Sivu 13 / 15 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 39101112131415 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 181-195/224

Viestiketju: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

  1. #181

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Vale, emävale, joukkoliikennefoorumin ratikkatilasto. Tukholmankadulla nelosella on matkustajia murto-osa kadun bussilinjojen matkustajamäärästä.
    En muista Tukholmankadun matkustajamääriä, muistan kokonaisnousut linjoittain suurin piirtein. Voi olla paikallisesti noinkin, en tiedä. Aattelit sitten että priorisoidaan linjoja osa kerrallaan?

    Mutta siis 58, tai paremmin joku linja vällä Pasila-Meikku pitäisi olla raiteilla juurikin tämän takia. Tuolla välillä on raidetason kuormat, hyvät kiskot suurimman osan matkaa, ja bussiliikenteen etuudet vaikeasti järjestettävissä. Mä olen pyöritellyt tätä joskus niin että jatkettaisiin ysi Meikkuun tai Munkkaan, ja 58 itäpää yhdistettäisiin 59 länsipäähän.

  2. #182

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3669

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    En muista Tukholmankadun matkustajamääriä, muistan kokonaisnousut linjoittain suurin piirtein. Voi olla paikallisesti noinkin, en tiedä. Aattelit sitten että priorisoidaan linjoja osa kerrallaan?
    Kyllä, minusta Tukholmankadun bussiliikenteen sumppuuttamista ei voi järkevästi perustella sillä että nelosella on paljon matkustajia Mannerheimintiellä ja Katajanokalla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Mutta siis 58, tai paremmin joku linja vällä Pasila-Meikku pitäisi olla raiteilla juurikin tämän takia. Tuolla välillä on raidetason kuormat, hyvät kiskot suurimman osan matkaa, ja bussiliikenteen etuudet vaikeasti järjestettävissä. Mä olen pyöritellyt tätä joskus niin että jatkettaisiin ysi Meikkuun tai Munkkaan, ja 58 itäpää yhdistettäisiin 59 länsipäähän.
    Jos kadulle tulee enemmän raitiolinjoja tilanne toki muuttuu. Esimerkiksi Huopalahden asema - Munkkiniemi - Pasila - Herttoniemi (- Roihuvuori - Itäkeskus) ratikka saisi todennäköisesti hurjia matkustajamääriä, ainakin jos Tukholmankadulta Pasilaan olisi tunneli.

  3. #183

    Liittynyt
    01.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    629

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Sääntöjen päivitys 5.8.2013: Kirjoita kohteliaasti. Henkilökohtaisuudet, tahallinen provosointi ja trollaaminen on kielletty.
    Ja silti:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Vain harva poliitikko tai asukaskaan voi oikeasti kannattaa sellaista katuraitioliikenteen diktatuuria, joka jyrää alleen kaiken muun.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Tukholmankadulla kulkee yksi raitiolinja ja toistakymmentä bussilinjaa. Kaikille pitäisikin olla todella selvää, että bussiliikenteen toimivuus on tuolla kadulla etusijalla raitioliikenteeseen verrattuna.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Vale, emävale, joukkoliikennefoorumin ratikkatilasto.
    Hohhoijaa.

  4. #184

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3669

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Ahaa, et ilmeisesti pidä kirjoitustyylistäni. En siitä huolimatta aio tylsyttää näppistäni, värikkään ja terävän kielen käyttöä ei ole käsittääkseni tämän foorumin säännöissä eikä poliittisessa vaikuttamisessa yleensäkään kielletty.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 06.08.2013 kello 13:25.

  5. #185
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Bussien linjatunnuksiahan Tukholmankadulla on lähes ääretön määrä, kun Espoosta ja Knummelta tulee niitä kolminumeroisia, kirjaimella tai parilla varustettuja tyhjiä busseja vaikka kuinka monella eri "linjalla". Nämä pitäisi oikeastaan kaikki siivota Paciuksenkadulle ja Mechelinille, Länsimetro tiemmä syö, ei kun siis "korvaa", 190-sarjan. Linjatunnusten laskeminen on suurin piirtein yhtä älykästä kuin se Joukkoliikennelautakunnan taannoisessa esityslistassa ollut vitsi, että "kenenkään palvelu ei huonone, sillä yksikään ratikkapysäkki ei jää ilman liikennettä." Tässä oli siis kyse linjan 9 päättärin sijoittamisesta Kirralle ja 10 Kolmikulmaan. Esittelijän mielestä merkitystä ei ollut sillä, että Kirran vuoroväli olisi kaksinkertaistunut ja ratikka vienyt samaan paikkaan kuin Korkeavuorenkadun bussikin – sen sijaan Töölöön ei olisi päässyt enää vaihdotta. No, tuo jäi aikanaan omaan arvoonsa, kun lautakunta päätti linjastosta oman tahtonsa mukaisesti. Jätetään omaan arvoon tämä linjatunnustenkin laskeminen, eikö vaan?

