TramWest - Etelä-Espoon ratikka

1) Tramwestissä on oletettu, että sillä on tunneli tai eristetty rata välillä Töölönlahti - Mechelininkatu, kuitenkaan tuolle välille ei ole budjetoitu tunnelia tai kokonaan tolppien päälle rakennettua rataa.

Kun se kokonaan eristys eli satamaradan kuilu on jo olemassa!

Jos satamaradan tunneli varataan keskustatunnelille, niin sitten tehdään keskustatunnelin yhteydessä ratikalle järjestelyt ja maksetaan ne keskustatunnelin budjetista.

2) 15 sekunnin pysäkkiajat ovat liian optimistiset muilla kuin hiljaisimmilla pysäkeillä.

15 sekunnin pysäkkiajat ovat täysin riittävät ja tämä perustuu kellotettuihin havaintoihin tehokkaasti toimivilta pikaraitioteiltä (esim. Karlsruhe, Freiburg jne). Ovea kohti matkustajakuorma on niissä sama kuin TramWestillä.

30 km/h on realistisempi huippunopeus kapealla kadulla.

Saako sinulle nauraa? Itämerenkatu muka kapea ...

Nopeustaso-oletuksesi ovat yleisesti ottaen naurettavia. Kaikki voidaan tehdä mahdottomaksi kuin halutaan.

Kaikkialla maailmassa liikenteen turvallisuuteen ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin pohjoismaissa.

Vertailukohtamme ovat nyt liikennejärjestelyissä Saksa, Sveitsi ja Itävalta, joissa liikenneturvallisuuden taso raideliikenteessä on varmasti huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Olen itse keskustellut suoraan useiden saksankielisten maiden raideliikenneoperaattorien kanssa ja havainnoinut toimintaa. Olen voimakkaasti eri mieltä mielipiteestäsi, joka perustuu lähinnä kuvitelmaan pohjoismaista turvallisuuden lintukotoina.
 
Saako sinulle nauraa? Itämerenkatu muka kapea ...
Nauru oli osoitettu Petterille. Todettakoon, että ylitän päivittäin Itämerenkadun matkallani töistä kotiin. Ja luokitukseni mukaan se ei ainakaan ole leveä. Nykyinen raitiotie menee kadun keskellä. Kahdeksikon raitiovaunu ei siinä kovin ihmeellisille nopeuksille pääse lähekkäin toisiaan sijaitsevien pysäkkien ja liikennevalo-ohjattujen risteyksien takia.

Nopeustaso-oletuksesi ovat yleisesti ottaen naurettavia.
Tuossakin nauretaan Petterille. Todettakoon, että Göteborgissa, missä kaikki esikaupunkilinjaukset on varustettu vahvoilla etuuksilla, suurimmaksi osaksi fyysisillä täyseristyksillä, raitiovaunujen keskinopeus on vain luokkaa 22,5...25 km/h. Eivät Petterin arviot ainakaan tätä taustaa vasten ihan pielessä ole. Toki maailmassa on muitakin kehittyneitä raitiotiejärjestelmiä kuin Göteborg, mutta esimerkkini nyt vain muistuttaa siitä, että pitkälle viedyt parannustoimenpiteetkään eivät aina ole autuaaksitekeviä.

Korkeatasoisilla etuuksilla yhdistettynä muihin välttämättömiin toimenpiteisiin raitiovaunusta on saatavissa nopea. Sitä täällä tuskin kukaan epäilee. Epäselvyyttä lienee siitä, miten täsmälleen ottaen TW:n linjaus menee eri paikoissa ja miten täsmälleen ottaen yksittäiset ratkaisut on toteutettu matkan kullakin metrillä etenkin matkan kolmella itäisimmällä kilometrillä. Erilaisia sanallisia selostuksia alkaa tippua, mutta täsmälliset kaaviokuvat puuttuvat. Ne voi piirtää itse, jos ei ole mahdollisuutta julkaista luvanvaraisia virallisia karttapohjia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Todettakoon, että ylitän päivittäin Itämerenkadun matkallani töistä kotiin. Ja luokitukseni mukaan se ei ainakaan ole leveä. (...) Kahdeksikon raitiovaunu ei siinä kovin ihmeellisille nopeuksille pääse (...) liikennevalo-ohjattujen risteyksien takia.

