Raitiolinjastosuunnittelua

Jos saisitte päättää niin minkälainen Helsingin raitiolinjaston pitäisi olla?
ps älkää ottako tätä turhan vakasti :lol:

Ensi alkuun linjat keskustasta Viikkiin, Malmille, Oulunkylään, Haagaan ja Munkkivuoren kautta Pitäjänmäelle olisivat hyvät laajennukset. Näin pikaraitioteinä.

Lauttasaaresta kaksi linjaa toinen linjojen silmukkaan ja toinen kuten 8 mutta jatko lauttasaareen, sitten Munkkivuori-Katanjanokan terminaali.

Osa linjoista voitaisiin vetää Kauppatorilta Pohjoisrantaa pitkin Hakaniemeen...

Sitten tulevaisuudessa joku linja Länsiterminaalilta päin, satamaradan kuilua vaikka Pasilaan...

Sitten myöhemmässä vaiheessa voidaan jatkaa Jokerilla, ja rakennella Espoon suunnan ratkaisuja sekä lisäksi liityntälinjoja nykyiselle metrolle Itä-Helsinkiin.

Tuossa tulikin jo monta hyvää, mutta lisäksi vielä Jätkäsaaren ratikkalinja. Tuo kai jopa toteutetaan tällä vuosikymmenellä.

Resiina sanoi:

Jos saisitte päättää niin minkälainen Helsingin raitiolinjaston pitäisi olla?
ps älkää ottako tätä turhan vakasti :lol:

Klikkaa laajentaaksesi...

Helsingin raitioteiden tärkeimmät reitit pitäisi muuttaa metromaisemmiksi, eli keskusta-alueella osittain maanalaisiksi ja karsimallaa pysäkkejä sekä rakentamalla radat mahdollisimman monessa kohtaan kulkemaan erillään autoliikenteestä.

Metron kakkoslinja Pasilasta Kampin ja kauppatorin kautta Laajasaloon voisi periaatteessa toteuttaa pikaraitiotiekalustolla ajetavaksi. Tämä linja kulkisi Mannerheimintien alla tunnelissa ja sillä olisi haaroja Munkkiniemen kautta Otaniemeen, Pitäjänmäkeen ja Haagan kautta Maunulaan ja Oulunkylään, ja Pasilasta Kumpulan kautta Viikkiin/Malmille sekä Töölön kisahallista haara Helsinginkatua ja Hämeentietä pitkin Käpylään ja Oulunkylään, jossa se yhdistyy Haaagasta tulevaan haaraan.

Eteläpäässsä rata haarautuisi Jätkäsaaren/Länsiterminaaliin sekä Eiran kautta kauppatorille.

Nämä pikaraitiotielinjat hyödyntäisivät myös entisiä satama- ja teollisuusratojen penkkoja mm Pasilasta Kumpulan kautta Arabiaan ja Hietalahdesta Kaivopuiston kautta kauppatorille.

t. Rainer

Länsi-Helsinki ajatellen Pitäjänmäen länsipuolelle tulle kovasti uutta asumistoa.
Mietittävänä olisi Pitäjänmäki-Munkkivuori-Pacius- Meilahti-Topelius-Kamppi ja siitä eteenpäin aina ehkä kalasatamaan asti.
Toinen mikä länsi-Helsinkiläisiä vaivaa on joustava raitiovaunuyhteys Pasilaan, ehkäpä myös Meilahden kautta Helsinginkatua.
Meilahden sairaalakeskittymän linjastoa on kyllä syytä parantaa.
Eiköhän tuo Käpylän linja olisi syytä jatkaa Ågeliin ja Kymppä Haagaan.

Mutta kun sitä rahaa ei kumminkaan ole.

Jos ja kun linjastoa aiotaan ulottaa nykyiseltä toiminta-alueelta etäämmäksi (kauemmaksi keskustasta), raitiovaunujen etuisuuksia on parannettava radikaalisti. Jo nykyiset pitkät linjat ovat törkeän hitaita ääripäästä keskustaan. Pitkien linjojen pysäkkivälien ei tule olla tyyliä "Meilahdentie - Paciuksenkaari". Noin tiheillä pysähdyksillä matka-aika karkaa käsistä mahdollisista etuisuuksista huolimatta.
Mielestäni keskeisimmät laajennuskohteet ovat Jätkäsaari, Hernesaari, Sompasaari sekä yhteys Kumpulasta Pasilan suuntaan. Ne ovat toteutettavissa jo kohtalaisen siedettävin rakentamiskustannuksin ja maankäytöllisistä syistä johtuen niille olisi luvassa varmoja käyttäjiä, ts. sanoen investoinnit todennäköisesti olisivat hyvin kannattavia.

