Yhteys Kumpulan kampukselle

Turun satamassa on tuollainen ihme ollut vuosikymmeniä, tosin rautatie ei silloin ollut sähköistetty. Lähimmät edelleen olemassa olevat esimerkit löytynevät Pietarista, sieltäkin tosin vähäkäyttöisiltä teollisuusradoilta.

Vilkasliikenteisten raitio- ja rautateiden välinen tasoristeys löytyi vuosikymmenien ajan myös Tukholmasta, jossa (jos oikein muistan) vuoteen 1948 asti raitiotie ja rautatie ristesivät Tegelbackenilla Tukhoman keskusrautatieaseman eteläpuolella. Tämä rautatieosuus oli ymmärtääkseni ollut myös sähköistetty jo 1920-luvulta.
 
Tässä muuten sillan rakentamista varten tehty asemakaavan muutos http://ptp.hel.fi/kaavat/5340.pdf.
Siinähän näkyy vasemmalla Hämeentien vanha linjaus (tuo kaareva). Vastaa jotenkin nykyistä ramppia Hämeentieltä Hermannin rantatielle (siis alkumatkaltaan).
Nyt vain pitää ottaa huomioon, että ei ollut nykyistä kallioon louhittua ramppia. Eli oli jyrkkä lasku/nousu Vallilan laaksoon/laaksosta.
Syksyllä 1959 aloitin koulunkäynnin Toukolan kansakoulussa. Koulu oli tuon vanhan tielinjan varrella, sanoisinko tien luoteispuolella. Taitaa vanha villa näkyä kartan yläreunassa. Nykyään kaikki on louhittu pois.
Mutta silloin kumipyöräliikenne kulki tätä mainittua tietä, mutta eivät raitiovaunut. Ne painelivat jo sitä nykyisen sillan oikealla puolella (keskustasta katsottuna) ollutta ex. Hämeentietä. Ja alamäessä vauhti oli kova.
Kustaa Vaasan tie oli kaksikaistainen ja Koskelan rata oli tien oikealla puolella (taas keskustasta katsottuna). Mutta millään en muista millainen oli KVT:n ja Hämeentien risteys.
Missä nyt on Arabian kauppakeskus ja Toukoniitty, oli molemmin puolin (jo silloin) vanhoja kaksikerroksisia puutaloja ja vanha Maanviljelijäin Maitokeskus.

Miksi tämä vuodatus? No vain muistelua ja sitä, että tuollakin seudulla on kaikki muuttunut yhden ihmiselon aikana.
Kamerat kouraan ja kuvaamaan tätä päivää. 50-vuoden kuluttua se on historiaa.
 
Se argumentti että Kalasataman ratikkalinjan liikennöinti ei kannata ennen kuin alue on rakentunut on vähän outo.
Ei varmaan ”kannatakaan” eli ei tuota tarpeeksi suurta katetta, kuten joku 50 % jonka vähittäiskauppias haluaa ottaessaan jotain myyntiin. Mutta kun pitäisi ymmärtää – kuten Jätkässä vihdoin ymmärretään – että kannattavuus on sitä, saadaanko ihmiset vuosikymmeniksi käyttämään ratikkaa vai autoa. Silloin ei ole kovin isoa merkitystä sillä, ajettiinko aluksi vähän vajaalla kuormalla ennen kuin kaikki rakenukset valmistuivat.

Mutta siinä odotellessa – ja odotellessa myös Vallilanlaakson bussikadun valituksia – kannattaa pana liikenteeseen Kampusratikka. Selostukset löytyvät SRS:n sivuilta:
Esisuunnitelma ja matkustajamääräarvio sekä yliopiston tutkimus Kumpulan kampuksen matkamääristä.

Antero
 
Mutta siinä odotellessa – ja odotellessa myös Vallilanlaakson bussikadun valituksia – kannattaa pana liikenteeseen Kampusratikka.

Olisikohan tosiaan nyt aika polkaista käyntiin tämä? Elokuussa 2012 ensin Arabiasta Pasilaan ja ehkä vuonna 2013 minimaalisin ratainvestoinnein jatko Meikkuun asti. Saisi mukavasti 58:lta säästöjä. Vaunujakin on kaupungissa pilvin pimein.
 
Nykyisin Pasila Senaatintori on aikataulun mukaan 25 Töölön kautta ja 21 minuuttia Hakaniemen kautta. Eli kiertoaika 46 minuuttia sekä 7A että 7B, eli 5+5 vuoroa 10 min vuorovälillä.

Mistäs nämä ajoajat olet repäissyt? Ruuhka-aikaan 7A:n minimiajoaika kiepillä on 51 ja 7B:llä 48. Kierrosaika ajantasauksineen on 52-55 min niin ruuhkassa kuin päivällä. 50 min kieppi on turhan kireä vertailukohdaksi.

Jos tehtäisiin vaikka näin http://maps.google.fi/maps/ms?msid=...0&ll=60.194407,24.96068&spn=0.022654,0.077162
––
Eli 31 + 23 = 54 x 2 = 108, eli 11 vuoroa 10 min vuorovälillä. Eli yksi vuoro lisää.

Ihan kelpo idea, mutta laskenpa nykyisten ajoaikojen perusteella uusiksi:

Kalasatama - Pasilan asema 10/[paluusuuntaan:]10
Pasilan asema - Töölö - Senaatintori 22/23
Senaatintori - Sörkka - Pasila 22/24
Pasila - Länsi-Pasila 3/3
yht. 57/60

Eli kierros olisi siis 57+60=117 ja meidän liikenneympäristössä 3 min tasausaika lienee melkoisen mitätön. Pannaan ainakin 13 minuuttia, jolloin kierrosaika 10 min väleillä olisi 130 eli 13 vaunua. Jos verrataan nykyhetkeen, niin sekin on silti vähemmän kuin nykyisin, koskapa kummallakin seiskalla on nykyisin 7 vaunua. Jos taas verrataan pelkkään "noin 10"-minuutin vuoroväliin, niin sitten lisäystä olisi 3 vaunua.

---------- Viesti lisätty kello 18:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:44 ----------

Olisikohan tosiaan nyt aika polkaista käyntiin tämä [kampusratikka]?

Mihinkäs tätä aikoinaan ehdotettiin. Olisko aika tältäkin osin muuttunut eli kannattaisko suunnitelma kaivaa uudelleen esiin?
 
Siinähän näkyy vasemmalla Hämeentien vanha linjaus (tuo kaareva). Vastaa jotenkin nykyistä ramppia Hämeentieltä Hermannin rantatielle (siis alkumatkaltaan).
Nyt vain pitää ottaa huomioon, että ei ollut nykyistä kallioon louhittua ramppia. Eli oli jyrkkä lasku/nousu Vallilan laaksoon/laaksosta.
Syksyllä 1959 aloitin koulunkäynnin Toukolan kansakoulussa. Koulu oli tuon vanhan tielinjan varrella, sanoisinko tien luoteispuolella. Taitaa vanha villa näkyä kartan yläreunassa. Nykyään kaikki on louhittu pois.
Mutta silloin kumipyöräliikenne kulki tätä mainittua tietä, mutta eivät raitiovaunut. Ne painelivat jo sitä nykyisen sillan oikealla puolella (keskustasta katsottuna) ollutta ex. Hämeentietä. Ja alamäessä vauhti oli kova.
Kustaa Vaasan tie oli kaksikaistainen ja Koskelan rata oli tien oikealla puolella (taas keskustasta katsottuna). Mutta millään en muista millainen oli KVT:n ja Hämeentien risteys.
Missä nyt on Arabian kauppakeskus ja Toukoniitty, oli molemmin puolin (jo silloin) vanhoja kaksikerroksisia puutaloja ja vanha Maanviljelijäin Maitokeskus.

Miksi tämä vuodatus? No vain muistelua ja sitä, että tuollakin seudulla on kaikki muuttunut yhden ihmiselon aikana.
Kamerat kouraan ja kuvaamaan tätä päivää. 50-vuoden kuluttua se on historiaa.

Suomen Raitiotieseuran sivuilla olevan Helsingin kumulatiivisen raitiotiekartan mukaan näköjään v. 1947 on liikenne siirtynyt "alas laaksoon". Muutosvuodet näkyvästä, kun klikkaa valintapainikkeita "Rataosat" ja "Puretut radat": Kartta
 
Suomen Raitiotieseuran sivuilla olevan Helsingin kumulatiivisen raitiotiekartan mukaan näköjään v. 1947 on liikenne siirtynyt "alas laaksoon". Muutosvuodet näkyvästä, kun klikkaa valintapainikkeita "Rataosat" ja "Puretut radat": Kartta
Kiitos vinkistä. Itse ollut tuohon karttaan vaikuttamassa. Mutta ei enää muisti pelaa niin kuin ennen :oops:.
 
Mutta siinä odotellessa – ja odotellessa myös Vallilanlaakson bussikadun valituksia – kannattaa pana liikenteeseen Kampusratikka. Selostukset löytyvät SRS:n sivuilta:
Esisuunnitelma ja matkustajamääräarvio sekä yliopiston tutkimus Kumpulan kampuksen matkamääristä.

