Helsingin raitioteiden hyödyntäminen tavarankuljetuksessa?

Hieman aihetta liipaten, joskus käynyt mielessä että eikö metrorataa voisi (öisin) käyttää tavarankuljetuksiin?

Tuo asia on tutkittu jo 1970-luvulla ja todettu tutkielmassa, että sopiva kalusto, kuten Gb-vaunut, ovat katoavaa kansanperinnettä.
 
Hieman aihetta liipaten, joskus käynyt mielessä että eikö metrorataa voisi (öisin) käyttää tavarankuljetuksiin?
Niinhän sitä jo käytetään, ainakin jätepaperin kuljetukseen. Sekä tietysti raidesepelin, kiskojen ym. radanpidon materiaalien kuskailuun ;)

Mutta noin vakavasti puhuen, vaikka tämä topikki sinänsä on varsin hauskaa ennakkoluulotonta pohdintaa, niin kiinnostaisi kyllä tietää, että mitä ihmettä se tavara olisi, mitä metro- tai ratikkaradoilla kannattaisi kuljettaa? Mikä on matkalla radavarresta radanvarteen ja vielä niin, että jakelukuorma-auto ei voittaisi kuljetusta näppäryydessä?
 
Jos nyt ajatellaan, milloin raitiotie voisi olla kumipyöräkuljetuksia parempi vaihtoehto, niin logiikka menee koko lailla samoin kuin henkilökuljetuksissa. Bussi on melkein kaikissa suhteissa ainakin hieman raitiovaunua parempi ominaisuuksiltaan, paitsi kapasiteetiltaan. Yksi raitiovaunu korvaa kaksi tai kolme bussia ja junana ajettaessa vieläkin usemapia ja tämä tekee raitiovaunusta monin paikoin bussia paremman vaihtoehdon. Tavarakuljetuksissa tilanne on tietenkin sama: jos yhdellä raitiovaunukuljetuksella voidaan korvata useampi yhdistelmäkuorma-autokuljetus, niin tämä voi antaa edun, joka korvaa raitiovaunun pienemmän joustavuuden, lisäraiteiden rakentamisen etc. Olettaisin, että juuri tästä on kyse Dresdenin esimerkissä: kahden kaupunkialueella olevan pisteen välillä on vahva tavaravirta ja raitiotie korvaa rekkarallin läpi kaupungin. Suomessa tiedän itse vain yhden tämäntapaisen tilanteen. Rauman paperitehtaalta kuljetetaan paperirullat suoraan Rauman satamaan, jossa rullat varastoidaan ennen maailmalle laivaamista. Mutta vastaavia tilanteita varmaan on muuallakin.

Helsingissä mahdollisina kohteina mulle tulee oikeastaan mieleen vain suuret tavaratalot, kuten Stockman. Tavaratalon ja jonkin keskustukun välillä voisi olla riittävä tavaravirta, varsinkin jos logistiikkaa nimen omaan rakennetaan sen varaan, että tavaratalon ja ison keskusvaraston välillä on tehokas yhteys. Mutta tarpeellisten yhteyksien rakentaminen vaikkapa Stockmannin maanalaisiin logistiikkatiloihin taitaisi tulla todella kalliiksi. Yhteinen raideleveys rautateiden kanssa lisäisi huomattavasti mahdollisuuksia, kun raitioteiden tavaravaunuja/junia voitaisiin kuljettaa vaikkapa Keravan logistiikka-alueelle, miksei toimittaa tavarajunien mukana kauemmaksikin.
 
Käytännössä ratikalla voidaan kuljettaa isoja kuormia ahtaisiin tiloihin aivan lyömättömän kätevästi. Ongelma onkin se, ettei kaupungilla oikeastaan ole mitään tavaraintensiivistä toimintaa, kun kaikki on häädetty mielettömillä kiinteistöhinnoilla ja kaavavaatimuksilla (jotka yhteenkytkeytyvät) kehäteiden varrelle.

Varastointi ja teollisuus eivät itseisarvoisesti ole poissulkevia hyvän kaupunkiympäristön kanssa. Nykyaikainen teollisuus ei saastuta eikä metelöi. Paitsi ehkä työaikoina, kun asukkaatkin ovat hereillä tai töissä itsekin. Teollisuustilat voidaan sijoittaa sinne, minne edes huonoja asuntoja ei kannata sijoittaa: muiden talojen varjoon ja kellareihin. Paitsi tuottava teollisuus, myös suuren vaihtuvuuden välivarastokin voi olla kannattava kaupungin keskellä, kun taas pitkät seisonnat kannattaa viedä kolmoskehän tasolle. Nykyisin nämä samat tilat ovat käytössä lähes yksinomaan pienen vaihtuvuuden varastoinnissa: parkkipaikkoina.
 
Raitioteitä voisi hyödyntää kivihiilen kuljettamiseen Hanasaaren B-voimalalle. YVA:n (s. 28) mukaan Laajasalon raitiotien Pohjoisrannan ja Sompasaaren välinen silta rakennetaan avattavaksi, jotta hiilen laivakuljetus voimalalle olisi mahdollista. Jos sopiva laituri olisi vaikka Palosaaren kupeessa voitaisiin kivihiili kuskata Laajasalon rataa kulkevilla hiilijunilla Hanasaareen.

HC-versiossa voisivat hiilijunat kulkea Salmisaaresta Hanasaareen yöaikaan, jolloin hiiltä purettaisiin laivoista vain Tammasaaren laiturissa. Järjestely edellyttäisi uutta rataa Pohjoisrantaan ja Sompasaareen, joka mahdollistaisi tasaisen reitin: Itämerenkatu, Hietalahdenranta, Bulsa, Mansku, Aleksi, Pohjoisranta, Tervasaarenkannas, Sompasaari, Hiilikasa.
 
Takaisin
Ylös