Sivu 5 / 8 EnsimmäinenEnsimmäinen 12345678 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 61-75/114

Viestiketju: Helsingin joukkoliikenteen ruuhkautumisongelmien ratkaisu tunneleilla

  1. #61
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6706

    oletus Vs: Jätkäsaaren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut j-lu Näytä viesti
    Lähteenä kaveri. Se väittää tietävänsä jotain ostoskäyttäytymisestä.
    Joo, nämä on näitä asioita, joista pitäisi saada kunnollista tutkimustietoa. Enhän mäkään tiedä muuta kuin sen, mitä itse teen ja mitä lähipiirini tekee. Mun lähipiirissä lähiöissä asuvat asioivat motarikauppakeskuksissa eivätkä löydä Helsingissä minnekään. Hävettää, kun ei ne tiedä edes kadunnimiä. Mutta mitäpä ne niillä tekee, jos elämä on naapurikunnassa. Helsingin kantakaupungissa asuvat taas eivät käy motarikauppakeskuksissa juuri koskaan, mutta poikkeuksiakin on, lähinnä asumishistoriaan perustuvia.

    Jopa kaupoilla itselläänkin saattaa olla aivan väärät käsitykset siitä, millaisia asiakkaita niissä käy. Turussa joskus selvitettiin ihan kunnolla sitä, millä kulkuneuvolla keskustan liikkeisiin tulevat asioivat. Tulos oli silloin, että keskustan liikkeissä asioitiin autolla huomattavasti vähemmän kuin mitä liikkeet olivat itse arvioineet.

    "Lapsiperheet" ovat muuten yllättävän heterogeeninen ryhmä nekin. Kaupungin virkamiehethän olivat ällikällä lyötyjä, kun 70-luvulla syntyneet urbaanit vanhemmat eivät muuttaneetkaan pelloille, kun lapsia alkoi tulla. Kaupungin näkökulmasta liian monet kasvattavat muksunsa kivikaupungissa, ja nyt ei ole päiväkoteja eikä kai kohta koulujakaan näitä varten. Epäilen, mahtaako se Kallion asuinpaikakseen valinnut lapsiperhe ihan oikeasti shoppailla Jumbossa.

    Mahtaisikohan kaupungilla olla intressiä tutkituttaa sitä, missä helsinkiläiset asioivat? Minusta tieto olisi mielenkiintoinen ja hyödyllinen kaupunkisuunnittelijoille.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  2. #62
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Helsingin joukkoliikenteen ruuhkautumisongelmien ratkaisu tunneleilla

    Lainaus Alunperin kirjoittanut j-lu Näytä viesti
    Jopa kantakaupungissa asuvat lähtevät ostoksille keskustaa mieluummin kehänvarsien kauppakeskuksiin, jos perheessä on lapsia ja auto.
    Minusta aika loogista. Kauppakeskukset ovat periaatteessa autottomia keskusta-alueita. Lasten kanssa olisi yhtä turvallista liikkua kävelykeskustassa Helsingissä, mutta kun sellaista ei ole ja Kokoomus ei siihen suostu, koska se haluaa keskustatunnelin.

    Keskustatunnelin vaatimuksella siis poljetaan keskustan kauppiaiden etuja, mutta luulen, etteivät kauppiaat ymmärrä sitä itsekään. 339-DF:n viittaama tieto Turusta liitty tutkimukseen, jossa samaa selvitettiin myös Tampereella ja samalla tuloksella. Kauppiaat luulivat, että heidän tärkein asiakasryhmänsä ovat autot, mutta ne olivatkin jalkaisin kulkevast ihmiset. Helsingin keskustan kauppiaat osaavat vain olla kateellisia kehäteiden kauppakeskuksille ja luulevat, että asia ratkeaa keskustan kauppiaiden hyväksi sillä, että keskustaan tulisi lisää niitä autoja, jotka heidän asiakkaansa karkoittavat.

    Ostoskäyttäytymisestä tietävä kaverisi on varmasti oikeassa siinä, mitä tilastot näyttävät. Mutta se ei kerro sitä, miksi ne näyttävät mitä näyttävät.

