Vaihtoehtoiset polttoaineet; ovatko ne niitä?

vompatti · 10 Huhtikuu 2006

Re: Bushin motiivit biopolttoaineille

Harri Turunen sanoi:
Täytynee myöntää, että olen kehitysoptimisti ja uskon markkinamekanismin kykyyn tuottaa ihmisten haluamat palvelut (siltä osin, kuin niistä ovat valmiita maksamaan). Tällä hetkellä öljyn hinta on keinotekoisen korkealla Irakin sodan takia ja tullee sodan päätyttyä jonkun verran laskemaan - ehkä jopa sotaa edeltävällä tasolla.

Tuo ensimmäinen virke on varsin mielenkiintoinen. Markkinat tuottavat palvelun, mutta siltä osin kuin niistä [ihmiset] ovat valmiita maksamaan! Kysyntä ja tarjonta voivat kohdata jollakin muulla polttoaineen hinnalla kuin nykyisellä! Öljyn hinta on tällä hetkellä keinotekoisen alhaalla: OPECin jäsenmaat saavat vientikiintiöitä öljyvarojen perusteella. Ja siksi monet maat ovat liioitelleet öljyvarojaan, joka on johtanut vientikiintiöiden kasvuun ja siten tarjonnan lisääntymiseen ja hinnan alentumiseen.

Antero Alku sanoi:
Kiintoisaa. Maaöljyn sijasta kannattaisi tuoda Venäjältä rypsiöljyä, jos hinta on nyt 14 snt/l ja prosessikehityksen myötä hinta laskisi peräti 0,5 snt/l:iin. Diesel maksaa Venäjällä 58 snt/l.

Öljy maksaa nyt noin 60 euroa barrelilta. Yksi barreli on 160 litraa, eli öljyn hinta on nyt alle 0,5 senttiä litralta - siis halvempaa kuin rypsiöljy. Ovatko nuo hinnat vertailukelpoisia? Raakaöljy vaatii jalostusta ennen kuin sitä voi dieselmoottorissa polttaa, mutta miten on rypsiöljyn laita? Mikä ero on lämpöarvoissa?

En usko biopolttoaineiden laajaan käyttöön. Prof. Tiurin viime perjantain Kauppalehdessä olleen kirjoituksen mukaan koko maailman maa-ala tarvittaisiin biopolttoaineen tuottamiseen nykyisille autoille. Sademetsätkin pitäisi kaataa, jotta voitaisiin viljellä bioöljyjä! Mistä saadaan se energia sokeriruo'on tislaamiseen öljyksi?

Elmo Allen · 10 Huhtikuu 2006

Re: Bushin motiivit biopolttoaineille

vompatti sanoi:
Öljyn hinta on tällä hetkellä keinotekoisen alhaalla: OPECin jäsenmaat saavat vientikiintiöitä öljyvarojen perusteella. Ja siksi monet maat ovat liioitelleet öljyvarojaan, joka on johtanut vientikiintiöiden kasvuun ja siten tarjonnan lisääntymiseen ja hinnan alentumiseen.

Mielestäni asia on ennemminkin päinvastoin. OPEC on hintakartelli, joka pitää hinnat keinotekoisen ylhäällä. Mikäli OPECin jäsenmaiden pitäisi kilpailla toisiaan vastaan öljyn hinnalla, se olisi paljon alempi.

Toki kartellissahan kannattaa aina yksittäisen jäsenen huijata, eli myydä enemmän kuin mitä kiintiöt rajoittavat, kunhan toiset eivät saa sitä tietää. Siksi OPECissa taitaa olla kerrasta-poikki-sääntö, eli kun huijaat et pääse ikinä enää takaisin mukaan.

Sikäli siis varojen liioittelu kannattaa, ja jos kaikki tekevät sitä, se laskee markkinahintaa. Mutta itse sanoisin, että silloin hinta on lähempänä normaalia kuin "keinotekoisen alhaalla".

Tavallaanhan OPECin hinnoittelu on hyväksi, jos ajatellaan sen nostavan hintaa ja vähentävän kulutusta. Mutta toisaalta Suomessakin polttoaineen kulutusta rajoittaa ensisijassa verotus, ja OPECin rooli on lähinnä rikastuttaa sheikkejä enemmän.

vompatti · 10 Huhtikuu 2006

Re: Bushin motiivit biopolttoaineille

Elmo Allen sanoi:
Sikäli siis varojen liioittelu kannattaa, ja jos kaikki tekevät sitä, se laskee markkinahintaa. Mutta itse sanoisin, että silloin hinta on lähempänä normaalia kuin "keinotekoisen alhaalla".