Naureskelulla viittasin lähinnä siihen Suomessa yleiseen ajatusvirheeseen kun täällä kadut ovat yleensä erittäin leveät eivätkä suoraan rakennusten rajaamat, leveää mutta talojen rajaamaa katua pidetään "kapeana" vaikka sille esim. Itämerenkadun tapauksessa mahtuu raitiotiekaistat, ajokaista suuntaansa, pysäköintiä ja leveähkö pyörätie. Itämerenkadulla katutila ei ole ongelma, koska jo nyt on varattu raitiotielle omat kaistat.

Liikennevaloetuuksien osalta on tietysti todettava, että TramWest ei ole mahdollinen, jollei liikennevaloetuuksia kehitetä.

Todettakoon, että Göteborgissa, missä kaikki esikaupunkilinjaukset on varustettu vahvoilla etuuksilla, suurimmaksi osaksi fyysisillä täyseristyksillä, raitiovaunujen keskinopeus on vain luokkaa 22,5...25 km/h.

Petterin nopeusoletukset koskivat huippunopeuksia, eivät keskinopeutta. Petteri lisäksi teki niitä tyylillä "en halua, että raitiotie menee nopeasti, niinpä turvallisuusolettaman vuoksi nopeuden pitää olla alhainen".

Huippunopeutta ja keskinopeutta ei kannata sekoittaa.

Göteborgin nopeusongelmat ovat muualla kuin esikaupunkiosuuksien eristämisessä. Suurimmat nopeusongelma siellä on raitiotiekäyttöön soveltumaton lippujärjestelmä ja sekavat ovikäytännöt, jotka hidastavat pysäkkiaikoja. Lisäksi liikennevalopriorisoinnissa on ongelmia, vaikka se on parempi kuin Helsingissä. Näitä ongelmia ei TramWestille tule, jollei suunnittelussa mokata.
 
Itämerenkadusta: Tätä nykyä sitä katua pitkin liikennöi raitiolinja 8. Vuoroväli ruuhkassa on aamulla osin 6 - osin 7 minuuttia, iltapäivällä 7 minuuttia. Muulloin pääasiassa 10 minuuttia. Itämerenkadulle on tulossa lisää raitioliikennettä Jätkäsaaren kehittämisen myötä. Jätkäsaareen liittyviä linjastoratkaisuja ei ole lyöty lukkoon. Pysäkkien Itämerenkatu ja Ruoholahti (M) välisellä osuudella saattaa tulevaisuudessa liikkua Helsingin sisäisiä raitiolinjoja 2…3 minuutin välein ruuhka-aikana. Mainittujen pysäkkien välillä raitiovaunut ajavat nykyisellään noin 30…35 km/h maksiminopeudella (kiireessä vähän lujempaakin). Missään tapauksessa siinä ei ole mahdollisuutta ajella mitään kahdeksaakymppiä. Helsingissä voi nopeudet luokitella seuraavasti:
- 35…39 km/h normaali (osin rauhallinen) nopeus
- 40…45 km/h reipas nopeus
- 46…50 km/h jo lähes päätöntä kaahailua olosuhteista riippuen

Vielä kysyn, missä kohtaa TW:n linjaus menee pois Itämerenkadulta? Meneekö se jossain kohtaa Porkkalankadulle tai tämän yli? Tänä aamuna viimeksi katselin bussin ikkunasta mahdollisia ylityskohtia, enkä itse keksi luontevaa ylityspaikkaa, jos tehtäväkseni annettaisiin suunnitella sellainen. TW:n kotisivuilla lukee seuraavaa: ”Länsiväylän reunaa tuleva rata viedään Salmisaaren uuden toimistokeskittymän kautta Ruoholahdenkadulle”. Nyt on vain niin, että Ruoholahdenkatu ei ulotu lähellekään Länsiväylän ja Porkkalankadun risteystä, tai Salmisaaren mitään osaa… Ruoholahdenkadun länsipää on Köydenpunojankadun risteyksen tuntumassa Hietalahdessa. Nyt olisi kunnollinen kartta erittäin hyvään tarpeeseen…

Göteborgista: Raitioliikenteen sujumattomuuteen vaikuttavat myös sokkeloiset linjaukset kantakaupungissa (kadunkulmissa ajetaan ehkä noin nopeuksia 10…15 km/h, samoin vaihteissa, joissa noustaan laipoille kuten Helsingissäkin. Yleensä pysäkeille mahtuu vain yksi ”juna” kerrallaan, mikä pakottaa peräkkäisiä ”junia” jonottamaan omaa vuoroaan pysäkille.

