TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Digiboksia ei voi oikein verrata metroon, koska siinä ei itse katseluväline, TV, vaihdu. Digiboksia pitää verrata esim metron automatisointiin.
Voi sitä siihenkin verrata. Mutta tavassa, jolla metrohanketta edistetään muka hyödyllisenä ja peruuttamattomana asiana, on paljon yhteistä digitalisoinnin kanssa. Se nyt vaan parantaa asioita ja se nyt vaan maksaa jotain ja on päätetty ja sillä selvä.

Metron rakentaminen johonkin kaupunkiin pitää verrata esim tietokoneen ja laajakaistayhteyden hommaamista kotiin entisen telkkarin lisäksi.
Ei metro tule entisen lisäksi, vaan sen mahdollinen rakentaminen osin poistaa sitä, mitä nyt on, eikä monienkaan palvelu parane, vaan huononee.

Siinä mielessä metro on kyllä joukkoliikenteen laajakaista, että se on omalla kuidullaan nopea ja palveleva, mutta sitten kun tullaan ensimmäisen yhteyskeskuksen (metrossa liityntäasema) kohdalle, ei enää voida puhua täydestä palvelusta, saati nopeudesta.
 
Mutta toisaalta joillekin asemille saavutaan johdonmukaisesti liki puoli minuuttia myöhässä ja aikaa aletaan kuroa umpeen seuraavalla asemavälilä. Esim. täällä esilleotetulla M-reitillä on usean eri pituisia asemavälejä, joille kaikille on määritelty 2 minuutin ajoaika. Pisimmillä niistä 2 minuuttia ei todellisuudessa riitä.

Miksi kiistellä, kun voi laskea? Laitoin M-junan aikaisemmin postaamaani nopeusindeksilaskuriin.

Tulos on 84 %, metrolla 97 %. (Muutin kiihtyvyyksiä ja pysäkkiaikoja alkuperäisestä: 0,8 m/s^2 ja 20 s.) Helsinki-Pasila-väli kannattaa kuitenkin jättää huomiotta, koska se ajetaan niin hitaasti ihan muista syistä. Ilman sitä M-juna saa indeksin 93 %. Aikataulunmukainen ajoaika on 17 minuuttia ja laskettu optimaalinen hintsusti alle 16 minuuttia.
 
Vastasin lähinnä Anterolle, jolla on sellainen käsitys että tieliikennelain mukaan bussit saavat ajaa Suomessa lumipyryssäkin lähes kaikkialla yli 80 km/h, eikä siitä koidu vaaraa kellekään. Eihän se nyt ihan niin ole. Raitiotieden osalta ei voida sivuuttaa niitä määräyksiä jotka koskee rautateitä, koska molemmat noudattavat samoja fysiikan lakeja, vaikka raitioteillä ei ole toistaiseksi kattavia määräyksiä Suomessa

Tarkennuksena tähän, että sää ei samalla tavalla vaikuta auto- ja raideliikenteeseen. Tieliikenteessä huonoimmat kelit ovat kaatosade ja lumipyry sekä kitkan että näkyvyyden osalta. Raitioliikennettä nämä eivät haittaa kuin näkyvyyden osalta, kaatosaateella itseasiassa on pito kiskoilla paras mahdollinen :) Vaikeimmat kelit ratikoille ovat syksyn lehtikelit ja välittömästi sateen alku ja loppu, kun kiskoilla on liukas likakerros.
 
Miksi kiistellä, kun voi laskea?
Enpä nyt omasta mielestäni niin kauheasti kiistellyt, vaan kerroin miten asia junapuolella käytännössä on.

Metrojunien asemallaseisomisaikoja yksi lyhentävä seikka muuten voi olla suurempi ovimäärä per vaunu. Ja varmasti sekin, että laiturin suhteen metrovaunu on täysmatala eikä vaunussa ole sokkeloisia eteisiä eikä lippujaan itse leimaavat tuki kulkureittiä muilta (koska liput leimataan muualla kuin junissa).
 
Miksi kiistellä, kun voi laskea? Laitoin M-junan aikaisemmin postaamaani nopeusindeksilaskuriin.

Tulos on 84 %, metrolla 97 %. (Muutin kiihtyvyyksiä ja pysäkkiaikoja alkuperäisestä: 0,8 m/s^2 ja 20 s.) Helsinki-Pasila-väli kannattaa kuitenkin jättää huomiotta, koska se ajetaan niin hitaasti ihan muista syistä. Ilman sitä M-juna saa indeksin 93 %. Aikataulunmukainen ajoaika on 17 minuuttia ja laskettu optimaalinen hintsusti alle 16 minuuttia.

Ihan mielenkiintoisa taulukko. Mitä tarkemmin sanottuna tuo indeksiluku oikein kertoo, onko se keskinopeus johonkin tilanteeseen verrattuna?

t. Rainer
 
Mitä tulee lattiakorkeuksiin ja ajoaikoihin, on todettava että M- ja A-reiteillä Sm4:t ovat johdonmukaisesti hitaimmat kulkijat. Todellinen syy lienee hitaissa ovissa, mutta näköjään uudemmassa kiskokalustossa näyttää olevan käytössä hidastoimisia ovia vähän liikennemuodossa kuin liikennemuodossa. Koska käytössä ei ole sellaisia korkealattiajunia, joissa olisi vielä hitaat ovetkin, ei lähijunaliikenteen hitautta nähdäkseni ole relevanttia perustella korkealla kalustolla (siis Sm1-2). Mielenkiintoista on nähdä, toisivatko Sm5:t aikanaan uudenlaista ripeyttä liikenteeseen
ja
Metrojunien asemallaseisomisaikoja yksi lyhentävä seikka muuten voi olla suurempi ovimäärä per vaunu. Ja varmasti sekin, että laiturin suhteen metrovaunu on täysmatala eikä vaunussa ole sokkeloisia eteisiä eikä lippujaan itse leimaavat tuki kulkureittiä muilta (koska liput leimataan muualla kuin junissa).

Tämä viimeksimainittu syy, ovien määrä, ja se että junanvaunuissa on erikseen oikein eteiset, hidastaa konkreettisesti enemmän lähijunia. Junakalustoyhtiö taisi tehdä pienen mokan, kun tilasivat Stadlerilta lähinnä taajamajunaliikenteeseen tarkoitetun mallin Flirtistä jossa päätyvaunuissa on vain yhdet ovet. (Toivottavasti kukaan foorumilaisista ei ole JK-yhtiön palveluksessa, ja ota nokkiinsa, pyydän anteeksi siinä tapauksessa)

t. Rainer
 
Tarkennuksena tähän, että sää ei samalla tavalla vaikuta auto- ja raideliikenteeseen. Tieliikenteessä huonoimmat kelit ovat kaatosade ja lumipyry sekä kitkan että näkyvyyden osalta. Raitioliikennettä nämä eivät haittaa kuin näkyvyyden osalta, kaatosaateella itseasiassa on pito kiskoilla paras mahdollinen :) Vaikeimmat kelit ratikoille ovat syksyn lehtikelit ja välittömästi sateen alku ja loppu, kun kiskoilla on liukas likakerros.

Hienoa että saatiin tarkennus niistä liikennettä vaikeuttavista olosuhteista.

t. Rainer
 
Ei metro tule entisen lisäksi, vaan sen mahdollinen rakentaminen osin poistaa sitä, mitä nyt on, eikä monienkaan palvelu parane, vaan huononee.

Siinä mielessä metro on kyllä joukkoliikenteen laajakaista, että se on omalla kuidullaan nopea ja palveleva, mutta sitten kun tullaan ensimmäisen yhteyskeskuksen (metrossa liityntäasema) kohdalle, ei enää voida puhua täydestä palvelusta, saati nopeudesta.

Metroa voi sinänsä verrata laajakaistaan, tai vastaavaan uuteen informaatiotekniseen vempeleeseen, jota ei ole ennen ollut käytössä, koska se ei hävitä kaikkia busseja, niiden reitit vain muuttuvat.

Metro mahdollistaa myös liikkumisen lyhyessä ajassa toiseen kaupunginosaan, metroaseman lähellä työskentelevä voi esim lounastauon aikana käväistä kaupungilla hoitamassa jonkun henk. kohtaisen asian, ilman että työaikaa menee hukkaan, tai valita lounaspaikakseen jonkun muun kuin oman työpaikan ruokalan tai lähimäkkärin. Tästä "uusliikenteestä" johtuva matkustajamäärien lisäys on jäänyt liian vähälle huomiolle eri vertailulaskelmissa.

t. Rainer
 
Ihan mielenkiintoisa taulukko. Mitä tarkemmin sanottuna tuo indeksiluku oikein kertoo, onko se keskinopeus johonkin tilanteeseen verrattuna?

Se on indeksi, joka laskee, kuinka optimaalinen aikataulu linjalla on. Indeksi on 100 %, jos kulkuneuvo kulkee linjalla täysin ilman ylimääräisiä pysähdyksiä ja hidastuksia. Se siis laskee optimaalisen matka-ajan sen perusteella, että ainoastaan kiihdytetään, kuljetaan matkanopeutta ja jarrutetaan, ja se perustuu ainoastaan pysäkkiväliin. Melko yksinkertainen siis, mutta kertoo jotain siitä, kuinka hyvin linja ja etuudet on suunniteltu.

Joka tapauksessa tuon perusteella Pasila-Vantaankoski-välillä liikennöintikäytäntö ei ole järin huono, koska eroa metron vastaavaan on vain noin 4 %.
 
Tramwestiin palatakseni, sen tekijöiden varmaan kannattaa olla aktiivisia juuri nyt, kun metron kustannusarviota raotetaan yleisölle, muutamia kymmeniä lisämiljoonia kerrallaan. Jossakin vaiheessa sitten esitetään kysymys, kannattaako tällaista summaa pistää hyödyiltään kyseenalaiseen hankkeeseen.

Ja silloin voi hyvinkin olla, että yleisesti ryhdytään vaatimaan palvelevampaa ja edullisempaa tapaa investoida Etelä-Espoon joukkoliikenteeseen. Hyvin hiotulle ja tarvittaessa päivitetylle Tramwestille on tällöin käyttöä.
 
Väli Hki-Martsari on 14 km, eli sama kuin Hki-Matinkylä. Asemia on 10 kpl, ja matka aika on 20 minuuttia. Junan huppunopeus nousee paikoittain, Ilmala-Huopalahti välillä jopa 120 km/h:hon, muulloin nousee nopeus asemien välillä 60-80 km/h.

Aikataulussa väli Hki-Pasila on 5 minuuttia eli aika lailla enemmän kuin etäisyys antaisi ymmärtää. Junille vertailisinkin ensisijaisesti välejä Pasilasta pohjoiseen.

Eiköhän lähdetä siitä, että metron ajoajat Rautatientorilta Matinkylään samalla asemamäärällä tuolla matkalla tulevat olemaan n 20 min, jos voidan olettaa että metrojunat eivät seiso asemilla niin kauan kuin VR:n lähijunat.

YVA:n mukaan ajoaika on kuitenkin 16 minuuttia ja tällä lukemalla on tehty viralliset laskelmat.
 
Aikataulussa väli Hki-Pasila on 5 minuuttia eli aika lailla enemmän kuin etäisyys antaisi ymmärtää. Junille vertailisinkin ensisijaisesti välejä Pasilasta pohjoiseen.
Se on tiedossa, ajoaika vastaa sitä, kuin Helsingin ja Pasilan asemen välissä olisi yksi väliasema (ihmettelen miksi ei voisi oikeasti olla)

YVA:n mukaan ajoaika on kuitenkin 16 minuuttia ja tällä lukemalla on tehty viralliset laskelmat.

Se on aika tiukka oletus. YVA:ssa päätepiste Helsingin päässä on Kamppi eikä R-tori, eikä Koivusaarta ole mukana. Nämä mukaanlukien pari, kolme minuuttia lisää, niin voi vertailla.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Missä päin pääkaupunkiseudulla ajetaan tuollaista nopeutta eristämättömällä tiellä kaupunkiympäristössä?
Kaikkialla, missä nopeusrajoitus on 70 kmh tai enemmän ja siellä kulkee bussilinja. Aika lähellä minua on yksi Itäväylä. Vai eikö tämä ole kaupunkia, mutta Etelä-Espoo on?

Missä päin täällä on metron tapaan eristettyjä bussireittejä? (Sori, Kampin tunnelissa ja Lahdentien ylittävällä sillalla 550:llä, mutta se siltahan onkin entinen rautatiesilta!)

Ja Rainerille terveisiksi, että en ole havainnut minkäänlaisen liukaskelin hidastavan bussien nopeuksia Länsiväylällä. Rajoitinta vasten ajetaan aina.

Antero
 
On se muuten kumma, että kaikki Raide-YVAn teksti kelpaa epäilijälle, mutta sama teksti käännettynä suomeksi ei sitten TramWestin laskelmissa kelpaakaan.


Ja Rainerille terveisiksi, että en ole havainnut minkäänlaisen liukaskelin hidastavan bussien nopeuksia Länsiväylällä. Rajoitinta vasten ajetaan aina.


Ja tämän vuoksi olen kerran räntäkelillä ollut 112:n kyydissä ojassa, jonka jälkeen en ole paljon bussilla tahtonut matkustaakaan!

On aivan turha väittää kaikkien kuskien olevan varovaisia kelillä kuin kelillä. Joskus polveni tahtoo siitä vielä muistuttaakin, että näin ei ole. Sen sijaan en vielä ole raideliikenteen kyydissä suistunut tieltä. Tuurillani ehkä sekin päivä vielä tulee.

Olen nyt ollut poissa Suomesta pitkään enkä ole ehtinyt osallistua vilkkaisiin keskusteluihin, koska luettavaa täällä on ollut paljon useasta eri aiheesta.

Huomauttamisen arvoista kuitenkin on ilmiselvät ja perusteettomat hyökkäykset TramWestia vastaan. Jos TramWest- ja Länsimetro-ketjussa rajuimmin hyökänneiden keskustelutapoja käytettäisiin myös TramWestin ja vastaavien puolesta, uskoisin ettei koko keskustelua pystyttäisi käymäänkään, tai että ylläpito olisi jo saattanut viheltää pelin poikki.

Länsimetro-ketjussa mm. eräskin keskustelija väitti pari päivää sitten, että A-lehtien konttori on rakennettu metroaseman lähelle, jossa on paljon joutomaata ympärillä. A-lehtien konttori taitaa olla lähempänä Kulosaarta, ja vaikka ei olisikaan, kaukana se on molemmista. Lisäksi se ei poistanut joutomaata metroasemien ympäriltä tippaakaan, koska se rakennettiin kohtaan, missä oli aiemmin merta ja kaislikkoa.

TramWestin optimistisiin aikatauluihin puututaan, muttei samoilta keskustelijoilta tule moitteita liityntälinjaston liki täysin epäkelvoista aikatauluista, eikä ainakaan huomauteta niiden vaikuttavan olennaisesti 3/4 metromatkustajien matkantekoon, joko niin, että liityntämatka viivästyy, tai niin että se jää tekemättä, koska kävely on luotettavampi liikkumismuoto. Näin sitten väitetään, ettei niin usea kuin 3/4 menetä hyviä yhteyksiä, ja että kyllä niitä yli kilometrin matkoja kävellään, vaikka sataisi sontaa. No eipä ihmekään, että kävellään, jos pätevää vaihtoehtoa tarjota! Liekö tämä myös yksi syy metroliikenteen pummilla matkustavien suurehkoon määrään, kun ei pelkästä metromatkasta haluta maksaa.

Vaikka bussilippu kuinka maksaisi kaupungissa vain 40 € ja risat, ei tulisi mieleenkään jäädä odottelemaan niitä busseja mihinkään, koska sitä ei tietenkää juuri silloin tule, kun minä sitä odotan. Pakostihan täällä oppii kävelemään asemalle kuin asemalle, vaikka käsin. Ehkä parhaiten myisi ajatus äärettömän pitkistä kävelytunneleista, jotka ovat laajat kuin bussiverkostot, mutta busseja ei tarvitse odotella, voi kävellä suoraan Ruoholahteen asti. Kyllähän se onnistuu vaikka Kivenlahdesta saakka. Halvaksikin voisi tulla eikä loskasta ja rännästä tarvitse välittää eikä valittaa.

Otitteko muuten tässä ajoaika-asiassa huomioon, että metroonhan on suunniteltu automaatiota (pitempi pysähdysaika) ja automaation myötä - sekä ilmeisesti muistakin syistä :D - lasiovia (vielä pitempi pysähdysaika).

Automaatiosta vielä sen verran, että olin pari viikkoa takaperin Kööpenhaminassa ja testasin myös paikallisen metron. Eipä se systeemi kyllä ajoajassa säästä. Ovet ovat niin kevyeessä härvelissä melko kauan auki ja näinpä jopa tilanteen, jossa matkustaja onnistui kiireessä osumaan ensin laiturin oveen ja sen jälkeen vielä vaunun oveen. Näytti siltä, että Suomeen ei tuota samaa kannata tuoda, jollei joku keksi jotain tapa valistaa törpöt käyttäytymään siististi kuin tanskalaiset, jotka eivät hekään yllä omien naapurikulttuuriensa tasolle.

Kööpenhaminalaisessa maanalaisessa huomasin myös lippuhallit. Asemilla, jotka olivat kaikki liki samanlaisia, oli kaikissa suuret lippuhallit, joista meni rullaportaat laitureille, joillakin asemilla välitasanteen kautta. Lippuhallit itsessään eivät olleet erikoisia, - ihan kuin missä tahansa muualla voisi olla - mutta lippuautomaatteja tai leimasimia niissä ei ollutkaan, vaan ne oli sijoitettu alas laitureille. Kylläpä oli järkevää!
 
Takaisin
Ylös