OPEC-rajoittaa, ja jäsenmaat kiertävät rajoituksia nostamalla arvioitaan öljyreserveistään. Lähde: Wikipedian OPEC-artikkeli. Koska nämä toimet kumoavat toisensa, on tilanne suunnilleen sama kuin jos OPECia ei olisikaan ja hinta on 'normaali'.

Elmo Allen · 10 Huhtikuu 2006

Re: Bushin motiivit biopolttoaineille

vompatti sanoi:
OPEC-rajoittaa, ja jäsenmaat kiertävät rajoituksia nostamalla arvioitaan öljyreserveistään. Lähde: Wikipedian OPEC-artikkeli. Koska nämä toimet kumoavat toisensa, on tilanne suunnilleen sama kuin jos OPECia ei olisikaan ja hinta on 'normaali'.

Kuten tuokin artikkeli sanoo, todellisia reservejä on vaikea arvioida, joten reservien yliarvioinnin vaikutuksia ei voi faktisesti arvioida. Todennäköistä kuitenkin on, että öljyn hinta on yliarvioinnista huolimatta markkinatasapainoa korkeammalla. OPECiin kuulumisesta ei olisi mitään hyötyä, jos kaikki jäsenmaat arvioivat reservinsä niin suureksi, että voivat viedä markkinatasapainossa kysytyn määrän. Kartellihan perustuu siihen, että tarjonta keinotekoisesti muutetaan monopolistiseksi. Jollei niin tapahdu, kartellista ei ole hyötyä.

Tapsula · 7 Toukokuu 2006

Vs: Bushin motiivit biopolttoaineille

vompatti sanoi:
Öljy maksaa nyt noin 60 euroa barrelilta. Yksi barreli on 160 litraa, eli öljyn hinta on nyt alle 0,5 senttiä litralta - siis halvempaa kuin rypsiöljy. Ovatko nuo hinnat vertailukelpoisia? Raakaöljy vaatii jalostusta ennen kuin sitä voi dieselmoottorissa polttaa, mutta miten on rypsiöljyn laita? Mikä ero on lämpöarvoissa?

Otapa laskin uudestaan käteen, tuli nimittäin pieni laskuvirhe. Öljyn hinta kun asettuu tuonne 0,4 Euron luokkaan, mutta rypsiöljy voi laskea jopa Venäjällä tuotettuna 0,05 Euron hintaluokkaan. Raakaöljyllä on vielä pitkä matka auton polttoainetankkiin, mutta rypsiöljy kelpaa melkeinpä sellaisenaan eli hintaeroa tulee siitäkin.

vompatti sanoi:
En usko biopolttoaineiden laajaan käyttöön. Prof. Tiurin viime perjantain Kauppalehdessä olleen kirjoituksen mukaan koko maailman maa-ala tarvittaisiin biopolttoaineen tuottamiseen nykyisille autoille. Sademetsätkin pitäisi kaataa, jotta voitaisiin viljellä bioöljyjä! Mistä saadaan se energia sokeriruo'on tislaamiseen öljyksi?

Jokainen ajattelee omalla tavallaan ja tekee laskelmat sen mukaan. Tässäpä hieman faktaa niin ymmärrätte kantani miksi biopolttoaineissa on tulevaisuutta: Ämmänsuon kaatopaikalla kerättyä biokaasua (metaania n. 40 - 60%) käytetään Espoon keskuslämpöverkossa polttamalla, mutta sitä myõs hukkapoltetaan. Mikäli se hukkapoltettu metaani suodatettaisiin niin sillä bussit ajaisivat n. 33,3 miljoonaa kilometriä. Helsingin kaupungin busseille tulee vuodessa n. 22,5 miljoonaa ajokilometriä eli sitä metaania riittäisi vaikka Tampereen kaupungin busseille kanssa.

Mielestäni tulevaisuudessa ei ole yhtään oikeata ratkaisua liikennepolttoaineeksi vaan se tulee olemaan erilainen sekoitus nykyisiä ja uusia ratkaisuja: bensiini ja diesel vähenevät, biodiesel, rypsiöljy ja muut kasvipohjaiset öljyt, alkoholi, metaani sekä puhtaimpana vety. Vedyn etuna on sen puhtaus, mutta myös se, että sitä voidaan käyttää 'rikasteena' 5-10% jolloin voidaan valmistaa monipolttoainemoottoreita. USA:ssa on koeautoja jotka käyttävät vetyä ja lisänä jotain muuta: alkoholi, metaani, propaani, bensiini, diesel, ruokaöljy. Se kulkee jopa 60% votkalla

Lauri Räty · 7 Toukokuu 2006

Vs: Bushin motiivit biopolttoaineille

Tapsula sanoi:
Ämmänsuon kaatopaikalla kerättyä biokaasua (metaania n. 40 - 60%) käytetään Espoon keskuslämpöverkossa polttamalla, mutta sitä myõs hukkapoltetaan. Mikäli se hukkapoltettu metaani suodatettaisiin niin sillä bussit ajaisivat n. 33,3 miljoonaa kilometriä. Helsingin kaupungin busseille tulee vuodessa n. 22,5 miljoonaa ajokilometriä eli sitä metaania riittäisi vaikka Tampereen kaupungin busseille kanssa.

YTV:n liikenteessä on noin 700 bussia ja HKL:n liikenne mukaan laskettuna noin 1130 bussia. YTV:n mukaan Ämmässuon kaasuteho olisi noin 40 MW ja 700 kaasubussin tarve olisi noin 28 MW. Näiden tietojen perusteella jäisi vielä 130 bussia koko pääkaupunkiseudulla kulkemaan jollain muulla polttoaineella kuin biokaasulla eikä mainitsemaasi hukkapoltettua metaania olisi edes reservinä.

Kaatopaikkakaasun käyttämiseen liikennepolttoaineena liittyy muutamia merkittäviä ongelmia, jotka ensitilassa liittyvät infrasturktuuriin. Vastaavia ongelmia esiintyy alkuvaiheessa muillakin biopolttoaineratkaisuilla, mutta käytännön toiminnan kannalta kaasumaisilla polttoaineilla on yksi olennainen heikkous nestemäisiin polttoaineisiin verrattuna. Kaasuauton tankkaaminen on hidasta, 5-10 minuuttia per ajoneuvo.

Muut ongelmat ovat lähinnä puhdistus- ja jakelujärjestelmän korkea hinta. Kaatopaikkakaasun puhdistaminen liikennekäyttöön sopivaksi vaatii puhdistuslaitoksen, investointikustannus 1 miljoonaa euroa. Tankkauspiste 30 bussille noin 0,5 miljoonaa euroa. Biodieselin jalostaminenkin maksaa, mutta volyymit ovat suurempia. Biokaasun puhdistaminen ja jakelu olisi vain YTV:n oma järjestelmä eikä yleisessä käytössä kuten esimerkiksi Gasumin maakaasuverkko, joten yksikkökustannukset ovat korkeat.

Kaasua voitaisiin siirtää tankkausasemille joko omalla putkijärjestelmällä, säiliöautoilla ns. "virtual-pipelinea" pitkin tai syöttämällä biokaasua maakaasuverkkoon ja laskemalla vastaava kaasumäärä ajoneuvojen hyväksi (vrt. "Vihreä Sähkö").

Olisiko vain järkevämpää polttaa se kaatopaikkakaasu sellaisenaan, ilman puhdistamista, kaukolämpövoimaloissa ja käyttää liikenteessä muita polttoaineita?

vompatti · 7 Toukokuu 2006

Vs: Bushin motiivit biopolttoaineille

Tapsula sanoi:
Otapa laskin uudestaan käteen, tuli nimittäin pieni laskuvirhe. Öljyn hinta kun asettuu tuonne 0,4 Euron luokkaan, mutta rypsiöljy voi laskea jopa Venäjällä tuotettuna 0,05 Euron hintaluokkaan. Raakaöljyllä on vielä pitkä matka auton polttoainetankkiin, mutta rypsiöljy kelpaa melkeinpä sellaisenaan eli hintaeroa tulee siitäkin.

Kiitos kun korjasit. Korjaisin viestiäni, jos löytäisin Muokkaa-napin. Tuli laskettua väärin vaikka olenkin teekkari. Tekisi mieli syyttää tuosta laskusta erästä yliopistomme professoria. Minun vikani kuitenkin kun en tarkistanut laskelmia. Tulipahan ainakin todettua, että täällä saa kirjoittaa mitä tahansa soopaa eikä kukaan kyseenalaista!

jeejee · 19 Toukokuu 2006

Halusimme tai emme, öljy loppuu aikanaan, niin loppuu myös maakaasu ja hiili. Tämä tarkoittaa sitä että meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kehittää uusia energiamuotoja. Yhdestä poltetusta vetykilosta irtoaa kuusi kertaa enemmän energiaa kuin yhdestä poltetusta öljykilosta. Mutta koska vetykäyttöiset ajoneuvot ja muu siihen vaadittava infrastruktuuri on kallista, olisi järkevää rakentaa lisää metroja/paikallisjunia/lähijunia ja ratikoita. En tarkoita että jokaiseen pikku kylään tulisi metro, mutta maailman mittakaavalla kyseiset järjestelmät olisivat kannattavampia kuin tuhannen bussin laivasto joka kaupunkiin.