Kuljettajat eivät enää elokuun jälkipuoliskon jälkeen ole myyneet lippuja, joten se ei ainakaan hidasta matkantekoa. Ainakaan M31-nivelvaunuissa en ole törmännyt minkäänlaisiin oviongelmiin. Nk. pedaalivaunuissa manuaalisesti avattavat ovet ovat matkustajan kannalta epäkäytännöllisiä, mikäli molemmat kädet on varattu esim. tavaroiden kantamiseen tai kävelykepistä yms. kiinnipitämiseen.
 
Ruoholahdessa ei ole tarkoituskaan ajaa kahdeksaakymppiä vaan neljääkymppiä. Ainoa "erikoinen" paikka johon on laskettu 80 on Satamaradan kuilu, joka on kokonaan eristetty muusta liikenteestä.

http://www.tramwest.fi/taululaskenta.php

Huomasin tästä muuten tarkennuksena, että Mechelininkadulle on laskettu alitus.
(En itse ole tehnyt linjaston luokittelua enkä nopeuslaskentaa, joten en muista niiden kaikkia yksityiskohtia).

Tekstiin täytyy tehdä korjaus.
 
Petterin nopeusoletukset koskivat huippunopeuksia, eivät keskinopeutta. Petteri lisäksi teki niitä tyylillä "en halua, että raitiotie menee nopeasti, niinpä turvallisuusolettaman vuoksi nopeuden pitää olla alhainen".


Korjataanpa nyt vähän, Tramwestissä on käsittääkseni laskettu aikataulut niin, että aina pysäkiltä kiihdytetään huippunopeuteen ja tuota huippunopeutta pystytään pitämään yllä seuraavaan pisteeseen tai pysähdykseen saakka. Tuo kyllä toimii täysin eristetyllä radalla, mutta kun kadulla on risteyksiä ja kevyttä liikennettä, tuo oletus on aivan liian optimistinen.

Minusta myös tuntuu, että Tramwestin suunnittelijat aliarvioivat ratikan vaarallisuutta kevyelle liikenteelle. Ratikan jalankulkijaturvallisuus ja hidastuvuus on oikein huono esimerkiksi samaa nopeutta liikkuvaan henkilöautoon verrattuna.

Ratikan turvallisuus vaatii matalaa nopeustasoa alueilla, joilla on merkittävästi kevyttä liikennettä. Esimerkiksi verkkoaidat ja kaukalot sopivat ehkä Porkkalankadun tai Merituulentien tapaisille valtaväylille, mutteivat esimerkiksi Itämerenkadulle. Itämerenkatu ei ole leveä pääkatu, joten ratikankin pitää ottaa se huomioon. Se, että ratikka on mukava kulkuneuvo ei paljon lohduta ratikan alla raajarikoksi ruhjoutuvaa jalankulkijaa.

Esimerkiksi Aleksanterinkadulla ratikoilla on käytännössä oma katu, mutta silti ratikat kulkevat käytännössä maksimissaan suunnilleen 30 km/h ja hidastavat joka risteykseen. Merkittävässä osassa kantakaupungin kapeampaa katuverkkoa (Fredrikinkatu, Bulevardi jne.) käytännön maksiminopeus on 35 km/h ja joka risteykseen pitää hidastaa. 40 km/h ja yli huippunopeuksiin ja korkeampiin risteysnopeuksiin päästään vain Mannerheimintien, Hämeenkadun tai Etelärannan tapaisilla pääkaduilla.

Merkittävä osa Itämerenkadusta on ongelmallista, vaikkei kyllä mikään Aleksi. Myös reitti, matkanopeus ja radan hinta Elielinaukiolta Itämerenkadulle on suunnittelijoiden vakuutteluista huolimatta hyvin epäselvä. Jos halutaan kulkea 80 km/h huippunopeudella kantakaupungissa, siitä pitää olla hyvät suunnitelmat, jotain muutakin kuin "keskustatunnelin rakentaja maksaa" tai ainakin paljon rahaa varattuna satamaradan kuilun paikalle rakennettavan tunnelin toteutukseen. Elielinaukio - Itämerenkatu välillä on paljon risteyksiä.
 
Viimeksi muokattu:
Ruoholahdessa ei ole tarkoituskaan ajaa kahdeksaakymppiä vaan neljääkymppiä. Ainoa "erikoinen" paikka johon on laskettu 80 on Satamaradan kuilu, joka on kokonaan eristetty muusta liikenteestä.

http://www.tramwest.fi/taululaskenta.php

Huomasin tästä muuten tarkennuksena, että Mechelininkadulle on laskettu alitus.
(En itse ole tehnyt linjaston luokittelua enkä nopeuslaskentaa, joten en muista niiden kaikkia yksityiskohtia).