    Munkkivuoren ratikka korvaa linjat 14 ja 18, Nollajokeriratikka linjan 58. 53 on tuolla turha muutenkin. Jäljelle jää 39, joka kyllä mahtuu autokaistoille ja jolta halukkaat voivat vaihtaa junaan tai raitiovaunuun.

    Kuten näette, ei se kovin vaikeaa ollut.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  6. #186

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3669

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Bussien linjatunnuksiahan Tukholmankadulla on lähes ääretön määrä, kun Espoosta ja Knummelta tulee niitä kolminumeroisia, kirjaimella tai parilla varustettuja tyhjiä busseja vaikka kuinka monella eri "linjalla".
    Hyvä huomio, aloin itsekin seota jossain vaiheessa laskuissa kuinka paljon linjoja Tukholmankadulla kulkee. Mutta tällä hetkellä niissä on kuitenkin paljon matkustajia. Ihan kohtuullisen suuren matkustajamäärän linjoja taitavat kuitenkin olla ainakin 14, 18, 39, 58 ja 506. Niiden lisäksi on sitten keveämpiä linjojakin paljon. Joten vaikka osa busseista on aika keveällä kuormalla, tällä hetkellä busseissa on paljon matkustajia, joiden matkan sujuvuudella on nyt merkitystä.

    Ihan mielenkiintoista, että nolla-jokerilla ja Munkkivuoren ratikalla voisi löytyä yhteisiä synergiahyötyjä jos ne toteutettaisiin suunnilleen samaan aikaan ja bussilinjastoa uudelleenreititettäisiin.

    Nolla- jokeri ja Munkkivuoren ratikka (likimain 18 reittiä) voisivat olla siinäkin mielessä hyviä kehittämishankkeita, että ne eivät käytä ihan vilkkaimpia ja ruuhkaisimpia osia raitioverkosta, silloin voidaan saada etuuksiakin paremmin toimimaan.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 06.08.2013 kello 14:35.

  7. #187
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Munkkivuoren ratikka korvaa linjat 14 ja 18, Nollajokeriratikka linjan 58. 53 on tuolla turha muutenkin. Jäljelle jää 39, joka kyllä mahtuu autokaistoille ja jolta halukkaat voivat vaihtaa junaan tai raitiovaunuun.
    Vuoden 2010 tilastoissa Munkkiniemen silta aamuruuhkassa keskustaan klo 6–9, henkilöitä:
    Hki-bussit 1070
    Seutubussit 1710
    Kaukobussit 360
    Ratikka 810
    Autot 4380
    Yhteensä 9050

    Huipputunnin ajoneuvomäärät 7:45–8:45:
    Bussit 64
    Autot 1784
    Ratikat 12

    Jaetaan tuosta väärällä oletuksella, että 3 tunnin henkilömäärä jakautuu tasan, jolloin:
    Bussit 16 hlö/bussi
    Autot 0,8 hlö/auto
    Ratikat 23 hlö/ratikka

    Tehdään sitten vielä vertailu tilankäytön kannalta. Eli kapasiteetti ja sulkeissa käytetty vuoroväli:
    Bussit 6750 (0,67 min)
    Autot 1950 (0,04 min) kaistaa kohden
    Ratikat 9000 (2,0 min)

    Kysymys kuuluu, miten katutila pitäisi jakaa?

    Autopuolueen mielestä tietenkin eniten autoille, koska autoja on eniten. Siis asfaltti ratikkakiskoille ja bussit sinne. Autoille kaikki 3 kaistaa suuntaansa ja saadaan sujuvasti vapaa liikennevirta, kun kaistaa kohden on vain 31 %:n kuormitus. Ihannetilanne!

    Bussipuolueen mielestä ratikkaliikenteen voi lopettaa ja antaa busseille myös ratikkaradan tila. Bussitkin pääsevät vapaaseen nopeuteen, kun kummallakin kaistalla on 2 minuutin vuoroväli. Perustelu on tietenkin se, että busseja on paljon enemmän kuin ratikoita, ja onhan niissä yhteensä enemmän ihmisiäkin.

