TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Vs: Länsimetro

Tuo Tramwest, mikä siis käytännössä on vain piirretty fantasioitu linjakartta ilman todellisia laskelmia, maankäytönarviointia ja mittausta, kohtaa monia ongelmia. Esimerkiksi se ei mahdu kantakaupunkiin. Toiseksi saavuttaakseen ratikkaliikenteen edun, tarvitsee se metroa enemmän pysäkkejä, mikä taas vaikuttaa muutenkin hitaaseen matkustusaikaan sekä tekee rakentamisesta kallista. Jotta ratikka palvelee joukkoliikenteessä tarvitsee se useita asemia ja kaikkihan me tiedämme, ettei kallioon voi louhia 5 korttelin välein 30 miljoonan euron ratikka-asemia. Pikaratikan vetäminen Keskustaan - Kantakaupunkiin jää todellakin joukkoliikennefanien haaveeksi. Pikaratikkaintoilijoiden pitäisi hyväksyä seudulliset yhteistyösuunnitelmat joissa pikaratikka sijoitetaan jokerilinjoille I ja II. Muuten pikaratikkaa kannattaa markkinoida Turkuun ja Tampereelle. Pääkaupunkiseudun väestöpohja vaatii raskaampaa kiskoliikennettä, metroa ja paikallisjunaa. Espoon valtuusto on suurella enemmistöllä ja kannatuksella päättänyt rakennuttaa metron. Pikaratikka-ihmisten on suunnattava katse Turkuun ja Tampereelle.
 
Vs: Länsimetro

Pikaratikkaintoilijoiden pitäisi hyväksyä seudulliset yhteistyösuunnitelmat joissa pikaratikka sijoitetaan jokerilinjoille I ja II. Muuten pikaratikkaa kannattaa markkinoida Turkuun ja Tampereelle. Pääkaupunkiseudun väestöpohja vaatii raskaampaa kiskoliikennettä, metroa ja paikallisjunaa. Espoon valtuusto on suurella enemmistöllä ja kannatuksella päättänyt rakennuttaa metron. Pikaratikka-ihmisten on suunnattava katse Turkuun ja Tampereelle.

No voi hyvänen aika, ei nyt sentään ryhdytä ajatuspoliiseiksi. Kyllä seudullisissa ja kunnallisissa suunnitelmissa on ollut ja on edelleen ihan aitoja pikaratikkalinjoja, muitakin kuin Jokerit. Monet näistä tulevat toteutukseen ihan samalla todennäköisyydellä kuin esim. "pohjoinen metrolinja". Eteläinen metrolinja nyt tulleekin pikaratikkana, mikä on ihan fiksua. Voisivat kyllä värittää vaunut oransseiksi ja käyttää [M]-tunnusta :D

- Janne
 
Vs: Länsimetro

Kyllä seudullisissa ja kunnallisissa suunnitelmissa on ollut ja on edelleen ihan aitoja pikaratikkalinjoja, muitakin kuin Jokerit.
Helsingin puolelta tulee päällimmäisinä mieleen VIIRA ja KOPRA. Laajasalon raitiotieyhteys näyttäisi olevan pikemminkin nykystandardin mukaisen järjestelmän laajennus sellaisenaan. Lyhyt reitti tekee linjauksesta nopean, ja ehkäpä harvanpuoleinen pysäkkiväli matkan tietyllä osalla. Todennäköisesti - olettaen että Laajasalon raideyhteys toteutuu raitiotienä - vaunut tulevat olemaan väriltään vihreitä. Ei oranssia väriä - vaikka se varmasti piristävä onkin - ihan kaikkialle ole samanaikaisesti pakko levittää.
 
Vs: Länsimetro

Syyt, miksi Tramwest ei ole ilman uudelleensuunnittelua toteutuskelpoinen:

1) Tramwestissa ei ole käyttökelpoista eristettyä yhteyttä Länsiväylän päästä keskustaan, koska on hyvin epätodennäköistä, että keskustatunnelin rakentamismahdollisuudesta luovutaan.
TramWest kulkee omalla kaistallaan eli siis autoliikenteestä eristettynä Elielinaukiolle asti.

2) Tramwest ei integroidu nykyiseen metroon, joka on Raide-YVAN mukaan järkevin yhteys Ruoholahdesta keskustaan ja Hakaniemeen.
RaideYVA:n arviot ja väittämät tästä asiasta ovat pätemättömiä.

Integroituminen metroon ei ole millään tavalla välttämätön tai pakollinen lähtökohta muuten kuin "metropuolueen" asettaman ehtona. TramWest kokonaisuudessaan osoittaa, että parempi joukkoliikenteen palvelu saadaan integroitumalla nykyiseen raitioliikenteeseen kuin seudun kannalta marginaaliseen metrorataan.

3) Runkoyhteyden järjestäminen Länsiväylän pohjoispuolen bussikaistojen penkereelle on epäilyttävä ja sen toteutuskelpoisuus on hyvin epäselvä. Moottoritien liittymätkin ovat pahasti tiellä. Ruoholahden ja Tapiolan väli on joka tapauksessa suunniteltava uudestaan ja ainakin osa siitä kulkisi tunnelissa metrotunnelin käytöstä johtuen.
Rataa ei ole tehty bussikaistoille, vaan Länsväylän ajoratojen rinnalle. Katajaharjun länsipuolella pohjoispuolelle ja itäpuolella Länsiväylän eteläpuolelle. Maastossa on tälle tilaa.

4) Tramwestin linjaukset tehtiin siten, että oletettiin voitavan käyttää Espoossa pikaraitiotielle ja metrolle maan päälle tehtyjä tilavarauksia. Tuo oletus ei taida pitää paikkaansa koko matkalla.
Radat on sijoitettu Espoossa sellaisiin paikkoihin, joissa on tällä hetkellä vapaata tilaa. Kaikki tilahan voidaan myöhemmin täyttää, ja jos sellaista suunnitellaan metrorakentamisen yhteydessä, se ei suinkaan ole TramWest-suunnitelman vika.

5) Vain Tapiolassa ja Matinkylässä on kevyet asemat, en usko, että tuo riittää.
Koska TramWest ei ole liityntäliikennejärjestelmä kuten metro, se ei tarvitse metron liityntäasemia. Bussiliikenteen määrä Espoossa vähenee, ja jäljelle jäävät vaihdot hoituvat normaaleilla pysäkeillä.

6) 57 km rataa ja 90 pysäkkiä 350 miljoonalla vaikuttaa äärimmäisen optimistiselta ajatukselta tai sitten eritasoratkaisuja on käytetty vain hyvin vähän.
Rataverkon kokonaiskustannus on laskettu samalla tavalla kuin RaideYVA:ssa laskettiin ratojen kustannukset. Erojen syyt ovat siinä, ettei rakenneta 30-50 miljoonaa maksavia asemia ja pintarataa kalliimpaa tunnelirataa. Vertailutietona Kerava-Lahti -oikorata, jonka suunnittelunopeus on 250 km/h. Hinta asemineen 5,5 miljoonaa/km.

7) Oletettava suuri määrä tasoristeyksiä runkolinjalla aiheuttaa ison nopeusriskin. On myöskin epäselvää, onko kevyt liikenne suojattu niin hyvin, että runkolinjalla voidaan ajaa riittävän nopeasti ja turvallisesti.
Ei aiheuta nopeusriskiä. Lähtökohtana on 100 %:n etuisuus samalla tavalla kuin on käytössä monissa moderneissa Euroopan raitiojärjestelmissä. Henkilöautot ja erityisesti ylinopeutta ajavat ovat kevyelle liikenteelle riski, eivät raitiovaunut.

Antero
 
Vs: Länsimetro

Tuo Tramwest, mikä siis käytännössä on vain piirretty fantasioitu linjakartta ilman todellisia laskelmia, maankäytönarviointia ja mittausta, kohtaa monia ongelmia. Esimerkiksi se ei mahdu kantakaupunkiin.
Anteeksi nyt hyvä Sebastian, mutta jospa kävisit läpi TramWest-sivuston ennen kuin esität arvioitasi. Jo pelkästään vertailemalla itsesi esittämää seudun raskasraideverkon kuvaa ja TramWestin linjakarttaa voi havaita, että TramWest on tehty hieman eri otteella kuin sinun fantasiasi.

Se, mitä edellä siteeratussa viestissäsi muuten kirjoitit, osoittaa, että joko et ole lainkaan tutustunut TramWestiin tai sitten et ymmärrä mistä siinä on kyse. Tosin en voi välttyä ajatukselta, ettet ehkä muutenkaan ole kovin hyvin selvillä siitä mistä joukkoliikenteessä ylipäätään on kyse. Se ei ole mitenkään moitittavaa, me kaikki aloitamme jostain ja ajan myötä tietomme ja ymmärryksemme karttuu.

Mutta siitä kyllä moitin, jos esiintyy muita viisaampana vaikka ei sitä ole. Ei vakuuta myöskään se, että et tunnu piittaavan lainkaan siitä, mitä joku muu kirjoittaa. Toistat vain omia ajatuksiasi, vaikka et edes esitä mitään järkeenkäypiä perusteluita niille. Silloin keskustelu käy turhaksi ja tylsäksi.

Selailepa tämän foorumin viestiketjuja. Huomaat, että täällä on erilaisia ajatuksia. Niistä keskustellaan asiallisesti argumentoiden puolesta ja vastaan. Täällä kunnioitetaan toisten mielipiteitä ja perustellaan omia. Jossain vaiheessa päädytään toteamaan, että on asioita, joista ei ole eksaktia tietoa, ainoastaan eriäviä näkemyksiä. Silloin päädytään esimerkiksi makuasioihin, joista ei voi kiistellä. Jos joku pitää mukavana matkustaa bussissa ja ikävänä istua tasaisesti kulkevassa raideliikenteessä, niin tietenkin sellainen haluaa busseja eikä raiteita. Eikä voi sanoa, että toinen on siinä väärässä, mistä pitää. Mutta esimerkiksi tässä esittämäsi väitteet TramWestistä eivät ole makuasioita, vaan jotain täysn käsittämätöntä, jolla ei ole mitään tekemistä TramWestin kanssa. Kuten tämä:

Jotta ratikka palvelee joukkoliikenteessä tarvitsee se useita asemia ja kaikkihan me tiedämme, ettei kallioon voi louhia 5 korttelin välein 30 miljoonan euron ratikka-asemia.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tutustuin hieman näihin suunnitelmiin, ja nämähän vaikuttavat oikein mielenkiintoisilta. Ei tarvitsisi turhia vaihtoja, kun ratikka tuo perille asti, ja tuota luultavasti pystyisi tulevaisuudessa laajentamaan myös uusilla raiteilla? Se ei kuitenkaan tarkkaan ottaen selvinnyt, miten yhteys helsingin keskustaan on tarkoitus toteuttaa, katutasossa, vai eristettynä? Kuinka tiheällä vuorovälillä esim länsiväylän kohdalla pystytään tarvittaessa liikennöimään?

Ja se tässä on kanssa ehdotonta plussaa mielestäni, ettei helsingistä espooseen ajeta tunnelissa ja missata mahtavia maisemia, vaan kuljetaan maan päällä. Miten, onko tämän toteuttaminen enää edes periaatteessa mahdollista, kun länsimetron rakentamisesta on jo päätetty?
 
Miten, onko tämän toteuttaminen enää edes periaatteessa mahdollista, kun länsimetron rakentamisesta on jo päätetty?

Kyllä se mahdollista on, vaikkei ehkä tällä hetkellä kuitenkaan todennäköistä. Monet luulevat, että länsimetrosta "on päätetty" ja HS omin journalistisin periaattein kovasti yrittää tukea tällaista harhaa. Espoossa ei kuitenkaan ole päätetty vielä muuta kuin se, että jos Etelä-Espooseen tehdään raideliikennettä, niin tämä raideliikenne on tunnelissa kulkeva metro. Ja sitten on myönnetty rahaa sen selvittämiseen, mitä tämä metron rakentaminen maksaisi. Mitään rakennuspäätöstä (valtuustossa hyväksyttävä perustamissuunnitelma) ei ole olemassa.

Valtuusto aikanaan päättää sitten rakentamisesta, kun tarkka kustannusarvio on tiedossa. Silloin saattaa käydä niin, että kun metron hinta on aiempaan arvioon verrattuna kaksinkertanen (esim), niin kannattajia ei enää löydykään yhtä paljon kuin ennen. Silloin valtuusto voi päättää, että metroa ei tehdä.

Jos tällainen päätös tulee, niin sitten liikennettä jatketaan busseilla, ja jossain vaiheessa varmaan ruvetaan taas selvittämään erilaisia muita vaihtoehtoja liikenteen hoitamiseksi.
 
Vs: Länsimetro

Vertailutietona Kerava-Lahti -oikorata, jonka suunnittelunopeus on 250 km/h. Hinta asemineen 5,5 miljoonaa/km.
Mahtaisiko olla relevantimpaa ottaa vertailutiedoksi vähän vähemmän kaukaisesta käyttötarkoituksesta haettu esimerkki, kuten Tvärbanan?
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Länsimetro

Mahtaisiko olla relevantimpaa ottaa vertailutiedoksi vähän vähemmän kaukaisesta käyttötarkoituksesta haettu esimerkki, kuten Tvärbanan?
Minä pidän hyvinä vertailuohteina useita Keski-Euroopassa toteutettuja kaupunkiraidehankkeita. Siis mieluummin kuin yhtä hanketta Tukholmassa. Näitä eurooppalaisia hankkeita ja niiden kustannuksia on esitelty tässä saksalaisessa artikkelissa.

Oikoradan mainitsin sen vuoksi, että se on täällä Suomessa toteutettu 2-raiteinen maanpinnalle tehty sähköistetty rata, joka on rakennettu ja maksettu. Lisäksi sen tekniset vaatimukset ovat huomattavasti kovemmat kuin 80 km/h nopeustasolle tehtävällä raitiotieradalla. Eli alemman nopeustason rata ei maksa niin paljon kuin suuren nopeustason rata.

TramWestin hinnat löytyvät tältä sivulta. Sieltä näkee, ettei ole arvioitu, että TramWest syntyisi yhtä halvalla kuin Oikorata - vaikka TramWestin radalla ei ajetakaan suurnopeusjunia.

Antero
 
Se ei kuitenkaan tarkkaan ottaen selvinnyt, miten yhteys helsingin keskustaan on tarkoitus toteuttaa, katutasossa, vai eristettynä?
TramWest ajateltiin tuotavan Länsiväylän eteläpuolella Salmisaareen ja siitä Porkkalankadun poikki tasossa Itämerenkadulle. Itämerenkadulta satamaradan uraa Mannerheimintien itäpuolelle ja siitä maantasossa Elielinaukiolle. Koko matka on omalla kaistalla, ja risteyksissä on valoetuus.

Porkkalankadun poikki kulku tasossa askarrutti meitä itseämme, mutta nykyinen autoliikenten ohjaus on Porkkalankadun liikenteelle ongelmallisempi kuin 2,5 minuutin välein tarvittava "vihreä valo" ratikalle.

Radan vienti satamaradan urassa ei vaikuta mahdollisuuteen rakentaan Keskustatunnelia, sillä ratikan radan onkin parempi kulkea maantasossa mahdollisen tunnelin päällä. Jos tunnelin vuoksi jouduttaisiin tasoristeykseen Mannerheimintiellä, sekään ei ole ongelma, koska Mannerheimintien liikennettä katkotaan enemmän Arkadiankadun ja Pohjoisen rautatiekadun autoliikenteen vuoksi.

Kuinka tiheällä vuorovälillä esim länsiväylän kohdalla pystytään tarvittaessa liikennöimään?
Suunnitelluilla aikatauluilla vuoroväli on 2,5 minuuttia.

Antero
 
Suunnitelluilla aikatauluilla vuoroväli on 2,5 minuuttia.

Onko jokaista linjaa tarkoitus liikennöidä tuolla mainitulla 10min vuorovälillä? Jos näin, liitetäänkö jossain kohti useamman linjan junat yhdeksi, vai miten muuten kyetään saamaan 2.5min vuoroväli, kun rinnakkain kulkee 5 linjaa, yhdellä osalla näköjään jopa 6?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Länsimetro

Oikoradan mainitsin sen vuoksi, että se on täällä Suomessa toteutettu 2-raiteinen maanpinnalle tehty sähköistetty rata, joka on rakennettu ja maksettu. Lisäksi sen tekniset vaatimukset ovat huomattavasti kovemmat kuin 80 km/h nopeustasolle tehtävällä raitiotieradalla. Eli alemman nopeustason rata ei maksa niin paljon kuin suuren nopeustason rata.
Toisaalta oikorata tehtiin puskiin, eikä keskelle tiivistä yhdyskuntarakennetta. Eli voisi olettaa että tämä seikka puolestaan nostaa Tramwestin hintaa suhteessa oikoradan rakentamiskustannuksiin.
 
Mutta esimerkiksi tässä esittämäsi väitteet TramWestistä eivät ole makuasioita, vaan jotain täysn käsittämätöntä, jolla ei ole mitään tekemistä TramWestin kanssa. Kuten tämä:

Jotta ratikka palvelee joukkoliikenteessä tarvitsee se useita asemia ja kaikkihan me tiedämme, ettei kallioon voi louhia 5 korttelin välein 30 miljoonan euron ratikka-asemia.

Miten niin ei ole? Ruoholahti - Elielinaukio välille tarvittaisiin tunneli koska vapaata katutilaa ei ole. Pinnassa ratikalle ei voida järjestää omaa kaistaa puhumattakaan tiheän vuorovälin ja usean ratikkalinjaston esteettömästä kulusta kaupungissa. Vihreävaloetuuksia on vaikea järjestää näin tiheälle ratikkaliikenteelle muun liikenteen liikaa häiriintymättä. Eli tunneli tarvitaan kantakaupunkiin ja siihen vähintään 3 asemaa.

Myöskin lauttasaaressa tramwestin tulee kulkea tunnelissa sillä asemien järkevimmät sijoitus on kauttaaltaan kaavoitettu, eikä Lauttasaarentietä voi kaventaa raitiovaunulle. Puhumattakaan Lauttasaarentietä halkovasta tiheästä linjastosta jolla olisi täysi liikennevaloetuus. huh. Eli lauttasaareen tulisi mahdollisesti 2 kallioasemaa ja Koivusaareen yksi. Koivusaaren kaavoittamisen kannalta paras vaihtoehto on asema maan alla.

Länsiväylän varrella samoja maastokäytäviä käyttävän ratikan hyöty on erittäin kyseenalainen suunnitelluun metroon nähden, missä metro rakennetaan olemassa oleviin asutuskeskuksiin. Myös Espoossa Tramwestin tulisi kulkea tunneleissa jotta suurin hyöty eri kaupunginosien joukkoliikennepotentiaalista maksimoidaan.

Tramwestin hinta kohoaa huikeasti tunnelirakentamisen ja tarvittavien luola-asemien myötä. Tunnelissa liikenne on muutenkin nopeampaa verrattuna pintaliikenteeseen. Espoon valtuuston hyväksyntä ja päätös rakentaa metro tunneliin sekä viedä se keskelle asutuskeskuksia on Etelä-Espooseen paras joukkoliikenneratkaisu.

Tramwestin hinta on selkeästi alakanttiin laskettu sillä tunneli on paras liikennöintipaikka. Etelä-Espoo on melko tiheästi rakennettu. Maanalaisen aseman hinta on 30 miljoonaa euroa ja jotta ratikka voi saavuttaa sillä halutun hyödyn sekä palvelutason on ratikalla oltava enemmän asemia kuin metrolla.

TramWest kulkee omalla kaistallaan eli siis autoliikenteestä eristettynä Elielinaukiolle asti.
Palvellakseen asutuskeskuksia tuo on täysin mahdotonta. Länsiväylää seuraavasta radasta on vähemmän hyötyä kuin suoraan asutuskeskuksiin viedystä metrosta. Kantakaupungissa tramwest tarvitsee tunnelin. samoin lauttasaaressa sekä suuressa osassa Etelä-Espoota.

