TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Göteborgin pikaraitiotien ja TramWestin eroja:

TramWest:in huippunopeus on suurella osalla ko. reittiä 80 km/h.
Göteborgin raitiotien suurin sallittu nopeus on 60 km/h.
Näistä pikaraitioteden nopeuksista on ollut aikaisemminkin puhetta. Kysyn vielä, mihin perustuu se olettamus, että Suomessa voisi raitiovaunulla joka ei ole eristetty muusta ympäristöstä metron tai rautatien tapaan, ajaa huomattavasti nopeammin kuin eteläisessä Ruotsissa, jossa ilmasto-olosuhteet ovat suotuisammat ja TramWestin raideleveys kolmanneksen verran kapeampi?

Göteborgin raitiotiellä kuljettaja myi lippuja 20.8.2007 asti.
TramWestissä ei ole kuljettajan lipunmyyntiä.
Onko TramWest tarkoitus olla ilmainen kaikille satunnaisille matkustajille joilla ei ole etukäteen ladattua matkakorttia? Jos kertaliput ostetaan automaatista, niin kuka takaa sen, että esim Matinkylän vanhan ostarin lipunmyyntiautomaatti saa olla ilkivallalta ja murtoyrityksiltä turvassa?

Göteborgissa raitiotien liikennettä hidastavat raitiovaunujen vaihtelevat ovikäytännöt, matkustajien kurittomuus ja lepsut pysäkkikäytännöt sekä osan vaunuista korkealattiaisuus. Tämä lisää huomattavasti pysäkkiaikoja. Pysäkkiajat ovat Göteborgissa selvästi pidempiä kuin esimerkiksi Tukholman pikaraitioteillä (Tvärbanan, Nockebybanan, Lidingöbanan).
Mikä takaa sen, ettei kurittomuutta esiintyisi TramWestissä? Verkostonhan on tarkoitus ulottua muuallekin kuin Westendiin. Eivätkö HKL:n eräiden muiden eurooppalaisten kaupunkien Variotram- ja Combino-sekoilut osoita jo, että täysmatalalattiavaunu on susi?

t. Rainer
 
Tramwestin nopeus vaikuttaa kyllä hyvinkin optimistiselta, kun Tramwest ei ole edes täysin eristetty kantakaupungissa ja pysäkkejäkin on tiheässä. Ongelmaväli on Elielinaukio - Katajaharju, muulla osalla on vähemmän epävarmuutta.

Minusta Tramwestia parempi vaihtoehto voisi olla nykyiseen metrotunneliin perustuva kombivaihtoehto, jossa rakennettaisiin esimerkiksi tunneli Ruoholahti-Katajaharju ja tuosta eteenpäin rakennettaisiin sitten pikaratikkamaisemmin. Tramwestissäkin Elielinaukio- Katajaharju väli olisi kallis, joten tuskin Ruoholahti - Katajaharju tunneli ja yksi asema(Lauttasaari) maksaisi enempää.

Ratkaisu vaatisi, että osa metrokalustosta eli käytännössä uusi kalusto muutettaisiin katukelpoisemmaksi. Esikaupungeissa on kuitenkin yleensä kohtuullisen paljon tilaa eikä kaluston tarvitse olla "kantakaupunkikelpoista", riittää, että voidaan välillä liikennöidä muun liikenteen joukossa.

Automaattiajo mahdollistaa tunnelissa ja eristetyllä radalla lyhyen (75-90 sekunnin?) vuorovälin eli käytännössä vain asemien kapasiteetti rajoittaa vuoroväliä, joten tunnelin kapasiteetin pitäisi riittää suurellekin määrälle yksikköjä.

Tuo ratkaisu voitaisiin vaikka nimetä pikaratikkametroksi. Niin ratkaisu voisi olla helpompi myydä. ;)
 
Viimeksi muokattu:
Ai, paljastuiko ikäviä totuuksia?

Ei paljastunut.

