Helsingin joukkoliikenteen ruuhkautumisongelmien ratkaisu tunneleilla

Liittynyt
26 Syyskuu 2006
Viestit
3,859
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Niin, koska monessa eurooppalaisessa kaupungissa henkilöautoja ei päästetä tukkimaan joukkoliikenteen reittejä kapeilla kaduilla.

Usein joukkoliikenteen ruuhkautumisongelmat on kyllä ratkaistu rakentamalla lisää tunneleita joko joukkoliikenteelle tai autoille. Nykyaikaisessa kaupungissa pitää olla myös autoille sopivasti tilaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Katuverkon kapasiteetin poistaminen ja siirtäminen eri liikennemuodoille on ihan yhtä legitiimi keino ratkaista liikenneongelmia. Erityisesti moottoriteiden lakkauttaminen kaupunkialueella ja sen reunoilla on nykyajan henki. Niitä ei korvata tunneleilla. Jos moottoritien voi lakkauttaa, voi pienemmänkin kadun. Varsinkin, kun kokonaiskapasiteetti nousee tehokkaalla joukkoliikenteellä.
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Katuverkon kapasiteetin poistaminen ja siirtäminen eri liikennemuodoille on ihan yhtä legitiimi keino ratkaista liikenneongelmia. Erityisesti moottoriteiden lakkauttaminen kaupunkialueella ja sen reunoilla on nykyajan henki. Niitä ei korvata tunneleilla. Jos moottoritien voi lakkauttaa, voi pienemmänkin kadun. Varsinkin, kun kokonaiskapasiteetti nousee tehokkaalla joukkoliikenteellä.

Moottoritien muuttaminen keveämmäksi kaduksi on vähän eri asia kuin ajoyhteyksien lakkauttaminen tai erittäin merkittävä heikentäminen kiinteistöille. Oikeus kunnollisiin katu- tai tieyhteyksiin kuuluu myös kaupunkiasumiseen. Ei katuja pidä loputtomasti sulkea, kuten Helsingissä on nyt trendi ilman, että syntyy korvaavia katuyhteyksiä. Minusta Helsingissä ei myöskään ole syytä mennä joidenkin Eurooppalaisten kävelyalueiden ratkaisuihin, jossa tavarat ja jätteetkin joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja työnnettävillä tai vedettävillä kärreillä, kun autolla ei pysty liikkumaan. Kärryratkaisut toimivat ehkä pienillä keskiaikaisilla tai muuten hyvin vanhoilla alueilla, joilla on myös paljon liiketilaa, mutteivat tiheämmin rakennetussa kaupungissa.

Tunneleilla voidaan liikenneverkon kokonaiskapasiteettia voidaan lisätä niin, että kaupungissakin on mahdollista liikkua monipuolisesti. Joukkoliikenteellä on myös tunneleissa selvä nopeusetu, jota katutasossa ei ole. Ja jos moottoritietä tai -katuja siirretään tunneleihin voidaan katutasosta vapauttaa hyvin tilaa.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Moottoritien lakkauttaminen on vähän eri asia kuin ajoyhteyksien lakkauttaminen tai erittäin merkittävä heikentäminen kiinteistöille. Oikeus kunnollisiin katu- tai tieyhteyksiin kuuluu myös kaupunkiasumiseen. Ei katuja pidä loputtomasti sulkea. Minusta Helsingissä ei myöskään ole syytä mennä joidenkin Eurooppalaisten kävelyalueiden ratkaisuihin, jossa tavarat ja jätteetkin joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja työnnettävillä tai vedettävillä kärreillä, kun autolla ei pysty liikkumaan. Tuollaiset ratkaisut toimivat ehkä keskiaikaisilla tai muuten hyvin vanhoilla alueilla, mutteivat tiheämmin rakennetussa kaupungissa.

Tunneleilla voidaan liikenneverkon kokonaiskapasiteettia voidaan lisätä niin, että kaupungissakin on mahdollista liikkua monipuolisesti. Joukkoliikenteellä on myös tunneleissa selvä nopeusetu, jota katutasossa ei ole.

