväli, kun sitä ei tarvitse odottaa pysäkillä.
  • Aikatauluja ei tarvitse lukea kun muistaa tunnin ekan minuutin.
  • 2 linjaa samalla pysäkillä tekee jo 5 min vuorovälin, jolloin vuorovälillä lakkaa käytännössä olemasta merkitystä.
  • Liikennöintikustannus pysyy kohtuullisena.
  • Aikatauluja on helppo noudattaa, eikä sumppuuntumista synny.
  • Vaihdot ovat järjestettävissä toisiinsa sovitettuina.
  • Enintään 4 linjaa samalla väylällä sallii vielä valoetuudet.

Kolli sanoi:
En ole itse törmännyt sellaiseen joukkoliikenteeseen, jota ei tarvitsisi odotella koskaan ollenkaan. Vaikka odotusaika olisi 30sek, teen sen mieluimmin miellyttävässä terminaalissa kuin ulkona.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta on suuri ero sillä, odotatko 10 min vai minuutin. 30 sekunnin odotus voi aiheutua pelkästään siitä, että olet jonossa nousemassa bussiin. 15 matkakortin vilauttajaa merkitsee 30 sekunnin odotusaikaa jonon viimeiselle. Jos kävelet pysäkille 5 minuuttia ja se on pakko tehdä ulkona, eikö ole parempi päästä minuutin päästä bussiin kuin kävellä ensin 10 min ulkona, sitten 2 minuuttia lisää sisätiloissa ja odottaa sitten vielä 2 minuuttia ennen kuin pääsee vaunuun?

Edellinen kuvasi HKL:n palvelutaso-ohjeen + täsmällisesti ajetun bussiliikenteen kokemusta, jälkimmäinen saman ohjeen mukaista metromatkan kokemusta.

Tosin yhden metroaeman hinnalla tekee 200 ilmastoitua sisätilaa bussipysäkeille, jolloin kokemus on 5 minuuttia kävelyä ulkona ja minuutti bussin odottamista Kampin tapaisessa sisätilassa.

Kolli sanoi:
Näinköhän Kampin vika on siinä, että kun se tehtiin osittain maan alle, niin se ei vaan voi olla hyvä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Maanalaisuudesta on nyt se käytännön haitta, että kaasubusseilla ei sinne ajeta. Enkä ymmärrä, miten voidaan tulevaisuudessakaan ajaa, kun kaasubussin kaasutankit on suunniteltu ylöspäin räjähtäviksi, jotta sisällä olevat matkustajat eivät häiriötilanteessa saa surmaansa. Jos vastassa on betonikatto, paineaalto ja palava kaasu taittuvat siitä alaspäin ja lopun voi arvata.

Mutta ei kyse ole sijainnista maan alla tai päällä (Kampin paikallisbussiterminaalihan on rakennuksen alla ;) ), vaan siitä, että huono palveluratkaisu yritetään kuitata tällaisella kulissilla tai meikkaamisella. Jos jokaisella Kampin käyttäjällä olisi vaihtoehtona 300 metrin päästä omasta lähtöpisteestä kadun varren taivasalla oleva pysäkki esim. +2/-0 min varmuudella, heistä kukaan tuskin viitsisi kävellä pidempää matkaa Kamppiin vain siksi, että siellä voi odottaa bussin lähtöä sisätilassa. Tämä osoittaa Kampin terminaalin todellisen merkityksen ja tarpeen.

Kampin teminaali muuten taisi maksaa 25 M€. Sillä hinnalla saatiin nyt 17 lämmintä pysäkkiä. 1,5 M€/kpl. Omakotitalossakin on lämmin sisätila, eikä pysäkillä tarvita ihan 150 neliön taloa. Pieniä 50 neliön taloja lämpimiksi pysäkkirakennuksiksi saisi Kampin terminaalin hinnalla ehkä 150 kappaletta. Tonttimaastahan ei tarvitse maksaa, eikä taloja tarvitse varustaa saunoilla ja keittiöillä. Eihän Kampissa ole edes vessoja joukkoliikennematkustajia varten!