Antero

Tästä suunnitelmasta paistaa läpi tuo bussi-ratikkasuhteen väristely. Bussille on laskettu jonotusajaksi vuorovälin puolikas kun ratikkaan siirrytään ilman viivettä A-junasta. Kuitenkin kun katsoo tuota selvitystä kampuksen matkamääristä A-junan kulkualueella asuvia on paljon vähemmän kuin Leppävaarassa tai sitä kauempana Rantaradan varressa asuvia, puhumattakaan Vantaankosken radan tai Pääradan varressa asuvista. Kuten vastaajien jakaumakuvasta nähdään, vastaajat asuvat hyvin hajallaan eri suunnilla, joten junien synkronoiminen on mahdotonta. Tai jos synkataan yhden suunnan kanssa, kaksi muuta suuntaa kärsii ja jonottaa pidempään. Täten tuo vuorovälin puolikkaan huomioimatta jättäminen ratikalla on virhe ja pelkkää tuloksien vääristelyä ratikkamyönteisemmäksi.
 
Mistäs nämä ajoajat olet repäissyt? Ruuhka-aikaan 7A:n minimiajoaika kiepillä on 51 ja 7B:llä 48. Kierrosaika ajantasauksineen on 52-55 min niin ruuhkassa kuin päivällä. 50 min kieppi on turhan kireä vertailukohdaksi.
Ihan aikataulusta joita HSL tarjoilee, aikataulun mukaan kierrosaika on ilman tasausta 46 min, en muista kumman seiskan katsoin kun en tullut ajetelleeksi että se on eri suuntiin eri pituinen. Mutta kiitos tiedosta, mennään noilla. Eli 12 vaunua 10 min vuorovälillä koska noi kummatkin pyöristyy 60 minuuttiin.

Ihan kelpo idea, mutta laskenpa nykyisten ajoaikojen perusteella uusiksi:

Kalasatama - Pasilan asema 10/[paluusuuntaan:]10
Pasilan asema - Töölö - Senaatintori 22/23
Kestääkö nöin kauan jos oikaistaan Länsi-Pasila?

Senaatintori - Sörkka - Pasila 22/24
Pasila - Länsi-Pasila 3/3
yht. 57/60

Eli kierros olisi siis 57+60=117 ja meidän liikenneympäristössä 3 min tasausaika lienee melkoisen mitätön. Pannaan ainakin 13 minuuttia, jolloin kierrosaika 10 min väleillä olisi 130 eli 13 vaunua. Jos verrataan nykyhetkeen, niin sekin on silti vähemmän kuin nykyisin, koskapa kummallakin seiskalla on nykyisin 7 vaunua. Jos taas verrataan pelkkään "noin 10"-minuutin vuoroväliin, niin sitten lisäystä olisi 3 vaunua.
Eiku yksi vaunu lisää, kts. yllä. Joka tapauksessa jos linjapituus pitenee 9 min Kalasatamaan niin on vaikea ymmärtää miten siitä seuraisi 10 min vuorovälillä kolme vuoroa lisää-

Jos tuon linjan pituus hirvittää niin voisi sen minusta ehkä katkaista toisessakin päässä, ja sitten pitäisi joka tapauksessa laskea Topeliuksenkadulle siirto, jne. mutta ajattelin pitää yksinkertaisena.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ihan aikataulusta joita HSL tarjoilee, aikataulun mukaan kierrosaika on ilman tasausta 46 min, en muista kumman seiskan katsoin kun en tullut ajetelleeksi että se on eri suuntiin eri pituinen. Mutta kiitos tiedosta, mennään noilla. Eli 12 vaunua 10 min vuorovälillä koska noi kummatkin pyöristyy 60 minuuttiin.

Pyöristyy tosiaan 60:een, ikävä kyllä, vaikka 50:een olis varmasti pienillä täsmällistyksillä mahdollista päästä. Voi, olla, että joskus jatkossa vuoroväli seiskoillakin pitenee 10:een minuuttiin ja kierrosaika olisi siis tuo 60. Tämän hetkinen tilanne on niin, että molemmilla seiskoilla on 7 vuoroa ja 7,5 min vuorovälit.
Ajoaikojen laskemissa lienee syytä käyttää ruuhka-ajan ajoaikoja, jotka on saatavilla mm. reittioppaasta.

Kestääkö nin kauan jos oikaistaan Länsi-Pasila?
Kestää, koska Pasila-Töölö-Senaatintori on nyt 27 ja päinvastoin 25. Siitä vähensin jo sen oikaisun 3 min; pahoittelen.

Eiku yksi vaunu lisää, kts. yllä. Joka tapauksessa jos linjapituus pitenee 9 min Kalasatamaan
10 min, koska unohdit vissiin välin Messukeskus-Pasilan asema laskelmistasi
niin on vaikea ymmärtää miten siitä seuraisi 10 min vuorovälillä kolme vuoroa lisää-

Laveasti sanoen sivun pituutta tulee lisää Kalasatama-Pasila 10 min ja Pasila-Länsi-Pasila 3 min. Siis 13 min/sivu eli 26 min/kierros. Pyöristyy taatusti ylöspäin, koska seiskain kierrosaika on jo nyt yli 50.


Jos tuon linjan pituus hirvittää niin voisi sen minusta ehkä katkaista toisessakin päässä, ja sitten pitäisi joka tapauksessa laskea Topeliuksenkadulle siirto, jne. mutta ajattelin pitää yksinkertaisena.

Lasketaan ihmeessä Topeliukselle siirto. Siitä saattaa tulla positiivisia yllätyksiä...
 
Bussille on laskettu jonotusajaksi vuorovälin puolikas kun ratikkaan siirrytään ilman viivettä A-junasta. Kuitenkin kun katsoo tuota selvitystä kampuksen matkamääristä A-junan kulkualueella asuvia on paljon vähemmän kuin Leppävaarassa tai sitä kauempana Rantaradan varressa asuvia, puhumattakaan Vantaankosken radan tai Pääradan varressa asuvista.

Synkka A-junaan oli puhdas esimerkki siitä, miten liikennevälineet voi ja pitää synkata niin että syntyy järjestetty vaihto, jossa odotusaika vaihtopaikalla on minimoitu. Vasta Kampusratikan esisuunnitelman julkaisemisen jälkeen tuli sitten tuo Mantsan laitoksen tutkimus, josta poikkeuksellisen hyvin käy ilmi, mistä sinne kampusalueelle tullaan. HKL ja HSL eivät koskaan tuota tuollaisia, vaikka tietysti pitäisi. Nyt kun joku muu eli yliopisto sellaisen tuotti, sitä ei hyödynnetä mitenkään, mikä on kyllä todella sääli. Mutta se on selvä, että noista 10 min välein kulkevista lähijunaryhmistä valitaan se, jonka varrelta matkustetaan kampusalueelle eniten ja ratikka synkataan siihen. Kuten sanoit, muut kärsivät.
 
Tästä suunnitelmasta paistaa läpi tuo bussi-ratikkasuhteen väristely. Bussille on laskettu jonotusajaksi vuorovälin puolikas kun ratikkaan siirrytään ilman viivettä A-junasta. Kuitenkin kun katsoo tuota selvitystä kampuksen matkamääristä A-junan kulkualueella asuvia on paljon vähemmän kuin Leppävaarassa tai sitä kauempana Rantaradan varressa asuvia, puhumattakaan Vantaankosken radan tai Pääradan varressa asuvista. Kuten vastaajien jakaumakuvasta nähdään, vastaajat asuvat hyvin hajallaan eri suunnilla, joten junien synkronoiminen on mahdotonta. Tai jos synkataan yhden suunnan kanssa, kaksi muuta suuntaa kärsii ja jonottaa pidempään. Täten tuo vuorovälin puolikkaan huomioimatta jättäminen ratikalla on virhe ja pelkkää tuloksien vääristelyä ratikkamyönteisemmäksi.
No lasketaan, tarkastellaan väliä 7-8 506 pysäkkiaikataulu Koskelaan päin, jos leikitään että se pysyisi aikataulussa. Unohdetaan I-juna koska kaikki ajallisesti järkevät vaihtoehdot on vaihtoja Malmilla tai Käpylässä (56).

506
7 14 31 47
8 02

A kulkee
7 03 13 23 33 43 53
johon kun lisätään 3 min kävelyä pysäkille saadaan
7 06 16 26 36 46 56
eli odotusaika
8 15 5 11 1 6, keskiarvo 7,7

M
6 58
7 08 18 28 38 48
kävelyaikoineen
7 01 11 21 41 51
odotusaika
13 3 10 6 11, keskiarvo 8,6 joka on sattumoisin yhden kymmenyksen enemmän kuin vuorovälin puolikas.

Yhteensä keskimääräinen odotusaika 8,1

Vitosratikan kohdalla laskelma on helpompi, kun A:lla on odotusaika 0 min niin M-junalla se on 5 min, eli keskimäärin 2,5 min. Eli noin 6 min lyhempi. Jos laskettaisiin Keskimääräisellä odotusajalla se olisi 5 min yhteensä ja 506:lla 8,5, eli vain 3,5 lyhempi. Synkkaaminen kannattaa.

Mielenkiintoinen kysymys on että jos olisi Pasila - Meilahti ratikka niin mikä sen oikea lähtöminuutti Pasilasta olisi
Eli siis A tulee 3 min yli, M 8, K 1 ja I 3. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi että jokaisesta noista junista tulee yhtä paljon matkustajia ja että kävely uudelle tuplapysäkille (erillinen ratikoille ja busseille) kestää 3 min, eli
A 6, M 1, K 4, I 6.
Oikea vastaus tietenkin 6 yli, tällöin se on synkattu sekä A että I, M junan matkustajille tulee 5 min odotus ja K-junan matkusjatille 2 min odotus. Keskimäärin 1,75 min.

Huomionarvoista on että 58/58B kaksi kertaa lyhyemmällä 5 min vuorovälillä tuottaa keskimäärin 2,5 minuutin odotuksen. En jaksa katsoa onko sitä edes yritetty synkata, mutta sillä ei ole mitään väliä kun se ei todellakaan pysy aikataulussa. Sitäpaitsi sen pysäkkiaika on pari minuuttia, ja tämä ei ole vitsi, juuri viimeksi katsoin kellosta että lähemmäs kolme ennen kuin kuljettaja löi tuulilasikuormatun bussin ovet kiinni.
 
No lasketaan, tarkastellaan väliä 7-8 506 pysäkkiaikataulu Koskelaan päin, jos leikitään että se pysyisi aikataulussa. Unohdetaan I-juna koska kaikki ajallisesti järkevät vaihtoehdot on vaihtoja Malmilla tai Käpylässä (56)...
Kiitos Teme erinomaisesta tarkastelusta! Juuri näin asioita pitäisi ajatella ja suunnitella. Erityisesti silloin, kun yhteys saati koko järjestelmä halutaan perustaa vaihtamiseen. Kuten HSL-alueella on tilanne. Mutta ainakaan käytännössä ei näy tuloksia, vaikka tällaista suunnittelua tehtäisiinkin.

Olen asiasta marissut monet kerrat ja jatkan, kunnes asia muuttuu. Onhan HKL:n toimesta tehty selvityskin vakiominuuttiaikatauluista, ja selvityksessä todettiin, että tulee myös halvemmaksi. Mutta ei.

On selvä, että vaikea on sovittaa vaihtoja kuten tässä kampusratikkaa juniin, joiden aikataulujen suunnittelussa ei ole ajateltu sitä, että niistä vaihdetaan johonkin.

Vaihtojen suunnittelemattomuutta ei voi korvata sillä, että tihennetään junien vuorovälejä ajatuksella, että kun on tiheät vuorovälit, niin satunnainen odotusaika on tarpeeksi lyhyt. Ei ole, sillä teoriassakaan se ei voi olla lyhyt kuin toiseen suuntaan, koska liityntäliikennettä ei voi ajaa samalla tiheällä vuorovälillä kuin runkoa. Se on koko liityntäliikennekonseptin ydin, eli että yhdistetään useita harvoja linjoja yhdeksi tiheäksi.

Tihentäminen on myöskin kallista, ja lisäksi se johtaa epäluotettavuuteen, myös junilla. Katuliikenteessä todellinen vuoroväli johtaa sumppuuntumiseen, joten alle 5 min. toimivaa vuoroväliä ei oikein ole olemassakaan. Vaan 2-kertainen teoreettinen vuoroväli, kun vuorot saavuttavat toisensa. Missään järjestelmässä ei pitäisi ajaa teknistä minimivuoroväliä, koska silloin ei ole lainkaan häiriönsietokykyä. Toki häiriönsietoa voi parantaa myös väyläratkaisulla, kuten 100 % eristämisellä muusta liikenteestä. Se on mahdollista, metrothan ovat sitä, mutta maksaakin sitten 5–10 kertaa enemmän kuin rautatie tai moderni raitiotie.

Antero
 
Vaihtojen suunnittelemattomuus tuskin on mikään ongelma Pasilassa. Kannattaa mieluummin synkkailla sellaisissa paikoissa, joissa siitä on jotain hyötyä. Pasilassa on aivan liian monta erilaista matkaketjukombinaatiota, joten vaihtojen suunnittelu on aikalailla turhaa puuhastelua.
 
Takaisin
Ylös