Ensiksi perustelet katu- ja tieyhteyksien olemassaoloa aivan oikein jakelu- ym yhteyksien tarpeella. Tarjoat kuitenkin ratkaisuksi tunnelia? Mikä on tunnelin funktio tässä, piilottaa keskustan läpiajoliikenne, helpottaa jakeluliikennettä? Ei mielestäni keskustan läpi tarvisi ollakaan juuri ollakaan läpiajoliikennettä, mikäli tarve ajaa idästä länteen löytyy mm Hakamäentie ja Kehä 1. Huomattavasti tehokkaampi ratkaisu on luoda houkutteleva joukkoliikenne (raiteet) jolloin autoliikenne keskustassa ei ruuhkautuisi niin pahasti. Harvoin kuitenkaan oikeasti tarvetta ajaa keskustaan autolla, kun kodinkoneet ym suuremmat ostokset on huomattavasti kätevämpi hakea sitten jostakin kehien varsilta.

Liikenneongelmien ratkaiseminen tunneleilla näyttää kuitenkin olevan käytännössä mahdotonta, johtuen suurilta osin valtavista kustannuksista jolloin raidetta saadaan mahdottoman vähän aikaiseksi, eli houkuttelevan joukkoliikenteen rakentaminen ei onnistu. Tai saattaisi onnistua rajattomalla budjetilla, mutta kun rahoille löytyy muitakin ottajia.. Eli järjestyksen pitäisi olla tämä: Ratikoiden yksikkökoon kasvattaminen -> kunnon liikennevaloetuudet -> verkoston laajentaminen (kattaen suuren osan kehä 1 sisäpuolisesta joukkoliikennetarpeesta) -> mahdolliset eritasoratkaisut oikeasti hankaliin paikkoihin -> nopeampien järjestelmien (lähijuna, metro) rakentaminen pidemmille yhteyksille. Nyt järjestys tuntuu olevan seuraavanlainen: Piirrellään tunneleita kartalle -> odotetaan 30 vuotta -> aloitetaan yhden tunnelin rakentamien -> rakennetaan 10 vuotta -> ensimmäinen linja tehty -> liikenne ruuhkautunut sillä välin pintaliikenteen jäädessä vaille tarvitsemiaan resursseja ja kehitystä.

Ja onhan tuo joukkoliikenteen nopeusetu tunnelissa moneen kertaan asetettu kyseenalaiseksi, kun joutuu kävelemään pidempiä matkoja määränpäähän. Helsingin kantakaupunki on kuitenkin niin pieni alue, ettei tästä nopeusedusta ole suurta hyötyä verrattuna hyvin toimiviin liikennevaluetuuksiin sopivankokoisen yksikkökoon pintaliikenteellä. Vaikka nopeuttaahan tunneli toki matkoja keskustan halki, mutta ei keskustasta lähteviä tai keskustaan päätyviä, pidän esim Länsimetron parhaimpana vaikutuksena Otaniemen ja Keilaniemen saavutettavuuden paranemisen idästä päin. Haittoina sitten valtava hinta, merimaisemien vaihtuminen tunnelin seinäksi, huomattavasti pidentyneet kävelymatkat.

Eli lisää laadukasta pintaliikennettä kiitos! Ja jätetään mielellään tunnelit ("järkeviä" kohteita lukuunottamatta) toistaiseksi niitä tarvitseville (Hong Kong, Shanghai kokoluokan kaupungit).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Usein joukkoliikenteen ruuhkautumisongelmat on kyllä ratkaistu rakentamalla lisää tunneleita joko joukkoliikenteelle tai autoille. Nykyaikaisessa kaupungissa pitää olla myös autoille sopivasti tilaa.
Mä luulin, että oltaisiin kerrankin oltu samaa mieltä... :(

Olen käynyt monessa kaupungissa, jossa tunnelijoukkoliikenne on ruuhkaista. Mutta myös sellaisissa, jossa ei ole ruuhkaa, ja vaikutelma onkin, että tunneli on jotakuinkin turhaa tuhlausta. Muutaman minuutin, ehkä 10 minuutin välein kulkeva yksinäinen raitiovaunu mahtuisi vallan hyvin tunnelin yläpuolelle kadulle. Jossa myös palvelisi paremmin. Sitten on erikoisuutena vielä VAL-metrot, joissa bussin kokoisia vaunuja kulkee yhtä kalliissa tunnelirakennelmassa kuin monen kaupungin täysimittaiset metrot. Kun niiden tilalla ajettaisiin kadulla nykyaikaisella ratikalla, ei tarvittaisi liian lyhyitä vuorovälejä ja jälleen, palvelu on parempiaa kuin matkustajien juoksuttaminen kadun ja tunnelin välillä.

Eli ruuhkaongelmat eivät tunneleilla ratkea tai sitten ruuhkaongelmia ei olekaan. Ellei niitä synnytetä liian pienellä yksikkökoolla.