    Ratikkapuolueen kanta on, että väliäkös niillä muilla kaistoilla, sillä ratikkakaistat pystyvät kuljettamaan joka tapauksessa kaiken ihmisliikenteen. Pääasia että tehokkain liikennemuoto saa kulkea rauhassa, kuten se Paciuksenkadulla kulkee nytkin.

    Entä mikähän olisi sitten järkevintä liikenteen kehittmistä tuolla suunnalla?

    Antero

    PS: Edellä käytetty kapasiteetteina kunkin kulkuvälineen potentiaalia. Autojen kohdalla 1,2 hlö, pitkän ajan tilastotulos. Bussi 75, sillä kaikki bussit eivät voi olla niveliä eivätkä teliautojakaan. 75 on vähän suurempi kuin kaluston keskiarvo nyt. Ratikka 300 hlö = 2 vaunun junat, joiden pituus on vasta 54 m. Jos kapasiteettia tavoitellaan, silloin ajetaan pidemmillä kuin yhden pienen vaunun vuoroilla, normaalin eurooppalaisen käytännön mukaan.

  8. #188
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Edellä käytetty kapasiteetteina kunkin kulkuvälineen potentiaalia. Autojen kohdalla 1,2 hlö, pitkän ajan tilastotulos. Bussi 75, sillä kaikki bussit eivät voi olla niveliä eivätkä teliautojakaan. 75 on vähän suurempi kuin kaluston keskiarvo nyt. Ratikka 300 hlö = 2 vaunun junat, joiden pituus on vasta 54 m. Jos kapasiteettia tavoitellaan, silloin ajetaan pidemmillä kuin yhden pienen vaunun vuoroilla, normaalin eurooppalaisen käytännön mukaan.
    Jos potentiaalia, niin tavalliseen henkilöautoon menee 5 ihmistä. Minua vähän sieppaa näissä vertailuissa se, että usein esitetään autolle keskimääräinen täyttöaste, joka on vähän yli yhden, mutta joukkoliikennevälineet lasketaan niin, että kaikki paikat seisomatilaa myöten ovat käytössä. Se on autoa kohtaan epäreilua ja syö "joukkoliikennepuolueen" uskottavuutta. Joko lasketaan kaikille se keskimääräinen (ruuhkan) täyttöaste, tai sitten lasketaan kaikki tuulilasikuormassa.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  9. #189
    Tunnistettu jäsen Nakkiputka avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Kauniainen
    Viestejä
    531

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Jos potentiaalia, niin tavalliseen henkilöautoon menee 5 ihmistä. Minua vähän sieppaa näissä vertailuissa se, että usein esitetään autolle keskimääräinen täyttöaste, joka on vähän yli yhden, mutta joukkoliikennevälineet lasketaan niin, että kaikki paikat seisomatilaa myöten ovat käytössä. Se on autoa kohtaan epäreilua ja syö "joukkoliikennepuolueen" uskottavuutta. Joko lasketaan kaikille se keskimääräinen (ruuhkan) täyttöaste, tai sitten lasketaan kaikki tuulilasikuormassa.
    On tässä kuitenkin se ero, että yksityisautojen käyttöastetta ei suunnittele kukaan. Joukkoliikenteen tarjonnan sen sijaan suunnittelee "joku" eli yleensä julkinen sektori tai jossain tapauksissa yksityinen yritys. Se on sitten eri asia, että onko joukkoliikennettä järkevä suunnitella niin, että sen oletetaan ruuhka-aikoina kulkevan aina täysissä tuulilasikuormissa. Minusta ei, kuten nyt on mm. Jokeri-keskusteluissa huomattu.

    ---------- Viestit yhdistetty klo 4:53 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 4:41 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Ahaa, et ilmeisesti pidä kirjoitustyylistäni. En siitä huolimatta aio tylsyttää näppistäni, värikkään ja terävän kielen käyttöä ei ole käsittääkseni tämän foorumin säännöissä eikä poliittisessa vaikuttamisessa yleensäkään kielletty.
    Joku on joskus sanonut, että siinä vaiheessa kun asia-argumentit loppuvat, niin siirrytään provoamiseen. Oletan itse yleensä, että jos joku vastustaa ehdotuksiani, niin hän tietää asiasta enemmän kuin minä. Tämän ketjun viimeaikaisten keskustelujen jälkeen minulle on vaan jäänyt se kuva, ettet kuitenkaan olisi esim. talvikunnossapidon expertti, vaan haluat kaikin keinoin vastustaa raitioliikenteen kehittämistä mm. kieltäytymällä hyväksymästä avorataa Helsinkiin.