Tekstiin täytyy tehdä korjaus.
Epäilen Mechelininkadun alituksen onnistumista. Alue on varsin täyteen rakennettu, joten tunnelin täytyisi mennä ainakin jonkun rakennuksen ali. Onko selvitetty, kuinka syvällä rakennusten perustukset ovat? Nykyään kellarissakin voi olla useampikin kerros. Lisäksi kunnallistekniset putket yms. Metrotunnelikin pitää ottaa huomioon. Rakennuskustannuksethan hyppäävät taivaisiin, jos joudutaan erikoisrakenteisiin turvautumaan.
Karttamateriaali olisi tosiaan välttämätöntä. Torso aineisto nakertaa uskottavuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Esimerkiksi Aleksanterinkadulla ratikoilla on käytännössä oma katu, mutta silti ratikat kulkevat käytännössä maksimissaan suunnilleen 30 km/h ja hidastavat joka risteykseen.

Aleksi lienee suomalaisittain tehty versio joukkoliikennekävelykadusta, ei siis ratikoiden oma katu. 30kmh on tosiaankin maksimi moisessa ympäristössä. Tavallisessa katuympäristössä, missä henkilöautot ajavat teoriassa neljääkymppiä (eli ruuhka-ajan ulkopuolella viittäkymppiä), voinee ratikkakin ajaa neljääkymppiä. Nykyiset ratikat taitavat sitäpaitsi olla ystävällisempiä jalankulkijalle törmäystilanteessa kuin henkilöautot. Tässä saatan olla väärässäkin, kun olen itse jäänyt vain auton alle.

- Janne
 
Pysäyttää. Niin pysähtyy metroliikennekin tietyissä sille ominaisissa tilanteissa.

Jos raitiovaunu ei kulje täysin erillään muusta liikenteestä, sen tielle voi sattua täsmälleen samat vastoinkäymiset kuin metrolle mutta sen lisäksi vielä paljon muita ongelmapesäkkeitä. Bussi sentään voi kääntyvien pyöriensä ansiosta toisinaan kiertää esteitä mutta raitiovaunulla seurauksena on totaalikatko.

Tämä lienee lähinnä kysymys liikennevalvonnan tehokkuudesta ja sakkojen kovuudesta. Joukkoliikennekaistojen valvontaan on toivottavasti tulossa kameravalvonta.

Jos liikenteen valvontaan ei monen mielestä ole tähänkään asti riittänyt tarpeeksi rahaa niin mikä antaa aiheen uskoa, että tulevaisuudessa kaikki olisi toisin? Kameravalvontakaan ei valitettavasti auta mitään, jos kukaan ei ehdi seurata, mitä niistä kameran ottamista kuvista oikein näkyy.
 
Nykyiset ratikat taitavat sitäpaitsi olla ystävällisempiä jalankulkijalle törmäystilanteessa kuin henkilöautot. Tässä saatan olla väärässäkin, kun olen itse jäänyt vain auton alle.


Henkiloauton kanssa kaupunkioloissa kolaroidessaan jalankulkija joutuu yleensä ensin konepellille, törmäysnopeudesta riippuu paljon miten käy. Raitiovaunun ja jalankulkijan kolarissa ihminen kaatuu usein raiteille vaunun eteen, jossa harja tai ritilä yrittää pitää jalankulkijan poissa vaunun alta. Jos nopeus ei ole hyvin matala, tulee pahaa jälkeä.

Autoliikenne pystyy väistämällä välttämään suuren osan potentiaalisista onnettomuuksista. Kun väistö ei onnistu, autoliikenteen parempi hidastuvuus johtaa matalampaan törmäysnopeuteen jos lähtönopeus ja reaktioaika ovat samat.

Euro NCAP-törmäystesteissä kaikki "tylppäkeulaiset" ajoneuvot ovat jalankulkijaturvallisuudeltaan hyvin huonoja.
 
Epäilen Mechelininkadun alituksen onnistumista. Alue on varsin täyteen rakennettu, joten tunnelin täytyisi mennä ainakin jonkun rakennuksen ali.

Taidat katsella paikkaa eri silmin kuin minä.

Itämerenkadulla ramppi (50-100 metriä) mahtuu luonnollisesti katualueelle kuten kiskot jo nyt mahtuvat. Itämerenkatua vastapäätä on haastavampi paikka, jos hlautaan päästä sekä ratakuiluun että Ruoholahdenkadulle kuten on ajateltu. Saattaa olla tarpeellista sijoittaa vaihde kaukalon rampille ja haaroittaa ramppi.

Metron tunnelilla ei ole mitään relevanssia välittömästi katutason alla kulkevaa betonikaukaloa ajatellen.
 
Tuohon Ruoholahden läpäisyyn pari kommenttia. Jos tuota suunnitelmaa toteutettaisiin, niin pitäisi ihan muista kuin moottoriliikennesyistä tehdä niin että Mechelininkatu painetaan alikulkuun Itämerenkadun kohdalla, jolloin kiskojen viereen saataisiin luonteva kävelyreitti Kamppiin päin, mahdollisesti jopa joku rakennus jonka tontinhinnalla tuota alitusta voisi osittain rahoittaa. Käytännössä siis Itämerenkatu jatkuisi Ruoholahdenkadulle. Putkia nyt joka paikassa, niitä sitten vedetään uudelleen minkä takia nämä aina maksaakin.

Radikaalina ideana nopeaksi reitiksi: Länsiväylän pohjoispuolelta tai Salmisaarenkadun alinkulkua myöten Lepakon tontille. Siitä Lapinlahden sairaalan aidanviertä Lapinlahdentielle ja edelleen Mechelininkadulle, mistä Pohjoisen Rautatiekadun kautta ratakuiluun tai muuta väylää. Olisi halpa, mutta tuo on harvinaisen herkkä ympäristö. Toisaalta jos koko kadun nurmettaisi ikäänkuin osaksi puistoa, ja rata olisi suoraa vaihteetonta kiskoa niin pitäisi olla hiljainen...
 
TramWestissä on siis laskettu joukkoliikenteen kannalta mahdollisimman halvat ratkaisut. Minä epäilen, että jos TramWest rakennettaisiin oikeasti, istuisi vanhat suunnitteluperiaatteet vielä tiukassa ja monin paikoin tehtäisiin kalliimpia ratkaisuja. On myös aika optimistista ajatella, että TramWestissä kaikki saataisiin tehtyä alan parhaiden käytäntöjen mukaan, kun niin monessa muussa asiassa se ei tunnu onnistuvan Helsingissä. "Esteetti maksaa" -periaatekaan ei välttämättä toteudu, koska esteettiset näkökohdat ja ympäristön parantaminen on muissakin hankkeissa hoidettu hankkeen budjetista (ja muutenkaan infran kustannusten kohdentaminen ei Suomessa ole erityisen oikeudenmukaista eri toimijoiden kesken).

Sinänsä on kuitenkin hyvä, että joku esittää joukkoliikenteen kannalta halvinta ratkaisua, niin päättäjät ehkä huomaavat, kuinka kalliiksi autoliikenteen suosiminen tulee.
 
TramWestissä on siis laskettu joukkoliikenteen kannalta mahdollisimman halvat ratkaisut. Minä epäilen, että jos TramWest rakennettaisiin oikeasti, istuisi vanhat suunnitteluperiaatteet vielä tiukassa ja monin paikoin tehtäisiin kalliimpia ratkaisuja.


Nykyään aika harva infrastruktuurihanke toteutetaan niin halvalla kuin vain mahdollista.

Tietkin voidaan rakentaa ilman ylimääräisiä kevyen liikenteen alikulkuja, meluesteitä sekä maisemointia, nuo ovat ihan turhia kustannuksia, ei autoliikenne niitä tarvitse. Junaradat voidaan rakentaa tasoristeyksillä ihan hyvin, kun päätetään vaan, että muutama kolari ei ole paha ongelma.

On myös aika optimistista ajatella, että TramWestissä kaikki saataisiin tehtyä alan parhaiden käytäntöjen mukaan ....


Alan parhaiden vai alan halvimpien käytäntöjen mukaisesti?

Sinänsä on kuitenkin hyvä, että joku esittää joukkoliikenteen kannalta halvinta ratkaisua, niin päättäjät ehkä huomaavat, kuinka kalliiksi autoliikenteen suosiminen tulee.

Tuo on kyllä hyvä pointti.

No, katsotaan mitä Laajasalossa saadaan aikaan. Sinne pikaratikan rakentaminen on paljon helpompaa kuin länteen. Ongelmareitti Kaivokadulta - Tervasaaren penkereelle on vähemmän kriittinen kokonaismatka-ajan suhteen. Ja uudella alueella monet asiat ovat helpompia.
 
Viimeksi muokattu:
Alan parhaiden vai alan halvimpien käytäntöjen mukaisesti?

Tarkoitin tässä parhaita. Esim. Helsingissä harrastettu ratikkakiskojen valaminen betoniin ei käsittääkseni ole mikään "best practice", mutta ei myöskään halpa.
 
Takaisin
Ylös