Integroituminen metroon ei ole millään tavalla välttämätön tai pakollinen lähtökohta muuten kuin "metropuolueen" asettaman ehtona. TramWest kokonaisuudessaan osoittaa, että parempi joukkoliikenteen palvelu saadaan integroitumalla nykyiseen raitioliikenteeseen kuin seudun kannalta marginaaliseen metrorataan.
Integroituminen metroon on äärimmäisen tärkeää. Tässä säästetään esimerkiksi yksi vaihto, kaiken lisäksi erittäin laajalla alueella seudulla matkustamiseen. Metrorata ei ole marginaalinen, varsinkaan Länsimetron siihen kytkeytyessä. Metroa myöskin laajennetaan. Ja ei pidä unohtaa kaupunkijunaratoja jotka yhdessä metron kanssa tarjoavat mahdollisuuden nopeaan liikkumiseen pääkaupunkiseudulla.

Koska TramWest ei ole liityntäliikennejärjestelmä kuten metro, se ei tarvitse metron liityntäasemia. Bussiliikenteen määrä Espoossa vähenee, ja jäljelle jäävät vaihdot hoituvat normaaleilla pysäkeillä.
Tramwest tarvitsee Helsingissä ja Espoossa tunneleita ja luola-asemia. Asemia tulisi olla enemmän kuin metrolla. Tramwestin hinta kohoaa jopa metroa kalliimmaksi. Ehkä juuri siksi sitä ei ole HKL:ssa ja Espoon teknisessä toimessa haluttu.

Rataverkon kokonaiskustannus on laskettu samalla tavalla kuin RaideYVA:ssa laskettiin ratojen kustannukset. Erojen syyt ovat siinä, ettei rakenneta 30-50 miljoonaa maksavia asemia ja pintarataa kalliimpaa tunnelirataa. Vertailutietona Kerava-Lahti -oikorata, jonka suunnittelunopeus on 250 km/h. Hinta asemineen 5,5 miljoonaa/km.
Tramwest on laskettu täysin pieleen. Helsingissä ja Etelä-Espoossa tarvitaan tunnelissa kulkeva joukkoliikenneväline. Pintarata on mahdollista vain muutamissa paikoissa. Maanpäällinen alue on hyvä varata puistoille, palveluille ja asunto- sekä työpaikkarakentamiselle. Kallista olisi myös puikkelehdittaa tramwestia maan alle ja sieltä takaisin ja takaisin maan alle.

Ei aiheuta nopeusriskiä. Lähtökohtana on 100 %:n etuisuus samalla tavalla kuin on käytössä monissa moderneissa Euroopan raitiojärjestelmissä. Henkilöautot ja erityisesti ylinopeutta ajavat ovat kevyelle liikenteelle riski, eivät raitiovaunut.
Ei tule onnistumaan tiiviissä kaupunkirakenteessa. Eikä myöskään sen takia ettei tiheäkulkuista linjastoa voi laittaa vihreille muun liikenteen liikaa häiriintymättä. Varsinkin siis kantakaupungissa ja tiheästi rakennetussa Etelä-Espoossa.

Kyllä se mahdollista on, vaikkei ehkä tällä hetkellä kuitenkaan todennäköistä. Monet luulevat, että länsimetrosta "on päätetty" ja HS omin journalistisin periaattein kovasti yrittää tukea tällaista harhaa. Espoossa ei kuitenkaan ole päätetty vielä muuta kuin se, että jos Etelä-Espooseen tehdään raideliikennettä, niin tämä raideliikenne on tunnelissa kulkeva metro. Ja sitten on myönnetty rahaa sen selvittämiseen, mitä tämä metron rakentaminen maksaisi. Mitään rakennuspäätöstä (valtuustossa hyväksyttävä perustamissuunnitelma) ei ole olemassa.
Tuo on kyllä puutaheinää. Espoon valtuusto on päättänyt rakennuttaa metron. En usko valtuustolla olevan poliittista kanttia perua joukkoliikennepäätöstä. Se olisi melkein poliittinen itsemurha. Espoossa valmistellaan tällä hetkellä hakemusta valtiolle tuen saamiseksi. Espoon tekninen toimi on saanut suunnittelurahaa ja erillinen Länsimetro Oy on perustettu. Metron kulkureitti on selvitetty ja asemien paikat kaavoitettu. Tällä hetkellä tutkitaan kallioperää Helsingissä ja Espoossa, mikä määrää sitten metron eksaktin reitin. Länsimetron valmistuminen on lähtenyt käyntiin nopeasti. Espoon valtuuston päättämää prosessia on näiden 40 suunnitteluvuoden jälkeen lähes mahdoton pysäyttää ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Taas heitettiin ilmoille tämä tyypillinen kehäpäätelmä: nykyisenlainen länsimetro pitää rakentaa, koska on päätetty, että se rakennetaan. Asian pitääkin olla näin kun se nyt vaan on näin...?

Länsimetron valmistuminen on lähtenyt käyntiin nopeasti. Espoon valtuuston päättämää prosessia on näiden 40 suunnitteluvuoden jälkeen lähes mahdoton pysäyttää ;)

Näiden kahden lauseen looginen ristiriita lienee huoliteltua sarkasmia? Näin ainakin toivon.

TramWestiä kannattaa edelleen pitää ilmoilla, vaikkei siitä päättäjät näytä vielä olevan kovinkaan kiinnostuneita. Kuten Pekkarisen Kehärata-episodikin meille todisti, minkään joukkoliikenneprojektin toteutuminen ei ole tähtiin kirjoitettu, ei myöksään länsimetron, vaikka monet niin haluavatkin uskoa. Täytyy kuitenkin ihan "sukankuluttajan" näkökulmasta joukkoliikennekeskustelua seuranneena sanoa, ettei TramWest ole onnistunut pääsemään ihmisten tietoisuuteen ja julkiseen keskusteluun.
 
Vs: Länsimetro

Minä pidän hyvinä vertailuohteina useita Keski-Euroopassa toteutettuja kaupunkiraidehankkeita. Siis mieluummin kuin yhtä hanketta Tukholmassa. Näitä eurooppalaisia hankkeita ja niiden kustannuksia on esitelty tässä saksalaisessa artikkelissa.

Ovatko nuo tunneli ja pintaraidehankkeet vertailukelpoisia? Epäilen vahvasti. Yleensä tunnelirakentamiseen on kaupunkirakenteellisia tai maantieteellisiä syitä, jotka tekevät maanpäällisestä rakentamisesta vaikeaa.

Etelä-Espoon raideliikenteen rakentaminen on ihan eri vaikeustason tehtävä kuin raitiotien tai junaradan vetäminen uudella asuinalueelle eli asumattomalle pellolle tai käytöstä poistetulle teollisuusalueelle.

* Maanpäällinen rata uusilla alueilla tai muualla rakentamattomalla maalla 5 miljoonaa euroa / km (Me/km).
* Maanpäällinen rata rakennetuissa esikaupungeissa 10 Me/km.
* Maanpäällinen rata kaupunkien keskusta-alueilla 15 Me/km.
* Maanpäällinen rata erittäin vaikeissa olosuhteissa yli 15 Me/km.
* Tunnelirata ilman erityisiä vaikeuksia 55 – 70 Me/km.
* Tunnelirata vaikeissa olosuhteissa >70 Me/km.


Muuta tehdäänpäs kuitenkin Tramwestin kustannusarvio sitten tuon saksalaisen artikkelin perusteella ja oletaan, että nuo kustannukset on esitetty vuoden 2000 rahassa.

Minusta Tramwestissa on ainakin 2 km rataa erittäin vaikeissa oloissa (Länsiväylän silta - Elielinaukio) ja hyvin vähän rataa rakentamattomalla alueella. Käytännössä koko muu Tramwest on rakennetuissa esikaupungeissa.

Eli 57 km rataa maksaisi tuon artikkelin mukaan noin 600 M€ vuoden 2000 kustannustasossa, jos oletetaan, että Tramwest olisi vaikeustasoltaan tavanomainen. Eli luokkaa 700 M€ vuoden 2007 kustannustasossa.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös