TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Pisaran asema tulisi noin 50 metrin syvyyteen suunnilleen Stockamnnin alle, jos oikein muistan.

Tarkemmin ottaen Forumin alle (vuoden 2006 suunnitelman mukaan). Sisäänkäynnit olisivat Simonkentän hotellin kulmalla, City-Centerin keskellä, Aleksanterinkadun päässä molemmin puolin Mannerheimintietä ja Lasipalatsin edessä. Lasipalatsin käytävästä olisi myös kävely-yhteys metroon, ilmeisesti siten, että Rautatientorin laiturin länsipäähän tulisivat toiset liukuportaat. Kävelymatka Pisaralta metroon olisi 210 metriä, mutta varsinainen metron vaihtoasema olisi joka tapauksessa Hakaniemessä.

Siis Stockmannnin alleko Pisaran ainoa keskusta-asema? Eikö Kamppiin tule siinä tapauksessa toinen?

Ei. Ns. mini-Pisaralle ei koskaan ole suunniteltu yhtä asemaa enempää keskustaan.
 
Maan alla on vaikeaa järjestää kahden linjan välinen vaihto samassa tasossa. Se edellyttää että kiskot ovat samansuuntaisia. Rautatientorin tapauksessa ei olisi tilaa oikein rakentaa sellaista.
Niinpä. Miksi siis mennä maan alle?

Tosin on todettava, että kyllä maanalaisissakin on fiksusti järjestettyjä vaihtoja. Eri linjojen raiteet voidaan järjestää yhden laiturin molemmin puolin juuri vaihtojen helpottamiseksi. Eikä tämä ele ole mitenkään harvinaista maailman metroissa. Mutta Helsingissä se on vaikeata, koska kantakaupungissa ei ole sellaiselle tilaa kun metro on tehty junien standardilla.

Seon juuri Pisaran suurin ongelma, se on vähän liian raskas, mutta jonain päivänä se on pakko rakentaa ellei junavuoroja katkaista Pasilaan.
En näe sille mitään pakkoa, vaan ainoastaan pyrkimyksen parantaa ja laajentaa paikallisjunaliikenteen palvelua. Eikä myöskään ole mitään pakkoa pysäyttää paikallisjunia Pasilaan. Päin vastoin, ne voitaisin ajaa mieluiten pitkille eteläisimmille raiteille, kun taksien ja muun syöttöliikenteen kannalta Töölönlahdelle jäävät raiteet sopivat paremmin kaukoliikenteelle.

Huomautan tässä, että Pisaran yhteydessä on jo suunniteltu, miten välttämättömäksi väitetty junien pysäköinti Helsingissä siirtyy muualle ja pärjätään vain neljällä Pisran raiteella. Samalla järjestelyllä pärjätään, vaikka nämä 4 raidetta päättyisivät puskimiin.

Lasken myös Pasilan ja Kalasataman kuuluvan kantakaupunkiin, en tiedä lasketko sinä.
Noudatan kantakupungin virallista määritystä, johon ei kuulu Pasila.

Autoilu on kieltämättä ongelma mutta epätyydyttävä ruuhkissa seisova joukkoliikenne ei vähennä sitä.
Ei, siksi joukkoliikenne tarvitseekin etuutensa - joita ei poliittisista syistä ole haluttu tehdä.

Aika suuri osa länsimetron käyttäjistä jää pois kyydistä Tapiolassa tai Otaniemessä, ja jatkaa joko kävellen töihinsä kyseisillä paikakunnilla tai jollain poikittaiskulkuneuvolla työpaikkakohteeseensa muualla Suur-Helsingissä.
56.000 matkaa / vrk. on kaupunkien rajalla. Otaniemi - Tapiola välillä on muistaakseni hieman enemmän, samoin tietenkin Lauttasaaren itäpuolella.

Laajasaloon voi kulkea pikaratikka myös Kauppatorin suunnalta Pohjoisrantaa pitkin maanpäällisenä, jolta se kääntyy korkeasaareen.
Se mikä nyt kuitenkin muutaman vuoden sisään rakennetaan on mitä suurimmalla todennäköisyydellä juuri Korkeasaaren ja Liisankadun reitti. Krunikassa on jo ratikka, eikä siellä ole kysyntää lisäkapasiteetille. Liisankadun kautta on suorin ja myös kattavin reitti niille, jotka tulevat Laajasalosta ja Sompasaaresta keskustan suuntaan. Katajanokka - Laajasalo on laajasalolaisille nopeampi Espalle ja Mannerheimintielle, mutta jättää sivuun sitten Kaisaniemen, eikä tue Sompaa.

Antero
 
Niinpä. Miksi siis mennä maan alle?

Tosin on todettava, että kyllä maanalaisissakin on fiksusti järjestettyjä vaihtoja. Eri linjojen raiteet voidaan järjestää yhden laiturin molemmin puolin juuri vaihtojen helpottamiseksi. Eikä tämä ele ole mitenkään harvinaista maailman metroissa. Mutta Helsingissä se on vaikeata, koska kantakaupungissa ei ole sellaiselle tilaa kun metro on tehty junien standardilla.
Näin on. Rautatientorin asema pitisi rakentaa kokonaan uudestaan siinä tapauksessa. Kamppi olis parempi paikka koska sillä olisi toinen laiturihalli valmiina.

En näe sille mitään pakkoa, vaan ainoastaan pyrkimyksen parantaa ja laajentaa paikallisjunaliikenteen palvelua. Eikä myöskään ole mitään pakkoa pysäyttää paikallisjunia Pasilaan. Päin vastoin, ne voitaisin ajaa mieluiten pitkille eteläisimmille raiteille, kun taksien ja muun syöttöliikenteen kannalta Töölönlahdelle jäävät raiteet sopivat paremmin kaukoliikenteelle.
Tuo on totta. Olen muuten huomannut että jotkut Turun junat lähtevät ja saapuvat hotellin alta, joten miksen sitä voisi laajentaa koskemaan myös muita kaukojunia. Mutta VR:llä on varmaan jokin selitys että miksi se ei käy.
Noudatan kantakupungin virallista määritystä, johon ei kuulu Pasila.
Sillä ei ole tässä yhteydessä merkitystä kuuluuko jonkun pölyttyneen määrityksen kantakaupunkiin vai ei, koska Pasila on joka tapauksessa lähempänä keskustaa kuin moni virallisesti kantakaupunkiin kuuluva alue, ja ratapihan poistuessa alueen työpaikka- ja asuntomäärä kasvaa huimasti.

Ei, siksi joukkoliikenne tarvitseekin etuutensa - joita ei poliittisista syistä ole haluttu tehdä.
Sitten kun voimasuhteet politiikassa alkavat taipua sille kannalle niin tulee ajankohtaiseksi.

Se mikä nyt kuitenkin muutaman vuoden sisään rakennetaan on mitä suurimmalla todennäköisyydellä juuri Korkeasaaren ja Liisankadun reitti. Krunikassa on jo ratikka, eikä siellä ole kysyntää lisäkapasiteetille. Liisankadun kautta on suorin ja myös kattavin reitti niille, jotka tulevat Laajasalosta ja Sompasaaresta keskustan suuntaan. Katajanokka - Laajasalo on laajasalolaisille nopeampi Espalle ja Mannerheimintielle, mutta jättää sivuun sitten Kaisaniemen, eikä tue Sompaa.
Ennenkuin mittään on edes alettu rakentaa vielä voi vaihtoehdoilla spekuloida. Jos Laajasaloon vedetään siltä niin jostain sen on lähdettävä, ja jos kerran raitiotie on niin "joustava" kuin se väitetään olevan niin kyllä sille jossain vaiheessa löytyy sopiva paikka. En vain jaksa oikein uskoa että Krunikan katujen läpi vedettynä saisi asukkaat innostuman, voi kohdata NIMBYÄ, mutta Pohjoisranta on jo niin "meluisa" valmiiksi että sopisi paremimn, ja ratikka voisi elvyttää ja nostaa kadun arvostusta oikeaksi "rantabulevardiksi".

t. Rainer
 
Sillä ei ole tässä yhteydessä merkitystä kuuluuko jonkun pölyttyneen määrityksen kantakaupunkiin vai ei...
On sillä se väli, että ei voi keskustella asioista, jos ei tiedä, mitä sanat tarkoittavat. Vaikka haluaisit liittä Pasilan kantakaupunkiin, asia ei ole sinun päätettävissäsi. Ja jos käytät keskustelussa eri käsitteitä kuin kaikki muut, kukaan ei ymmärrä, mitä tarkoitat.

Sitten kun voimasuhteet politiikassa alkavat taipua sille kannalle niin tulee ajankohtaiseksi.
Ja mikähän niitä muuttaisi?

Ennenkuin mittään on edes alettu rakentaa vielä voi vaihtoehdoilla spekuloida.
Siis näin voi ajatella kun on kyse raitiotiestä, mutta ei silloin, kun joku on edes vihjannut, että hän haluaa metron? Siitä tulee heti hyväksytty strategia ja jo valmiiksi sovittu ja päätetty asia?

En vain jaksa oikein uskoa että Krunikan katujen läpi vedettynä saisi asukkaat innostuman, voi kohdata NIMBYÄ...
Kyllä tämä asia on tiedossa nyt jo. Media voisi tietenkin välillä hehkuttaa jotain totuutta oikaistakseen krunikkalaisten mielikuvia. Mutta siihen ei taida riittää ruutia, kun metroprobaganda ja tekstiviestit ovat tärkeämpiä.

Antero
 
On sillä se väli, että ei voi keskustella asioista, jos ei tiedä, mitä sanat tarkoittavat. Vaikka haluaisit liittä Pasilan kantakaupunkiin, asia ei ole sinun päätettävissäsi. Ja jos käytät keskustelussa eri käsitteitä kuin kaikki muut, kukaan ei ymmärrä, mitä tarkoitat.
Sillä ei ole merkitystä tämän keskustelun kannalta kuuluuko se kantakaupunkiin vai ei, mutta sillä on merkitystä että se on lähellä keskustaa ja joukkoliikennematkat sinne tulevat kasvamaan.

Ja mikähän niitä muuttaisi?
Politiikka on ihmisten välistä peliä ja pelaamalla kai niitä voimasuhteita voi muuttaa. Huom. mä olen kiinnostunut politiikasta keskimäärin enemmän kuin ne jotka ovat kiinnostuneita vain politikojen kirjoittaimsta tekstiviesteistä.

Siis näin voi ajatella kun on kyse raitiotiestä, mutta ei silloin, kun joku on edes vihjannut, että hän haluaa metron? Siitä tulee heti hyväksytty strategia ja jo valmiiksi sovittu ja päätetty asia?
Raitiotiellä ja metrolla on joitakin teknisiä eroja, ja siksi raitiotien reittivaihtoehdot "elävät" enemmän ennenkuin ne lyödään lukkoon.

t. Rainer
 
Sillä ei ole merkitystä tämän keskustelun kannalta kuuluuko se kantakaupunkiin vai ei, mutta sillä on merkitystä että se on lähellä keskustaa ja joukkoliikennematkat sinne tulevat kasvamaan.
Mutta jos sinä kirjoitat kantakaupungista joka on eri asia kuin miten muut sen ymmärtävät, sillä on merktystä nimenomaan tämän keskustelun kannalta.

On myös hyvin merkittävää voida määritellä se alue, jota nimitetään nykyään kantakaupungiksi, erillään Pasilasta. Halusi Pasilaan sitten mitä hyvänsä, Pasila on toiminnallisesti ja kaupunkirakenteessa eri asia kuin tominnnallisesti yhteinen kantakaupunki.

Politiikka on ihmisten välistä peliä ja pelaamalla kai niitä voimasuhteita voi muuttaa.
Puolueiden voimasuhteilla ei näytä olevan tässä asiassa mitään merkitystä. Täällä päättävät 3 puoluetta ovat käytännössä kaikista asioista yhtä mieltä. Ne tekevät yhteisiä sopimuksia, joissa alistutaan asioihin, joihin ei haluttaisi, mutta joihin suostutaan, että saadaan jotain muuta. Siis käydään sitä lehmäkauppaa.

Joukkoliikenteen edistyminen on ollut puhtaasti muutamien yksilöiden ansiota. Jotkut ovat olleet poliitikkoja, jotkut virkamiehiä. Puoluekanta ei ole heitä yhdistänyt. Ja kääntäen, joukkoliikenteen pahimmat takapakit - kuten länsimetro ja keskustatunneli - ovat myös kiinni yksilöistä tai voivat olla kiinni jopa yksilöstä.

Raitiotiellä ja metrolla on joitakin teknisiä eroja, ja siksi raitiotien reittivaihtoehdot "elävät" enemmän ennenkuin ne lyödään lukkoon.
Tässä mielessä joo näin.

Antero
 
Mutta jos sinä kirjoitat kantakaupungista joka on eri asia kuin miten muut sen ymmärtävät, sillä on merktystä nimenomaan tämän keskustelun kannalta.
Kaikilla keskustelijoilla ei ole sitä Helsingin virallista karttaa joka kertoisi missä kantakaupunign raja mene.

Toiset, varmaan vanhemmat ihmiset näkevät rajan menevän jossain HYKS-Töölön Tulli-Nordenskjöldinkatu-Aleksis-Kiven katu muodostamaa akselia pitkin, toiset nuoremmat, menevän Munkkiniemi-Ruskeasuo-Hakamäentie-Käpylä-Arabia korkeudella, ja jotkut ehkä jopa kehäykköstä pitkin, mutta niin kauas minä en sitä vedä.

Yksi suunta-antava määritelmä jota minä olen pitänyt varmana, ovat suurten kiinteistövälitysliikkeiden asuntojen myynti-ilmoitukset jotka kaikki määrittelevät kantakaupunkiin kuuluvaksi niin Munkkiniemen, Pasilan, Käpylän kuin Arabian.

On myös hyvin merkittävää voida määritellä se alue, jota nimitetään nykyään kantakaupungiksi, erillään Pasilasta. Halusi Pasilaan sitten mitä hyvänsä, Pasila on toiminnallisesti ja kaupunkirakenteessa eri asia kuin tominnnallisesti yhteinen kantakaupunki.
Nyt en oikein ymmärrä mitä "vastaan" sinulla on koko Pasilaa kohtaan. Minun mielestäni se on ollut osa toiminnallista kantakaupunkia ainakin 1990 luvun alusta lähtien eli siitä kun silta itä- ja länsi-Pasilan välillä, uusi iso Pasilan rautatieasema jossa kaikki junat pysähtyvät, sekä Helsingin Pääkirjasto, Pääpoliisiasema, ja YLE:n Iso Paja, Hartwall-areena jne valmistuivat sinne. Se ei ole enää mikään irrallinen saari keskellä Helsinkiä jota dominoi VR:n tavararatapihat, varikot ja vuokrakasarmit, ja jossa toimi 60-luvulla jopa kaatopaikkakin.

Puolueiden voimasuhteilla ei näytä olevan tässä asiassa mitään merkitystä. Täällä päättävät 3 puoluetta ovat käytännössä kaikista asioista yhtä mieltä. Ne tekevät yhteisiä sopimuksia, joissa alistutaan asioihin, joihin ei haluttaisi, mutta joihin suostutaan, että saadaan jotain muuta. Siis käydään sitä lehmäkauppaa.
Olisikohan tekemistä jotain sen kanssa että Helsinki joutuu aina olemaan valtakunnanpolitiikassa altavastaajana muuta Suomea kohtan, on jopa pistetty omaksi vaalipiirikseen, josta paikkajaon vuoksi pääsee Arkadianmäelle suhteessa enemmän valtakunnanpolitikkoja kuin sellaisia jotka välittäisivät oikeasti helsinkiläisten tai pääkaupunkiseudun asioista?

Joukkoliikenteen edistyminen on ollut puhtaasti muutamien yksilöiden ansiota. Jotkut ovat olleet poliitikkoja, jotkut virkamiehiä. Puoluekanta ei ole heitä yhdistänyt. Ja kääntäen, joukkoliikenteen pahimmat takapakit - kuten länsimetro ja keskustatunneli - ovat myös kiinni yksilöistä tai voivat olla kiinni jopa yksilöstä.
Keskustatunneli, joka olisi merkinnyt samaa kuin länsimetro vain autoilijoille, kaatui lopulta kun yksilöt ryhmien sisällä alkoivat miettiä homman mielekkyyttä. Ja on kai silläkin merkitys ajaako autoriippuvainen autolla koko matkan esim Vuosaaresta Otaniemeen vai ajaako vain Vuosaaren metroasemalle ja sieltä metrolla Otaniemeen?

t. Rainer
 
Pisaran asema tulisi noin 50 metrin syvyyteen suunnilleen Stockamnnin alle, jos oikein muistan. Syvyys on järkyttävä, mutta (edes) maaperässä ei ole tilaa linjata jäykästi kaartuvaa rautatietä muulla tavoin. Jos ajatuksissasi on vielä kolmas tunneli noille nurkille, niin tilaa on todella tiukassa. Väitänpä melkein, että helpommin on tilaa maanpinnalla katuverkon mukaisesti.

Kun silmäilee maanalaista kaavaluonnosta Rautatieaseman kulmilla, niin vaikuttaisi siltä että tilaa kolmannellekkin raideliikennetunnelille tuntuisi löytyvän.


Jos Helsinkiin rakennetaan toinen toisen tason yhteys kantakaupungin alle (=Pisara), tarjolla on jo reilusti ylikapasiteettia pysyvästi. Lisäksi H:gin kantakaupunki on niin pieni, ettei sen alueella voiteta matka-ajassa toisen tason järjestelmällä, vaikka sillä olisikin 1 km asemaväli katutason 300 metriä vastaan. Toisen tason järjestelmät palvelevat siis ainoastaan niitä suuntia, joille ne on tullut tehdyksi. Toisin sanoen, Pisara parantaa nykyisiten junankäyttäjien yhteyksiä, ei kantakaupngin sisäisiä yhteyksiä, eikä myöskään niiden alueiden yhteyksiä, joilta junamatkustajia ei tule.

Nähdäkseni merkittävä Pisaran funktio on nimenomaan parantaa vähän kauempaa tulevien junayhteyksiä, eikä niinkään tarjota kantakaupungin sisäisiä yhteyksiä, joita voidaan kehittää ratikka- ja bussipohjalta.

Se mikä nyt kuitenkin muutaman vuoden sisään rakennetaan on mitä suurimmalla todennäköisyydellä juuri Korkeasaaren ja Liisankadun reitti. Krunikassa on jo ratikka, eikä siellä ole kysyntää lisäkapasiteetille. Liisankadun kautta on suorin ja myös kattavin reitti niille, jotka tulevat Laajasalosta ja Sompasaaresta keskustan suuntaan. Katajanokka - Laajasalo on laajasalolaisille nopeampi Espalle ja Mannerheimintielle, mutta jättää sivuun sitten Kaisaniemen, eikä tue Sompaa.

Tässä on nyt pieni ongelma, jos Laajasalon ja Kalasataman ratikat ohjataan olemassa olevia raiteita pitkin Kaivokadun, Kaisaniemenkadun ja Liisankadun kautta. Ruuhkahuippuina kyseisillä raiteilla kulkee jo nyt (lasken mukaan ysin) yli parikymmentä ratikkaa tunnissa suuntaansa. Siihen kun lisätään 3-5 linjaa, jotka palvelevat Laajasaloa ja Kalasatamaa (varsinkin jos joukossa on isomman kokoluokan pikaratikkaa), niin varsinainen liikennesirkus on valmis.

Jatkamalla Rautatientorin maanalaiselle asemalle päättyvän Espoon pikaratikan tunnelia öpaut kilometrin verran ja nostamalla se takaisin maanpintaan sopivassa kohdassa ennen Tervasaarta voidaan ratkaista edellämainittu ongelma
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kannattaa lukea kommenttini pisarasta sen ketjussa, se siirrettiin aiheellisesti pois, koska ei suoranaisesti koske TramWestiä.
 
Nyt en oikein ymmärrä mitä "vastaan" sinulla on koko Pasilaa kohtaan.
Ei yhtään mitään, kyse on vain kaupunkirakenteen toiminnan ymmärtämisestä.

Mutta iloksesi joudun myöntämään, että olen kirjoittanut potaskaa ja puhunut niemen rajasta kantakupungin rajana kun ne nimitykset ovatkin päin vastoin. Pasila kuuluu liikennelaskennoissa kantakaupungin rajan sisälle, Ilmala on ulkopuolella. Niemen raja menee Töölönlahden korkeudella.

Olisikohan tekemistä jotain sen kanssa että Helsinki joutuu aina olemaan valtakunnanpolitiikassa altavastaajana muuta Suomea kohtan, on jopa pistetty omaksi vaalipiirikseen...
Minä en yhdy iänikuiseen itkemiseen siitä, että Helsinki on joku poloinen päähänpotkittu ja väärin kohdeltu. Jokainen kunta saakoon pitää puoliaan, mutta varakkain ja väkirikkain osa Suomesta ei kaipaa eikä tarvitse sääliä.

Keskustatunneli, joka olisi merkinnyt samaa kuin länsimetro vain autoilijoille, kaatui lopulta kun yksilöt ryhmien sisällä alkoivat miettiä homman mielekkyyttä.
Tai sitä, että rahat varmasti riittävät metroon, joka on pyhimmistä pyhin.

Antero
 
Ei yhtään mitään, kyse on vain kaupunkirakenteen toiminnan ymmärtämisestä.

Mutta iloksesi joudun myöntämään, että olen kirjoittanut potaskaa ja puhunut niemen rajasta kantakupungin rajana kun ne nimitykset ovatkin päin vastoin. Pasila kuuluu liikennelaskennoissa kantakaupungin rajan sisälle, Ilmala on ulkopuolella. Niemen raja menee Töölönlahden korkeudella.

Hyvä, että Antero korjasi tämän Pasilan kantakaupunkiin kuulumisen oikeaksi. Kaikkia, joita kiinnostaa Helsingin kaupungin virallinen nimistö ja aluejako, kannattaa vierailla paljon parjatun Wikipedian sivuilla. Siellä esimerkiksi "Helsingin alueellinen jako"-osiossa on suoraan kaupungin virallisista perusteoksista otettua tietoa nimistöhierarkiasta, kaupunginosajaosta, piirijaosta jne.

Alueita toki jaetaan monilla muillakin tavoilla, onhan mm. postilla, seurakunnilla, poliisilla jne. kullakin omat aluejakonsa.
 
Minä en yhdy iänikuiseen itkemiseen siitä, että Helsinki on joku poloinen päähänpotkittu ja väärin kohdeltu. Jokainen kunta saakoon pitää puoliaan, mutta varakkain ja väkirikkain osa Suomesta ei kaipaa eikä tarvitse sääliä.
Ei ketjuun mitenkään liity. Mutta kun noin on kirjoitettu.
Kovaa tekstiä herralta, mutta vain tiedoksi, että iso osa täällä asuvista on tavallisia duunareita. Ei meidän palkoissamme näy esim. korkeat asumiskulut täällä. Varakkaita ovat varakkaat. Varakkaita on varmasti "Köyhänperän" kunnassakin.
"Jokainen kunta saakoon pitää puoliaan", mutta tosiasiassa ei Helsinki.
Sehän on väärin, väärin muuta Suomea kohtaan. Kyllä täältä imetään häpeämättömästi duunarien kovalla työllä luomia verovaroja muualla tähän maahan.
En tiedä kaipaako kunta sääliä, mutta asukkaat, siis ihmiset, varmaan kaipaavat sääliä ainakin jossain elämänsä vaiheessa missä kunnassa tahansa.
On kyllä kirjoittajalta säälimätön "lausunto".
Mutta kirjoittajahan onkin maalaisliittolainen. Siellä ei sääliä "ulkopuolisia" kohtaan tunneta.
Ylläpito poistanee tämän, Mutta poistakoon myös tässä lainatun kohdan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mutta iloksesi joudun myöntämään, että olen kirjoittanut potaskaa ja puhunut niemen rajasta kantakupungin rajana kun ne nimitykset ovatkin päin vastoin. Pasila kuuluu liikennelaskennoissa kantakaupungin rajan sisälle, Ilmala on ulkopuolella. Niemen raja menee Töölönlahden korkeudella.
Noi hyvä että selvisi mitä tarkoitit. Aloin jo pelätä että eletäänkö Kaupunginsuunnitteluvirastosa 1950-lukua.

Minä en yhdy iänikuiseen itkemiseen siitä, että Helsinki on joku poloinen päähänpotkittu ja väärin kohdeltu. Jokainen kunta saakoon pitää puoliaan, mutta varakkain ja väkirikkain osa Suomesta ei kaipaa eikä tarvitse sääliä.
Väkirikkain kylllä mutta ei välttämättä varakkain. Jos on nähnyt miten ihmiset keskimäärin elävät esim Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla niin stadilainen tuntee itsensä kyllä aika köyhäksi poloiseksi.

Tai sitä, että rahat varmasti riittävät metroon, joka on pyhimmistä pyhin.
Voihan sitä nähdä asiat niinkin. Varmin tapa vaikuttaa metron kaatamiseen on siis vaatia keskustatunneli. Espoossa riittää kehäkakkonen.

t. Rainer
 
Yleisötilaisuus TramWestistä tänään keskiviikkona 16.4.

Yleisötilaisuus TramWestistä tänään keskiviikkona 16.4.

Espoonlahden alueneuvottelukunta järjestää aiheesta esittelytilaisuuden
keskiviikkona 16.4.2008 klo 18.00- 20.00 Espoonlahden Omnian
auditoriossa, Rehtorintie 11.

DI Antero Alku esittelee TramWest vaihtoehdon metrolle, sen jälkeen
keskustelua Espoon joukkoliikenneratkaisuista.

Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet !

ELANKin puolesta,
Antero
 
Takaisin
Ylös