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Kampin teminaali muuten taisi maksaa 25 M€. Sillä hinnalla saatiin nyt 17 lämmintä pysäkkiä. 1,5 M€/kpl. Omakotitalossakin on lämmin sisätila, eikä pysäkillä tarvita ihan 150 neliön taloa. Pieniä 50 neliön taloja lämpimiksi pysäkkirakennuksiksi saisi Kampin terminaalin hinnalla ehkä 150 kappaletta. Tonttimaastahan ei tarvitse maksaa, eikä taloja tarvitse varustaa saunoilla ja keittiöillä. Eihän Kampissa ole edes vessoja joukkoliikennematkustajia varten!
Klikkaa laajentaaksesi...
Muuten ihan hyvä idea nuo lämmitetyt pysäkit, mutta mulla on vähän sellainen pelko että ne eivät sovi suomalaiseen kulttuuriin. Ne nimittäin rikottaisiin alta aikayksikön tai käytettäisiin yleisinä käymälöinä tai puliukot valtaisivat ne tms. VR:llä/RHK:lla lienee eniten kokemusta vastaavanlaisista rakennelmista, ja joistakin lähijuna-asemistahan ovat lämmitetyt tilat muutettu kylmiksi juuri ilkivallan vuoksi. Metroasemilla ja Kampin terminaalissa vartiointi ehkäisee ilkivaltaa, mutta nämä bussipysäkit olisivat todennäköisesti niin hajallaan ympäri kaupunkia, että vartiointi olisi vaikea järjestää kustannustehokkaasti. Mutta varmaan kannattaisi jossain kokeilla sellaista, niin nähtäisiin miten se toimisi.

Mitä niiden vaatimiin tontteihin tulee, niin lähiöissä ne saataisiin ehkä mahtumaan kadun viereen, (huom 1 pysäkki vaatii käytännössä 2 rakennusta, 1 kummallekin puolelle katua), mutta keskikaupugilla ei kadun varrella aina löydy tilaa, ja HKL joutuisi vuokraamaan aina talojen kivijaloista liikehuoneistoja tähän käyttöön, ja se varmaan tulisi aika kalliiksi. Lisäksi voi olla että taloyhtiöt eivät noin vaan suostu siihen.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Lämmittettyjä bussipysäkkejä?

Kyse ei käsittääkseni ollut tarpeesta lämmittää bussipysäkkejä, vaan halusta luoda viihtyisä tila, bussiterminaali jossa voi toki lämpimässä odotella bussia ja samalla voi käydä ostoksilla, kahvilla...

Kaukoliikenteen matkustajille terminaalista on erityisen paljon hyötyä, sillä vuoroja menee suhteellisen harvoin (1-2 krt tunti, poikkeuksia toki on) ja odottaminen viihtyisässä tilassa on huomattavasti mukavampaa.

Lämmitetty pysäkki olisi myös ahdas, altis ilkivallalle, enkä ymmärrä sitä, miten sen perusteella tehtävä järjestely edesauttaisi liikkumista. Se tarkoittaisi sitä, että Espoon liikenne olisi hajautettu kantakaupunkiin eikä se silti takaisi, että jokainen pääsee työpaikan ovelta kotiovelle. Isossa terminaalissa viihtyisyys on aivan omaa luokkaansa ja Kampin keskus on myös elävöittänyt aluetta paljon. En vaan jotenkin näe siinä entisessä ratkaisussa, jossa on iso parkkipaikka keskellä kaupunkia mitään hyvää.

Ja mielelläni pääsen toki bussiin heti, mutta miten se helpottuisi jos Kamppia ei olisi?Bussin odotusaika liittyy vuoroväliin, ei siihen missä pysäkki on. Toki joillekin tulee siirtymistä Kamppiin, joillekin se on aivan vieressä. Kaasubussit ovat kieltämättä ongelma, mutta eiköhän siihenkin keinot keksitä.

Se mitä eri tahot esittivät aikanaan Kampin vaihtoehdoksi, oli kaikkea muuta kuin uskottavaa. Esim. linja-autojen siirtäminen Töölönlahdelle yms. Nykyratkaisu toimii hyvin, on matkustajalle mukava ja mahdollistaa terminaalin käytön metron jälkeenkin pienillä muutoksilla.
 
R.Silfverberg sanoi:
Muuten ihan hyvä idea nuo lämmitetyt pysäkit, mutta mulla on vähän sellainen pelko että ne eivät sovi suomalaiseen kulttuuriin.
Klikkaa laajentaaksesi...

No, eiväthän ne sopisikaan. Anteron kirjoituksen pointti taisi kuitenkin olla siinä, että maanalaiset pysäkit Kampin kellarissa ovat aika suolaisen hintaisia.
 
R.Silfverberg sanoi:
Metroasemilla ja Kampin terminaalissa vartiointi ehkäisee ilkivaltaa, mutta nämä bussipysäkit olisivat todennäköisesti niin hajallaan ympäri kaupunkia, että vartiointi olisi vaikea järjestää kustannustehokkaasti. Mutta varmaan kannattaisi jossain kokeilla sellaista, niin nähtäisiin miten se toimisi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kampin esimerkki osoittaa, että lämmitettykin joukkoliikenteen odotustila voi olla siisti ja viihtyisä. Se edellyttää sen, että tässä tilassa on muutakin toimintaa, kuin vain joukkoliikenteen odottelua. Lähiöasemat ovat epäviihtyisiä ja turvattomia, koska niillä aikoinaan olleet kioskit on lakkautettu ja niistä on tullut elottomia ja kolkkoja paikkoja.

Alla on kommenttejani muutamista asemista, joku voi sitten miettiä, onko näillä viihtyisillä ja epäviihtyisillä jotain yhteistä:

  • Kamppi: Siisti, turvallisen oloinen, vilkas ihmisliikenne, paljon kaupallista toimintaa, paikat pidetään puhtaina, avara. Täällä on turvallista ympäri vuorokauden. Välillä viikonloppuiltaisin nuorten riehuminen Narinkkatorilla käy niin kovaksi, että vaaditaan puolen kymmentäkin poliisiautoa. Kerran olen nähnyt poliisien juoksevan kahta varaspoikaa kiinni Espoon bussiterminaalissa. Yleensä ottaen aika rauhallista silti.
  • Rautatientori: Asemahalli alakertaa viihtyisämpi, asematunnelissa jotenkin vähän koleampaa ja kolkompaa, epäviihtyisyys lisääntyy metrotasolle tultaessa. Asematunneli on aika rauhallinen myöhäisillan aikaankin aina kello 23:n saakka, jolloin se suljetaan. En ole havainnut 2000-luvulla suurempia järjestyshäiriöitä, tai niihin on puututtu ainakin heti.
  • Pasila: Sisältä käsin ihan mukava, vaikka ulkopuolinen Pasila luotaantyöntävä. Liikkeiden sulkeuduttua turvattomuuden tunne lisääntyy.
  • Myyrmäki: Lämmitetyn aseman sisäpuolella ei mitään toimintaa, porukkaa hengailee ja tappelee, paljon kuolleita kulmia, töhryjä
  • Malmi: Kävelysillan kummatkin päät Malmintorin sekä Novan kauppakeskuksissa kelvollisia, mutta itse silta kolea ja epäviihtyisä. Etenkin Malmintori miellyttää, se ei ole yhtä hajuton ja mauton kaupallinen paikka kuin Nova.
  • Tikkurila: Asemarakennuksessa ei pääse syntymään häiriöitä odotustilassa, koska kaikki tila on VR:n lipunmyyjien näköpiirissä ja myyjiä on useampi.
  • Kerava, Järvenpää, Hyvinkää: Viihtyisiä puisia pikkuasemia. Puinen sisustus tuo pehmeyttä ilmapiiriin. Lipunmyyntihenkilökunta pitää huolen siitä, että asemilla on rauhallista. Asemat eivät ole auki kovin myöhään illalla.
Viihtyisiä asemia yhdistää monin paikoin avaruus ja sisustusmateriaalina käytetty lasi, joka antaa näkyvyyttä. Paikat pidetään puhtaina, eikä töhryjä anneta kerääntyä. Vartiointi pelaa tehokkaasti ja häiriköt häädetään pois. Viihtyisillä asemilla ilman lämpötilakin on sellainen, ettei tule kylmä fyysisesti, joka aiheuttaa henkistäkin turvattomuutta. Kaupallinen toiminta viestittää, ettei paikka ole hylätty, joten jengitkään eivät samalla tavalla valtaa tilaa itselleen.

Epäviihtyisillä asemilla on nuhjuisia nurkkia rappusten alla, himmeä valaistus, kylmä ilman lämpötila, töhryjä, läpinäkymättömiä kaakeli- ja betoniseiniä, haisevia lätäköitä, hissiin sammuneita ihmisiä (viimeksi Leppävaaran Kehä I:n pysäkin hississä yöpyi yksi) ja paljon ovia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ehkä Kampin tapauksessa parhaiten viihtyisyyttä ja turvallisuuden tuntua lisää se, ettei ostoskeskusta ja Espoon bussien terminaalia ole eroteltu, kuten on tehty pääosassa muita asemia (myös Kampissa ostokeskuksesta selkeämmion erotellut kaukobussien odotustila - metroasemasta puhumattakaan - ovat vähemmän viihtyisiä ja turvattomamman tuntuisia). Itäkeskuksen ja Kampin tyyliset puolijulkista tilaa edustavat ostoskeskukset ovat selkeästi turvallisemman tuntuisia kun "standardit" metroasemat, bussiterminaalit etc.

Kampin onnistumisen syynä on minusta pidettävä nimenomaan puolijulkisen kauppakeskuksen ja julkisen bussiteminaalin yhdistämisessä samaksi tilaksi. Toki myös sisustusmateriaalit ja muut arkkitehtoniset tekijät vaikuttavat tilojen viihtyisyyteen, mutta pitäisin silti tilojen yhdistämistä suurimpana syynä Kampin onnistumiseen.
 
Kaid sanoi:
Kampin onnistumisen syynä on minusta pidettävä nimenomaan puolijulkisen kauppakeskuksen ja julkisen bussiteminaalin yhdistämisessä samaksi tilaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä olet aivan oikeassa. Mikä viittaa siihen, ettei ratkaisevaa viihtyisyydelle ole että on ylipäätään sisätila ja lämmitys. Tässä käydyssä keskustelussakin tämä taisi tulla esille, koska sisällä lämpimässä olo ei olekaan hyvä asia millä hyvänsä pysäkillä, vaan nimenomaan Kampissa.

Ongelma on vain siinä, että joukkoliikenteen kaikista pysäkeistä ei voi tehdä Kamppeja. Korttelikaupungissa, jossa päivittäistavarakauppa on perinteiseen tapaan hajautettu korttelitasolle, kaikki pysäkit voisivat olla yhdistettynä joihinkin muihin palveluihin. Mutta nykyään vallitsevassa automarket-lähiökulttuurissa ei näin voi olla, kun asuminen ja muut kaupunkitoiminnot on tarkoiutuksella eriytetty.

Mutta ei se estä parantamasta joukkoliikenteen palvelutasoa suunnittelemalla sellainen pysäkin sääsuoja, joka soveltuu mille hyvänsä pysäkille ja on ilmastoitu. Pysäkkisuunnittelu vaan ei ole ollut ”trendikästä”, ja se on jäänyt käytännössä ulkomainontaa hoitavien tahojen kontolle. Niille kun on tarpeen keksiä telineitä mainoksille, niin ne keksivät sitten sellaisia mainostelineitä, jotka voisivat toimia jotenkin pysäkkien sääsuojina.

En usko, että ilmastoidun pysäkkirakennuksen suunnittelu olisi suuri ongelma, jota ei voi ratkaista turvalliseksi koetulla tavalla. Lasiseinäiseen rakennukseen ei voi piiloutua tekemään rikoksia ja videovalvonta takaa kiinnijäännin, vaikka eläviä silminnäkijöitä ei paikalla olekaan. Metro- ja juna-asemien pelkoa herättävät elementit on helppo välttää pienikokoisessa maantasoiessa pysäkkirakennuksessa.

Antero
 
Johtopäätöksenä voisi todeta, että kun rempataan tai rakennetaan asemia, tehdään se niin, että asemalla vuokralla olevan yrittäjän tulee olla samassa huoneessa kuin odotustilat. Esimerkiksi metron ja kaupunkiratojen pinta-asemilla kassatiskiltä näkee suoraan laiturille, ja tunneliasemilla kioski tms. on joko/sekä laiturilla raiteiden välissä tai/että lippuhallissa niin, että henkilökunta näkee kaikkialle. Jos kaikkialle ei ole mahdollista nähdä, asema tarvitsee oman vartijan tai virkavaltaa.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös