TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Rautatientori-Kampinkenttä ovat tällainen solmukohta nyt sekä merkitys korostuu vielä.
Kamppi ja Rautatieasema ovat varsin vaikea mieltää yhdeksi. Niillähän on omat metroasematkin, joilla on välimatkaa noin 0,5 km.

Helsingin ongelmana pidän sitä, että joukkoliikenne on keskustassa hajallaan. TramWestin tällä viikolla julkaistava versio tulee vahvistamaan Rautatieaseman merkitystä, mutta ei sekään kaikkia ongelmia poista. Elielinaukio, Kaivokatu ja länsisuunnan paikallisjunaraiteet saadaan nippuun kohtuullisesti. Kaisaniemen puistosta lähtevät pääradan paikallisjunat jäävät vielä etäälle, joskin kävelytunneli auttaa nykyään. Rautatientorilta lähtevät bussit jäävät myös "toiselle puolelle". Päättyvien bussilinjojen muuttaminen läpiajaviksi auttaa kokoamaan toiminnallisesti joukkoliikennettä keskustassa TramWestin lisäksi.

Antero
 
Vaikka kyseessä on kummassakin tapauksessa (video ja Länsiväylä) muusta liikenteestä eristämätön joukkoliikenne, ovat liikenneympäristöt aivan erilaiset. Kuten videosta käy ilmi, taajamassa ratikka kulki lujaa vauhtia risteysten yli, johon autot kääntyivät ja jonka yli ne kulkivat. Ratikka- vai autokuskin vika, sillä ei yleisestiottaen ole merkitystä, sillä tällaiset tilanteet ja niiden yleisyys tulee jokatapauksessa ottaa huomioon liikennettä suunniteltaessa. Ja Länsiväylällähän vastaavanlaisia risteyksiä ei ole; törmäysriskit tulevat lähinnä kaistanvaihdoista.
Ei voida lähteä siitä, että liikenneympäristö estää tahalliset väärinkäytökset. Ne voidaan estää vain estämällä koko liikenne.

Videon onnettomuudet johtuivat kaikki kaistanvaihdosta, ja muistaakseni yhtä tapausta lukuunottamatta vasemmalle ei ollut sallittu kääntyä lainkaan. Tilanteet eivät millään tavalla johtuneet siitä, että yhdellä (omalla) kaistallaan ajoi raitiovaunu. Olisi siinä ajanut bussi tai mikä hyvänsä muu ajoneuvo, autoilijoiden holtittomuuden seuraukset olisivat olleet ainoastaan pahemmat sen vuoksi, että vaurioita ja henkilövahinkoja olisi sattunut myös sille ajoneuvolle, jonka eteen sääntöjen vastaisesti käännyttiin.

Videon tilanteet olisi voitu idioottivarmasti estää vain aitaamalla kaistat niin, etteivät idiootit autoilijat voi kääntyä pahimmillaan monen kaistan yli vasemmalle. Tällaiselle toiminnalle on myös estokeino yhden virheen jälkeen: viheen tehnyt käsi (tai kädet) otetaan pois, ettei voi töpeksiä toistamiseen. Emme taida kuitenkaan hyväksyä tätä käytäntöä, jota kai joissain maissa tehdään mm. varkaille.

Antero
 
Ei voida lähteä siitä, että liikenneympäristö estää tahalliset väärinkäytökset.

Ei kai nuo kolarin ajaneet autoilijat tahallaan aja ratikan alle!

Kun kerran kokemuksesta tiedetään, että ajoratojen välissä kulkevien raitiovaunujen eteen ajaa usein vasemmalle kääntyviä autoja, olisi vastuutonta sallia raitiovaunuille sellaiset nopeudet, joissa nuo kolarit aiheuttaisivat vakavia henkilövahinkoja. Ja kuten Helsingissäkin on monessa paikassa tehty, voidaan ratikkakiskot fyysisesti erottaa ajoradoista esim. kiveyksellä ja ohjata vasemmalle kääntymiset liikennevaloin, jolloin onnettomuusriski pienenee huomattavasti.
 
Ei kai nuo kolarin ajaneet autoilijat tahallaan aja ratikan alle!

Olen nähnyt yhden täysin idioottimaisen autoilijan ja matkustajan kuolemaan johtaneen vasemmalle tehdyn U-käännöksen Kaivokadulla Asema-aukion tuntumassa.

Siinä autoilija ajoi aseman editse idästä länteen vasenta kaistaa ja kääntyi Kaivotalon/Seurahuoneen luona vasemmalle ratikan eteen. Paikalla oli ryhmitysmerkki "ajo vain suoraan" sekä sen lisäksi vielä täysin "ylimääräisenä" vasemmalle kääntymisen kieltävä liikennemerkki. Kuitenkin hän kääntyi ja joutui samaan suuntaan ajaneen ratikan kolhaisemaksi ja kun samaan aikaan tuli toinen ratikka kohti Kaivokadun ratikkapysäkkiä, myös se kolhi autoa. Loppupelissä henkilöauto oli näiden kahden raitiovaunun välissä ja alla muotoaan uudistaneena. Peltiauton koko muuttui hyvin pieneksi, sillä kovin isoa pikkuautoahan ei saa kahden teräksisen raitiovaunun väliin sopimaan kirveelläkään, saati että siellä olisi ollut vielä tilaa kahdelle hengelle.
 
Ei voida lähteä siitä, että liikenneympäristö estää tahalliset väärinkäytökset. Ne voidaan estää vain estämällä koko liikenne.

Kuten Kuukankokin tuossa totesi, niin tuskin ne autoilijat tahallaan ratikan eteen tunkivat autoansa ruttaamaan, vaikka ainakin suurin osa tilanteista todella typeriä olivatkin autoilijan silkan huomaamattomuuden/välinpitämättömyyden takia.

Videon onnettomuudet johtuivat kaikki kaistanvaihdosta, ja muistaakseni yhtä tapausta lukuunottamatta vasemmalle ei ollut sallittu kääntyä lainkaan. Tilanteet eivät millään tavalla johtuneet siitä, että yhdellä (omalla) kaistallaan ajoi raitiovaunu. Olisi siinä ajanut bussi tai mikä hyvänsä muu ajoneuvo, autoilijoiden holtittomuuden seuraukset olisivat olleet ainoastaan pahemmat sen vuoksi, että vaurioita ja henkilövahinkoja olisi sattunut myös sille ajoneuvolle, jonka eteen sääntöjen vastaisesti käännyttiin.

Läheskään kaikki videon onnettomuudet eivät johtuneet kaistanvaihdoista (valitettavasti tässä on sellainen tilanne ainakin omalla kohdallani, että YouTube lopettaa videon toistamisen kohtaan 1:23, vaikka ilmoittaa pituudeksi yli kaksi minuuttia), vaan siitä, että autolijat lähtivät ylittämään risteystä vasemmalle useamman oman kulkusuuntansa suuntaan menevän kaistan yli, joista yksi sattui olemaan ratikka-, ehkä myös vasemmalle kääntyvien autojen ryhmittymiskaista. Toki osassa tilanteista auto änki ratikan eteen tarkoituksenaan, ilmeisesti ihan niinkuin pitikin, vaihtaa kaistaa ja käyttää ratikkakaistaa ryhmittymisalueena kääntyäkseen vasemmalle.

Yksi edellisen viestin pointeista, jota yritin tuoda siinä esille, oli, ettei tuollaisien tilanteiden yleisyyttä ja haittaa ihmishengille sekä tässä tapauksessa ratikkaliikenteen toimivuudelle voi ohittaa vaan lauseella "Se oli autoilijan vika", vaikka kyseessä kuinka olisi autoilijan "tyhmyys" tai huomaamattomuus. Omasta mielestäni joukkoliikenteen tulisi aina kun mahdollista saada oma eristetty kulkureittinsä ja kaikenlaisia kosketuksia muuhun liikenteeseen vilkkailla osioilla tulisi välttää, jotta joukkoliikenne olisi mahdollisimman häiriötöntä. Esikaupunkialueilla ratikka voi kuitenkin kulkea autoliikenteen yhteydessä paremmin, koska liikenne ei ole niin vilkasta ja mahdolliset onnettomuudet eivät sekoita koko verkon liikennettä (kun on kyse raideliikenteestä).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
olisi vastuutonta sallia raitiovaunuille sellaiset nopeudet, joissa nuo kolarit aiheuttaisivat vakavia henkilövahinkoja
Olen nähnyt yhden täysin idioottimaisen autoilijan ja matkustajan kuolemaan johtaneen vasemmalle tehdyn U-käännöksen Kaivokadulla Asema-aukion tuntumassa.

[...]

Loppupelissä henkilöauto oli näiden kahden raitiovaunun välissä ja alla muotoaan uudistaneena. Peltiauton koko muuttui hyvin pieneksi, sillä kovin isoa pikkuautoahan ei saa kahden teräksisen raitiovaunun väliin sopimaan kirveelläkään, saati että siellä olisi ollut vielä tilaa kahdelle hengelle.

Eli kuten videoltakin pystyi päättelemään, vahingot koituvat enimmäkseen aiheuttajan kohtaloksi, mikä on ankaran oikeuskäsityksen mukaan "ihan oikein, syyttäköön itseään". Raitiovaunu on sen verran järeämpi vehje, että sen matkustajille tuskin kovinkaan pahasti kävi, törmäyksen jälkeinen jarrutuskin oli varsin pehmeä.

Tietenkin parasta olisi, jos ihmiset eivät sössisi liikenteessä ja aiheuttaisi itselleen ja muille vaaratilanteita. Vaaraton liikennejärjestelmä nyt ikävä kyllä on vain teoreettinen, voihan "täysin suljetulle" metroradallekin pudota kuorma-auto. Viimeksi sössin itse liikenteessä ajaessani Kangasalle, kun tulin moottoriliikennetien rampilta tavalliseen katuverkkoon, ja vielä 40 km/h vauhdissakin kärkikolmio jäi huomaamatta pimeän takia. Meinasi tulla kylkeenajo, koko tilanne oli sekunnissa ohi. Onneksi nopeutta ei ollut tuota enempää. Tämän takia en itse halua syyllistää tunareita, eikä kenenkään pysyvä vamma tai kuolema ole minusta oikein, vaikka asianosaiselle tai tämän perillisille todellinen opetus onkin.

Jatkossakin preferoin julkisen liikenteen kyydissä matkustamista. Voin luottaa ammattikuskiin, itse kun olen amatööri. Raideliikenne erityisesti, tasoristeysonnettomuuskin harvemmin on junamatkustajille tuhoisa, eikä ojaanajoja tai vastakkaiselle kaistalle joutumisia ole.
 
Viimeksi muokattu:
Rautatientori-Kampinkenttä ovat tällainen solmukohta nyt sekä merkitys korostuu vielä. Kaikki siinä muutaman korttelin sisällä.

Muutaman korttelin sisällä (kävelymatka +/- 500 m) olevien joukkoliikenneterminaalien rypäs ei mielestäni ole kovinkaan hyvä solmukohta. Varsinkin kun Rautatientorin metroaseman yhteyteen olisi ilmeisesti täysin teknisesti totetettavissa oleva vaihtoehto yhteinen asema pisara/pikaratikka/metro.
 
Tukholman keskustassa on samantyyppisiä suunnitelmia, jossa raidejoukkoliikenteen terminaalit keskittyvät keskustakortteleihin, samantyyppisesti kuin Helsingissä Rautatientori-Kampinkenttä. Pisaran laiturit yhdistävät Rautatientorin ja Kampin laiturit. Tottakai laiturit ohittavia kulkureittejä avataan. Tukholma ja Helsinki ovat oivia esimerkkejä siitä miten lukuisat metrolinjat ja lähijunalinjat saadaan keskitettyä pienelle alueelle keskustahubin ollessa kyseessä. Pasila on toinen tuleva iso hubi onhan se eräänlaista pohjoista keskustaa, uutta keskustaa, varsinkin sitten kun massiivinen korkea rakentaminen alkaa Vuosaaren sataman valmistumisen jälkeen.
 
Yksi edellisen viestin pointeista, jota yritin tuoda siinä esille, oli, ettei tuollaisien tilanteiden yleisyyttä ja haittaa ihmishengille sekä tässä tapauksessa ratikkaliikenteen toimivuudelle voi ohittaa vaan lauseella "Se oli autoilijan vika", vaikka kyseessä kuinka olisi autoilijan "tyhmyys" tai huomaamattomuus. Omasta mielestäni joukkoliikenteen tulisi aina kun mahdollista saada oma eristetty kulkureittinsä ja kaikenlaisia kosketuksia muuhun liikenteeseen vilkkailla osioilla tulisi välttää...
Olen aivan samaa mieltä siitä, että joukkoliikenne tulisi laittaa erilleen henkilöautoista, koska jälkimmäisistä on yleensä vain haittaa joukkoliikenteelle.

Mutta en voi ymmärtää sellaista ajattelua, että jos ratikka ajaa keskikaistalla ja jotkut autoilijat kääntyvät sen eteen vastoin liikennesääntöjä, niin se on ratikan vika ja tilanne on korjattava tavalla tai toisella ratikkaliikennettä haittaamalla. Joko hidastamalla sitä tai rakentamalla kalliita esteitä, jotka estävät puupääautoilijoita tekemästä virheitä.

Ei tilanne muutu siitä yhtään miksikään, mikä siinä vasemmalla puolella olevalla kaistalla ajaa. Holtittomasti käyttäytyvät autoilijat telovat itseään ja muita joka tapauksessa. Ei joukkoliikenteen haittaamisella estetä sitä, että tuhansien autoilijoiden joukossa on AINA sellaisia, joita ei pitäisi tielle päästää.

Ongelma on autoilijoiden käytös, ei ratikka keskikaistalla.

Antero
 
Olen aivan samaa mieltä siitä, että joukkoliikenne tulisi laittaa erilleen henkilöautoista, koska jälkimmäisistä on yleensä vain haittaa joukkoliikenteelle.

Mutta en voi ymmärtää sellaista ajattelua, että jos ratikka ajaa keskikaistalla ja jotkut autoilijat kääntyvät sen eteen vastoin liikennesääntöjä, niin se on ratikan vika ja tilanne on korjattava tavalla tai toisella ratikkaliikennettä haittaamalla. Joko hidastamalla sitä tai rakentamalla kalliita esteitä, jotka estävät puupääautoilijoita tekemästä virheitä.
Kumpi painaa enemmän, sujuva joukkoliikenne vaiko mahdolliset ihmishenkien menetykset? Kuolema on peruuttamaton, ratikan muutaman minuutin myöhästymisellä ei ole juuri mitään merkitystä sen rinnalla.

Mielestäni on kaikkein järkevintä rakentaa raidejoukkoliikenne ja joukkoliikennejäjestelmat ylipäätään sellaiseksi, ettei se kohtaa muuta liikennettä, tai ainakin mahdollisimman vähän. Vain silloin riski onnettomuuteen vähenee. Huomatkaa, etta myös raitiovaununkuljettajat, kuten me kaikki ihmiset, tekevät virheitä ja syyllistyvät toisinaan jopa törkeään piittaamattomuuteen. Olen itse nähnyt varsin räikeita punaista päin ajoa (eli ratikan tapauksessa S-valoa päin), jotka ovat johtaneet todella laheltä piti -tilanteisiin. Yksi sellainen paikka on Kaivokadulla, jossa muu liikenne kääntyy Kaivokadulta Mikonkadulle ja joutuu ryhmittymään suoraan menevien raitiokiskojen päälle.

Raitioliikenteen eristäminen muusta liikenteestä on mielestäni varsin kannatettava ajatus ja onnistuu varsin simppeleillä toimenpiteillä, joista korotettu ratikkaväylä pölkkyradalla keskikaistalla lienee parhaimpia esimerkkejä. Toisinaan voidaan käyttää ramppeja, siltoja, tunneleita tai ihan kokonaan erillistä ratikkaväylää. Näitä keinojahan on paljon.

Autoilijoiden ehdoton syyllistäminen ylipäätään heidän olemassaoloonsa on mielestäni melkoisen ahdas ja kapea näkemys. Heillä on ihan yhtä suuri oikeus olla siellä, kuin joukkoliikenteen välineillä ja niiden käyttäjillä. Joillekin se saattaa olla ainoa vaihtoehto ja toiset eivät suostu ratikkaan tulemaankaan. Ainakin minä sallin sen, että me ihmiset olemme erilaisia. Sujuva, helppokäyttöinen ja ongelmaton joukkoliikenne on toki asia, joka voisi houkutella lisää käyttäjiä sen pariin; syyllistämällä ja pakottamalla ei saada mitään positiivista aikaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kumpi painaa enemmän, sujuva joukkoliikenne vaiko mahdolliset ihmishenkien menetykset? Kuolema on peruuttamaton, ratikan muutaman minuutin myöhästymisellä ei ole juuri mitään merkitystä sen rinnalla.

Minusta on ihan autoilijoiden omaa typeryyttä, että ajetaan puomeja hajalle ja jäädään sen takia junan alle. Ei se ole mitään muuta kuin piittaamattomuutta. Olisi paljon järkevämpää opettaa ihmiset vastuullisiksi kuin luoda holhousyhteiskunta, jossa kenellekään ei voi sattua mitään, koska kaikki vaarallinen on kielletty. Autoilijat riskeeraavat koko ajan jalankulkijoiden ja toistensa hengen liikenteessä, ei minusta heidän tule olla missään erityissuojeluksessa. Opetelkoon ajamaan, niin ei tarvitse jäädä ratikan alle. Yhtä hyvin vastuuton autoilija voi jäädä kuormurin alle, miten se riski vältetään? Luomalla kuormureille oma tieverkosto?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Minusta on ihan autoilijoiden omaa typeryyttä, että ajetaan puomeja hajalle ja jäädään sen takia junan alle. Ei se ole mitään muuta kuin piittaamattomuutta. Olisi paljon järkevämpää opettaa ihmiset vastuullisiksi kuin luoda holhousyhteiskunta, jossa kenellekään ei voi sattua mitään, koska kaikki vaarallinen on kielletty.
Rautatietasoristeyksien kohdalla on selvä jutu, että useimissa tapauksissa joissa auto, jalankulkija tai pyöräilijä on jäänyt junan alle, on syy korvien välissä. Junia kulkee niin harvoin kuitenkin rautateillämme, ja ne ovat niin isoja ja pimeällä valot näkyvät niin kauas, ettei niitä voi jättää huomaamatta.

Mutta kaupungissa raitiovaunun kanssa on asia toinen. Niitä tulee paljon, joskus ihan peräkanaa, ja kaupungissa liikuttaessa on yleensä ruuhkaa ja näköesteitä ja törttöileviä kanssaliikkujia muutenkin, että pelti kolisee tottuneellakin autoilijalla silloin tällöin, vaikka ei itse olisi syyllinen. Siksi on kyllä paikallaan että raitiotiet, ainakin paikoissa joissa raitiovaunujen nopeuden on tarkoitus olla korkeampi kuin muun liikenteen, ovat jollain tavalla eristettyjä muusta liikenteestä.

t. Rainer
 
Keskustelu raitiotien turvallisuudesta on sinällään aiheellista.

TramWestin osalta keskustelu on vain väärillä urilla.

TramWestissä raitiotien pikaosuudet ovat Länsiväylän maastokäytävässä eristettynä muusta liikenteestä pääosin eritasoisina. Matinkylän ja Tapiolan välillä pikaosuus kulkee metrolle varattua uraa. Päivitetyssä versiossa reittiosuus Länsiväylä - Satamaradan kuilu - Mannerheimintie tulee olemaan myös lähes kokonaan muusta liikenteestä tasoeristetty. Kulkiessaan muun liikenteen kanssa samassa tasossa raitiovaunujen nopeusrajoitus on sama kuin muulla liikenteellä.

Raitiotien tyyppisen järjestelmän turvallisuus on taattava aktiivisella turvallisuustyöllä. Suunnitteluvaiheessa todennäköiset onnettomuuskohdat on pyrittävä eliminoimaan. Käyttövaiheessa vaaralliseksi todetut ratkaisut on muutettava tai toimintakäytäntöä muutettava niin, että riski poistuu tai pienenee. Tällainen on normaalia toimintaa, jolla esim. Norrköpingissä saatiin raitiotien liikenneonnettomuuksien määrä laskettua aikaisemmasta murto-osaan.

Eristäminen ei ole onnettomuuksien välttämisen kannalta yksinomaan hyvä asia. Saksassa Stuttgartin voimakkaasti muusta liikenteestä eristetyllä pikaraitiotiellä sattuu merkittävästi raitioteiden keskiarvoa enemmän raitiovaunu - auto - onnettomuuksia ja ne ovat seurauksiltaan keskimääräistä vakavampia. Turvallisuusanalyysin perusteena keskeisenä syynä ovat nimenomaan eristysratkaisut. Esimerkiksi vasemmalle kääntymismahdollisuudet on rajattu niin vähiin, että käännytään luvattomissa ja vaarallisissa paikoissa. Tästä oli laajoja artikkeleita mm. Strassenbahn Magazinissa taannoin.
 
Viimeksi muokattu:
Kumpi painaa enemman, sujuva joukkoliikenne vaiko mahdolliset ihmishenkien menetykset? Kuolema on peruutamaton, ratikan muutaman minuutin myohastymisella ei ole juuri mitaan merkitysta sen rinnalla.

Raitiotien houkuttelevuus nopeuden kautta on kuitenkin erittäin tärkeä asia, kun halutaan korvata vaarallista liikennemuotoa (henkilöautoilua) turvallisella (raideliikenteellä). Raitiotien nopeudella on siis selkeä ihmishenkiä säästävä vaikutus, joka tulee myös ottaa huomioon, kun punnitaan raitiotien (välillisesti) aiheuttamaa onnettomuusriskiä. Hidas raitiotie tarkoittaa enemmän henkilöautoilua eli enemmän onnettomuuksia.
 
Takaisin
Ylös