TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Minusta on ihan autoilijoiden omaa typeryyttä, että ajetaan puomeja hajalle ja jäädään sen takia junan alle.
Tämän vuoksi rautateillä on viime vuosikymmeninä pyritty tasoristeysten poistamiseen ja siten riskin minimointiin. Kolari junan kanssa kun johtaa yleensä aina henkilövahinkoihin, myös syyttömille osapuolille ja on riski myös junaturvallisuudelle yleensä.

Nopea raitioliikenne (kuten TramWestinkin miellän), jossa liikennöidään jopa 50 tonnin painoisilla, pitkillä raitiovaunuilla on mielestäni ihan rinnastettavissa rautatieliikenteeseen. Tuskin vaikkapa Sr1:sta päästettaisiin yksinäänkään ajelemaan katuja pitkin ilman mittavia varotoimenpiteitä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nopea raitioliikenne (kuten TramWestinkin miellan), jossa liikennoidaan jopa 50 tonnin painoisilla, pitkilla raitiovaunuilla on mielestani ihan rinnastettavissa rautatieliikenteeseen. Tuskin vaikkapa Sr1:sta paastettaisiin yksinaankaan ajelemaan katuja pitkin ilman mittavia varotoimenpiteita.

Tämä vertaus nyt vain ontuu kovin pahasti.

Raitiovaunulta vaadittava hidastuvuus on melkoisen korkea, aivan eri luokkaa kuin rautatiekalustolta. Käytännössä raitiovaunun hidastuvuus on sitä luokkaa, että siihen ei esimerkiksi raskailla kuorma-autoilla pysty.

Raitiovaunut on myös muotoiltu eri tavoin kuin rautatiekalusto kun ei tarvita samanlaisia puskin ym. järjestelyjä. Tällä on onnettomuuksissa tietty merkityksensä varsinkin hitailla nopeuksilla.

Raitiotieliikenne on raideliikennettä katuliikenteeseen soveltuvalla kalustolla.

Rautatieliikenteen kalusto ei sovellu katuliikenteeseen.
 
Tämä vertaus nyt vain ontuu kovin pahasti...
Nyt ei pidä Mikonkaan käsittää väärin, kirjoitukseni ei ollut mikään mollaus TW:tä kohtaan, vaan toteamus yleensä. Alkaa olko niin herkkänahkaisia ;). Kyllä minä olen kunnollisten raitiojärjestelmien, siinä missä muidenkin raideliikennejärjestelmienkin, ystävä, ei siinä mitään.

Odottelen innolla päivitettyjen sivujenne valmistumista. Olisiko muuten mahdollista laittaa sinne palauteosastoa, jotta sivustonne vierailijat voisivat kommentoida TramWestiä?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mutta en voi ymmärtää sellaista ajattelua, että jos ratikka ajaa keskikaistalla ja jotkut autoilijat kääntyvät sen eteen vastoin liikennesääntöjä, niin se on ratikan vika ja tilanne on korjattava tavalla tai toisella ratikkaliikennettä haittaamalla. Joko hidastamalla sitä tai rakentamalla kalliita esteitä, jotka estävät puupääautoilijoita tekemästä virheitä.

Itse en ainakaan tarkoittanut mitenkään, että raitioliikennettä tulisi hidastaa sen takia, jos joku ei osaa ajaa. Lähinnä lisäilin perusteita sille, miksi raitiovaunuliikenne olisi hyvä eristää muusta liikenteestä vilkkailla osuuksilla. Eristetty väylähän suo suuremmat nopeudet raideliikenteelle ja takaa paremman toimivuuden joukkoliikenteelle.

Jos yksityisautot sitten vielä törmäilevät, niin ne ainakin törmäilevät keskenään (mikä ei sekään ole tietenkään positiivinen asia; tuollaiseen liikennekäytökseen tulee aina puuttua). Näin raitioliikenteen ei tarvitse kuitenkaan olla kaikkien typerimpienkään autoilijoiden oikkujen uhrina.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Raitiovaunulta vaadittava hidastuvuus on melkoisen korkea, aivan eri luokkaa kuin rautatiekalustolta. Käytännössä raitiovaunun hidastuvuus on sitä luokkaa, että siihen ei esimerkiksi raskailla kuorma-autoilla pysty.

Liikenneturvan testeissä kuorma-auto pysähtyi sadesäällä 36-38 metrin matkalla nopeudesta 80 km/h. Henkilöautolla jarrutusmatka oli 25-30 m, bussilla 38 m, uusilla 60 tonnin yhdistelmillä 41-55 m sekä rumpujarruilla varustetulla 53 tonnin yhdistelmällä 96 m.
 
Ilmoittamasi matkat ovat ilman reaktioaikaa.

80 km/h on n. 22 m/s2. Ilmoitettu hidastuvuus kyseeseen tuleville uusille raitiovaunuille on -3m/s2 kun käytetään kiskojarrua. Jarrutusaika 80 km/h vauhdista on tällöin 7,4 sek ja siinä ajassa kuljetaan n. 82 m.

Lisäksi tulee reaktioaika.

Eli raitiovaunu on 80 km/h nopeudessa pelkän jarrutusmatkan suhteen noin yhtä vaarallinen tai turvallinen kuin Suomen teillä sallitut kuorma-autoyhdistelmät.

Kuorma-autoilla tulee noin kovalla jarrutusvauhdilla selvä riski esim. auton painumisesta linkkuun, suistumisesta tieltä tai kaatumisesta.

Hyvä sinänsä kun tuli täsmättyä.

TramWestissä ei ole esitetty 80 km/h nopeutta samassa tasossa muun liikenteen kanssa.
 
Ilmoittamasi matkat ovat ilman reaktioaikaa.

Niin ovat mutta ei sillä ole mitään merkitystä tämän asian kannalta, koska reaktioaika tarvitaan yhtä lailla raitiovaunujen kanssa.

80 km/h on n. 22 m/s2. Ilmoitettu hidastuvuus kyseeseen tuleville uusille raitiovaunuille on -3m/s2 kun käytetään kiskojarrua. Jarrutusaika 80 km/h vauhdista on tällöin 7,4 sek ja siinä ajassa kuljetaan n. 82 m.

Uusia raitiovaunuja tulee tietysti verrata uusien autojen kanssa. Etenkin, koska samat raitiovaunut ovat käytössä todennäköisesti vielä 30-40 vuoden kuluttua mutta autot ehtivät sinä aikana vaihtua jo uudempiin ja parempiin ainakin kerran tai kaksi.

Uusilla 60 tonnia painavilla yhdistelmillä jarrutusmatka oli 41-55 m eli noin 50-67 % raitiovaunun pysähtymismatkasta. Bussilla ja kuorma-autolla matka oli 36-38 m eli alle puolet raitiovaunun tarvitsemasta.

Lisäksi nämä autojen jarrutusmatkat oli mitattu käytännön tilanteessa ja sadesäällä. Valmistajien itsensä ilmoittamat suoritusarvot niin autojen kuin kiskokalustonkin osalta ovat yleensä mainoslauseita. Niihin täytyy siis suhtautua tavalla, että arvot vastaavat lähinnä optimioloissa saavutettavia tuloksia.

Toinen asia on sitten se, että raitiovaunulla hidastusta 3m/s2 on matkustajien turvallisuuden kannalta riskialtista käyttää, jos suurin osa matkustajista on seisomapaikoilla. Raidekulkuneuvossa moni saattaa matkustaa seisomapaikalla jopa ilman kunnollista tukea, koska kulku normaalisti on varsin tasaista. Busseissa sentään pääosa matkustajista on istumapaikoilla ja seisomapaikoillakin olevat joutuvat jatkuvasti ottamaan tukea muutenkin.

Kuorma-autoilla tulee noin kovalla jarrutusvauhdilla selvä riski esim. auton painumisesta linkkuun, suistumisesta tieltä tai kaatumisesta.

Mutta autot voivatkin kääntyvien etupyöriensä ansiosta toisinaan myös väistää eteen tulevia kohteita, jolloin paniikkijarrutukseen ei ole tarvetta.
 
Mitä Mikon ja Pnun arvioihin kuorma-autoista ja ratikoista tulee, niin jos molempien jarrutusmatka on sama, niin pitäisin kuitenkin raitiovaunua noista kahdesta turvallisempana. Se nimittäin ei jarrutettaessakaan liiku hallitsemattomasti, vaan kulkee omaa uraansa pitkin suoraan kunnes pysähtyy. Siten sen kulku on myös hätätilanteessa paremmin ennakoitavissa.

Raitiovaunun raskas rakenne on myös matkustajien turvallisuusetu verrattaessa esim. bussia ja ratikkaa. Kuormurissa harvemmin on matkustajia. Sivuhuomautuksena tulipa mieleen, että armeijan kuormurit ne vasta vaarallisia henkilökuljettimia ovatkin. Kumma, ettei niitä rauhan aikana ole kielletty.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Uusilla 60 tonnia painavilla yhdistelmillä jarrutusmatka oli 41-55 m eli noin 50-67 % raitiovaunun pysähtymismatkasta. Bussilla ja kuorma-autolla matka oli 36-38 m eli alle puolet raitiovaunun tarvitsemasta.

Käyttöympäristöllä on paljon merkitystä kulkuvälineen turvallisuudelle. Raitiovaunut liikkuvat usein lähellä kevyttä liikennettä, rekat pääasiassa maanteillä. Esimerkiksi suurimmassa osassa Helsingin kantakaupungista ei saa liikkua yhdistelmällä. Ruoholahden rekkarallikin muuttuu kun Vuosaaren satama valmistuu.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
TramWest - päivitys 2008

Tässä luvattu tarkistettu suunnitelma:

TramWest - työryhmä 28.2.2008 sanoi:
TramWest, uusittu suunnitelma vuodelle 2008
www.tramwest.fi

TramWest julkaistiin maaliskuussa 2006. Kun länsimetron kasvanut kustannusarvio tuli julkisuuteen tammikuussa 2008, ryhdyimme tarkistamaan, mitä kuluneet kaksi vuotta ovat vaikuttaneet TramWestiin.
Arvioimme käyttämämme yksikkökustannukset tammikuun 2008 hintatasolla sekä otimme huomioon Helsingissä tapahtuneet kaavoitusratkaisut sekä joukkoliikenteen kehityssuunnitelmat. Näiden perusteella olemme tehneet suunnitelmaan seuraavat muutokset:

- TramWest ei pääty enää Elielinaukiolle, vaan rata yhtyy HKL:n raitiotieverkkoon.
- Ruoholahden kautta Helsinkiin suuntautuvista linjoista osa jatkaa Helsingin raitioliikenteen toteutumassa oleville laajennuksille Kalasatamaan, Laajasaloon ja Viikkiin.
- Rautatientorilla on Mikonkadulla pysäkki Helsingin keskustaan päättyville linjoille.
- Itämerenkadun lisääntyneen HKL:n raitioliikenteen vuoksi osa TramWestin linjoista kulkee uutta rataa Porkkalankadun alla. Ratkaisu noudattaa Porkkalankadulle esitetyn bussitunnelin periaatetta.
- TramWest käyttää rakenteilla olevaa Simonkadun ja Ruoholahdenkadun yhteyttä Lauttasaaren kautta kulkevalle liikenteelle.
- Länsiväylän vartta kulkeva liikenne tulee Kaivokadulle nykyisen satamaradan linjauksessa ja Töölönlahdella Alvar Aallon kujaa ja edelleen Töölönlahdenkatua.
- Liikennöinti ja kustannukset on laskettu aiempaa tarkemmin ja käytännön kansainvälistä kokemusta vastaavin arvoin. Liikennöintiä on arvioitu myös ilmastomuutoksen kannalta.


Linkki GoogleMaps-ratakarttaan Ruoholahden ja Rautatientorin välillä.

TramWest 2008 tunnusluvut

TramWest on Helsingin keskustasta, Munkkiniemenaukiolta ja Leppävaarasta Espooseen rakentuva nykyaikainen nopea raitiotieverkko, johon liittyy myös Lauttasaaren joukkoliikenteen hoitaminen raitiotiellä. Rataverkon kokonaispituus ilman Raidejokerin osuutta on 52,6 km kaksiraiteista rataa, josta Espoossa 36,6 km. Keskimääräinen pysäkkiväli on 570 m.

Rataverkolle on tehty viitesuunnitelma linjastosta, jossa on 8 raitiolinjaa mukaan lukien Raidejokeri ja Lauttasaaren Vattuniemeen päättyvä linja. Espoon ja Helsingin välinen mitoittava paikkatarjonta on yhteensä 12.000 matkustajapaikkaa tunnissa.

Viitesuunnitelma

Rataverkko kattaa Espoossa enintään 600 metrin kävelyetäisyydellä 88.800 asukasta. sekä 20.000 asukasta Lauttasaaressa, Lehtisaaressa ja Kuusisaaressa. Lisäksi pääosa Etelä-Espoon yleiskaavaluonnoksen uudisrakentamisesta tulee kävelyetäisyydelle TramWestin pysäkeistä.

Hyvän kattavuuden perusteella TramWest lisää joukkoliikenteen käyttöä 12.800 matkalla arkivuorokautena.

Kokonaisinvestointi on 495 M€, keskimäärin 9,4 M€/km.

Espoon eteläosien yleiskaavan mukaan kävelyetäisyydellä pysäkeistä sijaitsevan uuden rakennusoikeuden arvosta 50 % voidaan kaupungin investointien rahoittamiseksi periä maankäyttösopimuskorvauksilla ja tonttimyynnillä. Summa on noin 517M€.

Viitesuunnitelman linjaston liikennöintikustannussäästö bussijärjestelmään verrattuna on 5,9 M€ ja radan ylläpitokustannus vähennettynä 2,25 M€.

Viitesuunnitelman mukainen linjasto vähentää CO2-päästöjä 14.300 tonnia vuodessa.

TramWestin esite PDF-muodossa

TramWest-suunnitelma on laadittu vapaaehtoistyönä joukkoliikenteen ammattilaisten, opiskelijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden toimesta.
 
Tramwestin suunnitelmatkin ovat kehittyneet. Länsiväylä - Mechelininkatu on linjattu uudestaan ja linjat integroituvat ainakin osittain Helsingin ratikkaverkkoon. http://www.tramwest.fi

Suunnitelmat ovat todella kehittyneet jonkin verran, se nopeiden linjojen sisääntulokohta kantakaupunkiin on nyt onneksi ratkaistu tunnelilla. Nyt on enää ratkaistava miten saada satamaradan kuilu käyttöön.

t. Rainer
 
Ylen aikaisen Päiväkontakti 28.2.2008

Ylen aikainen sanoi:
To 28.2. Onko länsimetrolle vielä kiskoliikennevaihtoehtoja?

Länsimetron kohonneet rakennuskustannukset ovat virittäneet uudelleen keskustelua siitä,

olisiko metrolle muita halvempia kiskoliikeenteeseen perustuvia vaihtoehtoja.
Tänään Päiväkontaktissa keskustellaan siitä, onko metrolle olemassa realistisia halvempia vaihtoehtoja?

Soita ja kysy klo 12.15-12.45, numero studioon on
(09)14 55 66.

Voit lähettää kysymyksiä myös etukäteen sähköpostilla ya.studio@yle.fi.
 
Mitä Mikon ja Pnun arvioihin kuorma-autoista ja ratikoista tulee, niin jos molempien jarrutusmatka on sama, niin pitäisin kuitenkin raitiovaunua noista kahdesta turvallisempana.

Kuten edellä nähtiin niin jarrutusmatka oli kuorma-autolla ja bussilla alle puolet raitiovaunun tarvitsemasta. Uusilla 60 t painavilla yhdistelmilläkin jarrutusmatka jäi jopa puoleen raitiovaunun jarrutusmatkasta ja yhdistelmät todellakin pyritään ohjaamaan pois keskustasta ja asuntokaduilta.
 
Vs: TramWest - päivitys 2008

Tässä luvattu tarkistettu suunnitelma:


Ihan hyvä päivitys. Nyt Tramwestissä on tarkistettu suurin osa kohdista, joiden perusteella se oli helppo leimata toteutuskelvottomaksi.

Kysymysmerkkien määrä on pienentynyt paljon kun Ruoholahden sumppu on selvitetty.

Mechelininkatu - Rautatientori välillä on epävarmuutta, mutta tuolle välille on niin monta potentiaalista linjausta (ainakin ratakuilutasoa pitkin tai rautatienkatuja pitkin, Salomoninkatua pitkin, Urho Kekkosen katua pitkin tai linjaus Kampin keskuksen nykyisen kaukoliikennetason läpi), että jokin toteutus kyllä onnistuu jos halutaan.

Vaikka voihan vielä kombi-ratkaisukin nousta haudasta, jolloin keskustan asemat olisivat jo pitkälti valmiina.
 
Takaisin
Ylös