Tätä minäkin ihmettelen, semminkin kun uutta pukkaa. Tarkoitan nyt Hernesaarta, Kruunuvuorta ja Kalasatamaakin. Olisiko tässä, maantieteen ohella toki, kyse siitä että autoliikenteen katuverkko suunnittellaan päättyväksi, ja tämä muoto siirtyy sitten ratikoihinkin. Kun tässä on se että läpiajoliikenne on joukkoliikenteessä hyvä ja autoliikenteessä huono asia, tosin jälkimmäisestäkin voidaan olla eri mieltä.
Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti
- Viestiketjun aloittaja Otso Kivekäs
- Aloituspäivämäärä
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Asiaan vaikuttanee myös se, että 1960-luvulta lähtien liikennesuunnittelu siirtyi autoliikennesuunnittelijoille, joille kaavoittajat olivat siitä lähtien alisteisia. Vaikka kaavoittaja halusikin raitiotien, autoliikennesuunnittelija saneli, miten katuverkko tehdään ja salli sitten ratikan laittamisen autoilua varten tehdylle katuverkolle. Näinpä tietenkin raitiotie tulee linjatuksi autoliikenteen periaattein. Metroon keskittynyttä liikennelaitosta ratikoiden reititys ei tainnut juurikaan kiinnostaa. Ja vaikka olisi kiinnostanutkin, luultavasti ei enää ollut sitä osaamista, jolla 1950- ja 1960-luvuilla vielä suunniteltiin lähiöiden raitiotielaajennuksia.
Antero
Minusta vielä 1960-luvulla suunniteltiin uusille alueille katuverkkoa, joka soveltuu varsin hyvin myös pikaraitiovaunuille. Pikaratikkahan on usein puolittaisen autokaupungin liikenneväline, joka on kuitenkin varsin hidas tiheästi liikennöidyillä alueilla tai syheröisessä katuverkossa. Leveillä ja suorilla pääkaduilla pikaratikka sen sijaan toimii paremmin, varsinkin jos kadulla ei ole paljoa risteävää liikennettä.
Isoimman autokaupunkihuuman jälkeen kaupunkisuunnittelussa tulivat vallalle vihreämmät aatteet. Niissä on asuinympäristön suunnittelun kannalta paljon hyvää, mutta myös yksi iso heikkous raitioliikenteen kannalta. Uusilla alueilla on nimittäin pyritty joko estämään tai hidastamaan voimakkaasti läpiajoa ja suitsimaan ajonopeuksia. Samalla ollaan tilanteessa, jossa monien uusien kaupunginosien läpi ei ole ratikalle sopivaa katua. Ratikkahan vaatii sujuvaa liikennöintiä varten varsin suoran ja nopean reitin asutuksen keskipisteen läpi, kun taas nykyinen kaupunkisuunnittelu pyrkii siirtämään pääkatuja asutuksen laidoille ja tekemään monista pääkatureiteistä vähän huonosti pitkään läpikulkuun sopivia, jotta pidemmän matkan liikenne käyttäisi moottoriväyliä.
Ratikan tarpeisiin tuon suoran ja nopean reitin ei toki ole mikään pakko olla katu, kiskot esim. puistossa riittävät hyvin.
Toki riittävät. Ikävä kyllä vaan reippaasti liikennöitävä raitiotie rajoittaa puistoalueen käyttöä paljon. Virkistyskäyttö vaikeutuu aika rajusti jos koko ajan pitää pelätä jääkö lapsi, koira tai varomaton aikuinen ratikan alle. Jos taas rata aidataan se on aika sama kuin rakentaisi keskelle puistoa tasoristeyksellisen junaradan. Vanhoilla alueilla tuollaiset hankkeet keräävät rajua vastustusta.
Toki on löydettävissä ratkaisuja, joissa ratikka on sopusoinnussa puistoympäristönkin kanssa, mutta niitä on helpompi löytää, jos reitit suunnitellaan jo kaavoitusvaiheessa.
Viimeksi muokattu:
Onko ketjun aiheena Helsingin ratikkaliikenteen kehittäminen? Muualla Suomessa ei liene sellaista liikenettä.
Jos on Helsinki kyseessä, niin missäs täällä edes pitäisi jonkin puiston läpi vetää ratikkalinja, HÄ?
Eikös Munkkivuoreen sellaista ole ehdoteltu?
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,166
Onhan noita. Munkkivuoressa, Yliskylässä, Kumpulanlaaksossa. Surullista on, että esimerkiksi Kruunuvuorenrannassa autokaduille on suunniteltu tekemällä tehtyjä S-mutkia nopeuksien hillitsemiseksi ja siinä mutkittelevat sitten ratikatkin, eiväthän ne voi kulkea katuverkon ulkopuolella. Siis Helsingissä.
Nakkiputka
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 561
Nimimerkki Maxin mainitseman Munkkivuoren lisäksi tuollaisia puistoratoja on ehdotettu Raide-Jokerille Laajalahden Pyhäristin puistoon. Lisäksi muita mieleen tulevia puistoradan paikkoja Raide-Jokerilla voisivat olla Nortäljentie (edellyttää katuosuuden sulkemista moottoriliikenteeltä) ja Eliel Saarisen tie Huopalahden asemalta Ilkantielle (jos bussien ja taksien ajoyhteydet voidaan järjestellä uudestaan). Samoin Kruunuvuorenrannassa ja Jokeri 2:lla Kuninkaantammessa (jos toteutetaan jossain vaiheessa raitiotienä) olisi mahdollisuus tälläiseen järjestelyyn.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tätä on juuri se, kun ei ole raitioteiden suunnittelun osaamista. Autoliikennesuunnittelijoille raitiovaunu on iso auto, joka voi kulkea kadulla, jolle on laitettu raide. Arkkitehdille raitiovaunu on kiva somisteaihe, jonka voi laittaa puistonkin somisteeksi. Somisteella tarkoitan sitä, että kaavoittajalla on mielikuva paikasta, jota hän tekee. Ja kaupunkikuvaan sisältyy liikennettä, ja ratikka on kivannäköistä liikennettä. Mutta se, että jossain suunnittelukuvassa on piirrettynä myös raitiovaunu ei kerro mitään siitä, minkälaista palvelua siinä on tarjolla. Yhtä vähän kuin siitäkään, miten pitkä matka kuvan paikasta on autolla motarille, jota saa ajaa kovaa.
Arkkitehti ei välttämättä ymmärrä raitioliikenteen suunnittelusta sen enempää kuin maallikko. Ja autoliikennesuunnittelijan tilanne voi olla täsmälleen sama. Ymmärrystä ei ole joukkoliikenteestä, saati raitioliikenteestä, joka on vielä vaikeampaa kuin bussiliikenne, joka sentään suunnittelemattakin voi kulkea ihan joka paikassa, jonne on tehty tie autoille.
Näillä asiantuntemattomien mielikuvilla ei ole syntynyt eikä voikaan syntyä hyvää joukkoliikennettä. Vaikka Eurooppa on täynnä erinomaisia esimerkkejä – niin hyvästä kuin huonostakin. Onhan näistä tarjolla kirjallisuuttakin, jopa pohjoismaista, ja pari olen tehnyt minäkin, mutta ei raitioteitä käsittelevää kirjallisuutta löydy suomalaisista kirjastoista.
Antero
- Liittynyt
- 10 Marraskuu 2007
- Viestit
- 739
Miten käytännössä estäisit sen että autot eivät ajaisi sitten suoraan ratikkakiskoja pitkin mutkia suoriksi? Liikennemerkit eivät sitä riitä estämään.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,166
Rakentamalla radan sellaiseksi, ettei kukaan halua mennä sinne autoaan särkemään.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Nurmirata on erinomainen ratkaisu. Nurmikolle ei autoilijat yleensä uskalla mennä, se voi olla pehmeä ja auto tulee likaiseksi kun pyörä ruopii multaa.
Avorata estää autoilijat myöskin tehokkaasti. Poikkeuksia lukuun ottamatta autoilijat ymmärtävät, että auto menee rikki, kun kisko raapii pohjaa ja ratapölkyt rynkyttävät. Keski-Euroopassa avoratataa käytetään paljon ihan pienissäkin paikoissa. Kaupunkikuvasyistä avorata voidaan maisemoida sepelillä, vaikka valkoisin kivin. Ei sellaiseenkaan autoilija uskalla mennä.
Budapestissä ja Riikassa olen nähnyt käytettävän betoni- tai kivipalloja, siis sellaisia jalkapallon kokoisia. Ne upotetaan riittävän tihein välein raiteen ja ajokaistan väliin. Yli voi ajaa vaikka hälytysajoneuvolla, kun ajaa hiljaa. Mutta kiireinen autoilija ei aja hiljaa, joten auto menee rikki. Tosin näin Riikassa, miten tällaisin suurin kivin kivettyä raidetta ajoi henkilöauto pitkän pätkän. Ihmettelen kyllä, kauanko auto sellaista käyttöä kestää. Villiä oli meno, mutta onhan niitä viisaita autoilijoita, jotka ajavat rautatiellekin oikaistakseen matkaansa.
Meikäläiseen tapaan ratikan rata voi olla päällystettykin, jos se on tarpeen jostain syystä. Tällaiselle osuudelle pääsyn estää helposti muutaman kymmenen sentin poikittainen ura. Kiskot menevät siitä läpi ongelmitta, mutta auto tipahtaa uraan ja jää siihen. Sekä menee todennäköisesti rikki.
Jos estosta halutaan tehdä kallis ja monimutkainen sekä helosti vikaantuva, on käytettävissä mekaanisia portteja tai katupinnasta nousevia lippoja tai tolppia. Ne avautuvat, kun tulee ratikka tai viranomainen, jolla on jokin avainlaite.
Näitä kaikkia olen maailmalla nähnyt ja kuvatkin on, jos usko horjuu.
Antero
- Liittynyt
- 10 Marraskuu 2007
- Viestit
- 739
Helsingissä rata on betoniin upotettua. Tämä siksi että ambulanssit pääsevät kulkemaan sitä pitkin. Nousevat ja laskevat pollarit taas eivät tule kysymykseen Helsingin erityisolosuhteissa. Nämä nyt vaan ovat reaaliteetteja jotka tulee huomioida raitiotietä suunniteltaessa Helsinkiin. Aina voi öyhöttää että Saksassa tehdään niin ja näin. Helsingissä kuitenkin toimitaan kuten ennenkin.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,166
Miten ihmeessä ne pärjäävät nyt siellä Munkkivuoressa, kun eivät voi ajella alueen halki betonoitua ratikkarataa pitkin?
No nyt kun nimimerkki Ess on tämän absoluuttisen totuuden meidän kanssamme jakanut, niin tämän topikin voikin sitten lukita tarpeettomana. Ja aika monen muunkin.