Viestiketju: Yhteys Kumpulan kampukselle

Äkkiseltään ajateltuna asettuisin tukemaan sinistä linjausta raitiolinjana kuitenkin siten, että linja alkuvaiheessa kulkisi Kustaa Vaasan tietä eikä Arabianrantaan.

A
Tätä tukee asukkaiden mielipide (bussikatua ei haluta takapihalle, mutta nurmiratana toteutettu rv on ihan eri asia, jos se osataan markkinoida asukkaille oikein). Siksi siis nimen omaan rv eikä bussi.

B
Tätä tulee myös se, että Pasilan-Arabianrannan ideasuunnitelman mukaan raitiolinjalle on riittävä pohja mitä matkustajamääriin tulee. Luonnollista toki on, että nysäksi jäävää linjaa on jatkettava Pasilasta joko Meilahteen ja Munkkiniemeen (ehkä tulevaisuudessa Tapiolaankin, vaikka siitä on turha puhua tässä vaiheessa) tai sitten Nordenskiöldinkadulta etelään.

C
Kustaa Vaasan tien valitsisin vaihtoehdoksi sen vuoksi, että kadulla ei nyt ole linjaliikennettä, mutta kun sitä sinne saadaan, niin todennäköisesti joukkoliikenteen kokonaiskäyttäjämäärä nousee. Pysäkki Kustaa Vaasan tiellä on myös lähempänä laitoksia, ei metreissä niinkään mutta henkisesti kun ei tarvitse ylittää sekä Hämeentietä että koko Kustaa Vaasan tietä vaan ainoastaan puolet jälkimmäisestä. Kampus siis saattanee hyväksyä tämän paremmin.

---

Entäs sitten nykyisen tiedelinjan bussi? Vaihto raitiovaunuun voitaneen järjestää mahdollisimman kivuttomaksi niille (harvoille?), jotka kulkevat tällä poikittaislinjalla koko matkan Espoon puolelta Kumpulaan asti. Onkohan heitä suurikin määrä? Olettaisin, että määrä ei ole niin suuri etteikö vaihtoa voitaisi hyväksyä.

---

Mitä tulee pidemmän tähtäyksen suunnitelmiin niin Kalasataman osalta mielestäni järkevin linjaus on seiskan vieminen Hakaniemenrannasta Merihaan kautta Kalasatamaan ja edelleen tätä uutta rataa pitkin Pasilaan. Seiskan suuri kierto Kalasataman kautta ei haittaa, sillä tulevaisuudessa ysi korvaa sen tehokkaasti. Ajatukseni sinisen radan toteuttamisesta ei myöskään estä taikka rajoita Kalasataman myöhempiä ratkaisuja.

Ei ole mitenkään yllättävää, että esim. Otaniemestä Kumpulaan nopein joukkoliikenneyhteys kulkee Helsingin keskustan kautta. Sama tilanne on todella monella poikittaisyhteydellä, joilla kulkisi suora poikittaislinja. Helsingin keskustan kautta kiertäminen ei edes ole maantieteellisesti suuri mutka esim. Etelä-Espoosta Keskuspuistoa idemmäksi mennessä. Poikittaislinjoista monet juuttuvat ruuhkiin ja ne kulkevat muutenkin hitaita osuuksia, kun taas säteittäisten joukkoliikenneyhteyksien nopeuteen on panostettu.

Tiedelinjan uskottavuuden kohdalla reitin nopeuttaminen olisi tärkeää. Uusi linja on perustettu joukkoliikenteen mittakaavassa ison markkinoinnin siivittämänä, mutta itse linja on osoittautunut hitaaksi. Linjan kierrosaikaa on jouduttu kasvattamaan kesken aikataulukauden ja matkustajat kärsivät pitkällä linjalla huonosti ennustettavista matka-ajoista.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistassa olevan kartan vihreän reitin hylkäsivät poliitikot, vaikka virkamiehet esittivät sitä. Reitti on jo valmiiksi kaavoissa, joten se voitaisiin rakentaa nopeasti. Kuitenkin poliitikoille näyttää olevan tärkeää Kumpulan nimbyjen miellyttäminen kuin joukkoliikenne.

Uuden reitin tekeminen edellyttää joka tapauksessa kaavamuutosta eli kestää vuosia, ennen kuin sitä päästään rakentamaan. Koska sen suhteen on tässä vaiheessa ajankohtaista vain päättää, mitä lähdetään kaavoittamaan, riittänee että edetään esim. vaihtoehdon 1B pohjalta, joka sisältää riittävät yhteydet Kumpulanlaakson joukkoliikennekaduksi. Kaavaan katu voidaan merkitä joukkoliikennekaduksi ja sitten kun aikanaan ollaan siinä vaiheessa, että katu voidaan rakentaa, voidaan katsoa onko ajankohtaista rakentaa katu busseille, ratikoille vai molemmille.

Tässähän on yhdistetty monia eri tavoitteita, joista syntyy lisäongelmia.

Yhtäältä tavoite on oikaista Tiedelinjaa bussina. Tältä osin bussilla olisi syytä päästä joko punaista tai vihreää reittiä.

Toisaalta ollaan luomassa ratikkareittiä. Tältä osin luonnollisesti vain erilaiset sinisen reitin variaatiot ovat mahdollisia. Ratikkana kampusta voidaan palvella hyvin tältäkin etäisyydeltä.

Kolmantena tavoitteena on halu johtaa bussilinjoja Lahdenväylältä Mäkelänkadulle. Tämän tavoitteen täyttämiseksi sininen väylä pitäisi toteuttaa myös kumipyöräisille ajoneuvoille.

Minusta olisi ollut järkevää toteuttaa vihreä reitti nopeasti ja katsoa sitten seuraavaa ratkaisua, mutta se on nyt ilmeisesti hylätty.

Tältä pohjalta jäljelle jää vain sininen ja mahdollisesti punainen reitti. Näiden osalta olisi hyvä olla maisema- ja kustannusarvio pelkästä ratikkaradasta. Olisiko se asukkaille hyväksyttävämpi ja edullisempi vaihtoehto? Tässä olisi sijaa vuorovaikutukselle asukkaiden kanssa. Jos kustannukset ja hyväksyttävyys puoltavat pelkkää ratikkareittiä, se olisi hyvä valinta. Tällöin pitäisi vielä miettiä mitä tiedelinjalle tehdään.

Jos taas kustannukset ovat joka tapauksessa suuret ja hyväksyttävyydessä ei ole merkittävää eroa, kannattaa rakentaa yhdistelmäreitti, jolla saadaan lisättyä bussienkin poikittaista liikkumista.

Eli nyt pitäisi selvitellä vertailukustannukset pelkälle ratikkareitille ja asukkaiden mielipiteet vaihtoehdoista. Nämä voidaan tehdä osana asemakaavan muutosprosessia, jolloin aikaa ei kulu tuplasti, mutta vuorovaikutus lisääntyy. Samalla ehditään varmaankin saada tuloksia raitioliikenteen vuoden 2015 tavoitetilaselvityksestä, joilla voi olla vaikutusta asiaan. Kaikki nämä evästykseksi (tai ponsiksi) asemakaavan valmisteluun, joka aloitetaan heti.

Hyvä kun asiaa ollaan lopulta saamassa edes vähän eteenpäin. Eihän se ole kuin noin viisi vuotta myöhässä...

Kemian laitos tuli mäelle -95, Fysikaalisten tieteiden laitos -01, Matematiikan ja Tietojenkäsittelytieteen laitokset -04 ja Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos -05. Hanke on siis sikäli myöhässä, että jos HKL:n ja KSV:n yhteistyö olisi niin hyvää kun on mainostettu, niin viimeistään -01 olisivat Väinö Auerin katu ja Pietari Kalmin katu olleet siinä kunnossa, että linjat h52, h55 ja 503 olisi voitu ajaa mäen kautta ja -04 olisi ollut oikaisu valmis

Viime aikoihin asti kannatin vain vihreää linjaa, mutta nyt asiaa tarkemmin mietittyäni kannatan ensisijaisesti yhdistelmävaihtoehtoa 1B + 2, joka maksaa toki eniten mutta myös antaisi eniten, eli mahdollistaisi sekä Kalasatama-Pasila, että (Viikki)-Arabia-Pasila raitiolinjat, että Tiedelinjan nopeuttamisen kuitenkin niin että se käy "mäelläkin" ja myös Hämeentien-Lahdentien suunnan bussien johtamisen Pasilaan.

Vihreä linja olisi kyllä siitä hyvä, että se olisi edullinen ja kaavavaraus on jo olemassa, mutta mutta... Asukkaiden valituskierros saattaa viivyttää sitä vuodella-parilla ja tässä ajassa muiden vaihtoehtojen kanssa saatettaisiin olla jo toteutusvaiheessa.

Suunnittelussa on huomioitava muutama lisäseikka:

1. Mäellä olevasta bussipysäkistä hieman alas ja vasemmalle on Kumpulan kiihdytinlaboratorio, joka asettaa huomattavat reunaehdot louhintatöille.
2. Kumpulassa ei olisi mitään ongelmia, jos se Kampus ei olisi sellaisen 10 m mäen päällä. Tätä HKL:n suunnittelutyksikkö ei tunnu ottavan huomioon laskiessaan kävelyetäisyyksiä.
3. Vihreä linja olisi ruuhkattomin. Oranssista linjasta ei tule kuin sanomista. Siniselläkin on suuri riski juuttua Hämeentien ja Kustaa Vaasan tien risteyksen ruuhkaan.

Yhteinen väylä junan ja Tiedelinjan kanssa ei liene mikään ongelma, busseja menee ruuhka-aikoinakin maksimissaan 20 min välein suuntaansa ja päivytysveturi käy Sompasaaressa ilmeisesti kahdesti päivässä, aamulla ja illalla. Liikennevalolaitteisto ei paljoa maksane ja päivystäjä voinee päästää bussin ohi? Eli mitään kalliita turvalaitejärjestelyjä ei vaadittaisi?

Yksi hyvä asia on se, että KSL:n esityskirjassa todetaan katulämmityksen rakentamisen olevan perusteltua Väinö Auerin kadulle ja Pietari Kalmin kadulle

Oma ehdotukseni on:

Rakennetaan ihan ensimmäisenä Väinö Auerin ja Pietari Kalmin kaduille katulämmitykset
Selvitetään asukkaiden kanssa, olisiko vaihtoehto 1B + 2 ns. vähiten huono ja hyväksyttävissä. Jos on niin hyvä.
Jos satamaradan yhteyteen pystyisi rakentamaan tilapäisen, bussilla ajettavan, tien siten että sitä voidaan käyttää radan purkamiseen asti, niin sitten toteutetaan se.

-----------------------------------------------------------------
Janne ja viides vuosi kemiaa Kumpulassa menossa
-----------------------------------------------------------------

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

jos HKL:n ja KSV:n yhteistyö olisi niin hyvää kun on mainostettu

Ei HKL:n ja KSV:n yhteistyö ole hyvää. Missä sitä on mainostettu? Ko. instanssien virkamiehet ainakin tunnustavat melko rehellisesti erilaiset intressinsä.

Vähän aiheesta ohi, mutta tärkeä asia sinänsä tämäkin.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Ei HKL:n ja KSV:n yhteistyö ole hyvää. Missä sitä on mainostettu? Ko. instanssien virkamiehet ainakin tunnustavat melko rehellisesti erilaiset intressinsä.

Sitä on mainostettu HKL:n lausunnoissa, joissa vastustetaan HKL:n yhdistämistä YTV:n kanssa. Silloin aina juhlallisesti vakuutetaan, että HKL:n ansiosta Helsingissä on väistämättä parempi yhteistyö HKL:n ja KSV:n välillä kuin seudullisen suunnitteluorganisaation ja KSV:n välillä voisi olla.

Tietysti kyseisiin lausuntoihin on keksitty vaikka mitä oman aseman perustelemiseksi, joten ei niitä varsinaisesti totuutena kannata lukea.

Vai väitetään siellä sellaista. No, totuudestahan se toki on kaukana. Jopa HKL:n henkilöstölehden uusimmassa numerossa tämä myönnetään.

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Oma ehdotukseni on:

Rakennetaan ihan ensimmäisenä Väinö Auerin ja Pietari Kalmin kaduille katulämmitykset
Selvitetään asukkaiden kanssa, olisiko vaihtoehto 1B + 2 ns. vähiten huono ja hyväksyttävissä. Jos on niin hyvä.
Jos satamaradan yhteyteen pystyisi rakentamaan tilapäisen, bussilla ajettavan, tien siten että sitä voidaan käyttää radan purkamiseen asti, niin sitten toteutetaan se.

Itse itselleni vastaten: Ensimmäiseen kohtaan täydennyksennä: Varustetaan linja 506 HELMI:llä. Uusia, vielä HELMIttömiä, risteyksiä on laskujeni mukaan kahdeksan + Ratapihantien ja Koskelantien risteyksen poistuvat valot ja kahdet suojatievalot.

Noiden katulämmitysten avulla saadaan "mäen" kautta kulkemaan myös linjat h52 ja h55, jotka täydentäisivät palvelun loistavaksi.

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Noiden katulämmitysten avulla saadaan "mäen" kautta kulkemaan myös linjat h52 ja h55, jotka täydentäisivät palvelun loistavaksi.

Eilisen KS-lautakunnan kokouksen päätös on esityslistan mukainen. Jatkosuunnittelun pohjana ovat vaihtoehdot 1 ja 2.

Mielestäni päätös on varsin ympäripyöreä ja asiallisesti ottaen merkittävä vain sen osalta, että Isoniitykadulle johtavaa Pietari Kalmin katua ei tehdä. KSLTK ei päätä bussilinjojen reiteistä, eikä lautakunnan asia taida olla katulämmitystenkään teko, vaan se kuulunee Rakennusvirastolle.

Itse olisin toivonut, että olisi kaavoitettu nykyisten polkujen sijaan heti kevyen liikenteen väylät, jotka siis pidettäisiin hoidettuina.

Kampukselle kulkevien kannalta päätös merkitsee, ettei välittömästi tapahdu välttämättä yhtään mitään, vaan tilanne voi jatkua nykyisenä vuoteen 2009, jolloin satamaradan paikalle on voitu rakentaa jotain.

Asiasta kiinnostuneet voivat katsoa Kumpulan kampuksen liikenneyhteyksiä kuvina osoitteessa http://www.kaupunkiliikenne.net/kumpula.html

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Itse olisin toivonut, että olisi kaavoitettu nykyisten polkujen sijaan heti kevyen liikenteen väylät, jotka siis pidettäisiin hoidettuina.

Tämä olisi ollut hyvä ratkaisu ja toivottavasti ne kevyen liikenteen väylät kaavoitetaan joka tapauksessa jossakin vaiheessa, kun kerran näyttää siltä että itse kampuksen edestä joukkoliikennettä ei saada kulkemaan. Sekä matkustajat että joukkoliikenteen talous voittavat, jos kampukselta saadaan hyvät yhteydet nykyisille tiheään kulkeville linjoille, eikä kampukselle tarvitse johtaa omaa linjaa (jonka vuoroväli ei olisi mitenkään verrattavissa Kustaa Vaastan tien ja Hämeentien palveluun).

Joka tapauksessa Kustaa Vaasan tietä ja Hämeentietä kulkeva joukkoliikenne palvelee todella hyvin keskustan ja koillisen suuntaan. Vaikka Anteron www-sivuilla moititaankin joukkoliikenneyhteyksiä tuolta hitaiksi, niin ne ovat kuitenkin nopeat siihen nähden, että joukkoliikenteellä ei ole liikennevaloetuuksia. Linjaopas sanoo Rautatientorin ja Kumpulan kampuksen pysäkin välisen matkan kestävän bussilla 10 min ja vaikka se kampuksen pääasiallisina toiminta-aikoina kestääkin kauemmin, niin liikenteen pääsuunnan ollessa ruuhkaa vastaan matka-ajat eivät ole tolkuttoman pitkiä.

Ongelmaksi jää toki vielä kampuksen (ja ylipäätään Arabia - Viikki -alueen) yhteydet Pasilaan, jotka eivät nopeudu ennen kuin Kumpulanlaakson joukkoliikennekatu toteutuu.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

... ja toivottavasti ne kevyen liikenteen väylät kaavoitetaan joka tapauksessa jossakin vaiheessa, kun kerran näyttää siltä että itse kampuksen edestä joukkoliikennettä ei saada kulkemaan.

Kävelypolkujen hoito ja bussilinjat eivät ole kaavoitusasioita, mutta näistä oli lautakunnassa keskusteltu hyvässä hengessä. Eli katulämmitys, bussien kierto kampuksen kautta ja kävely-yhteyksien parempi hoito toivottavasti järjestyvät.

Suora Pasilan yhteys ei onnistu ennen satamaradan poistoa, elleivät ajatukset puiston halki kulkevasta Pietari Kalmin kadusta muutu. Ympäristön asukkaat tuskin sitä nielevät valituksitta, ja sitten aika kuluu, ja koko kiista menee ohi radan poistuessa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kävelypolkujen hoito ja bussilinjat eivät ole kaavoitusasioita, mutta näistä oli lautakunnassa keskusteltu hyvässä hengessä. Eli katulämmitys, bussien kierto kampuksen kautta ja kävely-yhteyksien parempi hoito toivottavasti järjestyvät.

Yliopisto aikoo rakentaa Kustaa Vaasan tien ja Pietari Kalmin kadun väliin rakennuksia. Onnistuin löytämään aiheeseen liittyvän uutisenkin. Kuvasta päätellen asiallinen kevyen liikenteen reitti syntyy samalla. Onpa yhteydet pysäkeille ja Arabianrantaan mainittu toisessa uutisessa yhdeksi arkkitehtuurikilpailun arviointikriteereistä.

Oletettavasti kävelyreittejä ei ole viitsitty rakentaa väliaikaisiksi. Tämähän on aika normaalia kevyen liikenteen kanssa. Voidaan elää monta vuotta täysin ilman reittiä koska sellainen olisi "väliaikainen". Olisi hauskaa nähdä sama ratkaisu ajoneuvoyhteyden kanssa.

Ajantasa-asemakaavasta voisi ehkä nähdä lisää.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Ongelmaksi jää toki vielä kampuksen (ja ylipäätään Arabia - Viikki -alueen) yhteydet Pasilaan, jotka eivät nopeudu ennen kuin Kumpulanlaakson joukkoliikennekatu toteutuu.

Kunhan Pasilankin suuntaan lähtevät polut (Dynamicumilta Pietari Kalmin kadun linjausta) rakennettaisiin edes kevyen liikenteen väyläksi (ks. kartta). Silloin kävelymatka Kumpula-Pasila olisi nykyistä mukavampi myös talvella.

Alunperin kirjoittanut late-

Oletettavasti kävelyreittejä ei ole viitsitty rakentaa väliaikaisiksi. Tämähän on aika normaalia kevyen liikenteen kanssa. Voidaan elää monta vuotta täysin ilman reittiä koska sellainen olisi "väliaikainen". Olisi hauskaa nähdä sama ratkaisu ajoneuvoyhteyden kanssa.

Näin se on. Tällä hetkellä kävelypolut Kustaa Vaasan tien ja kampuksen välillä kulkevat läpi yhden yhtenäisen tontin, eikä asemakaavassa ole määritelty mitään tontin lävitse. Siten kaupunki "ei voi" rakentaa kävelyteitä tontin läpi. Vaikka ihmiset voivat kävellä siitä läpi.

Late on masentavan oikeassa. Kun tie tai katu pitää edes osin katkaista, on kyllä varaa ja halua ja aikaa rakentaa heti vieressä olevalle tontille tilapäinen asvaltoitu kiertotie. Se kuuluu katuhomman budjettiin, eikä kukaan pidä tällaista 10-50 tuhannen euron juttua kyseenalaisena. Mutta kun puhutaan kävelypolusta 5 tai 10 vuodeksi, se on liian tilapäistä ja yhden sorakuormankin (noin 500 e) levittäminen on liian kallis juttu.

Auto on pyhä, ihminen maallinen.

Antero