Helsingin joukkoliikenteen ruuhkautumisongelmien ratkaisu tunneleilla

Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Kyllä tämä oli ihan yleinen ajattelutapa. Siis 1960-luvulla.

Mikä on se nykyinen kehityssuunta, johon viittaat? Minusta Helsingin keskusta on nykyisin paljon eloisampi ja monipuolisempi paikka kuin vaikkapa 20 vuotta sitten.

Helsingin keskusta on eloisampi mutta se johtuu ulkoisista tapahtumista ja yhteiskunnan muuttumisesta. Se ei näy pelkästään Helsingissä vaan kaikissa kaupungeissamme. Autoja on yhtä paljon, paikoin enemmän. Sellaisia 20 vuoden aikana yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia ovat mm ulkomaalaisväestön kasvu, rautaesiriipun romahtaminen, EU-jäsenyys, muutokset alkoholipolitiikassa.

Näyttää olevan monille vaikea ymmärtää, että kaupunki ei ole Cittari tai Prisma ja sen ympärillä yksitoikkoista pistetaloa muka luonnon keskellä, kun talojen ympärillä kasvaa autoja ja asfalttia. Kaupunkikeskustassa on asioita, joiden asiakaskunta ja käyttäjät ovat koko kaupungin väestö tai enemmänkin, eli ympäröivän maaseudun asukkaat myös. Nämä toiminnot eivät voi hajautua automarketteihin, koska toiminnot perustuvat perustuvat monimuotoiseen ja sekoittuneeseen yhdyskuntarakenteeseen, jossa nämä toiminnat tukevat toisiaan.
Ei kaupunkeja pidä rakentaa pelkästään eliitille. Taviksille jotka olosuhteiden pakosta joutuvat asumaan lähiöissä kaukana keskustassa pitää olla asiannmukaiset ja nopeat liikenneyhteydet. Se että Helsinki on aika haljallaan rakennettu johtuu suomalaisesta tai pohjoismaalaisesta kulttuurista. Tiheää rakentamista vieroksutaan, vaikka se olisi tarkoituksenmukaista tietyissä tapauksissa tiivistää asutusta.

Joukkoliikennetunnelit ovat autoilun etuusjärjestelmä. Ne tukevat autoilua, eli ne tukevat kaupungin rappiota. Joukkoliikenteen ei pidä tehdä tilaa autoille, vaan työntää autot pois heikentämästä kaupunkien elinvoimaisuutta. Tämä on ymmärretty Keski-Euroopassa ja 25 vuotta sitten, ja vasta nyt tämä ajattelu tekee tuloaan Suomeen. Näyttää vaan siltä, että poliitikot eivät tosiaankaan vielä ole ajan tasalla. Vaan julistavat tietämättömyyden antamalla varmuudella autoilijoiden olevan enemmistö. Toivottavasti viimeisiä korahduksia – kaupunkia nakertaneelta syövältä.
Nimeä joku yli 600.000 asukkaan pääkaupunki Euroopassa jossa ei olisi minkäänlaista metroa eikä ole mitään suunnitelmia sellaisen rakentamiseksi ja jossa joukkoliikenne toimii paremmin kuin Helsingissä ja jossa autoilijoita on vähemmän kuin joukkoliikennekäyttäjiä.

t. Rainer
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Ei kaupunkeja pidä rakentaa pelkästään eliitille.
Ei pidäkään. Juuri siksi kaupungin keskustan tulee olla elinvoimainen, jotta se voi tarjota palveluita kaikille kaupunkilaisille, jopa ympäröivän maaseudun asukkaille. Kuten kirjoitin. Jos ei ole elävää keskustaa jossa palvelut menestyvät, palveluita ei voida tarjota kuin eliitille, jolla on varaa maksaa palveluista, joilla ei ole kylliksi asiakaskuntaa.