Tunneleiden tekeminen on pakko, jos maankäytön tehokkuus ylittää katuverkolla mahdollisen suurimman kapasiteetin, joka on raitiotie. Ja silloin toimitaan kuten autoilun kanssa. Rakennetaan niin tehokkaasti, kuin vain liikenneverkko sallii. Eli otetaan kaikki teho irti kalliista eritasoliikenteestä, joten se pyörii ruuhkaisena.

En ole huomannut myöskään autoruuhkattomuutta ”keskustatunnelikaupungeissa”. Autottomia alueita on siellä, mistä autoliikenne on suljettu. Muut kadut ovat täynnä. Autojen määrä asettuu sen mukaan, paljonko niille annetaan tilaa. Lisäksi vaikuttaa paradoksi siitä, että tieverkossa liikenteen kapasiteetti voi lisääntyä, kun verkkoa yksinkertaistetaan eli sieltä poistetaan linkkejä ja risteyksiä. Sillä jokaisen risteyksen läpäisykyky on alhaisempi kuin suoralla tiellä.

Muilta osin Sane jo kävikin läpi tärkeät tunnelivaikutukset.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Moottoritien muuttaminen keveämmäksi kaduksi on vähän eri asia kuin ajoyhteyksien lakkauttaminen tai erittäin merkittävä heikentäminen kiinteistöille.

Kiinteistöjen huoltoliikenne sekä kiinteistöissä asuvien kulku parkkihalleihin eivät ole niin massiivisia liikennevirtoja, etteivätkö ne mahdu ihan hyvin vaikka jalankulkijoiden sekaan. Huoltoliikenne voi lisäksi joustaa hiljaisempiin aikoihin, jos ruuhka-aikaan ei ihmismassasta mahdu läpi.

Läpikulkuliikennettä voidaan suosia tekemällä sille omat väylät. Autoväylä voi nykykäytännöillä olla tunnelissa kaupungin alla tai maan päällä kaupungin reunalla. Joukkoliikenneväylä mahtuu toki suoraan kadullekin. Mitä siinä läpikulkevassa autoliikenteessä on, jota pitää suosia miljardikaupalla? Vielä nykyisten massiivisten -- ikuisesti riittämättömien -- kehäteiden lisäksi?
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Kiinteistöjen huoltoliikenne sekä kiinteistöissä asuvien kulku parkkihalleihin eivät ole niin massiivisia liikennevirtoja, etteivätkö ne mahdu ihan hyvin vaikka jalankulkijoiden sekaan. Huoltoliikenne voi lisäksi joustaa hiljaisempiin aikoihin, jos ruuhka-aikaan ei ihmismassasta mahdu läpi.

Etelä-Helsingissä asuu kymmeniä tuhansia asukkaita, siellä on paljon kauppoja, toimistoja ja muuta toimitilaa. Noista muodostuu niin paljon liikenteen peruskuormaa, ettei se jalankulkijoiden sekaan millään mahdu vaan tarvitaan kunnollisia katuja. Ei uutta tilaa voi loputtomasti raivata joukkoliikenteelle kaduilta ilman, että liikenne menee aina vaan pahempaan sumpppuun.
 
Vs: Ruuhakutuminen ja sen syyt

Etelä-Helsingissä asuu kymmeniä tuhansia asukkaita, siellä on paljon kauppoja, toimistoja ja muuta toimitilaa. Noista muodostuu niin paljon liikenteen peruskuormaa, ettei se jalankulkijoiden sekaan millään mahdu vaan tarvitaan kunnollisia katuja. Ei uutta tilaa voi loputtomasti raivata joukkoliikenteelle kaduilta ilman, että liikenne menee aina vaan pahempaan sumpppuun.
Ei asia ole näin. Se, mitä sanot liikenteen peruskuormaksi on matkatuotosta, jota asunnot, liiketilat, toimipaikatilat jne. synnyttävät. Tämä syntyvä liikenteen määrä ei perustu katutilaan tai tunneleiden määrään, vaan mainittujen eri tarkoitukseen rakennettujen tilojen pinta-alaan.