Rattivaunu sanoi:

Jos ja kun linjastoa aiotaan ulottaa nykyiseltä toiminta-alueelta etäämmäksi (kauemmaksi keskustasta), raitiovaunujen etuisuuksia on parannettava radikaalisti. Jo nykyiset pitkät linjat ovat törkeän hitaita ääripäästä keskustaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Näin on, ja on häpeä ettei sitä ole jo tehty. Toivotaan, että selvitykset nyt osoittavat, että Tullinpuomin pohjoispuolelle voidaan toteuttaa nollaviive-etuudet eli 100% etuudet jo tänä vuonna. Se on hyvä alku.

Miettikääpä, kuinka paljon rahaa tuo nopeutus säästää! Keksitäänpä esimerkki.

Linjan kierrosaika nyt on 60 min. Keskinopeus nyt on 14 km/h. Linjapituus on siis 14 km. (14 km/h on valitettavasti todellinen keskinopeus, kokeilkaapa reittioppaasta!) Linjan vuoroväli on 6 min eli kulussa on 10 vaunua.

Nopeutuksen jälkeen uusi keskinopeus on 19 km/h (vuoden 1997 raportin tavoite, joka myös ko. raportin mukaan on saavutettavissa). Kierrosaika onkin sitten vaan 44 min. Tarvitaan 7,3 vaunua, jotta vuoroväli olisi sama 6 min. Käytännössä tarvitaan siis 8 vaunua, jolloin saadaan ikään kuin kaupanpäällisinä myös vuoroväliä tihennettyä ja uusi vuoroväli on 5,5 min.

Tässä esimerkissä siis säästettiin 2 vaunua ja tihennettiin vuoroväliä!

Tässä yksi visio, mukana muutamia aiemmin muissakin yhteyksissä tutuiksi tulleita ajatuksia:
1 nykyisen 1A:n kaltainen, paitsi uutuutena lenkki Telakkakatu-Merikatu-Laivurinkatu; liikennettä viikonloppuisinkin
2 Hietsu-Bulsu-Keskusta-Hagis-4.Linja-Castreninkatu-Kirstinkatu-Vallila-Pasila
3B ja 3T nykyisellään
4 nykyisellään
5 Skattan terminaalilenkki tai sen suunnan asuntoalue-Snellu-asema-Pohj.Rautatiekatu-Jätkäsaari-Länsiterminaali
6 muuten nykyisellään, mutta Hietsun torin kulmalta jatketaan Jätkäsaareen, jossa lenkki päinvastaiseen suuntaan kuin linjalla 5
7A ja 7B nykyisellään
8 nykyisellään
9 suunnitelman mukainen, paitsi Eiran päättesseen lenkki Laivurinkatu-Merikatu-Telakkakatu (vrt.1)
10 nykyisellään
11 Erottajan lenkistä Kamppiin ja Töölön joukkoliikennekatua Meikkuun ja Ruskeasuon kautta pikalinjana edelleen Huopalahden asemalle
12 Hagiksesta Sörkan Rantatien yhteyteen rakennettavaa pikarataa Kalasataman ja edelleen Hermannin ohi Koskelaan
14 kuten 11, Tukholmankadulta Munkkaan, omaa rataa Munkkivuoren ostarille ja pikalinjana Talin kautta Pajamäkeen

Jokeriradalle taitaisi tulla oma numerointinsa. 13 on jenkkilää ihannoivassa maassa epäkorrekti luku...

1:lle ja 9:lle esittämäni Merisataman lenkki voitaisiin toteuttaa vanhaa ratapohjaa hyväksikäyttäen, samoin ehkä myös 5:n ja 6:n yhteydet Jätkäsaaren suuntaan. Uutta kiskoa tämä suunnitelma Stadiin toisi kilometritolkulla, mutta sitten kun se kerran olisi tehty, niin olisi.
Bulsun, Runebergin- ja Topeliuksenkatujen muuttaminen kokonaan joukkoliikennekaduiksi kuuluisi myös tämän suunnitelman toteuttamisehtoihin, muuten spåralinjat jäävät aivan liian hitaiksi.