Nimeä joku yli 600.000 asukkaan pääkaupunki Euroopassa jossa ei olisi minkäänlaista metroa eikä ole mitään suunnitelmia sellaisen rakentamiseksi ja jossa joukkoliikenne toimii paremmin kuin Helsingissä ja jossa autoilijoita on vähemmän kuin joukkoliikennekäyttäjiä.
Euroopassa on 53 kaupunkia, joiden hallinnollisen alueen väkiluku on 600.000 tai enemmän ja joissa on raitiotie. Jos lasketaan seutuina, kaupunkeja tulee lisää, mutta minulla ei ole kaikista kaupungeista tietoa seudun väestöstä. Eikä muuten ihan kaikista kaupunginkaan väestötietoa, enkä nyt ala käyttää aikaa tietokantani täydentämiseen.

Euroopassa on 38 metroksi sanottua järjestelmää. Tähän joukkoon kuuluu kylläkin muutama VAL-metro ja Stadtbahn. Ja osa näistä järjestelmistä on kaupungeissa, joiden väkiluku jää alle 600.000:nen.

Elämässäni ei ole riittänyt aikaa käydä edes kaikissa näissä kaupungeissa, joten en kykene arvioimaan kaupunkien liikenteen laatua. Useimmissa niistä kaupungeista, joissa olen käynyt, joukkoliikenne toimii paremmin kuin Helsingissä ja niissä on autottomat kävelykeskustat, jotka ovat mennen tullen miellyttävämpiä, elävämpiä ja menestyvämpiä kuin Helsingin keskusta. Minulle näyttö on riittävä, kuten myös tieto siitä, että meillä ei vaan tehdä asioita joita muualla tehdään ja minkä vuoksi joukkoliikenne toimii paremmin.

Antero
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Elämässäni ei ole riittänyt aikaa käydä edes kaikissa näissä kaupungeissa, joten en kykene arvioimaan kaupunkien liikenteen laatua. Useimmissa niistä kaupungeista, joissa olen käynyt, joukkoliikenne toimii paremmin kuin Helsingissä ja niissä on autottomat kävelykeskustat, jotka ovat mennen tullen miellyttävämpiä, elävämpiä ja menestyvämpiä kuin Helsingin keskusta. Minulle näyttö on riittävä, kuten myös tieto siitä, että meillä ei vaan tehdä asioita joita muualla tehdään ja minkä vuoksi joukkoliikenne toimii paremmin.

Helsingin joukkoliikenne on eri mittauksissa sijoittunut Euroopan 3 parhaan joukkoon. Mittaukset on tehty kuluttajan tärkeinä pidettävien ominaisuuksien kannalta. Helsingissä ja monissa muissakin Suomen kaupungeissa on kävelykatuja ja jalankulkualueita. Meillä ei tosin ole sellaisia keskiaikaisia historiallisia keskustoja kapeine kujineen joka edellyttäis laaja yhtenäistä kävelykatualuetta, vaan kadut ovat 1800-luvun ruutukaava ja sivukadut ovat pelkkää kävelykatukäyttöä ajatellen liian leveitä. Helsingissä liikenteen reunaehtoja määrää maantiede eli meri 3 suunnalla joka pakottaa vesistöjen ylityksiin ja alituksiin ja Helsinki on Suomen keskus, josta elinkeinoelämää ja valtionhallintoa johdetaan. Helsingistä ei voi siis tehdä Krakovaa tai Göteborgias tai Baselia vaikka niillä olisi väkiluku melkein Helsingin tasolla koska ne ovat maantieteellisesti ja funktionaalisesti erilaisia kaupunkeja.