    Onko syynä sitten se, että koet keskustelun eräänlaiseksi valtapeliksi, jossa tärkeintä on vastustaa "väärän puolueen" ehdotuksia ja nimittää niitä "diktatuurisiksi" ja samalla esiintyä itse "järkevän suuntauksen" edustajana? Ja perimmäisenä motivaattorina tähän se, että kun on joskus kokenut eräät ehdotukset "utopistisiksi", niin tämän jälkeen on itsetunnolle liian kova paikka myöntää näiden ehdotusten olevankin järkeviä jos ne myöhemmin todella paljastuvatkin järkeviksi/perustelluiksi?
    "Tavoitteiden asettamisen pitää olla riittävän kunnianhimoista, jotta se pakottaa uudenlaiseen ajatteluun ja uusien läpimurtojen tavoitteluun." - Kone Oyj:n evp toimitusjohtaja Matti Alahuhta kirjassaan:"Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima".

  10. #190

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Minua vähän sieppaa näissä vertailuissa se, että usein esitetään autolle keskimääräinen täyttöaste, joka on vähän yli yhden, mutta joukkoliikennevälineet lasketaan niin, että kaikki paikat seisomatilaa myöten ovat käytössä.
    Olet ihan oikeassa, mutta tulee toisaalta myös ottaa huomioon, että joukkoliikennevälineen kuorma muuttuu aina matkan varrella. Auton kovin harvoin (poikkeustapauksia toki on, mutta ei niin, että sillä olisi asiassa kummoistakaan merkitystä). Useimmiten vieläpä niin, että joukkoliikenteen tyhjiä penkkejä kuljetetaan enemmän siellä, missä kapasiteetissa ei ole pullonkauloja ja täydempiä kuormia siellä, missä ne pullonkaulat ovat. Poikkeuksiakin tästä toki on, kuten Mannerheimintien bussilinjat, johtuen tietysti sekä keskustan toisen puolen heilurin puutteesta että rinnakkaisesta ratikkatarjonnasta.

    Eli toisin sanoen jos tiedetään jonkin poikkileikkauksen ajoneuvomäärä, henkilöautojen keskimääräinen täyttöaste on hyvä approksimaatio sen poikkileikkauksen henkilöautojen henkilömäärän laskemiseen. Joukkoliikenteen keskimääräinen täyttöaste taas ei ole. Mutta ei toki myöskään huippukuorma (siis yleisessä tapauksessa). Yleisesti ottaen kuitenkin tämänkin ketjun kipukohdat liittyvät sinne, missä joukkoliikenteen, varsinkin niiden ratikoiden, täyttöaste on varsin hyvä (joskaan ei ehkä huipussaan).

  11. #191

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Kyllä, minusta Tukholmankadun bussiliikenteen sumppuuttamista ei voi järkevästi perustella sillä että nelosella on paljon matkustajia Mannerheimintiellä ja Katajanokalla.
    No itseasiassa voi, koska linjan säännöllinen kulku on olennaista eikä yksittäiset paikat. Jos nyt haluaisin olla ikävä, niin toteaisin että tuolla perusteella esimerkiksi Jokerin etuudet välillä Westend-Tapiola on ihan yhdentekevä asia. Mutta kuitenkin, asiaan eli siihen mitä tällä sitten tekisi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Jos kadulle tulee enemmän raitiolinjoja tilanne toki muuttuu. Esimerkiksi Huopalahden asema - Munkkiniemi - Pasila - Herttoniemi (- Roihuvuori - Itäkeskus) ratikka saisi todennäköisesti hurjia matkustajamääriä, ainakin jos Tukholmankadulta Pasilaan olisi tunneli.
    Mä lähtisin siitä että hoidetaan nyt ekaksi ne kuormitetuimmat osuudet raiteille, kun tuo on verrattaen helppoa. Eli Pasila-Meilahti 58:sta ja 14 Munkkivuoresta etelään. Muut osuudet voi hoitaa yhdistelemällä muihin linjoihin hännät, esim. 39 ja 59 tässä tapauksessa.


