TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Vs: Länsimetro

Olisi muuten ihan mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa Espoon bussien matkustajista, jotka ovat matkalla keskustaan Mannerheimintien itäpuolelle vaihtaa metroon Ruoholahdessa.
Omien havaintojeni mukaan aika moni vaihtaa, mutta eivät bussit Ruoholahdessa tyhjene. Sanoisin, että alle 10 % jää pois, myös minä.

Mutta se on eri asia kuin Sörkästä Rautatientorille. Jos on vaihdettava metroon joka tapauksessa, se kannttaa tehdä Ruoholahdessa - ellei rakasta pitkiä kävelymatkoja Kampissa. Ja mennäkseen jonnekin sinne, minne päin metro menee, on "pakko" käyttää metroa, koska Kampin bussien jättölaiturilta on vielä pidempi matka mihinkään muuhun joukkoliikennevälineeseen.

Kampin järjestelyn ideahan on pakkokävelyttää ihmisiä mahdollisimman pitkään, jotta he keksisivät poiketa tuhlaamaan rahaa liikkeisiin, joiden ohi kulkevat. Eli kyse ei ole hyvän joukkoliikenteen järjestämisestä, vaan ihmisten pakottamisesta kauppakeskukseen.

Antero
 
Utopiaa?

On ihailtavaa, että Sinulla on uskoa Utopiaan. ;)
Miten niin utopiaa? Tuo laskelma on aritmetiikkaa. Maailmassa on myös yllin kyllin miljoonakaupunkeja, joilla ei ole ollut varaa rakentaa kallita länsimaisia tunneliratkaisuja. Usein tällaisten kaupunkien liikenne perustuu reittitakseihin, jotka eivät kapasiteetiltaan ja tilankäytöltään paljoa henkilöautosta ole parempia.

Antero
 
Vs: Länsimetro

Omien havaintojeni mukaan aika moni vaihtaa, mutta eivät bussit Ruoholahdessa tyhjene. Sanoisin, että alle 10 % jää pois, myös minä.


Minun havaintojeni mukaan Otaniemen ruuhka-ajan busseista jää pois 30-50 % Ruoholahdessa, hiljaiseen aikaan vähemmän. Jos tulen joskus Tapiolasta bussilla, ehkä 10 % jää pois Ruoholahdessa. Mistäköhän tuo johtuu?
 
Vs: Utopiaa?

Tuo laskelma on aritmetiikkaa. Maailmassa on myös yllin kyllin miljoonakaupunkeja, joilla ei ole ollut varaa rakentaa kallita länsimaisia tunneliratkaisuja.

Usein tällaisten kaupunkien liikenne perustuu reittitakseihin, jotka eivät kapasiteetiltaan ja tilankäytöltään paljoa henkilöautosta ole parempia.


Kehitysmaiden joukkoliikenne on kehitysmaiden joukkoliikennettä ja liikenneruuhkat tolkuttomia. Heti kun maiden elintaso paranee, tunnelirakentaminen alkaa. Vrt. Brasilia, Meksiko, Kiina, Intia, Thaimaa jne.

Vain Utopiassa korkean elintason tiheästi asutetun miljoonakaupungin (yli 5M asukasta, yli 5000 asukasta/neliökilometrillä) joukkoliikenne voi perustua pelkästään maantason ratkaisuihin.

(Helsinki ei kyllä ole tiheästi asuttu kuin kantakaupungissa.)
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Länsimetro

Minun havaintojeni mukaan Otaniemen ruuhka-ajan busseista jää pois 30-50 % Ruoholahdessa, hiljaiseen aikaan vähemmän. Jos tulen joskus Tapiolasta bussilla, ehkä 10 % jää pois Ruoholahdessa. Mistäköhän tuo johtuu?
Minä matkustan nimenomaan Otaniemen busseilla, joista heitin tuon 10 % arvion. Mutta en matkusta usein pahimpaan ruuhkaan. Selittäisiköhän havaintoasi se, missä päin on opiskelija-asuntoja? Ruuhka-aikoina minusta erityisesti 102:ssa on 80 % teekkareita. Keilalahden alueelta tulevat palkannauttijat joutuvat jokseenkin aina seisoskelemaan etukäytävällä, mutta Kirjastolta pääsee vielä istumaan - ainakin kun pitää puolensa. ;)

Antero
 
Vs: Utopiaa?