Europassa on vain 3 pääkaupunkia jotka ovat Helsingin kokoluokkaa tai isompia ja ilman metroa tai tunnelijoukkoliikennettä. Dublin, Riika ja Zagreb. Riika on ainoa joissa olen käynyt niistä ja joukkoliikenne on sanoisin vielä "jälleenrakennusvaiheessa" ja autoilu on lisääntynyt valtavasti. Dublinista olen kuullut että sen joukkoliikene on surkeaa, ja pikaraitioteitä alettiin rakentaa liian myöhään että niistä olisi mitään apua, koska kaupungin väkiluku ja hajaantuminen ts sikäläinen nurmijärvi-ilmiö on ollut niin voimakasta. Metro on vasta suunnitteilla. Zagrebista en oikeastaan tiedä mitään muuta kuin että sekin kuten Riika on toiminut pääkaupunkina vasta n 20 vuotta. Zagrebilla on ehkä parhaimmat edellytykset onnistua niistä koska kansantalous ei yski eikä kaupungilla ole sellaisia kasvupaineita. Yhteistä kaikille itä-Euroopan keskisuurille kaupungeille on että ne ovat kärsineet muuttotappiosta ulkomaille, siksi joukkoliikenteen kehittymättömys ei ole haitannut niin paljon kuin muuttovoittoisissa kaupungeissa.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Elämässäni ei ole riittänyt aikaa käydä edes kaikissa näissä kaupungeissa, joten en kykene arvioimaan kaupunkien liikenteen laatua. Useimmissa niistä kaupungeista, joissa olen käynyt, joukkoliikenne toimii paremmin kuin Helsingissä ja niissä on autottomat kävelykeskustat, jotka ovat mennen tullen miellyttävämpiä, elävämpiä ja menestyvämpiä kuin Helsingin keskusta. Minulle näyttö on riittävä, kuten myös tieto siitä, että meillä ei vaan tehdä asioita joita muualla tehdään ja minkä vuoksi joukkoliikenne toimii paremmin.

Kun matkustat ulkomaille, millaisilla alueilla asustelet? Et kai vaan hotellissa kovinkin lähellä kaupunkien ydintä? Vastaako se asuinpaikkaasi Helsingissä? Miten kokemukseesi vaikuttaisi jos asustelisit ulkomailla vaikka 10 kilometrin päässä keskustasta syrjässä joukkoliikennereiteistä? Vaikka esimerkiksi pientaloalueella, jossa naapuruston pääasiallinen kulkeväline on auto ja bussi kulkee vaan muutaman kerran tunnissa? Tuo on toki huono esimerkki, koska tuollaisella alueella asuessahan voi helposti tulla vihaiseksi kun joukkoliikenne ei vaan voi kaikkia harvemminasuttuja ja autoistuneita nurkkia palvella yhtä hyvin.

Kuten mainittu. Helsingin seudun joukkoliikenne on lähes poikkeuksetta kansainvälisissä tutkimuksissa arvioitu erittäin korkeatasoiseksi. Minä olen myös matkustellut paljon ja sen perusteella tuo arvio vaikuttaa ihan hyvältä. Tosin aika monessa kaupungissa on kattavammat metro- ja junaverkot kuin Helsingissä.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Helsingin joukkoliikenne on eri mittauksissa sijoittunut Euroopan 3 parhaan joukkoon.

Näihin eri mittauksiin pitäisi saada lähdeviitteet ennen kuin tuohon voi kommentoida mitään. Hesarissa ym. uutisoiduista "mittauksista" useimmat ovat olleet kyselytutkimuksia, joissa on mukana muutama kaupunki. Tietysti koko Euroopan tutkiminen kattavasti olisi melkoinen homma, mutta jos nyt vaikka saisi mukaan Pohjoismaat ja saksankielisen Euroopan.

Menee aiheesta ohi, mutta itse olen joskus miettinyt semmoista mittaria, että kerättäisiin nykymaailman aikataulu/reittijärjestelmistä tiedot lähdöistä kaikilta pysäkeiltä ja asemilta per kaupunki/taajama-alue. Tästä voisi johtaa määrää (paljonko lähtöjä ja matkustajapaikkoja tarjolla) ja jonkin verran laatua (vuoroväli, palvelun ajallinen kattavuus) kuvaavan luvun. Aikataulujen tutkiminen ei tietysti kerro paljoa maantieteellisestä kattavuudesta, verkon toimivuuden tasosta (poikittaisliikenne jne.) eikä esim. kulkupelien laadusta, mutta olisipahan ainakin yksinkertainen määrällinen mittari. Alueellinen kattavuus tietysti nykyään olisi suht helppo lisätä, kun pysäkkien GPS-koordinaatit on varmaan aika monessa kaupungissa tietokannassa.
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Näihin eri mittauksiin pitäisi saada lähdeviitteet ennen kuin tuohon voi kommentoida mitään. Hesarissa ym. uutisoiduista "mittauksista" useimmat ovat olleet kyselytutkimuksia, joissa on mukana muutama kaupunki. Tietysti koko Euroopan tutkiminen kattavasti olisi melkoinen homma, mutta jos nyt vaikka saisi mukaan Pohjoismaat ja saksankielisen Euroopan.
Yksi mittaus n vuosi sitten tehtiin niin että liikeellä oli testipartio joka kaupungissa ja kokeilivat itse matkustaa eri merkittävien paikkojen välillä. Paikat olivat sekä keskustassa että ulkopuolella, mukana sellaisia kuten lentokenttä ja joku iso sairaala jne. Helsinki sai muistaakseni moitteita lähinnä lentokenttäyhteyden heikkouden takia ja matkustajainfon ymmärtämisen vaikeudesta. Heikoimmin selvisi Ateena jossa testipartio jätettiin ulos bussista koska eivät ymmärtäneet kreikan kieltä. Parhaiten selvisi Wien.

t. Rainer
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Yksi mittaus n vuosi sitten tehtiin niin että liikeellä oli testipartio

Varmaan mielenkiintoinen testi, mutta edelleen: lähde, ja moneenko kaupunkiin partio oli varaa lähettää? Havaintoni mukaan näissä on yleensä mukana kymmenkunta kaupunkia, joiden perusteella suomalaiset mediat kertovan Helsingin olevan Euroopan paras/kolmanneksi paras tms.

En nyt siis pyri mollaamaan Helsinkiä tai Suomea. Kyllähän jo HSL:n nousumääristä näkyy, että asiat eivät voi aivan hunningolla olla.
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Varmaan mielenkiintoinen testi, mutta edelleen: lähde, ja moneenko kaupunkiin partio oli varaa lähettää? Havaintoni mukaan näissä on yleensä mukana kymmenkunta kaupunkia, joiden perusteella suomalaiset mediat kertovan Helsingin olevan Euroopan paras/kolmanneksi paras tms.

En nyt siis pyri mollaamaan Helsinkiä tai Suomea. Kyllähän jo HSL:n nousumääristä näkyy, että asiat eivät voi aivan hunningolla olla.

Se tutkimus jota minä tarkoitin oli tämä: http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Ar...joukkoliikenne+menestyi+jalleen+tutkimuksessa

Muistin väärin, Helsinki ei ollut kolmas vaan toinen ja voittaja ei Wien vaan München. Ja vaikka tutkimus tehtii enemmän matkailijan vinkkelistä ja ulkomalaisin voimin niin se näyttää suunnan.

Kaupungissa pysyvästi asuva kiinnittää huomion muunlaisiin asioihin kanssa paljon ja silloin oma kotikaupunki voi vaikuttaa muita heikommalta mutta se ei aina johdu joukkoliikenteestä vaan esim siitä millaiset asunto- ja työmarkkinat on, millaisia harrastusmahdollisuuksia on, ja millainen lähiluonto on ja millaista on tulla toimeen muiden ihmisten kanssa.

t. Rainer
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Se tutkimus jota minä tarkoitin oli tämä: http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Ar...joukkoliikenne+menestyi+jalleen+tutkimuksessa

Muistin väärin, Helsinki ei ollut kolmas vaan toinen ja voittaja ei Wien vaan München. Ja vaikka tutkimus tehtii enemmän matkailijan vinkkelistä ja ulkomalaisin voimin niin se näyttää suunnan.

En jaksanut etsia kokonaista, oletettavasti saksankielistä tutkimusta, mutta Suomen autoliiton sivuilta jo selvisi, ettei tutkimus kerro arkiliikkumisesta pk-seudulla mitään. Vai onko tässä kattava otos helsinkiläisiä pysäkkejä:

A Helsingin Rautatieasema
B Ylioppilastalo
C Kamppi
D Töölön Halli
E Tikkurilan juna-asema & linja-autoasema matkakeskus
F Leppävaara
G Mustikkamaa
H Tarmonkuja
I Hakaniemen tori
J Lasipalatsi
K Ruoholahti
L Fredrikinkatu
 
Tonne voisi minusta siirtää sitten Elielinaukiot bussit, mutta mitä reittiä?

Samaa kai kuin kaukobussitkin, eduskuntatalolta oikealle ja sitten rautatiekadulta vasemmalle (mutta vasta seuraavasta liittymästä). Näinhän on sitä paitsi minusta jo päätettykin tehdä, kunhan länsimetro vain valmistuu. Osa siirtyy Elieliltä, osa taas Kampista (pinnalle jäänee 39, jos pitäisi valistuneesti veikata, kun se on nyt 14-18-vastinpari). Elielinaukio ei kai vain kokonaan tyhjene.

Tässä yhteydessä tosin olisi hyvä miettiä bussien pysäkit uusiksi. Mahdollisuus olisi tehdä pysäkki myös ihan P. Rautatiekadun päähän. Siinä vain ei voi vaihtaa ratikoihin. Kansallismuseolle voisi ehkä miettiä kunnon vaihtopysäkin busseille. Miten olisi pysäkit keskikaistoille? Bussithan menevät joka tapauksessa sen jälkeen keskikaistaa keskustaan päin, joko kääntyäkseen Töölönlahdenkadulle tai kääntyäkseen P. Rautatiekadulta vasemmalle. Se P. Rautatiekadun alku vaatii joka tapauksessa bussikaistan, ja myös kaukobussitkin hyötyvät, jos se on vasemmanpuoleinen kaista.

Nyt täytyisi jonkun kertoa KSV:n Niko Palollekin, että piirretään länsimetron jälkeiset bussijärjestelyt sinne manskulle nyt, kun pyöräteitä rukataan.
 
Kun matkustat ulkomaille, millaisilla alueilla asustelet? Et kai vaan hotellissa kovinkin lähellä kaupunkien ydintä? Vastaako se asuinpaikkaasi Helsingissä? Miten kokemukseesi vaikuttaisi jos asustelisit ulkomailla vaikka 10 kilometrin päässä keskustasta syrjässä joukkoliikennereiteistä? Vaikka esimerkiksi pientaloalueella, jossa naapuruston pääasiallinen kulkeväline on auto ja bussi kulkee vaan muutaman kerran tunnissa?
Oletko vakavissasi sitä mieltä, että pientaloalueilla joukkoliikenne ruuhkautuu ongelmaksi asti ja sinne pitäisi rakentaa ratkaisuksi joukkoliikennetunneleita? (Ks. ketjun otsikko ja aiemmat viestit, joista selviää, mistä keskustellaan!)

Kuten mainittu. Helsingin seudun joukkoliikenne on lähes poikkeuksetta kansainvälisissä tutkimuksissa arvioitu erittäin korkeatasoiseksi. Minä olen myös matkustellut paljon ja sen perusteella tuo arvio vaikuttaa ihan hyvältä. Tosin aika monessa kaupungissa on kattavammat metro- ja junaverkot kuin Helsingissä.
Muutamien muiden keskustelijoiden tapaan odotan lähdetietoa siitä tutkimusksesta, joka luotettavalla tavalla kuvaa ja vertaa kaupunkien joukkoliikennettä kansainvälisesti. Siinä tutkimuksessa on myös edustava otanta kaupunkeja, ei kuusi sattumavaraista kaupunkia Euroopasta.

Vastaapa esimerkiksi siihen, mikä voisi olla edustava tutkimuksen kaupunkien määrä, kun Euroopassa on noin 250 raitiotiekaupunkia ja noin 50 metrokaupunkia. En tiedä, mikä on niiden kaupunkien määrä, joissa on ylipäätään joukkoliikennettä. Jotain viitettä antanee, että Wikipedian mukaan Saksassa on 2064 kaupunkia.

Antero
 
Muutamien muiden keskustelijoiden tapaan odotan lähdetietoa siitä tutkimusksesta, joka luotettavalla tavalla kuvaa ja vertaa kaupunkien joukkoliikennettä kansainvälisesti. Siinä tutkimuksessa on myös edustava otanta kaupunkeja, ei kuusi sattumavaraista kaupunkia Euroopasta.

Euroopan komission kyselytutkimus, johon HSL on viitannut toistuvasti ja jossa helsinkiläiset ovat olleet tyytyväisimpiä joukkoliikenteeseensä vuosina 2007 ja 2009, on tässä (vuoden 2009 raportti, olen tainnut linkata foorumille ennenkin):

http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/studies/pdf/urban/survey2009_en.pdf

Kysely siis koskee asukkaiden arvioita elämänlaadusta kaupungissa yleensä ja se sisältää joukkoliikenteen lisäksi kysymyksiä terveydenhuollosta, turvallisuudesta, julkisista tiloista jne. Mukana on 75 eurooppalaista kaupunkia. Joukkoliikenteen tyytyväisyystaulukko, jossa Helsinki on siis ykkösenä, on sivulla 67. Edeltävillä sivuilla on taulukoita mm. siitä, miten usein vastaajat matkustavat julkisilla. Helsinki on tässä lajissa kuudentena Pariisin, Lontoon, Prahan, Tukholman ja Budapestin jälkeen. Päivittäisen työ/koulumatkan kulkemisessa julkisilla Helsinki on sijalla 20.

Sanoisin, että tämä tutkimus on ainakin oleellisesti kattavampi kuin autoliittojen BEST, ja mittaa kaupunkilaisten omia käsityksiä arkipäivän liikenteen toiminnasta eikä turistien saamaa palvelua muutamalla pysäkillä. Tämä komission tutkimuskin on tietysti kysely, jossa vastaajien ilmoittamaa tyytyväisyyttä ei kai kovin helposti voi kontrolloida suhteessa odotuksiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tuokin tutkimus, kuten monet muutkin, vahvistaa kuvaa sittä, että Helsingin seudulla on erittäin korkeatasoinen joukkoliikennepalvelu. Myös joukkoliikenteen käyttöprosentti on korkea tässäkin tutkimuksessa. Kun on mitattu nousumääriä eri kaupunkiseuduilla, siinäkin Helsinki pärjää hyvin. Toki sen tiedän, että Anterolle kaikki tutkimukset ovat väärin tehtyjä, huonoja ja antavat väärän kuvan. No, siinä ei ole mitään uutta. Outoa vaan miten kerta toisensa jälkeen eri tahojen tekemät tutkimukset antavat hyvin samansuuntaisia tuloksia Helsingin seudun joukkoliikenteena hyvästä laadusta. Miten tuo on selitettävissä? Onko kyseessä kenties jonkinlainen pirullinen salaliitto?

Ei siinä, ettei parantamisen varaa löytyisi. Helsingissä olisi kyllä syytä laajentaa raideliikenteen verkkoa nykyisestään. Länsimetro on rakenteilla ja Pisara myötätuulessa. Jatkossa sitten kannattaisi rakentaa Jokeria ja ns. Töölön metro kohtuullisen laajana tunneliverkostona, jota liikennöitäisiin pikaratikkatyyppisellä kalustolla, joka kulkee ruuhkaisilla alueilla tunneleissa ja eristetetyillä radoila, mutta esikaupungeissa ja helpommilla voidaan toimia kaduillakin eikä kaikkea tarvitse eristää raskaimman jälkeen.
 
Tuokin tutkimus, kuten monet muutkin, vahvistaa kuvaa sittä, että Helsingin seudulla on erittäin korkeatasoinen joukkoliikennepalvelu. Myös joukkoliikenteen käyttöprosentti on korkea tässäkin tutkimuksessa. Kun on mitattu nousumääriä eri kaupunkiseuduilla, siinäkin Helsinki pärjää hyvin.

"Erittäin korkeatasoinen" lienee vitsi? Olen itsekin matkustanut kohtuullisen monessa kaupungissa, ja useimmissa niistä minulla ei ole mitään vaikeutta suunnistaa metro- tai junakartan avulla lähes mihin tahansa kaupunkialueella. Helsingissä bussivyöhyke on sellainen linjarämeikkö etten edes hahmota miten linjojen pääsuunnat kulkevat. "Erittäin korkeatasoista"?

Ja saahan niitä nousuja luotua helposti liityntälinjan ja runkolinjan välisillä pakkovaihdoilla. Onko muuten suljetussa lippujärjestelmässä (esim. lippuportilliset metrot) mitattu nousuja vai leimauksia sisään?
 
Takaisin
Ylös