Muuten pidän tuosta moxun ehdotuksesta mutta:

5 Katajanokan terminaali-Munkkivuori
8 Kuten nyt paitsi jatko Vattuniemeen
15 Katajaharju-Linjat (Voisi vetää Kampin kautta)

Tässä jotain

• Linja 4 Katajanokka - Lasipalatsi (Nyk. reitti)- Arkadiankatu - Mechelininkatu - Topeliuksenkatu - Haartmaninkatu - Tukholmankatu - Munkkiniemi
• Linja 5 Kalasatama (uusi asuinalue) - Pasila - Nordenskiöldinkatu - Tukholmankatu - Munkkivuori - Huopalahti (asema)
• Linja 10B Erottaja - Mannerheimintie - Kuusitie (korvaamaan 4:n Mannerheimintieltä poistuvia vuoroja)

Pikaraitiotielinjat

• Linja 16 Rautatientori - Hämeentie - Mäkelänkatu - Tuusulanväylä (Kaistojen välissä oleva alue levennettynä) - Tammisto - Pakkala - Lentoasema. Pysäkit Tuusulanväylällä: Käpylä Maunula (Jokerin vaihtopysäkki), Kehä 1, Paloheinä ja Torpparinmäki (keskilaituripysäkit), puolenvaihtopaikat moottoritien alussa ja Helsingin rajalla
• Linja 17 Rautatientori - Hämeentie - Kustaa Vaasan tie - Lahdenväylä (Kaistojen välissä oleva alue levennettynä) - Jakomäki - Vaarala - Hakunila. Lahdenväylällä pysäkit Viikin ja Kehä 1:n kohdalla (keskilaituripysäkit), puolenvaihtopaikat Koskelan hallien kohdalla ja Kehä 1:n jälkeen.

Resiina sanoi:

• Linja 16 Rautatientori - Hämeentie - Mäkelänkatu - Tuusulanväylä (Kaistojen välissä oleva alue levennettynä) - Tammisto - Pakkala - Lentoasema. Pysäkit Tuusulanväylällä: Käpylä Maunula (Jokerin vaihtopysäkki), Kehä 1, Paloheinä ja Torpparinmäki (keskilaituripysäkit), puolenvaihtopaikat moottoritien alussa ja Helsingin rajalla
• Linja 17 Rautatientori - Hämeentie - Kustaa Vaasan tie - Lahdenväylä (Kaistojen välissä oleva alue levennettynä) - Jakomäki - Vaarala - Hakunila. Lahdenväylällä pysäkit Viikin ja Kehä 1:n kohdalla (keskilaituripysäkit), puolenvaihtopaikat Koskelan hallien kohdalla ja Kehä 1:n jälkeen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ensimmäisenä kysymys: Miksi linjat pitäisi ohjata moottoriteiden kautta? Tämä on minusta virhe, joka tehtiin metron yhteydessä, ei sitä pitäisi toistaa. Kyllä ne voivat olla nopeita muutenkin. Busseilla tuo moottoritiereitti auttaa, mutta ratikoilla merkitys on vähäisempi. Matkustajia on myös reitin varrella eikä vain päissä, kannattavuus saadaan paremmaksi, kun heitäkin palvellaan. Samalla saadaan vaihtoyhteydet mahdollisimman monille poikittaislinjoille. Moottoritiepysäkkien vika on, että kevyen liikenteen yhteydet niihin ovat usein kömpelöjä ja niillä bussin odottelu on epämiellyttävää autojen melussa ja pakokaasuissa. Moottoritiet on myös usein rakennettu tarkoituksellisesti kauas asutuksesta.

Tärkeää raideinvestoinneissa on laittaa raiteet sinne, missä ihmisetkin ovat, eikä moottoritielle. Jos nopeus on ongelma, sitä lisätään joko omilla ratikkareiteillä tai kattavilla etuuksilla. Tätä voitaisiin kyllä myös soveltaa busseihin, mutta se on poliittisesti vaikeampaa, koska bussikaistat on helppo muuttaa autokaistoiksi.

Linjalle 16 parempi numero ehkä olisi joku 600-alkuinen. Tuntuisi vähän hölmöltä ohittaa suuria asuinalueita Tammistoa ennen. Siksi ehdotankin, että Käpylän aseman jälkeen linja poistuisi moottoritieltä ja ajaisi Maunulan, Länsi-Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen kautta Tammistoon. Kattavilla liikennevaloetuuksilla ja välttämällä liian tiheää pysäkkiväliä linja saadaan nopeaksi. Vaihtoehtona tälle olisi jatkaa Tuusulanväylän joukkoliikennekaistoja Tuomarinkylän jälkeen, mutta sekin vaatii pätäkkää. Raitioliikennelinja olisi pitkäaikaisempi investointi.

Linja 17, eli 7xx olisi minusta järkevää reitittää Arabianrannan ja Vanhankaupungin kautta, kun uusi raitiotie rakennetaan Viikkiin, käytettäisiin samoja kiskoja. Se voisi ajaa Pihlajamäen ja Tattariharjun kautta. Tattariharjuntieltä linja jatkaisi Porvoonväylän liittymän kohdalta Jakomäkeen, Suurmetsään, Vaaralaan, Itä-Hakkilaan, joko Kolohonka tai Hakkilan teollisuusaluetta viistäen, sitten Kuninkaanmäki, Päiväkumpu, Rekola, Havukoski ja Koivukylän asema.

Itä-Vantaan lähiöketju tarjoaa lukemattomia yhdistelmiä, pitäisi jotenkin saada selville, mitkä ovat matkustustarpeet näissä lähiöissä. Miten paljon matkustajia nykyisillä busseilla? Poikittaistarjontaa pitäisi alueella myös jotenkin kehittää ykkösjokerin lisäksi.

Linjalle 1 ilta-ja viikonloppuliikenettä

Linjan 1 Ilta ja viikoloppu liikenteen voisi ehkä hoitaa Linjalla 1B Käpylä-Sörnäinen.
Va 1
Käpylä-Pohjolankatu-Mäkelänkatu-Hämeentie-Helsinginkatu-Läntinen Braahenkatu-Sturenkatu-Mäkelänkatu-Pohjolankatu-Käpylä tai vaihtoehtoisesti toisin päin.
Va 2
Käpylä-Pohjolankatu-Mäkelänkatu-Hämeentie-Helsinginkatu(Käätöpaikka sörnäisten metroaseman tuntumassa). Takaisin samaa reittiä.
Va 3
Käpylä-Pohjolankatu-Mäkelänkatu-Sturenkatu-Läntinen Braahenkatu-Helsinginkatu(Käätöpaikka sörnäisten metroaseman tuntumassa). Takaisin samaa reittiä.


Tai sitten lyhyempänä versiona Käpylä-Vallila, eli Käpylä-Pohjolankatu-Mäkelänkatu(Vaihto 7A/B:n)-Sturenkatu-Hämeentie(Vaihto 6 ja 8:n,Kääntyminen Vallilan varikon kääntösilmukassa)
http://kotisivu.mtv3.fi/jyrki.langman/linja.1b.png

Luonnostelin tälläisen raakaversion ajatuksen 1994 Vantaan linjakartalle:

HaPri=Hakunilan pikaraitiotie
HaPri:n tarkoituksena on olla nopea raideyhteys Hakunilan suuntaan. Vuoroväli voisi olla ruuhka-aikaan 10 min ja muina aikoina 20 min. Välillä Viikki - Rautatieasema kulkisi myös Viikin/Malmin suunnan vaunut joden vuoroväli voisi olla ruuhka-aikaan 10 min ja muina aikoina 20 min, jolloin välin Rautatientori - Viikki vuoroväli olisi ruuhka-aikaan 5 min ja muina aikoina 10 min.

TaPri=Tammiston pikaraitiotie
TaPri:n tarkoituksena on olla nopea raideyhteys Tammiston ja Lentoaseman suuntaan. Vuoroväli voisi olla ruuhka-aikaan 10 min, ja muina aikoina 20 min.

Vaikutukset bussilinjastoon
Tammiston, Lentoaseman ja Hakunilan suunnassa suorat bussiyhteydet Helsingin keskustaan todennäköisesti loppuisivat ja niiltä alueilta, joilta ei ole järkevää hoitaa liikennettä raitiotiellä, järjestettäisiin erittäin tiheä liityntäbussiyhteys alueellisiin liityntäliikenneterminaaleihin. Joissakin paikoissa voidaan käyttää 22-paikkasia tai sitä pienempää kalustoa, jolloin päästään lähemmäksi. kunhan kyseisillä linjoilla on tarpeeksi tiheä vuoroväli.

Tässä on kyseessä siis n.s. runkoverkko joka muotoutuisi Vantaan pikaraiteen yva-menettelyn yhteydessä (alueiden asukkaiden tarpeet, toiveet ja mielipiteet tulisi siis huomioida lopullisessa suunnitelmassa)