Kehitysmaiden joukkoliikenne on kehitysmaiden joukkoliikennettä ja liikenneruuhkat tolkuttomia. Heti kun maiden elintaso paranee, tunnelirakentaminen alkaa. Vrt. Brasilia, Meksiko, Kiina, Intia, Thaimaa jne.
Reaalimaailmassa asioihin vaikuttavat muutkin seikat kuin tarkoituksenmukaisuus. Kehitysapua rahoittavat tahot rahoittavat usein käytännössä omien maidensa teollisuuden kauppoja. Ja iso kauppa on mukavampi kuin pieni.

Lisäksi verrattaessa tunneli- ja maantasorakentamista, päästään myymään vielä suhteessa enemmän. Tunnelin teko on vaativaa puuhaa, jossa tarvitaan länsimaisia koneita ja korkeasti koulutettua työvoimaa. Pintarakentamisessa voitaisiin palkata paikallista väestöä jonka elintaso paranisi, kun kehitysavusta suurempi osa ohjautuu kohdemaahan eikä lähdemaan projektimyyjille.

Avun saaja on usein täysin myyjän armoilla. Myyjä edustaa korkeata asiantuntemusta, jota vastaanottaja ei osaa kyseenalaistaa. Toisaalta, kun ei itse joudu maksamaan, tuntuu varmaan siltä, että on sama mitä saa lahjaksi.

Vain Utopiassa korkean elintason tiheästi asutetun miljoonakaupungin (yli 5M asukasta, yli 5000 asukasta/neliökilometrillä) joukkoliikenne voi perustua pelkästään maantason ratkaisuihin.
Perustelepa tämä jotenkin. Jos 10 miljoonan asukkaan kaupunki toimii tänään reittitakseilla ja yksityisliikenteellä, miksi se ei huomenna voisi toimia raitioliikenteellä?

Yksi henkilöauto vie tilaa matkustajaa kohden nopeudesta riippuen 20-150 m2. Reittitaksi ehkä 4-8 m2. Tehokas raitioliikenne vie 1-1,2 m2. Tilaahan on yllin kyllin! Tunneliliikenne ei vie nolla neliömetriä, koska se yksin ei toimi, vaan rinnalla on pyöritettävä pintaliikennettä.

(Helsinki ei kyllä ole tiheästi asuttu kuin kantakaupungissa.)
Niin, onhan täälläkin tarpeeton maanalainen. Joten miksi missään muualla ei olisi? :smile:

Antero
 
Vs: Utopiaa?

Avun saaja on usein täysin myyjän armoilla. Myyjä edustaa korkeata asiantuntemusta, jota vastaanottaja ei osaa kyseenalaistaa. Toisaalta, kun ei itse joudu maksamaan, tuntuu varmaan siltä, että on sama mitä saa lahjaksi.


Brasilian, Meksikon, Kiinan, Thaimaan ja Intian tapaiset maat rakentavat ihan omalla rahalla. Ei noissa maissa kehitysavulla ole mitään merkitystä. Kehitysapu ei ole taloustiikereitä varten.

Joukkoliikenteen malli tulee kauko-idässä Japanista, Etelä-Koreasta ja Hong Kongista. Joukkoliikenteen malliyhteiskunnista.

Perustelepa tämä jotenkin. Jos 10 miljoonan asukkaan kaupunki toimii tänään reittitakseilla ja yksityisliikenteellä, miksi se ei huomenna voisi toimia raitioliikenteellä?