Matkatuotos jakautuu sitten eri kulkumuodoille: kävely, pyöräily, autoilu, joukkoliikenne. Tähän jakautumiseen vaikuttaa se, paljonko eri kulkumuodoille on tilaa käytettävissä. Kaikki kulkuneuvoliikenne ei voi olla korttelikaupungissa autoilua, kun kerroskorkeus on enemmän kuin 3 kerrosta (käytännön arvo nykyään). Silloin kun kerroksia on enemmän, on pakko olla tarjolla joukkoliikennettä. Mutta aina on liikennesuunnittelun valinta, mikä osa liikenteestä päätetään olevan autoilua. Isolla kerroskorkeudella vaan on autoilulla ehdoton yläraja. Autoilun osuuden määrää säädetään liikenteen hallinnalla ja ohjauksella.

Syy sille, että esimerkiksi Moskovassa ja Pietarissa autot seisovat kaduilla eikä mikään liiku, on liikenteen hallinnan ja ohjauksen puute. Joukkoliikenteen tarjontaa ei ole riittävästi eikä esim. liikennevaloilla rajoittamalla huolehdita siitä, että risteyksiä ei ajeta tukkoon. Syys siis ei ole siinä, että on jokin pakollinen autoliikenteen määrä, eikä Moskovassa ja Pietarissa vain ole ymmärretty tehdä tarpeeksi katuja.

Edellä olevan vuoksi kaupungin katujen autoliikennettä voidaan rajoitta ilman, että liikenne siitä ruuhkautuu. Kunhan huolehditaan, ettei katuverkkoon päästetä autoja enempää kuin se kykenee käsittelemään. Helsingin keskustan liikenteen sujuvuus perustuu ja on perustunut tähän jo kymmeniä vuosia. Jos tätä automäärän rajoittamista ei tehtäisi, tilanne olisi sama kuin Moskovassa ja Pietarissa nyt on.

Antero
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Ei uutta tilaa voi loputtomasti raivata joukkoliikenteelle kaduilta ilman, että liikenne menee aina vaan pahempaan sumpppuun.

Itse asiassa voi, jos tila on pois autoilta. Kun tilaa on rajallisesti, se kannattaa käyttää tehokkaasti. Yksityisautoilu on jotakuinkin tehottomin liikennemuoto matkojen tekemiseen, joten mitä vähemmän se saa katutilaa, sitä vähemmän on ruuhkaongelmia. Helsingissä ei ole mitään aluetta rakennettu niin tiiviisti, etteikö katutila jaettuna oikein eri liikennemuotojen välille riittäisi ruuhkattomaan matkantekoon.

Tunnelit voi tässä yhteydessä käsittää katutilan laajennukseksi ilman että taloja jyrätään matalaksi. Niitä ei kalleutensa vuoksi kuitenkaan kannata rakentaa tehottomalle liikentelle kuten autoilu, vaan mieluummin vaikka sähköjunille.
 
Mitä enemmän olisi bussikaistoja ympäri Helsinkiä, Vantaata ja Espoota niin luulisin että se takaisi paremman joukkoliikenteen joka puolelle PKS:a. Itse jos käyttäisin autoa ja joutuisin seisomaan pitkässä ruuhkassa auton kanssa ja näkisin miten bussit vain porheltaa kovaa vauhtia ohi ja me vain jonotamme, niin itse olisin vaihtannut julkisiin.
Kyllä se tunneli jonkin verran on auttannut tuossa Mannerheimintien alituksessa mutta, aika moni ajaa viellä risteyksen yli.
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Usein joukkoliikenteen ruuhkautumisongelmat on kyllä ratkaistu rakentamalla lisää tunneleita joko joukkoliikenteelle tai autoille. Nykyaikaisessa kaupungissa pitää olla myös autoille sopivasti tilaa.

Kyllä tunnelissa kulkeva liikenne on perusteltua kaupungeissa jossa tai joiden välittömässä läheisyydessä asuu yli miljona ihmistä tai pienemmissäkin jos maantiede kuten vuoristot tai vesistöt tai ilmasto-olosuhteet pakottavat.

Voidaan myös ajatella talousmaantieteellisesti, että jos sekä jokkoliikenne että yksityisajoneuvoliikenne on nin ruuhkaista, että ruuhkissa kuluu aikaa niin että varsinainen työelämä ja arkielämä kärsii, niin tunnelia aletaan tarvita.

Tietysti yksityisautoilua rajoittamalla saadaan tilaa joukkoliikenteelle, mutta jos se rajoitetaan vain hankaloittamalla liikkumista ja joukoliikenteelä ei ole samaan aikaan käytössä oikotietä (tunnelissa tms) välttyäkseen ruuhkilta, kaikki liikenne kärsii. Jos yksityisautoilua tällä tavalla rajoitetaan, siirtyvät ne toiminnot jotka ovat yksityisautoista riippuvaisia niinhin kaupunginosiin tai kaupunkeihin joissa ei ole rajoituksia ja ongelmat siirtyvät samantien, tai suomeksi sanottuna ongelmat laajenevat.