    Ymmärrän sen tunnelin/sillan/minkälie Keskuspuiston läpi Pasilaan sitä kautta, että seiska voisi ajaa sieltä joka parantaisi palvelua juurikin vaikka Pasila-Meilahti välillä, jopa niin ettei erillistä poikittaislinjaa välttämättä tarvitsisi. Mutta sitten toisaalta taas en ymmärrä, Nordenskiöldinkadun kiskot on yksi niistä harvoist pätkistä joissa ei ole juuri mitään vikaa, niin mikä hinku se nyt korvata juuri se pätkä toisella? (Tai no, saa nekin sössittyä jos malliin nollajokerirappari laitetaan niille kiskoja.)

  12. #192

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3669

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Ymmärrän sen tunnelin/sillan/minkälie Keskuspuiston läpi Pasilaan sitä kautta, että seiska voisi ajaa sieltä joka parantaisi palvelua juurikin vaikka Pasila-Meilahti välillä, jopa niin ettei erillistä poikittaislinjaa välttämättä tarvitsisi. Mutta sitten toisaalta taas en ymmärrä, Nordenskiöldinkadun kiskot on yksi niistä harvoist pätkistä joissa ei ole juuri mitään vikaa, niin mikä hinku se nyt korvata juuri se pätkä toisella? (Tai no, saa nekin sössittyä jos malliin nollajokerirappari laitetaan niille kiskoja.)
    Lähinnä tunnelin taustana on, että nolla-jokerin kannalta Nordenskiöldinkadun reitti kiertää ja menisi läpi erittäin ikävästä risteyssumpusta. Tunneli keskuspuiston ali suunnilleen Lääkärinkadun linjaa pitkin on paljon toimivampi reitti eikä luo uusia ratikkasumppuja. On kuitenkin iso ero meneekö Meilahti - Pasila välillä luotettavasti 4-5 minuuttia vai arvotaanko matka-aika jostain 8-14 minuutin välistä, varsinkin jos Pasilaa pidemmästä reitistä on kysymys. Paljonkaan toivoa etuuksista ei näet Tukholmankatu - Mannerheimintie - Reijolankatu - Nordenskiöldinkatu reitillä ole. Tuolla reitillä on esteenä liikaa ratikoita, busseja, autoja ja jalankulkijoita.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 07.08.2013 kello 11:19. Syy: kirjoitusvirhe

  13. #193

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Lähinnä tunnelin taustana on, että nolla-jokerin kannalta Nordenskiöldinkadun reitti kiertää ja menisi läpi erittäin ikävästä risteyssumpusta. Tunneli keskuspuiston ali suunnilleen Lääkärinkadun linjaa pitkin on paljon toimivampi reitti eikä luo uusia ratikkasumppuja. On kuitenkin iso ero meneekö Meilahti - Pasila välillä luotettavasti 4-5 minuuttia vai arvotaanko matka-aika jostain 8-14 minuutin välistä, varsinkin jos Pasilaa pidemmästä reitistä on kysymys. Paljonkaan toivoa etuuksista ei näet Tukholmankatu - Mannerheimintie - Reijolankatu - Nordenskiöldinkatu reitillä ole. Tuolla reitillä on esteenä liikaa ratikoita, busseja, autoja ja jalankulkijoita.
    Toisaalta sen tunnelin päässä on, riippuen miten sen tekisi, taas sitten Topeliuksenkadun, Mannerheimintien, tms. ylitystä ja vielä suunnasta josta ei tule muuta liikennettä, mikä ei sekään ole ihan triviaali etuusasia. Muistaakseni viimeksi kun sitä pyöriteltiin, todettiin että Reijolankadun suunnastasta etuudet suhteessa Mannerheimintien liikennevirtaan saisi toimimaan jos vuoroväli olisi lähempänä 10 minuuttia, ja isokokoisella ratikalla tuo riittäisi. 58, puhumattakaan 500-sarjasta, yksi ongelma on se että se on niin tiheä, ettei sille oikein pysty tekemään etuuksia. Tukholmankatu tuon jälkeen ei ole niin pulmallinen.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 07.08.2013 kello 11:20. Syy: muokattu lainattua viestiä

  14. #194
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Minua vähän sieppaa näissä vertailuissa se, että usein esitetään autolle keskimääräinen täyttöaste, joka on vähän yli yhden, mutta joukkoliikennevälineet lasketaan niin, että kaikki paikat seisomatilaa myöten ovat käytössä.
    Ruuhka mitoittaa väylän ja autojen keskimääräinen täyttöaste nimenomaan ruuhka-aikoina on luokassa 1,2 - 1,3. Joukkoliikennevälineet ruuhkaisilla reiteillä ovat yleensä aika lailla täynnä ruuhkassa. Varsinkin, jos käytetään HSL:n mitoittavia kapasiteetteja. 75 ei ole telibussin rekisteröity kapasiteetti, vaan vasta se mitoittava.