Mikään 10 miljoonan tiheästi asuttu kaupunki ei toimi kunnolla reittitakseilla ja yksityisliikenteellä. Surkea liikennejärjestelmä on talouden jarru. Jotta talous voi kasvaa vaikka Mumbaissa, Bangkokissa tai Shanghaissa pitää liikenne järjestää kunnolla.

Metrottomasta jättikaupungista on esimerkkinä vaikka Lagos. Lagosiin sijoittuvan yrityksen pitää rakentaa itse oma sähköntuotanto ja muukin infrastruktuuri ja vielä mielellään perustaa oma yksityisarmeija. Liikenne on silloin pieni murhe.

Muualla kuin mustan Afrikan toivottomuudessa isoissa kaupungeissa rakennetaan kilpaa metroja(tai muita osittain tunneloituja junia) ja muusta liikenteestä eristettyjä light rail ratkaisuja.

(Tämä keskustelu on kyllä ajautunut aika kauas Helsingin seudun raideliikennejärjestelmistä. ;) )
 
Viimeksi muokattu:
Minä pistän mukaan oman joulutervehdykseni tähänkin keskusteluun.

En tietysti ole jokaisessa isossa paikassa maan päällä käynyt, mutta en tiedä yhtään isoa eurooppalaista keskusta, jossa ei olisi kunnollista raideliikenneverkkoa. Se mitä jokainen kunnollisella ymmärtää on tietysti toinen juttu, mutta itselläni on vaikeuksia uskoa mihinkään reittitaksijärjestelmään koko väestöä palvelevana juttuna. On tietysti erilaisia eriasteisia versioita metrosta, kuten vaikkapa Frankfurtissa, jossa osa linjoista on "metrokalustolla" varustettuja (U1, U2 ja U3) ja U5 taas on hyvin ratikkamainen. Frankfurtin keskustassa on Zeil ja paljon kävelytilaa ja autoja on minusta aika hillitysti (silmämääräinen havainto), silti liikenne toimii maan alla. Etuna on Franfurtin osalta se, että maan alla on keskustassa myös S-Bahn-liikenne, joka ei mitenkään voisi kulkea maan päällä jakamatta kaupunkia rajusti. Näin vaihtaminen U-Bahnin ja S-Bahnin välillä on hyvin helppoa ja välimatkat lyhyitä. Suomen osalta pitää aina muistaa se, että metroasemilla on väestönsuojelullinen ja sotilaallinen merkitys ja se on osaselitys niiden korkeusasemaan. Kehäradan osalta mainittiin myös sotilaallinen käyttö. Frankfurtissa on myös noussut tulevissa kunnallisvaaleissa FDP:n vaalimainonnassa esiin raiteiden jakava vaikutus monilla kaduilla, en nyt etsi linkkiä tähän, mutta asia on osittain poliittinen teema. Siksi ainakin FDP on vaatinut osittain nykyisen U-Bahnin tunneloinnin jatkamista kauemmaksi keskustasta, jakavalla vaikutuksella viitataan katujen näivettymiseen. Saksassahan raiteet on pitkälti eristetty ajoradoista tukevalla metalliaidalla ja "tasoristeyksiä" on hyvin vähän.(Frankfurtissa ainakin).

Pääkaupunkiseudulla ongelmana on se, että meillä ei ole minkäänlaista kattavaa, hyvin palvelevaa liikenneverkkoa. Ongelmat ovat tuttuja: ratikat ovat liian hitaita, ajoneuvoliikenne sotkee, ratikkaverkko liian vaatimaton, suunnittelu poukkoilevaa, bussien vuorovälit liian pitkiä, kaupunkirakenne hajanainen, lähijunat ahtaita, lähijunaverkosto riittämätön jne jne...pikaraitiotiestä puhumattakaan.

Metro ei mielestäni ole tarpeeton, kuten Antero viestissään esittää. Metro on tottakai riippuvainen liityntäliikenteestä, ja se onkin metron ongelma. Aiemmin joskus kerroin, että en ole 60-70-luvuilla elänyt, mutta mitä olen siitä ajasta kuullut vaikkapa isältäni, joka asui Vuosaaressa, olen vakuuttunut metron tarpeellisuudesta. Ei se 96 tms ollut mikään ihanneratkaisu, vaan aika harvakseltaan nekin kuulemma kulkivat ja matka keskustaan saattoi ruuhkissa viedä tunnin. Metro omalta vaikutusalueeltaan vapautti ihmiset aikataulukyttäyksestä ja loi kerrassaan verrattoman tavan liikkua itä-länsisuunnassa. Mikäli järjestelmä olisi niin huono kuin sen väitetään olevan, olisi yksityisautoilu idässä varmasti jo nyt räjähtänyt käsiin ja tilanne olisi kestämätön. Hyvä esimerkki olojen parantumisesta on se, että ystäväni, joka opiskelee Ruoholahdessa ja asuu Maunulassa, vaihtaa jo Sörkassa metroon. Sanottakoon mitä hyvänsä, ei busseilla pystytä 4 min vuorovälillä siirtämään samanlaisia ihmismassoja kaupungin halki. Tai ehkä pystytään, mutta tämä olisi merkinnyt hirveää bussirallia kaupungin keskustan halki, jos oletetaan, että kaikki nykyiset bussilinjat olisivat heilureita ja päättyisivät johonkin muualle kuin Rautatientorille.

Vaikka tämä nyt on vähän off-topiccia ollut, niin minulla on edelleen vaikeuksia käsittää sitä vimmaa, jolla metroa vastustetaan, niin monen tuhannen päivittäistä elämää se on helpottanut, puhumattakaan linja-autojen, eli kaasutuksen vähenemisestä Helsingin keskustassa. Yksinkertaisin argumentti metron puolesta lienee, että se on useissa kaupungeissa valittu ratkaisuksi. En toki kiistä pikaraitiotien hyviä puolia, Frankfurtin kaltainen järjestelmä olisi hyvä, kun sitä tehostamaan saataisiin vielä Pisara ja Kehärata.
 
Aiemmin joskus kerroin, että en ole 60-70-luvuilla elänyt, mutta mitä olen siitä ajasta kuullut vaikkapa isältäni, joka asui Vuosaaressa, olen vakuuttunut metron tarpeellisuudesta. Ei se 96 tms ollut mikään ihanneratkaisu, vaan aika harvakseltaan nekin kuulemma kulkivat ja matka keskustaan saattoi ruuhkissa viedä tunnin. Metro omalta vaikutusalueeltaan vapautti ihmiset aikataulukyttäyksestä ja loi kerrassaan verrattoman tavan liikkua itä-länsisuunnassa. Mikäli järjestelmä olisi niin huono kuin sen väitetään olevan, olisi yksityisautoilu idässä varmasti jo nyt räjähtänyt käsiin ja tilanne olisi kestämätön. Hyvä esimerkki olojen parantumisesta on se, että ystäväni, joka opiskelee Ruoholahdessa ja asuu Maunulassa, vaihtaa jo Sörkassa metroon. Sanottakoon mitä hyvänsä, ei busseilla pystytä 4 min vuorovälillä siirtämään samanlaisia ihmismassoja kaupungin halki. Tai ehkä pystytään, mutta tämä olisi merkinnyt hirveää bussirallia kaupungin keskustan halki, jos oletetaan, että kaikki nykyiset bussilinjat olisivat heilureita ja päättyisivät johonkin muualle kuin Rautatientorille.
Olet tosiaan sanonut tuon ennenkin, ja jatkuva perusvirhe on, että perustelet metron rakentamista Etelä-Espooseen Itä-Helsingin kokemuksilla. On sata kertaa jo todettu, että ne eivät ole vertailukelpoisia, koska Itä-Helsinki suunniteltiin raideliikenneratkaisu huomioiden, Etelä-Espoota ei. Lisäksi bussit itään ajavat useita kilometrejä hitaassa katuverkossa, kun länteen ne eivät käytännössä joudu autojen kanssa juurikaan tekemisiin ja ovat moottoritiellä jo parin kilometrin jälkeen.

Jotenkin turhauttavaa myös, että 70-luvun idän bussijonoja pidetään perusteena 2010-luvun lännen joukkoliikenneratkaisuille. Jos isäsi matka idästä keskustaan kesti tunnin ja siihen piti saada ratkaisu, metro oli yksi ratkaisu. Kenenkään eteläespoolaisen matka ei tänä päivänä kestä lähellekään tuntia, useimmilla ei edes puolta tuntia. Esimerkiksi Matinkylän suuresta lähiöstä metro ei pärjää nopeudessa bussille, kun matka mitataan sieltä, mistä ihmiset oikeasti lähtevät.

Siksi lähes miljardin maksaminen melkein tyhjästä on asia, jota joukkoliikenteen ystävän on hyvin luontevaa vastustaa.
 
Juu tottahan on, että Espoota ja Itä-Helsinkiä ei voi verrata, toisaalta on otettava huomioon, että Espookin kasvaa. Metro vapauttaa kuitenkin Tapiolassa asuvat aikataulukyttäykseltä, kaikki muutkin jotka ovat asemien vaikutuspiirissä. Monille tulee se liityntäliikenne, mutta vastapainona luulen p+r:n lisääntyvän, koska metron vuoroväli on tiheä. Busseilla ei päästä samaan vuoroväliin ja palvelutasoon kuin metrolla, ei lähellekään, vuoroväleissä asia käy parhaiten ilmi. Länsimetro+itämetro yhdessä luovat upean yhteyden nimenomaan keskustan alitse, ilman tarvetta vaihtaa, jos liikkuu vaikkapa Tapiolasta Hakaniemeen, tai vaikka Lauttasaaresta Kalasatamaan. Syntyy yksi tunneli keskustan alitse, joka toimii todellisena valtimona ja yhtyy hienolla tavalla Kampin muuhun liikenteeseen ja rautatieasemaan. Moni lauttasaarelainen ja tapiolalainen varmasti ilahtuu hankkeesta. Jos ja kun pohjoismetro tehdään, niin siirtyminen esimerkiksi Meilahteen (HYKS, Töölöntulli-Tukholmakatu) on jo kuin leikintekoa. Portaat alas Kampissa ja alle kymmenessä minuutissa odotteluajat mukaanlukien on jo melkein Kuusitiellä..sitä kelpaa verrata siihen, millaista on nyt mennä Tapiolasta vaikka Stadionille tai Meilahteen!
Niin, sellaista bussirallia se oli 70-luvulla ja samanlaista rallia se tuntuu lännen suunnasta olevan tänäkin päivänä.Totta on, että ei matkoihin Espoosta tuntia enää mene, länkkärin takia bussit pääsevät nopeammin kuin idässä 1970-luvulla. Monen espoolaisen matka kuitenkin helpottuu, kun ei aikataulukyttäys jää pois ja jos ei bussilla mene, voi jättää autonkin metroasemalle. Länsimetro on myös laukaissut valtavat verotuloja tuovat investoinnit mm Tapiolassa, jonne yksityinen sijoittajaryhmä investoi 300milj. Miksi he eivät tehneet bussiaikana, vaan korostivat saavutettavuuden merkitystä?
Ja kukaan näistä bussifriikeistä ei ole tohtinut kertoa, millainen bussiliikenne Helsingin keskustassa olisi nykyisillä asukasmäärillä, jos metro olisi jätetty rakentamatta kokonaan ja lännen suuntakin hoidettaisiin bussilla.
Kamppia vastustetaan myös, vaikka samat vastustajat puhuvat siitä, kuinka pitäisi saada lisää kävelytilaa keskustaan. Kamppi toi todella ison autovapaan alueen keskustaan, vrt. entinen maantieässiä täynnä oleva kurainen kenttä, mutta sekään ei kelpaa, miksi?
 
Vaikka tämä nyt on vähän off-topiccia ollut, niin minulla on edelleen vaikeuksia käsittää sitä vimmaa, jolla metroa vastustetaan, niin monen tuhannen päivittäistä elämää se on helpottanut, puhumattakaan linja-autojen, eli kaasutuksen vähenemisestä Helsingin keskustassa.

Käytännöllisesti katsottuna miljardi euroa liikennejärjestelmästä, jonka edut ovat varsin pieniä, ei voi olla herättämättä kritiikkiä kun paljon muitakin rahareikiä olisi niin julkisella sektorilla kuin veronmaksajien omissa kukkaroissa. Pääkaupunkiseutuamme ajatellen metrolla on mielestäni vain yksi oleellinen etu: linjaston selkeys ja siitä seuraava matkustamisen helppous. Itselläkin tulee Sörnäisten ja Rautatientorin väli mentyä useimmiten metrolla vaikka ilmeisesti nopeammin bussilla pääsisi, koska en ole aivan varma bussien reiteistä ja tuon välin kulkutarpeeni on satunnaista ja ajallisesti ennakoimatonta. Jo raitiotielinjastomme on vaikeampi, en vieläkään muista kolmosten reittejä taikka kummin päin seiskat kulkivat, vaan mieluummin käytän muita kulkuneuvoja. Kolmosten risteäminen toistensa kanssa pitäisi ehdottomasti purkaa selkeyden vuoksi.

Kun taannoin asuin Itä-Helsingissä, liikuin lähes joka arkipäivä Pasilan ja kotipaikkani väliä raitiovaunuilla, busseilla ja metrolla. Metromatka oli mieluisin. Sitten bussi ja lopuksi epämieluisin oli ratikka. Tästä huolimatta mieluiten olisin tuon välin kulkenut suoralla ratikkalinjalla (edyllättäen että yleensä saisi istuinpaikan), jonka pysäkeille olisi ollut luokkaa viiden minuutin kävelymatka. Monesti kävelin kymmenen minuutin matkan Puotilan asemalle kun en viitsinyt odottaa bussia.

Foorumimme pikaratikkaexpertit ovat onnistuneet vakuuttamaan minut siitä, että nykyisen metrolinjastomme sijaan vastaavan ja isommankin kapasiteetin olisi tarjonnut tai kykenisi tulevaisuudessakin tarjoamaan useampi hajautettu ratikkalinjasto. Ja kun pysäkkejä olisi enemmän ja ne sijaitsisivat lähempänä asuntoja ja työpaikkoja sekä kiskoja olisi enemmän ja sopivasti hajautettuna, niin on päivän selvää, että palvelutaso olisi nykyistä useammalle parempi (tai oikeastaan lähes kaikille parempi). Edellyttäen että muun liikenteen ei anneta hidastaa raitiovaunujen liikkumista.

Nykyinen tilanne Etelä-Espoon ja Helsingin välillä on käsittääkseni ihan kohtuullinen, joten en näe isompaa vahinkoa vaikka raideliikenteen kehityksen sillä suunnalla saisi torpattua kymmeneksi vuodeksi. Jokeri lienee kuitenkin tulossa ja sen myötä ehkä alettaisiin etsiä uutta raidepohjaista ratkaisua eteläisten osien liikenteeseen. Eli länsimetron kariutumisen en usko torppaavan raideliikenteen kehitystä kymmeniksi vuosiksi, sen verran maailma on kuitenkin muuttunut viime vuosituhannelta.
 
Juu tottahan on, että Espoota ja Itä-Helsinkiä ei voi verrata, toisaalta on otettava huomioon, että Espookin kasvaa. Metro vapauttaa kuitenkin Tapiolassa asuvat aikataulukyttäykseltä, kaikki muutkin jotka ovat asemien vaikutuspiirissä.
Aivan, kaikki, jotka ovat asemien vaikutuspiirissä. Paljonkos niitä on ja paljonko on liityntäliikenteen varassa? Tämän esityksen kalvolla 8 tuo tieto löytyy: länsimetron asemista 600 metrin päässä on 14.500 espoolaista. KAIKILLE muille käytännön joukkoliikenne ja aikataulut ovat bussiliikennettä kuten nykyään. Mutta matka kestää kauemmin ja on vaivalloisempi. Jos touhu maksaa miljardin, se on 70.000 euroa per asukas. Mikäs siinä, jos tämä espoolaisten eliittijoukko maksaa tuon joukkoliikenteen muutoksestaan. Ei vain taida maksaa.

Monille tulee se liityntäliikenne, mutta vastapainona luulen p+r:n lisääntyvän, koska metron vuoroväli on tiheä. Busseilla ei päästä samaan vuoroväliin ja palvelutasoon kuin metrolla, ei lähellekään, vuoroväleissä asia käy parhaiten ilmi. Länsimetro+itämetro yhdessä luovat upean yhteyden nimenomaan keskustan alitse, ilman tarvetta vaihtaa, jos liikkuu vaikkapa Tapiolasta Hakaniemeen, tai vaikka Lauttasaaresta Kalasatamaan...
Tästä lähtevät liikkeelle kaikki moneen kertaan esitetyt valheelliset kliseet länsimetrosta. Vaikka ne jopa RaideYVA:ssa kumotaan, niin metrofanaatikot jatkavat niiden toistamista.

  • Joukkoliikenteen vuoroväli ei ole metron, vaan liityntäbussin vuoroväli.
  • Liityntäpysäköinnin osuus on idässä nyt ja tulee olemaan tulevaisuudessakin kuin olisi myös Espoossa marginaalinen, prosentin parin luokkaa matkoista. Pysäköinti on liian kallista, kun laitospaikka maksaa 20.000-35.000 €/auto.
  • Etelä-Espoosta Itä-Helsinkiin matkustavia ei ole kuin juuri nimeksi.
  • Töölön metro on vielä kauempana kuin länsimetro, joten ei kukaan matkusta sillä sen perusteella, että tehdään länsimetro. Siksi toiseksi suora ratikka Tapiolasta Töölöön on halvempi (ja palvelee paremmin) kuin Töölön metro vaikka länsimetro olisi tehtykin.
  • Ilman metroa Itä-Helsingistä keskustaan ei suuntautuisi yhtä suurta joukkoliikennematkustajavirtaa, joten ei olisi liikaa bussejakaan. Nyt keskustan kautta matkustavat lähes kaikki, jotka ovat matkalla muualle, koska metro ei pysty palvelemaan muualle, kuten bussi- ja ratikkaverkko.
  • Tapiolan saneeraus ei ole kiinni metrosta. Sinne halutaan vaan lisää liiketilaa ja lisää autoilevia asiakkaita. Vanhoja parkkitasoja muutetaan liikkeiksi, mutta tilalle tehdään enemmän uutta paikoitusta.
  • Metro ei ole ratkaissut vuosaarelaisten ruuhkia, vaan K1:n ja Meripellontien risteykseen halutaan 50-100 miljoonan euron eritasoliittymä, vaikka Vuosaaren liityntäbussit eivät tästä enää Itäkeskukseen ajakaan.
  • Kaikkialla seudulla yksi bussikaista tekee saman asian kuin metrorata: poistaa henkilöautoilun haitan joukkoliikenteen nopeudelle. Helsinkiin johtaville väylille ei mahdu bussikaistoja niin pajon, että saataisiin kulumaan miljardi niiden rakentamiseen.
  • Metron vaihtoehto ei ole bussi, vaikka sitä on toitotettu pk-seudulla 1960-luvulta. Länsimetrolle hyvä vaihtoehto on TramWest - parempi palvelu, halvempi hinta. Eläköityneen suunnittelujohtajan unelmalle Iso Liityntä ei ole vielä vaihtoehtoa esitetty. Pitääkö sekin tehdä yksityisten kaupunkilaisten omalla työllä ja ajalla?
Antero
 
Vs: Länsimetro

Kampin järjestelyn ideahan on pakkokävelyttää ihmisiä mahdollisimman pitkään, jotta he keksisivät poiketa tuhlaamaan rahaa liikkeisiin, joiden ohi kulkevat. Eli kyse ei ole hyvän joukkoliikenteen järjestämisestä, vaan ihmisten pakottamisesta kauppakeskukseen.

Onko tämä varmaa tietoa? Vai salaliittoteoria? Vai onko sarkasmidetektorini rikki, kun en tunnista (muistaakseni toistuvasti) vakavissaan esittämääsi väitettä vitsailuksi?

Itse asiaa tuntemattomana olisin arvellut, että liukuportaat on (laiskahkon suunnittelun tuloksena) laitettu siihen, mihin ne metron laituritason keskialueen päistä noustessaan luonnostaan asettuvat. Ja vastaavasti bussilaiturit siihen, mihin bussit Salomonkadun tunnelista purkautuessaan luonnostaan Kampin keskuksen tontille levittäytyvät.

On toki totta, että kävelymatkat ovat pitkät ja kauppaliikkeitä on matkan varrella näkösällä.
 
Vs: Länsimetro

Onko tämä varmaa tietoa? Vai salaliittoteoria? Vai onko sarkasmidetektorini rikki, kun en tunnista (muistaakseni toistuvasti) vakavissaan esittämääsi väitettä vitsailuksi?
Bussithan jättävät matkustajansa suunnilleen Fredrikinkadun alle. Monasti tyhjentynyt bussi ajaa sitten lähtölaituriin, samaan suuntaan johon valtaosa matkustajista saa kävellä.

Olen ihmetellyt tätä käytäntöä, ja saanut vastaukseksi, että Kampin keskus haluaa niin. Ihmisten kävelymatka keskuksen sisällä on maksimoitava, jotta he poikkeaisivat kauppoihin.

Olen pahoillani, en muista, kuka tämän minulle selitti. Ja vaikka muistaisinkin, en ehkä kertoisi. Sillä eihän näin sovi olla ja asian paljastaminen on varmaankin kielletty. Mutta voihan kauppakeskuksen omistajalle tai joukkoliikenteestä vastaaville viranomaisille lähettää kysymyksen asiasta. Eli miksi bussit eivät tuo matkustajia lähtölaituriin ainakin silloin, kun ovat siihen ajamassa. Ja jos ympyrän ajo on jotenkin tarpeen, miksi ei tulolaituria laitettu luolan toiseen päähän, jossa se olisi lähempänä metroon ja kaukobusseille vieviä portaita.

Antero
 
Vs: Länsimetro

Mutta voihan kauppakeskuksen omistajalle tai joukkoliikenteestä vastaaville viranomaisille lähettää kysymyksen asiasta.

Minä olen kuullut määräyksen johtuvan turvallisuudesta: jos bussi jättää matkustajat lähtölaituriin, tulee samalla ovenavauksella sisään bussiin haluavia matkustajia, joita ei vielä otetakaan kyytiin. Sitten matkustajat jäävät ovien väärälle puolelle ja siellä matkustajien oleskelu on taas kielletty turvallisuussyistä.

Jos bussi on lähdössä niin pian, että se alkaa heti ottaa matkustajia kyytiin, niin sitten se voi jättää poistuvat matkustajat lähtölaituriin. Olen tosin havainnut, että siinä tapauksessa matkustajat eivät aina ymmärrä poistua laiturin ovesta, vaan lähtevät turvallisuusmääräysten vastaisesti liikkumaan terminaalin "väärällä puolella" päästäkseen purkulaiturin oville.
 
Takaisin
Ylös