Koko tässä ketjussa ei olla tuotu esille yhtään todellista suunnitteluvirhettä TramWestissä.

Kritiikki on perustunut muutamaan irrelevanttiin seikkaan:
- Kaikki toteutetut raitiotiet eivät ole ominaisuuksiltaan TramWestiä vastaavia, esimerkiksi Helsingin ja Göteborgin liikennöinti- ja etuuskäytännöt ovat TramWestissä oletettua heikompia.
- Ei uskota, että Helsingissä maan päällä voidaan toteuttaa raitiotielle vastaavat etuudet kuin hyvin monissa Euroopan raitiotiekaupungeissa
- Koska TramWest on vapaaehtoistyönä tehty yleissuunnitelma, kaikista yksityiskohdista ei ole tehty yksityiskohtaisia suunnitelmakarttoja

On toki aiheellista kritisoida TramWestiä sillä perusteella, että toisessa pikaraitiotiekaupungissa ei ole saavutettu yhtä korkeaa keskinopeutta.
TramWest - tiimin jäsenet ovat vain käyneet myös kaupungeissa, joissa noudatetaan samoja periaatteita kuin TramWestin liikennöintikäytännöissä ja joissa nopeudet ovat samaa luokkaa.

Kritisoinhan minäkin Helsinkiä ja Göteborgia siitä, että siellä raitioliikenteen keskinopeus on paljon hitaampi kuin muualla.

Ajonopeus 80 km/h kuudenkympin sijasta

Tämä on relevanttia oikeastaan toisin päin. Jos Göteborgissa Angered - Brunnsparken - linjalla ajonopeus olisi 80 km/h niin se olisi selvästi nopeampi kuin TramWestin 150.

Lisäksi muuten yksi kysymys sinulle: onko 20 min aikataulunmukainen ajoaika vai kellotettu aika? Aikataulunmukaiseen ajoaikaan voi sisältyä myös seisonta-aikaa esim. Angeredin pääteasemalla.

Se mitä rata sallii, jää arvailujen varaan, koska kunnollisia karttoja ei missään näy. Koska kunnolliset kuvaukset ja kuvat radoista puuttuvat, yleisö joutuu selvittelemään asioita omin keinoin. Miksi muuten täsmällisiä linjan kuvauksia pimitetään edelleen? Miksi kunnollisia karttoja rataverkosta ei esitetä?

Tähän on vastattu ketjussa jo useita kertoja.

TramWest - sivuilla ei ole tarkempia karttoja seuraavista syistä:
- Karttojen käyttöoikeus maksaa
- Suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus on arvioitu kartta- ja maastotarkastelulla, mutta ei yksityiskohtaisin julkaisukelpoisin piirroksin
- Kyseessä on yleissuunnitelma, jota varten ei ollut mielekästä tehdä tarkkoja leikkaus- tai liikennejärjestelykarttoja.

Otamme luonnollisesti mielellään vastaan Rattivaunulta tai Helsingin ja Espoon kaupungeilta riittävän suunnittelurahoituksen TramWestin kehittämiseen tarkaksi hankesuunnitelmaksi.

Perusasia kuitenkin jokaiselle selväksi: omalla kaistallaan kulkeva pikaraitiotie vaatii vähimmillään 7 m sivusuuntaista tilaa. Se ei ole paljon, ja se on sovitettavissa useisiin ympäristöön.

Ei ole mitään syytä uskoa, että Helsingin seudun muissa tulevissa raitiovaunuissa olisi olennaisesti nopeatoimisempia ovia tulossa.

Göteborgissa kyse ei ole vain ovitoimintojen nopeudesta vaan siitä, että ovikäytännöt vaihtelevat vaunuittain ja optimaalista ovikäytäntöä ei käytetä. Oman arvioni mukaan nopein ovikäytäntö on se, että matkustaja voi "tilata" avauksen etukäteen ja kuljettaja voi tietyn ajan jälkeen "lukita" avauksen jonka jälkeen ovi ei enää aukea.

TramWestissä on oletettu samannopeuksiset ovet ja ovikäytännöt kuin ovat käytössä Tukholman Tvärbanalla tai Karlsruhen ja Freiburgin kalustossa.
 
ajaa huomattavasti nopeammin kuin eteläisessä Ruotsissa, jossa ilmasto-olosuhteet ovat suotuisammat ja TramWestin raideleveys kolmanneksen verran kapeampi?

Ilmasto-olosuhteilla ja raideleveydellä ei ole mitään merkitystä sillä, voiko huippunopeus olla 60 km/h sijaan 80 km/h.

80 km/h on TramWestissä vain muusta liikenteestä eristetyillä osuuksilla.

Onko TramWest tarkoitus olla ilmainen kaikille satunnaisille matkustajille joilla ei ole etukäteen ladattua matkakorttia? Jos kertaliput ostetaan automaatista, niin kuka takaa sen, että esim Matinkylän vanhan ostarin lipunmyyntiautomaatti saa olla ilkivallalta ja murtoyrityksiltä turvassa?

Rainer: käy tutustumismatkalla kaupungissa, jossa on automaattirahastus, melkein mikä vain Saksan suuri tai keskisuuri kaupunki käy, niin selviää, miten tämä toimii.

Suomen olosuhteissa järkevintä lienee, että automaatit ovat vaunuissa sekä vilkkaimmilla pysäkeillä. Ilkivallan ja murtojen estämiseen on omat keinonsa.

Mikä takaa sen, ettei kurittomuutta esiintyisi TramWestissä?

Se, että liikennöintikäytännössä ei anneta kurittomuudesta hyötyä.
Göteborgin ongelma on se, että ovikäytäntö mahdollistaa sen, että matkustajat voivat viivyttää vaunua, jos huvittaa. Matkustajille ei myöskään ole selkeää ohjeistusta.
 
Koko tässä ketjussa ei olla tuotu esille yhtään todellista suunnitteluvirhettä TramWestissä.
Ai ei vai? Onko se todella ok, että linjaus menee Porkkalankadun ja Lapinlahden sillan välisellä osuudella voimalaitoksen pihan läpi päin uutta toimistoaluetta? Koska kunnollisia kaavioita (edes itse tehtyjä) ei ole esitetty, kukaan ei voi taata, mitä kaikkea noihin linjauksiin oikein kätkeytyykään.

Minä en usko TW:ssä esitettyihin ylioptimistisiin ajoaikoihin. Kymmenellä välipysähdyksellä ei 13 - 14 km:n matkaa ajeta alle 20 minuutissa radalla, jolla vain osaksi on voimassa Sn 80, ja muualla alempi. Lisäksi siellä muualla pysäkkitiheys ei juurikaan antaisi myöten mainitulle 80:lle kuin enintään hetkeksi.

Mainitsin Göteborgista esimerkkinä vain Angeredin linjauksen. On turha yleistää paikkakunnan raitioteiden muiden osien ominaisuuksien perusteella, koska ne eivät vaikuta esimerkkiin mitenkään. Tähdennän vielä uudelleen, että Angeredin linjan vähäisen pysäkkimäärän takia pysäkkiviipeet eivät ole mitenkään ratkaiseva asia. Varmasti ne kaksi pidempää pysäkkiväliä, joilla ajoaika nyt on 6 min, ajoajaksi saataisiin kummallakin puristettua 5 minuuttiin nostamalla max nopeutta 60:stä 80:een km/h. 20 minuutin pudottaminen 18:aan minuuttiin ei silti muuta mitään miksikään. TW lupaa samanpituisen matkan onnistuvan siinä samassa 18 minuutissa, vaikka välipysäkkejä on Angeredin viiden sijasta 10. Tuo on se kohta, jossa on heittoa.
 
Ilmasto-olosuhteilla ja raideleveydellä ei ole mitään merkitystä sillä, voiko huippunopeus olla 60 km/h sijaan 80 km/h.
Kuvittelisin, että Suomessa, ainakin talvisin, jos ei itse lumi, niin lumipyryssä myös näkyvyyshaitta on sitä luokkaa, että vaunuja ei voida pitkän jarrutusmatkan vuoksi ajaa nopeammin kuin 50-60 km/h, jos rata ei ole täysin eristetty ja varustettu kulunvalvonta-automatiikalla. Suomessa maan routiminen aiheuttaa ongelmia normaaliraideleveyttä reilusti kapeimmilla radoilla, koska roudasta aiheutuvat "heitot" voivat olla kohtaokkaan vaarallisia jos kaluston painopiste on kuitenkin yhtä korkealla kuin normaaliraiteisessa.

Jos nämä asiat ovat kunnossa, niin silloin en väitä vastaan, mutta silloin radan rakentaminen maksaa suurin piirtein yhtä paljon kuin metron.

80 km/h on TramWestissä vain muusta liikenteestä eristetyillä osuuksilla.
Paljonko sitä on suhteessa koko matkaan Elielinaukio-Matinkylä?

Rainer: käy tutustumismatkalla kaupungissa, jossa on automaattirahastus, melkein mikä vain Saksan suuri tai keskisuuri kaupunki käy, niin selviää, miten tämä toimii.

Suomen olosuhteissa järkevintä lienee, että automaatit ovat vaunuissa sekä vilkkaimmilla pysäkeillä. Ilkivallan ja murtojen estämiseen on omat keinonsa.
Saksassa nuorisolla on erilainen tapakulttuuri kuin meillä. Onko HKL koskaan vakavasti harkinnut kertalippuautomaatteja raitiovaunujen sisään? Jos niiden asentaminen ja käyttö on helppoa, niin luulisi niitä jo olevan niissä.

Se, että liikennöintikäytännössä ei anneta kurittomuudesta hyötyä.
Göteborgin ongelma on se, että ovikäytäntö mahdollistaa sen, että matkustajat voivat viivyttää vaunua, jos huvittaa. Matkustajille ei myöskään ole selkeää ohjeistusta.
Eli ihan kuin Helsingissä.

t. Rainer
 
Onko se todella ok, että linjaus menee Porkkalankadun ja Lapinlahden sillan välisellä osuudella voimalaitoksen pihan läpi päin uutta toimistoaluetta?

Tähän yksityiskohtaan on aiemmin jo vastattu ao. henkilön toimesta. Kuten silloin todettiin, tämä yksityiskohta on helppo muuttaa.

Luonnollisesti, kun TramWest kehitetään hankesuunnitelmaksi, eri yksityiskohdat tarkentuvat.

On mahdollista, että liikennöintinopeutta voidaan jonkin verran tarkistaa esim. tarkempien liikennejärjestelyjen pohjalta. Tällöin voidaan esimerkiksi päättää, että jollakin linjaosalla huippunopeus on esim. 60 km/h nyt esitetyn 80 km/h sijaan tai kiihtyvyytenä käytetään 0,8 m/s2 1,2 m/s2 sijaan.

Itse laskelma: http://www.tramwest.fi/taululaskenta.php
on tehty kestävin perustein ja perusteet ilmenevät ko. sivulla.
 
Jos lumipyry estää näkyvyyden, silloin kaikki pintaliikenne on jo sekaisin. Ei lumipyryjen vuoksi rakenneta automaattista kulunvalvontaa, eikä automaattinen kulunvalvonta mahdollista pintaliikennettä jos eteenpäin ei näe.
On myös hyvin kaukaa haettua perustella metron rakentamista sillä, että joskus on lumipyryjä, jotka haittaavat pintaliikennettä.

On syytä huomioida, että huonoissa sääolosuhteissa raitioliikenne toimii luotettavammin kuin metroa syöttävä bussiliikenne.

mutta silloin radan rakentaminen maksaa suurin piirtein yhtä paljon kuin metron.

Routimattoman radan rakentaminen on huomioitu kustannuksissa. Routimaton rata ei maksa metron hintaa.
 
Tähän yksityiskohtaan on aiemmin jo vastattu ao. henkilön toimesta. Kuten silloin todettiin, tämä yksityiskohta on helppo muuttaa.
Luulisi, että tällä välillä olisi ollut helppoa kertoa, millä tavoin ja millä hinnalla se "helppo" muutos toteutettaisiin. Itse piirretty kaaviokuva tai kartan osa auttaisi hahmottamaan.

On myös joukko muita paikkoja, joiden suhteen olisin sangen utelias näkemään raiteiden täsmällisen sijoituksen. Erityisen suuren mielenkiinnon kohteena ovat Karhusaarensolmu ja sen ympäristö, samoin Tapiolan sisääntulo kummaltakin suunnalta jne.
 
Jos lumipyry estää näkyvyyden, silloin kaikki pintaliikenne on jo sekaisin. Ei lumipyryjen vuoksi rakenneta automaattista kulunvalvontaa, eikä automaattinen kulunvalvonta mahdollista pintaliikennettä jos eteenpäin ei näe.
On myös hyvin kaukaa haettua perustella metron rakentamista sillä, että joskus on lumipyryjä, jotka haittaavat pintaliikennettä.
Tarkoitin lumipyryllä kaikkea vähän runsaampaa lumisadetta jota kaikesta huolimatta on usein talvella, eilen täällä pk-seudulla esim. Ei kaikki pintaliikenne ollut sekaisin, mutta hidasteli. Mutta metro kulkee aikataulun mukaan, pyrytti tai ei.

t. Rainer
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Itse laskelma: http://www.tramwest.fi/taululaskenta.php
on tehty kestävin perustein ja perusteet ilmenevät ko. sivulla.

Panin kanssa merkille että ajoaikalaskelmat vaikuttavat aika laboratorio-olosuhteiden mukaisilta kun vilkaisin taulukkoa. Monin paikoin keskellä asutusta viipelletään 80 km/h.

Erityisen suuren mielenkiinnon kohteena ovat Karhusaarensolmu ja sen ympäristö, samoin Tapiolan sisääntulo kummaltakin suunnalta jne.
Tapiolaa sen verran tunteneena voin sanoa että epäilen että onnistuu 80 km/h Tapiola-Hakalehto-Niittymaa välillä. Joko pitää rata koko matkaltaan rakentaa eri tasoon muuhun ympäristöön nähden, tai katkaista yhteydet sivukaduille ja kaikki kevyen liikenteen risteymäkohdat. Samoin kyyti voi olla aika vuoristoratamaista jos Töölönlahdelta kiihdytetään kahdeksaankymppiin ja sitten pysähdytään heti Kampissa Fredan kohdalla, vaikka on käytössä vanha satamaradan kuilu.

t. Rainer
 
Jonkinlainen kombimetro voisi olla mahdollinen. Ensinnäkin metroon hurahtaneet olisivat tyytyväisiä koska se olisi ainakin nimellisesti metro, kustannukset ei karkaisi ihan niin paljon käsistä, ja saataisiin kevyempi katukelpoinen metrokalusto/raskaammat ratikat. Kaikki on tyytyväisiä.
Minusta Tramwestia parempi vaihtoehto voisi olla nykyiseen metrotunneliin perustuva kombivaihtoehto, jossa rakennettaisiin esimerkiksi tunneli Ruoholahti-Katajaharju ja tuosta eteenpäin rakennettaisiin sitten pikaratikkamaisemmin. Tramwestissäkin Elielinaukio- Katajaharju väli olisi kallis, joten tuskin Ruoholahti - Katajaharju tunneli ja yksi asema(Lauttasaari) maksaisi enempää.
Jos unohdetaan se Länsiväylä. Tehdään Töölön metro samalla kuin länsimetro. Lähdetään siltä Kampin valmiiksi luohitulta kakkosasemalta, ylös Töölöntorille tai Hesperian puiston kohdalla jossa pysäkki. Siitä kaksihaarainen tunneli: toinen pää Meilahteen, toinen Jäähallille (ja edelleen Pasilaan), kummassakin päässä taas pintaan. Esteetön kulku pinnassa pitäisi olla järjestettävissä keskellä Nordenskjiöldin- ja Paciuksenkatuja, jotka on käytännössä moottoriteitä ilman isoja risteviä teitä tuolla osuudella. Tarvittaessa tehdään Huopalahteen kevyt tasoliittymä. Itähaara jatkaisi sitten Pasilaan ihan seiskan reittä, länsihaara taas sukeltaisi (pysäkki maan pinnalla) uudestaan tunneliin Munkkiniemessä ja Otaniemeen josta etupäässä maan päällä eteenpäin. Kampista voisi etelähaara jatkua johonkin.

Ratkaisu vaatisi, että osa metrokalustosta eli käytännössä uusi kalusto muutettaisiin katukelpoisemmaksi. Esikaupungeissa on kuitenkin yleensä kohtuullisen paljon tilaa eikä kaluston tarvitse olla "kantakaupunkikelpoista", riittää, että voidaan välillä liikennöidä muun liikenteen joukossa.
Miksei se olisi kantakaupunkikelpoista jos se kerran voi kulkea kadulla? Saataisiin samalla kaivatut isommat ratikat ja ratikkaverkkoa voisi parantaa niillä osioilla joilla nämä kulkevat.

Automaattiajo mahdollistaa tunnelissa ja eristetyllä radalla lyhyen (75-90 sekunnin?) vuorovälin (...)
Automaatti ja katukelpoinen kai sulkee toisensa pois.

Tuo ratkaisu voitaisiin vaikka nimetä pikaratikkametroksi. Niin ratkaisu voisi olla helpompi myydä. ;)
Ehdotan katumetroa, metron toista haaraa tai raskasratikkaa, riippuen vähän kelle kauppaa :)
 
On myös joukko muita paikkoja, joiden suhteen olisin sangen utelias näkemään raiteiden täsmällisen sijoituksen. Erityisen suuren mielenkiinnon kohteena ovat Karhusaarensolmu ja sen ympäristö, samoin Tapiolan sisääntulo kummaltakin suunnalta jne.
Voit ottaa tämän foorumin kautta suoraan yhteyden Late-:een, joka voinee vaikka lähettää sinulle yksityisesti tietoa, jota ei ole lupa jakaa julkisesti.

Minä en usko TW:ssä esitettyihin ylioptimistisiin ajoaikoihin. Kymmenellä välipysähdyksellä ei 13 - 14 km:n matkaa ajeta alle 20 minuutissa radalla, jolla vain osaksi on voimassa Sn 80, ja muualla alempi. Lisäksi siellä muualla pysäkkitiheys ei juurikaan antaisi myöten mainitulle 80:lle kuin enintään hetkeksi.
Oletko tutustunut taulukkoon, josta matkan osien ajat käyvät selville? Jos et usko taulukkoon, miksi uskot RaideYVA:n metrolle laskettuihin ajoaikoihin, ne kun on laskettu aivan samalla tavalla.

Eikä tämä ole ylipäätään mikään uskon asia. Kysymys on matematiikasta, ei uskonnosta. Jos väität, että on laskettu väärin, osoita, mikä on väärin! Ellet osoita, hyväksy se, että totuus on uskosi vastainen.

Antero
 
Kysymys on matematiikasta, ei uskonnosta.

Huippunopeuksien valitsemisessa ei olekaan enää kysymys matematiikasta. Minäkin olen aikaisemmin tässä viestiketjussa epäillyt, kuinka realistista Suomessa on ajaa 80 km/h eristämättömällä radalla kaupunkiympäristössä.
 
Takaisin
Ylös