Paras keino rajoittaa yksityisautoilua on sallia se korotettua maksua vastaan. Silloin ne joiden on pako käyttää autoa maksavat siitä enemmän ja kerätyillä maksuilla voidaan parantaa joukkoliikennettä.

t. Rainer
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Voidaan myös ajatella talousmaantieteellisesti, että jos sekä jokkoliikenne että yksityisajoneuvoliikenne on nin ruuhkaista, että ruuhkissa kuluu aikaa niin että varsinainen työelämä ja arkielämä kärsii, niin tunnelia aletaan tarvita.

Mielestäni on kummallinen väite, että liikenteen saaminen sujuvaksi suosimalla joukkoliikennettä jollain tavalla haittaa liikennettä yleensä. Eikö sujuva liikenne olekkaan hyödyllistä, jos sujuvuus tarjotaankin joukkoliikenteelle? Autoilun sujuvuus edellyttää niitä tunneleita, ja silloinkin pitää turvallisuussyistä haitata autoilua jotta tunnelit eivät ikinä jonoudu.

Sairaalloisesti sujuvasta autoilusta riippuva bisnes on jo poistunut kaupungista. Jonnekkin kehäteiden varrelle, siellähän niitä isoja logistiikkataloja on. Jäljelle jäänyt bisnes joustaa ja käyttää ympäristöön sopivaa liikennettä toimituksiinsa ja työntekijöihin matkoihin: joukkoliikenteen sujuvoittaminen on etu, koska yleinen sujuvuus paranee.

Tunneleilla voitaisiin siis saada tätä sairaalloisesti autoilusta riippuvaa bisnestä takaisin kaupunkiin, mutta miten monta varastoa ja logistiikkakeskusta ydinkeskustaan tarvitaan? Ja pitääkö ne teollisuushallitkin kaivaa peruskallioon, kun ei viitsitä lanata keskustakortteleita kylmävarastoiksi ja lajittelukentiksi?
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Mielestäni on kummallinen väite, että liikenteen saaminen sujuvaksi suosimalla joukkoliikennettä jollain tavalla haittaa liikennettä yleensä. Eikö sujuva liikenne olekkaan hyödyllistä, jos sujuvuus tarjotaankin joukkoliikenteelle?

Minusta kaupunkiin kuuluvat monenlaiset liikennemuodot, ei vain joukkoliikenne. Kyse ei ole siitä suositaanko joukkoliikennettä "jollain tavalla", joukkoliikenteellähän on jo nykyäänkin paljon etuuksia. Etuuksien pitäminen nykyiselläänkin on selkeää joukkoliikenteen suosimista.

Kyse on siitä suositaanko joukkoliikennettä koko ajan niin, että joukkoliikenne saa valloittaa vuosi vuodelta lisää katutilaa sekä etuuksia ja autoliikenne joutuu aina vaan ahtaammalle. Katutila on rajallinen resurssi eikä joukkoliikenne ole ainoa kaupungin liikennemuoto, siksi eri käyttäjäryhmien välillä joudutaan tekemään kompromisseja eikä joukkoliikenne aina voi sanella katutilan käytön ehtoja.
 
On koko kaupungin etu, että edes jollain liikennemuodolla pääsee kulkemaan sujuvasti. Se liikennemuoto ei keskustan kadulla voi olla auto. Auto ei mahdu sujuvasti muutenkaan, joten merkittävää haittaa on vaikea sen päälle aiheuttaa suosimalla joukkoliikenteen sujuvuutta. Eikä autoilua muutenkaan kannata kokonaan kieltää, kun jonkin verran sitä tavaraakin kulkee.

Koska joukkoliikenne saadaan sujuvaksi ilman tunneleita, tunneleiden rakentaminen on autoilun edistämistä. Sitä saa tehdä jos on rahaa.
 
On koko kaupungin etu, että edes jollain liikennemuodolla pääsee kulkemaan sujuvasti.

Ilman muuta. Joukkoliikenne saadaan paljon sujuvammaksi, kun sille rakennetaan lisää tunneleita. Silloin autollakin on mahdollista liikkua, vaikka toki katutilassa on aina pahemmat ruuhkat.
 
Takaisin
Ylös