    Auton potentiaalikaan ei oikeeastaan ole 5, koska auto on yksilöllisen liikkumisen väline. Mökkimatkalla mukaan mahtuu 5, mutta auton pääasiallinen käyttötarkoitus ei ole kuljettaa viittä henkilöä, koska omistaja-kuljettaja ei silloin enää olisi vapaa toimija.

  15. #195
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Jos potentiaalia, niin tavalliseen henkilöautoon menee 5 ihmistä. Minua vähän sieppaa näissä vertailuissa se, että usein esitetään autolle keskimääräinen täyttöaste, joka on vähän yli yhden, mutta joukkoliikennevälineet lasketaan niin, että kaikki paikat seisomatilaa myöten ovat käytössä. Se on autoa kohtaan epäreilua ja syö "joukkoliikennepuolueen" uskottavuutta. Joko lasketaan kaikille se keskimääräinen (ruuhkan) täyttöaste, tai sitten lasketaan kaikki tuulilasikuormassa.
    Minusta tämä on hyvä pointti ottaa esille. Senkin vuoksi, että myös autopuolueesta tulee usein kommenttia siitä, miten bussissa tai ratikassa on vain niin ja niin vähän matkustajia, ja autoonkin mahtuisi 5 ja pariin kolmeen autoon se kaikki sieltä bussista. Esim. Moottori-lehdessä julkaistiin aikanaan artikkeli, jossa kehuttiin auton energiataloudellisuutta tältä pohjalta.

    Mutta auton ja joukkoliikenteen erilainen kohtelu ei ole väärin vaan perusteltua ja pakollista, koska yksilöllinen liikenne ja joukkoliikenne toimivat eri tavalla.

    Tilastollisesti joukkoliikenteen käyttösuhde Helsingin seudulla on noin 20 %. Ja auton kohtalla 1,2 matkustajaa, joka on vähän parempi, noin 25 % keskimääräisestä autojen paikkamäärästä. Joukkoliikenteen 20 % on ajettujen ja käytettyjen matkustajapaikkojen suhde, eli sama kuin henkilöautolla, jossa ne 1,2 matkustajaa ovat kyydissä sen matkan minkä auto liikkuu. Tuon 20 % on laskettu HSL:n tilastoarvoista eli tilastoiduista matkustaja- ja paikkakilometreistä.

    Henkilöauto ja joukkoliikenneväline ovat kuitenkin toiminnallisesti erilaiset. Henkilöautoilun luonteeseen kuuluu, että pääsääntöisesti se on yksilöllistä liikennettä, jossa yksi henkilö käyttää kulkuvälinettä tehdäkseen matkansa. Silloin henkilö ja kulkuväline tekevät aina saman matkan. Tätä pidetään parhaana liikenteen palveluna ja asiana, johon koko autoilun käyttö perustuu. Auton käyttösuhteen nostaminen tarkoittaa, että tästä periaattesta luovutaan. Auton reitti ei sitten olekaan enää yksilön reitti, vaan reitti, joka kulkee jokaisen matkustajan matkojen lähtö- ja päätepisteiden kautta. Vaikka autossa matkan puolivälissä olisikin kaikki sinne mahtuvat 5 henkilöä, alussa ja lopussa ei, koska autokin silloin keräisi ja jakelisi ihmiset. Siis koskaan ei autonkaan täyttösuhde ole silloin 100 %, ellei 5 henkilöä asu samassa osoitteessa ja ole esim. töissä saamassa paikassa.