    Mutta ehkä vielä tulee se päivä, että Helsingissäkin kauppiaat ymmärtävät oman parhaansa. Tässä voi auttaa se, että kiinteistot ovat valuneet ulkomaisille sijoittajille, joilla on vähän terveempää näkemystä kuin helsinkiläisellä autopuolueella. Arvopaperi-lehdessä oli mielenkiintoinen uutinen.

    Antero

  3. #63

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Helsingin joukkoliikenteen ruuhkautumisongelmien ratkaisu tunneleilla

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Arvopaperi-lehdessä oli mielenkiintoinen uutinen.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Arvopaperi
    Katzmanin mukaan Oslossa kaupunki tarjoaa lisää rakennusoikeutta, jos kauppakeskukseen ei tule lainkaan parkkitiloja.
    Näkis vaan Helsingissä ja kuulis surinaa. Tuossa oli siis kaiketi kyse metroaseman yhteydessä olevista ostareista. Viimeksi Soininvaara ihmetteli lautakunnassa, että mistä kaavoihin pulpahtelee erittäin kalliita liityntäparkkipaikkoja ilman selvitystä siitä, kenen maksettavaksi ne päätyvät.

  4. #64

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Jätkäsaaren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    En nyt menisi ihan suoraan noinkaan väittämään. Suomalainen sosiaaliturva ja sosiaalipolitiikka ovat aika eri planeetalta, samaten vankeusrangaistukset ja niiden käyttö. Näillä on ollut aivan ratkaiseva merkitys slummiutumiseen Yhdysvalloissa. Kyse ei ole pelkästään käytetyn rahan määrästä, vaan esim. asumis- ja toimeentulotukien saamisen ehdoista. Tämä alkaa olla kyllä todella kaukana ketjun aiheesta.
    Suomalaiset jotka asuvat kehäykkösen ulkopuolella ja amerikkalaiset keskiverto- ja keskiluokkaiset kaupunkilaiset New Yorkia lukuunottamatta ovat siinä mielessä samanlaisia että he haluavat asua omakotitalossa ja kulkea autolla. Rikollisuutta on molemmissa maissa ja slummi- tai melkein slummialueita on Suomessa, mutta useimmiten ne ovat vanhoja rähjäisiä betonilähiöitä. Ennen niiden aikakautta jotkut puutalovaltaiset kaupunginosat keskustojen ulkopuolella kuten Puu-Pasila edustivat slummia meillä. Helsingin ja suurimpien kaupunkiemme keskustojen välttyminen slummiutumiselta johtuu vilkkaasta yliopisto-elämästä ja ilmapiirin vapautumisesta 1970-luvulta alkaen, josta kehittyi ns City-elämäntyyli. Ennen sitä Helsingin kantakaupunki oli epämuodikas ja aliarvostettu. City-elämäntyyli koki vastaiskun 2000-luvun puolivälissä kun Matti Vanhasesta tuli pääministeri ja näytti esimerkillään millaista suomalaisten, myös kaupunkilaisten ihannesasumisen pitää olla, ja vaikka Vanhanen ei ole enää pääministeri, niin trendit muuttuvat hitaammin kuin hallituskaudet. Loppujen lopuksi pidän Nurmijärvi-ilmiön pääsyyllisenä kehittymättömän asuntopolitiikan mutta media ja yhteiskunnan johtohenkilöt omilla asenteillaan ovat ruokkineet sitä.



    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Kyllä Helsinki kuitenkin on enemmän eurooppalainen kuin amerikkalainen kaupunki. Mahtaakohan Euroopasta löytyä yhtään sellaista esimerkkikaupunkia, jonka keskustalle olisi käynyt yhtä huonosti kuin Jenkkien pahimmille
    Itä-Euroopan ja ex Neuvostoliiton jotkut kaupungit, sekä Ison-Britannian ruostevyöhykkeen kaupungit. Myös jotkut Napoli ja sen tyyliset etelä-Euroopassa mutta eri syistä.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Minusta autojen keskustatunnelin voisi kyllä tehdä, jos sen maksavat ne, jotka sitä käyttävät. Eli lasku Espoon kaupungille.
    Tai periä suoraan espoolaisilta autoilijoilta maksun ajamisesta Helsingin kantakaupungissa.



    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Kauppiaat luulivat, että heidän tärkein asiakasryhmänsä ovat autot, mutta ne olivatkin jalkaisin kulkevast ihmiset. Helsingin keskustan kauppiaat osaavat vain olla kateellisia kehäteiden kauppakeskuksille ja luulevat, että asia ratkeaa keskustan kauppiaiden hyväksi sillä, että keskustaan tulisi lisää niitä autoja, jotka heidän asiakkaansa karkoittavat.
    Lähiökauppakeskusten marketeilla ja keskustan liikkeillä on eri hinnat ja kohderyhmät.

    t. Rainer

  5. #65

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus Vs: Jätkäsaaren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Itä-Euroopan ja ex Neuvostoliiton jotkut kaupungit. Myös jotkut Napoli ja sen tyyliset etelä-Euroopassa mutta eri syistä.
    Nimiä? Lähde?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Lähiökauppakeskusten marketeilla ja keskustan liikkeillä on eri hinnat ja kohderyhmät.
    Esimerkkejä?
    Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com

  6. #66
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Jätkäsaaren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Helsingin ja suurimpien kaupunkiemme keskustojen välttyminen slummiutumiselta johtuu vilkkaasta yliopisto-elämästä ja ilmapiirin vapautumisesta 1970-luvulta alkaen, josta kehittyi ns City-elämäntyyli. Ennen sitä Helsingin kantakaupunki oli epämuodikas ja aliarvostettu. City-elämäntyyli koki vastaiskun 2000-luvun puolivälissä kun Matti Vanhasesta tuli pääministeri ja näytti esimerkillään millaista suomalaisten, myös kaupunkilaisten ihannesasumisen pitää olla, ja vaikka Vanhanen ei ole enää pääministeri, niin trendit muuttuvat hitaammin kuin hallituskaudet. Loppujen lopuksi pidän Nurmijärvi-ilmiön pääsyyllisenä kehittymättömän asuntopolitiikan mutta media ja yhteiskunnan johtohenkilöt omilla asenteillaan ovat ruokkineet sitä.
    Ei se ihan näin mennyt. 1960-luvulla rakennettiin suuressa mitassa lähiöitä, koska maaseudun ja koko Suomen rakennemuutoksessa maaseutu tyhjeni ja väki valui kaupunkeihin. Lähiöt eivät olleet niinkään ideologiaa kuin pakko. Se oli ainoa keinoa tuottaa asuntoja kysyntää vastaavasti. Keskustat olivat erittäin suosittuja, ja alkoi piilokonttoristuminen, joka jatkui 1970-luvulle. Eli keskustan asuntoja halusivat asukkaiden lisäksi yritykset. Yrityksillä oli enemmän maksukykyä kuin asunnon tarvitsijoilla, siksi konttoritilat söivät asuntoja keskustasta.

    Vanhasta on typerää syyttää Nurmijärvi-ilmiöstä, koska se ilmiö oli ensin ja Vanhanen rakennutti talonsa vasta jälkeenpäin. Espoo, Vantaa ja kehyskunnat ovat kaavoittaneet ahkerasti pientalomattoa jo 1970-luvulta lähtien. Se on ollut näille kunnille kannattavaa ja menestyvää esimerkiksi siksi, että helsinkiläisellä liikennepolitiikalla keskustan asumisolosuhteet on pilattu. Lapsiperheet muuttivat maaseudulle päästäkseen eroon autoista, mutta tullakseen riippuvaisiksi vähintään kahdesta autosta. Mutta kun ne autot ovat omia, niin ne ovat pienempi uhka omille lapsille kuin tuhannet vieraiden autot.

    Täytyy ymmärtää lapsiperheiden osalta myös se, että lähiöt eivät ole niille sopiva vaihtoehto. Syynä asuntojen pienuus ja korkea hinta suhteessa siihen, mitä rahalla saa. 1960- ja 1970-lukujen asumisväljyys ei kelpaa nykyään. Ja edelleen, rakennusteollisuus haluaa rakentaa mahdollisimman pieniä asuntoja ja poliitikot menevät siihen vipuun luullessaan, että niin syntyy hyvää tarjontaa. Kyllä tietenkin sinkuille ja yhden lapsen yksinhuoltajille. Lähiökolmion hinnalla ostaa jo pienen pakettitalon ja peltotontin saa melkein ilmaiseksi, kunhan se ei vaadi kallista paalutusta. Eli jos vaihtoehdot ovat kaksio kantakaupungissa, 3-4 pientä huonetta elementtilähiössä tai pakettitalo ja oma piha kehyskunnassa, ei ole vaikea arvata, minkä jonkinlaista elintasoa ja asumismukavuutta etsivä lapsiperhe valitsee. Näin on ollut jo 40 vuotta, eikä Vanhanen ollut pääministeri 1970-luvulla.

    Antero

  7. #67
    sub
    sub ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.10.2010
    Viestejä
    279

    oletus Vs: Jätkäsaaren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Suomalaiset jotka asuvat kehäykkösen ulkopuolella ja amerikkalaiset keskiverto- ja keskiluokkaiset kaupunkilaiset New Yorkia lukuunottamatta ovat siinä mielessä samanlaisia että he haluavat asua omakotitalossa ja kulkea autolla.
    En usko että tämä mikään kansallinen piirre on. Se missä määrin se on käytännössä mahdollista vaihtelee paljon eri sijainneissa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Rikollisuutta on molemmissa maissa ja slummi- tai melkein slummialueita on Suomessa, mutta useimmiten ne ovat vanhoja rähjäisiä betonilähiöitä.
    Suomessa ei ole slummi- tai edes melkein slummialueita jos vertailukohtana käytetään Yhdysvalloista löytyviä alueita.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Itä-Euroopan ja ex Neuvostoliiton jotkut kaupungit, sekä Ison-Britannian ruostevyöhykkeen kaupungit. Myös jotkut Napoli ja sen tyyliset etelä-Euroopassa mutta eri syistä.
    Keskustojen autioituminen on voimakkaasti amerikkalainen ilmiö. Se että kokonaiset kaupungit tai kaupunkiseudut ovat taantuneet on eri asia, ja esimerkkisi viittaavat enemmän tuohon kehityssuuntaan. Napoli, jonka mainitset yksittäisenä esimerkkinä, ei suinkaan ole keskustansa osalta slummiutunut, vaan näkyvät ongelmat ovat kasaantuneet lähiöihin. Toki Napoli on varsin spesiaalitapaus ja esim. jäteongelmat näkyvät tietysti koko kaupungissa ja laajemmallakin alueella, mutta mikään tyyppiesimerkki nimenomaan keskustan slummiutumisesta se ei ole.

  8. #68

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Jätkäsaaren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Ei se ihan näin mennyt. 1960-luvulla rakennettiin suuressa mitassa lähiöitä, koska maaseudun ja koko Suomen rakennemuutoksessa maaseutu tyhjeni ja väki valui kaupunkeihin. Lähiöt eivät olleet niinkään ideologiaa kuin pakko. Se oli ainoa keinoa tuottaa asuntoja kysyntää vastaavasti. Keskustat olivat erittäin suosittuja, ja alkoi piilokonttoristuminen, joka jatkui 1970-luvulle. Eli keskustan asuntoja halusivat asukkaiden lisäksi yritykset. Yrityksillä oli enemmän maksukykyä kuin asunnon tarvitsijoilla, siksi konttoritilat söivät asuntoja keskustasta.
    Eikö ollut oikein joku laki joka kielsi piilokonttorit? Nyt kaupungit huutavat yritysten perään mutta yritykset muuttavat kehäteille.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Vanhasta on typerää syyttää Nurmijärvi-ilmiöstä, koska se ilmiö oli ensin ja Vanhanen rakennutti talonsa vasta jälkeenpäin. Espoo, Vantaa ja kehyskunnat ovat kaavoittaneet ahkerasti pientalomattoa jo 1970-luvulta lähtien. Se on ollut näille kunnille kannattavaa ja menestyvää esimerkiksi siksi, että helsinkiläisellä liikennepolitiikalla keskustan asumisolosuhteet on pilattu. Lapsiperheet muuttivat maaseudulle päästäkseen eroon autoista, mutta tullakseen riippuvaisiksi vähintään kahdesta autosta. Mutta kun ne autot ovat omia, niin ne ovat pienempi uhka omille lapsille kuin tuhannet vieraiden autot.
    Totta, että Espoo ja Vantaa olivat edelläkävijöitä. Vanhanenhan on syntynyt tai ainakin kasvanut lapsesta aikuiseksi Espoossa ok-talossa. Hänen kaltaisia jotka eivät näe mitään hyvä suurkaupunkiasumisessa on useita. Mutta ei lapsiperheet muutanut niihin omakotaloihin että pääsisivät autoista eroon. He nimenomaan halusivat autoja ja kulkea vain niillä. Vaikka yihmiset olivat jo tuolloin melko ympäristötietoisia nin autojen arvostus oli niin korkealla ja joukkoliikenteen niin alhaalla että ei sitä kehitystä voinut estää. Ellei olisi ollut jääräpäisiä ihmisiä Helsingin "metrokioskissa" ja VR:llä niin kukaan ei itkisi Suomessa joukkoliikenteen perään.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Täytyy ymmärtää lapsiperheiden osalta myös se, että lähiöt eivät ole niille sopiva vaihtoehto. Syynä asuntojen pienuus ja korkea hinta suhteessa siihen, mitä rahalla saa. 1960- ja 1970-lukujen asumisväljyys ei kelpaa nykyään. Ja edelleen, rakennusteollisuus haluaa rakentaa mahdollisimman pieniä asuntoja ja poliitikot menevät siihen vipuun luullessaan, että niin syntyy hyvää tarjontaa. Kyllä tietenkin sinkuille ja yhden lapsen yksinhuoltajille. Lähiökolmion hinnalla ostaa jo pienen pakettitalon ja peltotontin saa melkein ilmaiseksi, kunhan se ei vaadi kallista paalutusta. Eli jos vaihtoehdot ovat kaksio kantakaupungissa, 3-4 pientä huonetta elementtilähiössä tai pakettitalo ja oma piha kehyskunnassa, ei ole vaikea arvata, minkä jonkinlaista elintasoa ja asumismukavuutta etsivä lapsiperhe valitsee. Näin on ollut jo 40 vuotta, eikä Vanhanen ollut pääministeri 1970-luvulla.
    Lähiöiden rivitalot ja pienkerrostalot olivat halutimmat ja vaivattomimmat vaihtoehdot 1960-80 luvulla. Omakotirakentamine nousi arvioonssa lähinnä muissa kaupungeissa, joissa rakentaminen oli halvempaa. Muuttoliike Helsinkiin laantui 1970-luvun lopussa tai suuntautui osittain Ruotsiin.
    Vedenjakaja asuntopolitiikassa oli 1980-1990-luvun taite ja lama. Asuntojen hinnat räjähtivät nousuun 1980-luvun lopussa kun cityasumiesta tuli muotia, avioeron sai ilman oikeudenkäyntiä ja pankeista alkoi saada lainaa markkinakorolla ilman ennakkosäästämistä. 90-luvun lama ja hintojen romahdus ajoi monet kalliilla asuntonsa ostaneet vuokrakämppään ja aloittamaan uudestaan jossain muualla. Kehyskuntabuumi alkoi laman seurauksena, mutta siitä tuli muoti-ilmiö kun 1960-70-luvun rivarilähiöissä lapsina asuneet perustivat perheet ja halusivat antaa lapsilleen samanlaisen kasvuympäristön kuin itsellä oli. Täytyy tunnustaa että itsekin olen lähiössä asunut lapsuuteni ja nuoruuteni ja muuttanut lähelle samoja seutuja mutta ei minua saisi minnekään kehyskuntaan tai kokonaan landelle vaan hyvät palvelut ja kohtalaisen lyhyt junamatka Helsinkiin ovat viihtymisen edellytys.


    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Nimiä? Lähde?
    Mun mielestäni kaikki ex-Neuvostoliiton suurkaupungit ihan historiallisen keskustan ulkopuolella ovat lähestulkoon slummia. Mutta se on tietenkin minun silmissäni niin .

    Etelä-Euroopassa en ole käyny 20 vuoteen, mutta siihen aikaan Lissabon, Porto, Madrid, Valencia, Sarajevo ja Istanbul aivan keskustojen lähetyvillä vaikuttivat hyvin rähjäisiltä mutta sillä on omat matkailulliset arvonsa tai joku muu kaunisteleva selitys.

    Löytyy lähempääkin esimerkkejä: Kööpenhaminan ja Oslon suuret vanhat työläiskaupunginosat ihan keskustan tuntumassa ovat nyt siirtolaisvaltaisia ja kantaväestö osittain karttaa niitä. Kallio Helsingissä kehittynyt vähän samaan suuntaan mutta on pienempi ja myös yliopistoelämän ansiosta suoittu.

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja R.Silfverberg; 08.09.2012 kello 12:48. Syy: jatkettu

  9. #69
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6706

    oletus Vs: Jätkäsaaren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Etelä-Euroopassa en ole käyny 20 vuoteen, mutta siihen aikaan Lissabon, Porto, Madrid, Valencia, Sarajevo ja Istanbul aivan keskustojen lähetyvillä vaikuttivat hyvin rähjäisiltä mutta sillä on omat matkailulliset arvonsa tai joku muu kaunisteleva selitys.
    Kannattaa käydä. Lissabon ei ole ihan kehityksen kärjessä, mutta Espanja on kehittynyt aivan valtavasti 80-luvun lopulta. Se on tosiaan aivan eri maa, siisti ja järjestelmällinen. Voihan olla, että nykyinen kriisi taas vie sitä kohti kehitysmaatasoa, mutta vielä kokisit todellisen yllätyksen, jos lähtisit Madridiin. Mulle oli todella suuri ero palata 90-luvun lopulla maahan, jossa olin 80-luvun puolivälissä nähnyt vaan, miten kaikki oli rikki ja likaista, mikään ei toiminut ja mañana oli voimissaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Löytyy lähempääkin esimerkkejä: Kööpenhaminan ja Oslon suuret vanhat työläiskaupunginosat ihan keskustan tuntumassa ovat nyt siirtolaisvaltaisia ja kantaväestö osittain karttaa niitä. Kallio Helsingissä kehittynyt vähän samaan suuntaan mutta on pienempi ja myös yliopistoelämän ansiosta suoittu.
    Kallion hintoihin ei maahanmuuttajilla juuri ole varaa. Ainoat maahanmuuttajakeskittymät ovat pakolaiskeskus Kaarlenkadulla ja etniset kaupat Hämeentiellä. Sattumalta juuri viime viikolla juttelin miehen kanssa, joka oli viettänyt Linjoilla lapsuutensa ja nuoruutensa 1950–60-luvuilla. Kertoi, miten seutu on rauhoittunut ja keskiluokkaistunut aivan valtavasti. Mutta todellinen kehitys ei kuitenkaan estänyt mummoani puhumasta vielä vuonna 2010 "Pitkänsillan pohjoispuolisista alueista". Hakaniemen halliin hänetkin sai sentään lähtemään, vaikka piintyneet käsitykset istuivat yhdeksänkymppisellä tiukasti.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  10. #70

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Jätkäsaaren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Voihan olla, että nykyinen kriisi taas vie sitä kohti kehitysmaatasoa, .
    Aivan samalla tavalla Suomi voi kohdata kriisin. Riippuen siitä mikä kriisin aiheuttaa niin yhteine tekijä on kuitenkin kotitalouksien liika velkaantuminen ja sitä kautta mahdollinen asuntokannan realisoituminen ja uusjako.

    t. Rainer

  11. #71
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Helsingin joukkoliikenteen ruuhkautumisongelmien ratkaisu tunneleilla

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Eikö ollut oikein joku laki joka kielsi piilokonttorit? Nyt kaupungit huutavat yritysten perään mutta yritykset muuttavat kehäteille.
    Juu, laki oli. Ja siitä se piilokonttorin käsite syntyi. Pyrittiin piilottamaan tietoa huoneiston todellisesta käyttötarkoituksesta. Eivät kaikki yritykset edelleenkään halua kehäteille, vain sellaiset, jotka tarvitsevat paljon tilaa. Nimenomaan konttorit viihtyvät ja haluavat olla keskustassa. Tämä on yleismaailmallinen ilmiö. Tyhjät toimitilat ovat kantakaupungin ulkopuolella autovyöhykkeellä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Mutta ei lapsiperheet muutanut niihin omakotaloihin että pääsisivät autoista eroon. He nimenomaan halusivat autoja ja kulkea vain niillä. Vaikka yihmiset olivat jo tuolloin melko ympäristötietoisia nin autojen arvostus oli niin korkealla ja joukkoliikenteen niin alhaalla että ei sitä kehitystä voinut estää. Ellei olisi ollut jääräpäisiä ihmisiä Helsingin "metrokioskissa" ja VR:llä niin kukaan ei itkisi Suomessa joukkoliikenteen perään.
    Autolla oli statusarvo, joka näyttää olevan hupenemassa, mutta en tulkitse niin, että kauas omakotitaloon muutettiin siksi, että saatiin ajaa autolla. Kyllä autolla saa ajaa ilmankin. Auton merkitys oli siinä, että se teki kehyskuntien metsät ja pellot tonttimaan arvoiseksi. Auto + kehyskunnan omakotitalo oli vähemmän rahaa kuin tilava asunto hyvän joukkoliikenteen äärellä.

    Metrokioskin ja VR:n roolia en näe millään lailla joukkoliikenteen puolustajina. Viittaan tässä metroaloitteen perusteluihin 1955: Joukkoliikenne pitää saada pois kaduilta tekemään tilaa autoille. Smith-Polvisen liikennesuunnitelman lähtökohdat 13 vuotta myöhemmin olivat aivan samat. Metro tunneleissaan on pois kantakaupungin moottoritieverkon tieltä. Ei metron ja lähijunien tavoite ollut lisätä joukkoliikennettä, vaan hoitaa huomaamattomasti se vähä joukkoliikenne, joka jää jäljelle sitten, kun kaikilla on auto. Ja sitä rajoitti vain aineellisen elintason nousu. Eikä kukaan pitänyt pahana asiana sen enempää aineellisen elintason nousua kuin autoilun lisääntymistäkään.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Lähiöiden rivitalot ja pienkerrostalot olivat halutimmat ja vaivattomimmat vaihtoehdot 1960-80 luvulla.
    Lähiöissä oli ja on jonkin verran rivi- ja pientaloja, mutta ei tarpeeksi. Nykyään vaikuttaa lähes koomiselta katsoa esim. Puotilan ja Puotinharjun paria rivitaloa, jotka ovat todella orpoja kerrostaloympäristössään. Vanhojen jäljelle jääneiden pientaloalueiden hintataso kertoo hyvin, paljonko tätä pientaloasumista on tarjolla suhteessa kysyntään. Selitys sille, miksi omakotirakentaminen kukoistaa kehyskunnissa on hyvin yksinkertainen: Helsingissä ei ole maata rakentaa lisää omakotialueita. Ja jos kaavoittaja ei saisi määrätä, rakennusliikkeet olisivat ostaneet kaikki Helsingin omakotitontit ja täyttäneet ne kerrostaloilla jo ajat sitten.

    Antero

  12. #72

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Helsingin joukkoliikenteen ruuhkautumisongelmien ratkaisu tunneleilla

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Ja jos kaavoittaja ei saisi määrätä, rakennusliikkeet olisivat ostaneet kaikki Helsingin omakotitontit ja täyttäneet ne kerrostaloilla jo ajat sitten.
    Olettaen, että rakennusliikkeet eivät rajoita tarjontaa kartellilla.

  13. #73

    Liittynyt
    19.10.2010
    Viestejä
    105

    oletus Vs: Jätkäsaaren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Ei katuja pidä loputtomasti sulkea, kuten Helsingissä on nyt trendi ilman, että syntyy korvaavia katuyhteyksiä.

    Tunneleilla voidaan liikenneverkon kokonaiskapasiteettia voidaan lisätä niin, että kaupungissakin on mahdollista liikkua monipuolisesti. Joukkoliikenteellä on myös tunneleissa selvä nopeusetu, jota katutasossa ei ole. Ja jos moottoritietä tai -katuja siirretään tunneleihin voidaan katutasosta vapauttaa hyvin tilaa.
    Kerropa tästä trendistä? Missä Helsingissä on suljettu loputtomasti katuja? Haluaisin ihan oikeasti tietää.

    Mitä tulee taas henkilöautoilun kapasiteetin lisäämiseen, niin sillä ei voida vapauttaa tilaa autoilulta. Kasvavassa kaupungissa autoilu syö kaiken sen tilan, mikä sille annetaan ja enemmän. Tästä on nyt niin monta vuosikymmentä tutkittua tietoa, että ainoastaan 50-luvulle jääneet jäärät vänkäävät vielä vastaan.

    Kirjoitin aiheesta blogiini, jossa vähän selvitin niitä syitä, miksi autoiluinvestoinnit eivät vapauta tilaa muulle tai vähennä ruuhkia. http://mikkosarela.blogspot.fi/2012/...oidankeha.html. Jos haluaa lukea sitä tutkittua tietoa, niin voi aloittaa vaikka Mogridgen kirjoituksesta "The self-defeating nature of urban road capacity policy ☆: A review of theories, disputes and available evidence" http://www.sciencedirect.com/science...67070X96000303 (valitettavasti maksumuurin takana niille, joilla ei ole yliopistotunnuksia).

  14. #74

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Vs: Jätkäsaaren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Särelä Näytä viesti
    Kerropa tästä trendistä?
    Autoliikenteeltä on tähän mennessä poistettu mm. Aleksanterinkatu, Keskuskatu, Mikonkatu, Simonkatu - Urho Kekkosen katu yhteys ja Fredrikinkatu Kampissa.

    Ehdotuksia on tullut mm Kaivokadun, Ruoholahdenkadun. Pohjois - Espan tai Mannerheimintien poistamisessa autojen käytöstä, mutta ne eivät ole menneet läpi. Hyvä niin, jotta autoilukin on keskustassa mahdollista.

  15. #75
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Helsingin joukkoliikenteen ruuhkautumisongelmien ratkaisu tunneleilla

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Autoliikenteeltä on tähän mennessä poistettu mm. Aleksanterinkatu, Keskuskatu, Mikonkatu, Simonkatu - Urho Kekkosen katu yhteys ja Fredrikinkatu Kampissa.
    Osoittaaksesi, että tämä trendi on Helsingissä nyt, kuten väitit, voinet kirjoittaa näkyviin päivämäärät, jolloin luettelemasi kadut suljettiin täysin autoilulta. Ja samalla voisit kertoa, mitä tarkoittavat mielestäsi ”nyt” ja ”trendi”.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Hyvä niin, jotta autoilukin on keskustassa mahdollista.
    Oletko autopuolueen myyrä joukkoliikennefoorumilla? Sopii kyllä siihen, mitä ole kirjoitellut.

    Antero

Vastaavia viestiketjuja

  1. Helsingin joukkoliikenteen videoita
    kirjoittanut Joonas Pio foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 02.11.2010, 16:12
  2. Ratkaisu parkkiongelmiin
    kirjoittanut hmikko foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 09.06.2010, 00:53
  3. Helsingin seudun joukkoliikenteen brändi
    kirjoittanut kemkim foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 32
    Viimeisin viesti: 01.10.2009, 07:47
  4. Helsingin joukkoliikenteen historiaa
    kirjoittanut Rehtori foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 06.02.2008, 22:10
  5. Helsingin joukkoliikenteen kannattavuuden parantaminen
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 24
    Viimeisin viesti: 11.08.2005, 19:45

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •