Yhteys Kumpulan kampukselle

On sääli, mikäli ei lainkaan hyödynnetä valmista satamarataa, jolle on tunnelikin tehty Itä-Pasilan ali.

Tunnelin matkustajaliikennekäyttö taitaisi nykyvaatimuksilla vaatia poistumisteitä matkan varrelle, ynnä muuta kallista infraa. Nythän siellä ei ole kuin kiskot.
 
Kerran tunnelin läpi eestaas matkustaneena sain siitä sellaisen kuvan, ettei siellä mitään erityistä pelastusinfraa edes tarvita. Niin väljästä tunnelista tuntui olevan kyse.
 
En lukenut esityslistatekstiä, mutta onko niin, että puomiohjaus on ainoastaan sitä varten, etteivät bussit vahingossakaan ajaudu osuudelle yhtä aikaa, eli vain puolipuomit? Ts. että sitä ei ole tarkoitettu henkilöautojen kulun estämiseen?
Esityslista ei pureudu tällaisiin yksityiskohtiin. Mutta busseille riittää liikennevalo, puomin tarkoitus on estää autot sillä, että tavalla tai toisella puomi tunnistaa vain bussin.

Itse kannattaisin niitä hydraulisia tolppia, koska ne eivät mene rikki vaan auto menee rikki, joten estevaikutus on todellinen. Mutta kumpikin ratkaisu on lumetta siksi, että autolla voi koukata kätevästi kevarin puolelta. Minä näen ikkunastani kadulla olevan hidastetöyssyn, ja sitäkin kierretään jalkakäytävän kautta. Ei autoilijaa mikään pidätä. Myös osa bussikuskeista tekee niin.

Antero
 
Jos tarkoitus on kuitenkin jättää ratapenkka joutomaaksi, eikä sen päälle rakenneta mitään, niin silloinhan reittiä on mahdollista hyödyntää joskus tulevaisuudessakin.

Mulle on jänyt vähän hämärän peittoon, miksi sitä ratapenkkaakaan ei ole voitu hyödyntää tässä Kumpulan yhtedessä, vaikka ensiksi vain bussilla ajettavana, myöhemmin raitiotienä? Meneekö se liian kaukana itse kohteesta vai onko se liian matalalla?

t. Rainer
 
Itse kannattaisin niitä hydraulisia tolppia, koska ne eivät mene rikki vaan auto menee rikki, joten estevaikutus on todellinen. Mutta kumpikin ratkaisu on lumetta siksi, että autolla voi koukata kätevästi kevarin puolelta.

Myös kevyen liikenteen väylä voidaan varustaa pollarein. Polkupyörä menee kevyesti sellaisesta reiästä, josta auto ei ikinä mahdu. Jos jokin autoilija päättää sitten kokeilla katumaasturinsa nimen jälkimmäistä osaa puiston puolella, sille ei kieltämättä voi mitään, mutta sellaisesta härskiydestä sentään jäisi edes jäljet maastoon.

Lumeratkaisukin palvelee kyllä siten, että suurin osa autoilijoista ymmärtää vähän vähemmällä. Ja hidastetöyssyä ehkä kierretään, koska autoilijan on pakko mennä töyssystä, joten päättää päästä vähän helpommalla. Mutta jos autoilija tietää, että jokin vaihtoehtoinen reitti on mekaanisesti suljettu, hän ei yleensä lähde edes kokeilemaan, vaan valitsee helpomman ja vähän pidemmän reitin. Ts. autoilijan ei ole pakko tulla esteelle, jota kiertää. Etuna on myös se, että yhteyttä ei ole nyt olemassa ollenkaan, ja rakentamisvaiheessa esteistä kerrottaneen hyvin. Vanhan reitin sulkeminen saattaisi aiheuttaa enemmän lieveilmiöitä, kuten UKKK:lla on tapahtunut.
 
Itse kannattaisin niitä hydraulisia tolppia, koska ne eivät mene rikki vaan auto menee rikki, joten estevaikutus on todellinen.

Kameravalvonta. Kyseiselle väylälle eksyvä toyotakuski saa postissa sakkokupongin ja kaupantekijäksi vielä hienon valokuvan rakkaasta peltilehmästään.
 
Kameravalvonta. Kyseiselle väylälle eksyvä toyotakuski saa postissa sakkokupongin ja kaupantekijäksi vielä hienon valokuvan rakkaasta peltilehmästään.

Yksinkertaista ja edullista. Mahdollistaakohan laki tuon? Kaipa, jos bussikaistojakin saa kameralla valvoa. Miksei kameroita asenneta Haagaan ja Viikkiin jo saman tien???
 
HS kertoo uutisessaan Maantieteenlaitoksen matkustajatutkimuksesta. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli...ötyisi+bussikadun+aikasäästöstä/1135244868789

Voitaneen olettaa että yliopistollinen tutkimus on puolueettomasti laadittu ja laadullisesti luotettava. HS:n mukaan tutkimuksessa selvitettiin Kumpulan kampuksen työntekijöiden ja opiskelijoiden joukkoliikenneyhteyksiä kodin ja työpaikan välillä. Tutkijat laskivat YTV:n reittioppaan avulla muun muassa kaikkien 6200:n kampuslaisen työmatka-ajan arkiaamuna, jos he käyttäisivät joukkoliikennettä. Reittioppaan mukaan 11 prosenttia käyttäisi tiedelinjaa. Vajaa puolet käyttäjistä vaihtaisi junasta linja-autoon Pasilassa.

Se tarkoittaa sitä, että aamuhuipputunnin aikana, jos oletetaan että aamuruuhka kestää 2 tuntia, 6200 matkustajasta 11% käyttää tiedelinjaa ja näistä puolet vain välillä Pasila-Kumpula. Se antaa siis 170 sellaista matkustajaa aamuhuipputunnin aikana, jotka nousevat kyytiin Pasilassa ja kulkevat Kumpulaan. Tämä porukka ei ikinä mahdu Jouko-pakettiautoon. Jos pakussa on 12 paikkaa (siinä ei voi seistä) ja 10 min vuoroväli, niin max kapasiteetti on 72 hlö / h ja 5 min vuorovälilläkin 144 hlö / h. Eli asukasyhdistysten idea kampuksen pikkubussista ei siten ole toteuttamiskelpoinen. Jos taas kalustokokoa kasvatetaan, niin sitten tarvitaan niitä katulämmityksiä sun muita, ja asukasyhdistyksen ideahan oli se, että pikkubussi ei tarvitsisi mitään investointeja.

Kampusratikkaahan nuo matkamäärät eivät vielä perustele, mutta toisaalta ratikka kuljettaisi Kumpulan lisäksi Arcadan ja TaiKin opiskelijat perille (toisin kuin pakettiauto) ja todennäköisesti se myös keräisi osan niistä matkustajista, jotka nyt kiertävät keskustan kautta. HS kertoo nimittäin, että "todellisuudessa moni junalla saapuva kiertää keskustan kautta ja saapuu Lahdenväylän suunnan busseilla Kumpulaan."
 
Yksinkertaista ja edullista. Mahdollistaakohan laki tuon? Kaipa, jos bussikaistojakin saa kameralla valvoa. Miksei kameroita asenneta Haagaan ja Viikkiin jo saman tien???

Vastaanpa itse itselleni, kun muistin tämänkin. Kameravalvonta ei toimine siksi, että kamera ei kykene automaattisesti erottamaan, kenellä on lupa ajaa ja kenellä ei. Kamera kykenee kyllä erottamaan ylinopeutta ajavat tai punaisia päin ajavat, mutta bussikatuun oikeutettuja se ei kykene erottamaan. Tuo vaatisi kai jonkinlaisen tunnisteen kaikilta busseilta, takseilta, huoltoautoilta yms.

Voidaan tietysti ajatella, että kuvatkoon kamera kaikki ajoneuvot, raakataan kuvista sitten pois luvalliset ja lähetetään muille sakko. Mutta siihen tuskin henkilöresurssit riittävät.
 
Vastaanpa itse itselleni, kun muistin tämänkin. Kameravalvonta ei toimine siksi, että kamera ei kykene automaattisesti erottamaan, kenellä on lupa ajaa ja kenellä ei. Kamera kykenee kyllä erottamaan ylinopeutta ajavat tai punaisia päin ajavat, mutta bussikatuun oikeutettuja se ei kykene erottamaan. Tuo vaatisi kai jonkinlaisen tunnisteen kaikilta busseilta, takseilta, huoltoautoilta yms.

Voidaan tietysti ajatella, että kuvatkoon kamera kaikki ajoneuvot, raakataan kuvista sitten pois luvalliset ja lähetetään muille sakko. Mutta siihen tuskin henkilöresurssit riittävät.

Kyllä tietokoneet osaavat nykyään tunnistaa valokuvasta rekisterikilven.
 
Hienot kartat olivat tehneet. Miksei meillä ole joukkoliikennehankkeista tuollaisia karttoja tyyliin ennen ja jälkeen vertailun vuoksi?
 
Tämä vasta mielenkiintoiseksi muuttuu!

Kslk päätöstiedote 2.4.2009 sanoi:
Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelma

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä esityksen äänin 7-1. Samalla lautakunta kehotti selvittämään Kumpulan kampuksen liikenneyhteyksien järjestämistä ja poikittaisliikenteen tehostamista. Selvityksessä tulee tarkastella ainakin seuraavia toimia:

- Raitiovaunuyhteyttä Munkkiniemestä Arabianrantaa ja/tai Kalasatamaan, myöhemmin ehkä Otaniemestä Viikkiin.

- Joukkoliikennettä palvelevaa yhteyttä (raitiovaunu ja/tai bussi) käyttäen pitkin Vallilanlaakson käytöstä poistettua ratapohjaa

- Erillistä Pasila-Kumpula bussiyhteyttä käyttäen olemassa olevaa katuverkkoa

- Koneellista tasovaihtoa Kustaa Vaasan tieltä Kumpulanmäelle erillisenä hankkeena tai alueella
toteutettavaan rakentamiseen liittyen

Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa yksimielisesti kaupunkisuunnitteluvirastoa aloittamaan kevyen liikenteen väylien parantamisen suunnittelun Kumpulanmäelle välittömästi.

Tämä kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Ilmeisesti Kslk:n jäsenet (yhtä kokoomuslaista lukuunottamatta) ovat ymmärtäneet, että bussikadusta saatava hyöty ei juuri paranna tiedebussiyhteyttä kokonaisuudessaan, niin kuin täälläkin on monta kertaa todettu. Ei siis kannata uhrata puistoa, kun lopputuloksena 506 ei käytännössä ole sen jälkeenkään juuri nykyistä parempi.

Kslk käytännössä määräsi nyt selvittämään kampusratikan, toivon mukaan HKL suhtautuu tuohon KSV:n kanssa tehtävään yhteisselvitykseen vakavasti. Ja lopputuloksena ei sitten saa olla, että juu, voisi tehdä joskus vuonna 2040.

Ehkä kaikkein paras asia tässä on kuitenkin se, että nyt määrättiin selvittämään niiden kevyen liikenteen väylien parantamista. Siinä mielessä HKL:n johtokunta olisi voinut kiltisti odottaa omaa 55K-päätöstään, koska jos kevareista tehdään laadukkaat (ja ne hissitkin saadaan), niin tuo 55K jää sitten koko lailla turhaksi. Tosin ainahan sen saa muutettua takaisin Kustaa Vaasan tietä kulkevaksi myöhemminkin.

Toivottavasti apulaiskaupunginjohtaja Penttilä on sentään sen verran korrekti, ettei alista tätäkin päätöstä Kh:lle.
 
Hienot kartat olivat tehneet. Miksei meillä ole joukkoliikennehankkeista tuollaisia karttoja tyyliin ennen ja jälkeen vertailun vuoksi?

Länsimetrosta tuollainen tehtiin YVA-vaiheessa, tosin siitä monet olivat sitä mieltä, että kartta vääristeli matka-aikoja metron hyväksi eikä ottanut huomioon mm. automaatin aiheuttamaa liikenteen hidastumista eikä kävelymatkoja liityntäasemilla. Huonosti tehdyn kartan arvo on tietysti jopa negatiivinen, koska silloin päätöksenteko voi perustua vääriin argumentteihin.

Mä olen samaa mieltä, että valmistelun soisi monta kertaa olla huomattavasti nykyistä huolellisempaa. Loppujen lopuksi virkamiehistökin pääsisi helpommalla silloin. Esimerkkinä vaikka eilinen linjojen 50 ja 59 yhdistäminen. Kun jo esityslista on laadittu selkeästi ja niin, että se valmiiksi sisältää vastaukset niihin kysymyksiin, joita johtokuntalaisten voi arvella esittävän, niin homma menee läpihuutojuttuna yhdessä kokouksessa ja päätös syntyy tehokkaasti.

Esimerkki huonosta valmistelusta on vaikkapa Kampin linjastopäätös, jota vatvottiin kaksi vuotta ja jossa silloinen lautakunta joutui aika kovalla kädellä ottamaan kantaa ja ohjeistamaan ja vaatimaan erilaisia selvityksiä (joista osa kaikesta huolimatta tehtiin vasemmalla kädellä ja suoraan peräti valheellisina), ennen kuin siitä saatiin syntymään päätös.
 
Siinä mielessä HKL:n johtokunta olisi voinut kiltisti odottaa omaa 55K-päätöstään, koska jos kevareista tehdään laadukkaat (ja ne hissitkin saadaan), niin tuo 55K jää sitten koko lailla turhaksi. Tosin ainahan sen saa muutettua takaisin Kustaa Vaasan tietä kulkevaksi myöhemminkin.
Mutta katulämmitykseen menevät rahat hukkaan, kun ne olisi voitu käyttää KAIKKIEN kampukselle matkaavien hyödyksi jalankulkuyhteyden ja tasonvaihdon tekemiseen.

Minusta nyt olisi paikallaan palauttaa asiaa takaisin sen verran, ettei katulämmityksiä tehdä 15 min. välein väärästä suunnasta kulkevan bussin tarpeisiin. Tasonvaihtoa ja jalankulkuyhteyksiä käyttävät kaikista suunnista joukkoliikenteellä tulijat.

Antero
 
Takaisin
Ylös