    Jos auton käyttösuhdetta nostetaan, päädytään joukkoliikenteen kanssa samaan tilanteeseen, jossa toiminnan luonteeseen kuuluu, että osa matkasta ajetaan aina vähemmällä kuormalla kuin mikä välineeseen mahtuu. Tämän lisäksi joukkoliikenteessä joudutaan ajamaan myös paluusuuntaan. Sekoittuneessa kaupunkirakenteessa asialla ei ole suurta haittaa, kun kysyntää on molempiin suuntiin. Mutta lähiörakenteessa haitta on suuri. Noin puolet tarjonnasta menee siihen, että ajetaan takaisin hakemaan uusi kuorma. Tässä asiassa on joukkoliikenteellä kuitenkin selvä hyöty autoihin nähden, se vaan ei näy käyttösuhteessa. Joukkoliikennevälineitä tarvitaan paljon vähemmän kuin autoja. Risto Linturin tekemien laskelmien mukaan autoja tarvittaisiin vain kolmannes nykymäärästä, jos autot olisivat robottiautoja, jotka osaisivat ajaa itse takaisin hakemaan uuden matkustajan. Mikäli nämäkin autot ovat 5-paikkaisia, niiden käyttösuhteeksi tulisi 0,6 hlö, koska ne ajaisivat puolet matkastaan tyhjinä.

    Liikennesuunnittelussa autoliikenne suunnitellaan ja on suunniteltava yksilöllisenä liikenteenä, koska se on autoilun toimintatapa. Vaikka autossa on 5 paikkaa, niitä ei saada käytetyksi, koska auto lakkaa silloin olemasta yksilöllistä liikennettä. Ihmiset eivät suostu käyttämään autojaan toisin, poislukien se 20 % kuljettajista, joista muodostuu tuo 0,2 yhden autossa olevan henkilön lisäksi. Tässä on myös syy sille, miksi kimppakyydit ja vastaavat eivät menesty.

    Joukkoliikenne suunnitellaan ja pitääkin suunnitella liikennesuunnittelussa toisin. Koska siinä ei pyritä yksilöllisiin kulkuvälineen reitteihin, joukkoliikenteessä voidaan ja tulee pyrkiä kaluston kapasiteetin tehokkaaseen käyttöön. Suurissa kaupungeissa ja niiden joukkoliikennejärjestelmissä huippukapasiteetit myös ovat käyössä, jopa laajasti. Huolimatta siitä, että palvelutaso alkaa laskea reippaasti kun hetkellinen kuorma on jossain 80 %:n paikkeilla. Täysiin juniin ja busseihin päädytään siksi, että edes joukkoliikenteen kapasiteetti ei tahdo riittää.

    Eli jos teen yhteenvedon, niin 1,2 hlö tai 25 % 5 hlö:n autoista on yksilöllisessä liikenteessä toteutuva kulkuvälineen maksimi kuorma, ja sitä on liikennejärjestelmän mitoituksessa käytettävä yksilöllisen liikenteen kohdalla. Sillä palvelutasolla ja yhdyskuntarakenteella, joka HSL-alueella on, päästään muussa joukkoliikenteessä kuin junissa alle 20 %:n käyttösuhteeseen. Mutta liikenneverkon mitoitus on tehtävä huippukuorman mukaan, jolloin käyttösuhde ei ole ratkaiseva, vaan väylän suurin kysyntä. Ja silloin reaalinen potentiaali on välineiden täysi kuorma, miten se sitten halutaankaan määritellä. Pelivaraahan on seisomakapasiteetissa, mutta se pelivara on tietenkin varsin suuri, koska raideliikenteessä varataan seisomatilaa tarkoituksella. Busseissahan meillä seisomatila minimoidaan, joten siellä on pelivaraa kapasiteetissa vähemmän kuin raiteilla.

    Antero

    PS: -Late osasikin sanoa tämän kaiken paljon lyhyemmin viestissään, jonka ehti lähettää ennen tätä.

Vastaavia viestiketjuja

  1. Raitiolinjan 8 kehittäminen
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 188
    Viimeisin viesti: 21.02.2017, 12:42
  2. Linjan 1 kehittäminen
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 227
    Viimeisin viesti: 15.04.2012, 22:00
  3. Tampereen joukkoliikenteen kehittäminen
    kirjoittanut Teoreetikko foorumissa Tampereen paikallisliikenne
    Vastauksia: 10
    Viimeisin viesti: 24.05.2006, 14:30
  4. Aikataulukirjan kehittäminen
    kirjoittanut Eppu foorumissa Tampereen paikallisliikenne
    Vastauksia: 7
    Viimeisin viesti: 06.03.2006, 22:01
  5. Turun raideliikenteen kehittäminen
    kirjoittanut helleh foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 07.08.2005, 19:29

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •