TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Vs: Länsimetro

Rau-Sör on matkustajien omaa tyhmyyttä, kun ihminen ei tajua, miten pitkän matkan ja ajan hän kävelee sisätiloissa.
Eipäs nyt syyllistetä joukkoliikenteen käyttäjiä ihan turhaan. Muistaakseni olen tällä foorumilla kertonut matkustaneeni rautatieasemalta Sörnäisiin levykauppaan metrolla siksi, että reittiopas tarjosi metroa. On siis osittain myös reittioppaan tyhmyyttä, että ihmiset matkustavat lyhyitä matkoja metrolla.
 
Vs: Länsimetro

Muistaakseni olen tällä foorumilla kertonut matkustaneeni rautatieasemalta Sörnäisiin levykauppaan metrolla siksi, että reittiopas tarjosi metroa.

Kuinka moni oikeasti katsoo reittioppaasta ohjeita mennessään rautatieasemalta Sörnäisiin?
 
Etelä-Espoo on suurin Helsingin kaupunkiseudun sektori, jolla ei ole lainkaan raideliikennettä. Siksi on luontevaa, että tämän alueen vaihtoehtoja tarkastellaan.
Se on nimenomaan suuri sektori, ja sen väkimäärä kasvaa entisestään vuoteen 2030 mennessä. Siksi tutkituilla vaihtoehdoila on oltava riittävästi kapasiteettia.

Jos puhutaan TramWestistä, se on huomattavasti seudullisempi ratkaisu kuin Länsimetro. TramWest kattaa pääosan Etelä-Espoosta ja tarjoaa vaihdottomia yhteyksiä myös mm. Jokerille (Leppävaara, Huopalahti, Oulunkylä, Viikki ja Itäkeskus) ja Meilahden - Pasilan tasolle.
Se, että se TramWest on kytkettävissä Jokerin kanssa yhteen ilman kommervenkkeja on selvä plussa.

Metrin raideleveyden pikaraitiotietä voidaan toteuttaa seudulle sinne, minne halutaan. Käytännössä kaikkialla väestötiheys on riittävä. Yhdessä vapaaehtoisvoimin tehdyssä tarkastelussa vain ei voida tehdä kaikkea työtä YTV:n ja Helsingin puolesta.
Kaikissa paikoissa jossa metrisen raideleveyden ratikka nyt kulkee, on väestötiheys riittävä, monin paikoin liiankin riittävä, että ratikka ei selviä yksin tehtävistään vaan tarvitaan busseja, paljon busseja, avuksi. Siksi olisi syytä tarkistaa, onko järkevä upottaa TramWest ylipäänsä osaksi nykyistä ratikkaverkkoa, vaan luoda kokonaan oma, pikaraitiotieverkko pk-seudulle, joka korkeintaan hyödyntää nykyisten ratikoiden varikko- ja kunnossapitotoimintoja, jos niitäkän.

Antero Alku sanoi:
Helsingin metron ongelma kuitenkin on, että kaikkien metrojen tapaan sekin olisi parhaimmillaan oikoessaan ruuhkaisen keskikaupungin kulkureittejä kuten se tekee välillä Ruo-Kam. Muualla ja myös länsimetrosuunitelmassa metro kilpailee moottoritien tai muun pintaliikenteen kanssa, ja se kilpailu on tuhoon tuomittu. Mootoritien kanssa voi kilpailla vain nykymetroa pidemmillä asemaväleillä ja suuremmalla nopeudella, meillä sitä nimitetään paikallisjunaksi.
Jos moottoritie on hyvin ruuhkainen ja tukkoinen, niin kyllä metro tai vastaava härveli kilpailee hyvin senkin kanssa. Metron nopeutta on mahdollista ainakin teoriassa nostaa 90 km/h asti, jos asemaväli on pidempi.

Etelä-Espoossa ei ole tilavarausta maanpäälliselle rautatielle enää. Se olisi pitänyt rakentaa 30-40 vuotta sitten. Käytännössä olisi vielä tilaa tehdä haararatoja rantaradalta etelään, mutta niiden varrella taas väestötiheys ei olisi riittävä, ja matka Leppävaaran-Pasilan kautta Helsingin keskustaan olisi liian pitkä länsiväylän suuntaiseen reittiin verrattuna.

t. Rainer
 
Siksi tutkituilla vaihtoehdoila on oltava riittävästi kapasiteettia.

Tämä on hyvä näkökohta, ja jos TramWestistä tehdään tarkistettu versio, voi tehdä maksimikuormitusarvion, eli paljonko saadaan enintään kulkemaan.

Kaikissa paikoissa jossa metrisen raideleveyden ratikka nyt kulkee, on väestötiheys riittävä, monin paikoin liiankin riittävä, että ratikka ei selviä yksin tehtävistään vaan tarvitaan busseja, paljon busseja, avuksi.

Asia ei ole näin. Helsingissä bussi- ja raitiotieverkko ovat päällekkäisiä siksi, että raitioteitä ei maantieteellisesti laajennettu 1930-luvun jälkeen, vaikka kaupunki laajeni. Bussit eivät "auta" raitiotietä vaan palvelevat alueita, joille raitiotietä ei laajennettu. Helsingin raitiotien kapasiteettia voidaan haluttaessa lisätä.

Siksi olisi syytä tarkistaa, onko järkevä upottaa TramWest ylipäänsä osaksi nykyistä ratikkaverkkoa, vaan luoda kokonaan oma, pikaraitiotieverkko pk-seudulle, joka korkeintaan hyödyntää nykyisten ratikoiden varikko- ja kunnossapitotoimintoja, jos niitäkän.

Mitä perusteluja tälle olisi?
1000 mm pikaraitiotiellä voidaan kuljettaa sama määrä ihmisiä kuin vaikkapa 1524 mm pikaraitiotielläkin. Yhteensopivuus nykyisen raitiotien kanssa mahdollistaa joka tapauksessa nykyisen verkon hyödyntämisen soveltuvilta osin. 1000 mm raideleveyksisenä voidaan toteuttaa täsmälleen haluttu määrä muusta liikenteestä ja nykyisestä raitiotieverkosta erotettuja ratoja.
 
Vs: Länsimetro

Mutta Rau-Sör on matkustajien omaa tyhmyyttä, kun ihminen ei tajua, miten pitkän matkan ja ajan hän kävelee sisätiloissa.
Enpä kutsuisi matkustajia tuon takia tyhmiksi... tai sitten meikäläinenkin lasketaan niihin :lol: Ei meinaan ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen vaihtanut esimerkiksi Arabian suunnasta tulevasta kutosesta metroon Sörkässä ja jäänyt pois Rautatientorilla - ja ollut ennen ratikkaa perillä ulkoilmassa.

Muistakaapa nyt maanalaisissa kävelyissä se seikka, että metroon mennessä asemallakävelyosuus on usein mukavasti pois metron odotusajasta. Tai jos käy huono tuuri, ja metro menee juuri nenän alta, uusi tulee maksimissaan viidessä minuutissa. Ja metromatka etenee, eikä jurraa jokaisissa liikennevaloissa.

Itse en mikään psykologi ole, mutta oman kokemuksen perusteella myös sillä on merkitystä, tuntuuko matka edistyvän vai ei. Kun kävelet metroasemalla tai menet sen rullaportaissa - matkasi edistyy. Ja metroon päästyäsi se vasta edistyykin. Kun taas ratikkapysäkillä tuijotat ei-minuutin-mittaisia-minuutteja jotka yrittävät kertoa koska vaunu tulee, ja kun sporaan pääsee, seistään jokaisissa liikennevaloissa...

Ja mitä tulee maanalaisiin kävelyihin - enpä nyt tiedä häviääkö niissä kovinkaan usein pintaliikenteelle. Ajatelkaapa matkaa Lasipalatsin pysäkin eteläpäästä Elielinaukiolle ja laskekaa vielä punaisissa liikennevaloissa kuluva aika... Näinköhän tunnelissa kävely on hitaampaa?

Mielipiteitä on monia, ja ehdottomasti olen itsekin raitioliikenteen kehittämisen kannalla. Vaan en jaksa ymmärtää metron alituista moittimista sen hyvin kyseenalaisista "huonoista" puolista. Onneksi fiksut matkustajat äänestävät jaloillaan ja käyttävät (kaupungin suosituinta) toimivaa oranssia kulkupeliä ;)
 
Asia ei ole näin. Helsingissä bussi- ja raitiotieverkko ovat päällekkäisiä siksi, että raitioteitä ei maantieteellisesti laajennettu 1930-luvun jälkeen, vaikka kaupunki laajeni. Bussit eivät "auta" raitiotietä vaan palvelevat alueita, joille raitiotietä ei laajennettu. Helsingin raitiotien kapasiteettia voidaan haluttaessa lisätä.
Raitioteiden kapasiteetti on mahdollista lisätä etelä-pohjois-suuntiin niin että esikaupunkiliikennekin hoituisi niillä Mannerheimintien suuntaan vain suht järein keinoin Se tarkoittaisi nykyisenkaltaisesta raitiotiestä luopumista ja siirtymistä "Stadtbahn" - tai vastaavan tyyppiseen esimetroon. Hämeentien suuntaan ei tarvita niin järeitä toimenpiteitä koska sen suuntaan kulkee jo nyt metro. Parhaimmat edellytykset lisätä kapasiteettiä on poikittaisyhteyksillä, Helsinginkadulla, jossa raitiotie on täysin vajaakäytössä, ja Nordensköldinkadulla.

Mitä perusteluja tälle olisi?
1000 mm pikaraitiotiellä voidaan kuljettaa sama määrä ihmisiä kuin vaikkapa 1524 mm pikaraitiotielläkin. Yhteensopivuus nykyisen raitiotien kanssa mahdollistaa joka tapauksessa nykyisen verkon hyödyntämisen soveltuvilta osin. 1000 mm raideleveyksisenä voidaan toteuttaa täsmälleen haluttu määrä muusta liikenteestä ja nykyisestä raitiotieverkosta erotettuja ratoja.
En väittänyt että 1000 mm raideleveys ei onnistuisi pikaraitiotielle, mutta jos ei nykyisille raitioteille tehdä mitään, niin ei siinä ole mieltä. Jos haluaa hankkia toimivia, sarjavalmisteisia vaunuja, niin keski-eurooppalainen raideleveys 1435 mm olisi paras valinta. Jos ajatellaan duo- tai kombikäyttöä metron ja rautateiden kanssa 1524 mm on ainoa mahdollinen. Pitää ajatella kokonaisuutta, miten laaja verkko olisi, ulottuuko se myös Vantaalle asti jne.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Länsimetro

Metroa käytettäessä ei reittioppaita tarvita, joka varmasti onkin yksi syy metron suosioon myös lyhyillä matkoilla.

Aikoinaan kun metro valmistui, varisinkin Sörkan aseman valmistumisen jälken, "löysin" itäisestä kantakaupungista kiinnostavia paikkoja jossa ei ollut tullut ennen metron valmistumista juuri koskaan käytyä. Jos asuu muualla Helsingin seudulla, eikä tunne itäistä Helsinkiä kuin omaa kättään, pääsee keskustasta metrolla helposti Kallion ja Sörkan, sekä jos viitsii pikkasen kävellä, myös Alppilan ja Vallilan kulttuuri- ja huvittelukohteisiin.

Ainoa huono puoli on että liikennöinti loppuu jo klo 23 jälkeen. Onneksi kaikki Hämeentietä pitkin ajavat bussita ajavat silloin samaa reittiä kuin metro keskustaan, ja suht tiheään.

t. Rainer
 
Raitioteiden kapasiteetti on mahdollista lisätä etelä-pohjois-suuntiin niin että esikaupunkiliikennekin hoituisi niillä Mannerheimintien suuntaan vain suht järein keinoin Se tarkoittaisi nykyisenkaltaisesta raitiotiestä luopumista ja siirtymistä "Stadtbahn" - tai vastaavan tyyppiseen esimetroon.


Olen tuosta samaa mieltä. Jos Mannerheimintiellä ajettaisiin maanpäällistä keskipitkän etäisyyden pikaratikkaa, sillä olisivat pysäkkeinä suunnilleen Lasipalatsi, Ooppera, Töölöntulli ja Ruskeasuo. 2/3 osaa pysäkeistä pitäisi siis poistaa. Lisäksi liikennevaloja pitäisi karsia tai ohjata paremmin. Pysäkkien karsiminen romauttaisi Töölön joukkoliikenteen palvelutason.

Toki vaihtoehtona on, että koko Mannerheimintie suljetaan henkilöautoilta ja rakennetaan ratikoille toinen raidepari. Tuo ei vaikuta realistiselta, kun Mannerheimintie on hyvin tärkeä katu.

Töölön metro tai vastaava pikaratikkatunnelina tai sitten RHK:n rata-alueen käyttö on minusta kuitenkin realistisin vaihtoehto.
 
Vs: Länsimetro

Enpä kutsuisi matkustajia tuon takia tyhmiksi... tai sitten meikäläinenkin lasketaan niihin :lol: Ei meinaan ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen vaihtanut esimerkiksi Arabian suunnasta tulevasta kutosesta metroon Sörkässä ja jäänyt pois Rautatientorilla - ja ollut ennen ratikkaa perillä ulkoilmassa.
Olen vain sekuntikellolla ottanut aikaa käyttäessäni näitä eri vaihtoehtoja. Niiden aikojen perusteella ei kannata käyttää 4-5 minuuttia kävelyyn, ja keskimäärin 2 min metron odotukseen. Mutta metron käyttäjät tuskin tietävät tätä, vaan he luulevat pääsevänsä nopeammin.

Sekä metrossa että ratikkaliikenteessä on satunnaisvaihtelua, mutta mikä on hyöty siitä, että vaihtaa Sörkässä metroon ja on Rautatieasemalla maanpinnalla samaan aikaan kuin Sörkässä jätetty ratikka on Kaivokadun pysäkillä? Liikunta kyllä, mutta joukkoliikenteen käyttäjistä sekä autolla ajajista valtaosa ei ole kiinnostunut liikunnasta vaan pääsemisestä paikasta toiseen.

Itse en mikään psykologi ole, mutta oman kokemuksen perusteella myös sillä on merkitystä, tuntuuko matka edistyvän vai ei. Kun kävelet metroasemalla tai menet sen rullaportaissa - matkasi edistyy.
Aivan. Ihminen ei ole rationaali absoluuttisesti, vaan ainoastaan sen perusteella, miltä hänestä tuntuu ja mihin hän uskoo.

Antero
 
Vs: Länsimetro

Itse en mikään psykologi ole, mutta oman kokemuksen perusteella myös sillä on merkitystä, tuntuuko matka edistyvän vai ei. Kun kävelet metroasemalla tai menet sen rullaportaissa - matkasi edistyy. Ja metroon päästyäsi se vasta edistyykin. Kun taas ratikkapysäkillä tuijotat ei-minuutin-mittaisia-minuutteja jotka yrittävät kertoa koska vaunu tulee, ja kun sporaan pääsee, seistään jokaisissa liikennevaloissa...


Tai seistään jokaisella pysäkillä joita on tiheässä ..... Myös ns. raidekertoimessa lienee kyse tunneasiasta.

Se, että ihminen haluaa tehdä koko ajan matkaa ja ärsyyntyy jatkuvista pysähdyksistä enemmän kuin parin minuutin odottelusta on huomion arvoinen seikka.

Olisi muuten ihan mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa Espoon bussien matkustajista, jotka ovat matkalla keskustaan Mannerheimintien itäpuolelle vaihtaa metroon Ruoholahdessa.
 
Vs: Länsimetro

Eikö pikaratikka sitten kilpaile moottoritien kanssa?
Kyllä, mutta se pärjää paremmin kuin metro, kun aikaa ei tuhraannu liityntäliikenteeseen. Ratikan ei myöskään tarvitse noudattaa moottoriteiden linajuksia, vaan ne pääsevät määränpäähänsä lyhyempää reittiä kuin autoilijat motarilla.

Ja vielä ilman tunnelia matelee kantakaupungissa. Pikaratikka on parhaimmillaan silloin kun se yhdistää ratikan ja metron parhaat puolet. Keskustaosuudet sujuvat hyvin tunneleissa, runkoosuuksilla on eristetyt radat ja linjojen loppupäissä ratikka tuodaan katuverkossa lähelle käyttäjiä.
Tunneliratakaupungeissa on aina myös pintaliikenne, koska tunneliverkosto ei ole kyllin tiheä, eikä sitä sellaiseksi saada. Pintajoukkoliikenteen liikenne-etuudet ovat suhteellisen uusi asia, ja monen metron rakentamisaikana eritaso oli ainoa keino välttää autoilun aiheuttamat ruuhkat.

Joissain keskisuurissa kaupungeissa(seudulla reilusti alle 1M asukasta) voi pikaratikka selvitä katuverkossakin keskustassa. Mutta isommissa kaupungeissa (seudulla yli 1M asukasta) tunnelit ovat perusratkaisuja keskustoissa.
Etuudet tekevät eritason tarpeettomaksi liikennöintinopeuden saavuttamiseksi. Nykyään eritaso ja tunnelit ovat tarpeen vain silloin, jos kapasiteetti katutasossa ei riitä. Mutta se raja on varsin kaukana.

Pintaliikenteen kapasiteetti raitiotienä tulee vastaa sitten, kun kukaan ei kulje autolla ja kaupungin jatkuva väestötiheys on noin 15.000 hlö/km2. Helsingissä tuo luku on 3000, joten rakennukset saisivat olla 5 kertaa nykyisten korkuisia, jotta pintajoukkoliikenteeltä alkaisivat rahkeet loppua.

Kaupungin tai seudun koko väestömäärä ei ole ratkaiseva, vaan nimenomaan väestötiheys. Mutta myös kaupungin rakenne. Jos kaikki työpaikat ovat keskustassa ja asuminen esikaupungeissa, väestö kuormittaa joukkoliikennettä nelinkertaisesti.

Jos kaupungin jatkuva väestötiheys on 15.000 hlö/km2 ja toiminnot ovat jakautuneet tasaisesti, kohtuullisella matkustusajalla kaupungin koko voisi olla 470 km2 ja sillä olisi 7 miljoonaa asukasta. Eikä tunneleita tarvita.

Antero
 
Vs: Länsimetro

Etuudet tekevät eritason tarpeettomaksi liikennöintinopeuden saavuttamiseksi. Nykyään eritaso ja tunnelit ovat tarpeen vain silloin, jos kapasiteetti katutasossa ei riitä. Mutta se raja on varsin kaukana.

.......

Jos kaupungin jatkuva väestötiheys on 15.000 hlö/km2 ja toiminnot ovat jakautuneet tasaisesti, kohtuullisella matkustusajalla kaupungin koko voisi olla 470 km2 ja sillä olisi 7 miljoonaa asukasta. Eikä tunneleita tarvita.


On ihailtavaa, että Sinulla on uskoa Utopiaan. ;)
 
Takaisin
Ylös