Kalasatamassa ongelma ei taida olla korkeus, vaan ostoskeskusmöhkäle, joka on kaavoitettu ja suunniteltu isoksi ja kalliiksi. Rahoittajat eivät halua ottaa riskiä. Torneja on kahdeksan kappaletta, ja ne on suunniteltukin rakennettavaksi vaiheittain möhkäleen päälle. Ts. tornien osalta säätövaraa on (myöhempiä torneja voidaan lykätä), mutta möhkäle seisoo hankkeiden tiellä. Tämä on aivan itse aiheutettu ongelma. Olisi voitu kaavoittaa ja suunnitella useampia pienempiä rakennuksia kortteliin, jolloin ei olisi tarvittu miljardipääomaa kerralla. Yhtä korkeat tornit olisi silti voitu sallia, jos joku haluaa semmoisten rakentamista rahoittaa.
Keski-Pasila ja Pasilan aseman uudistaminen
- Viestiketjun aloittaja hmikko
- Aloituspäivämäärä
Kalasatamassa ongelma ei taida olla korkeus, vaan ostoskeskusmöhkäle, joka on kaavoitettu ja suunniteltu isoksi ja kalliiksi. Rahoittajat eivät halua ottaa riskiä. Torneja on kahdeksan kappaletta, ja ne on suunniteltukin rakennettavaksi vaiheittain möhkäleen päälle. Ts. tornien osalta säätövaraa on (myöhempiä torneja voidaan lykätä), mutta möhkäle seisoo hankkeiden tiellä. Tämä on aivan itse aiheutettu ongelma. Olisi voitu kaavoittaa ja suunnitella useampia pienempiä rakennuksia kortteliin, jolloin ei olisi tarvittu miljardipääomaa kerralla. Yhtä korkeat tornit olisi silti voitu sallia, jos joku haluaa semmoisten rakentamista rahoittaa.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Olin aikanaan tilaisuudessa jossa Keski-Pasilaa esiteltiin. Siellä esittelijä lupasi että Pasilan asemaa ei pureta. Nyt kuitenkin on tullut ilmi että vuonna 1990 valmistunut asema puretaan. Alkaa olla vähän erikoista meininkiä kun rakennuksistakin on tulossa kertakäyttötavaraa. Aseman olisi voinut säästää myös kaupunkikuvallisista syistä. 90-luvun kerrostuma olisi hyvin voinut jäädä uuden ja 70-luvun laatikkoarkkitehtuurin väliin.
Asemahalli on kaunis ja valoisa sekä ulospäin näkyvä pyramiditeema olisi piristänyt yksitoikkoista ja rumaa laatikkoarkkitehtuurikeskittymää.
Itse Tripla on suuri ruma laatikko, jossa ei ole edes yritetty arkkitehtoonista kunnianhimoa. Kun näitä aikaan tehtiin Neuvostoliittoon ja DDR:n kyllä täällä tiedotusvälineet piti huolen räksyttämisestä. Nyt kun 2010-luvulla tehdään Suomeen, niin tiedotusvälineet senkun komppaavat ja ylistävät.
Yksi totuus mahtuu vain kerrallaan arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa.
Asemahalli on kaunis ja valoisa sekä ulospäin näkyvä pyramiditeema olisi piristänyt yksitoikkoista ja rumaa laatikkoarkkitehtuurikeskittymää.
Itse Tripla on suuri ruma laatikko, jossa ei ole edes yritetty arkkitehtoonista kunnianhimoa. Kun näitä aikaan tehtiin Neuvostoliittoon ja DDR:n kyllä täällä tiedotusvälineet piti huolen räksyttämisestä. Nyt kun 2010-luvulla tehdään Suomeen, niin tiedotusvälineet senkun komppaavat ja ylistävät.
Yksi totuus mahtuu vain kerrallaan arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa.
Kaupunkisuunnittelun "totuus" on juurikin aika nopeasti muuttunut ja edelleen muuttumassa. Keski-Pasilan suunnitelma on peräisin takavuosilta ja on jäänyt silleen jännästi väliinputoajaksi, että Veturitiestä ollaan rakentamassa kaiken keskelle melkoisen moottoritiemäistä väylää samaan aikaan kun kaupunki hyväksyi uuden yleiskaavan, jossa vastaavia ollaan muuttamassa sisääntuloväylien osalta katumaisemmiksi.
Arkkitehtuurin alalla tosiaan on aika vakava julkisen keskustelun puute. Arkkitehtien ammattiliitto ei ole semmoista onnistunut pitämään yllä oikein omissa julkaisuissaankaan, ja rakennussuunnittelua tekevät arkkitehdit ovat olleet harvinaisen vaitonaisia kollegojensa ja varsinkin rakennusliikkeiden tekemisistä. Moni pelaa varman päälle eikä halua jäädä seuraavasta toimeksiannosta paitsi sen takia, että on leimautunut hankalaksi tyypiksi. Keskusteluun tuntuvat osallistuvan lähinnä semmoiset arkkitehdit, jotka ovat töissä julkisella sektorilla tai erikoistuneet tutkimukseen ja kritiikkiin ja joilla ei ole oman konttorin bisnes luiskalla. Arkkitehtuuri tuntuu olevan useimmiten alistettuna rakennusliikkeen asuntotuotantoliukuhihnalle tai muuten taloudellisille intresseille ja nykyisille teknisille normeille (energiansäästössä ja ilmanvaihdossa nykyinen totuus on melkoinen).
Tripla asemineen on jonkunlainen ajan kuva. Suunnittelu-toteutuskilpailun viimeiseen vaiheeseen tuli tasan yksi ehdotus, ts. vaihtoehtoja ei oikeasti edes ollut punnittavina. Arkkitehtitoimisto oli maailmankuulu hollantilaisen Rem Koolhaasin perustama OMA. Kaikille taisi olla selvää, että OMA jää toteutusvaiheessa pois ja YIT palkkaa suomalaiset suunnittelijat, jotka kuuntelevat YIT:tä herkällä korvalla, kuten sitten kävikin. Toisin sanoen kilpailun ehdot oli viritetty semmoisiksi, että vain suuret yritykset voivat osallistua, ja nekin karsiutuivat pienillä suomalaisilla markkinoilla yhteen. Kyseinen suuryritys sitten ratsasti hetken nimekkäällä ulkomaisella suunnittelijalla, joka vaihtui firman "omaan" kotimaiseen heti kilpailun jälkeen. Mun havaitakseni OMA ei ole missään vaiheessa maininnut Triplaa omilla verkkosivuillaan, mikä kertonee jotain tilaustyön tyypistä. Tripla sinänsä on OMAnkin asteikolla iso hanke, jonka luulisi olevan mainitsemisen arvoinen, paitsi jos se ei ole.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Tähän vielä lisään, että lähetin kaksi kirjoitusta koskien Pasilan nykyisen aseman säilyttämistä Hesarin mielipideosastolle, vaan kuinkas kävikään. Ensimmäisessä kirjoituksessani Pasilan aseman purkaminen oli osa suurempaa Pasilaa käsittelevää kokonaisuutta. Toisessa pelkästään kirjoitin itse asemasta.
Soitin mielipideosastolle ja sivua muokkaava mies oli poistanut kirjoituksestani Pasilan asemaa koskevan osuuden. En saanut jankuttamallakaan selville, että miksi. Hän vähätteli ainoastaan asian merkitystä.
Toisella kerralla sama juttu, nytkään ei ollut tilaa kirjoitukselle, jossa ihmettelin aseman purkamista. Kysyin myös että eikö muut lukijat ole kirjoittaneet samasta aiheesta. Hän sanoi että eivät ole.Hesarin pääkirjoitustoimittaja kyllä itse kirjoitti muistaakseni näin: "nuhruista Pasilan asemaa tuskin jää kukaan suremaan".
Olen jo vuosien ajan miettinyt kuinkahan syvää mahtaa olla tuo kaupunkisuunnitteluviranomaisten ja Hesarin yhteistyö. Itse mieltäisin asiat niin, että tiedotusvälineen tehtävä on kertoa lukijoille mitä tietää asiasta eikä asettua tukemaan yhden osapuolen linjauksia toistuvasti ja automaattisesti.
Soitin mielipideosastolle ja sivua muokkaava mies oli poistanut kirjoituksestani Pasilan asemaa koskevan osuuden. En saanut jankuttamallakaan selville, että miksi. Hän vähätteli ainoastaan asian merkitystä.
Toisella kerralla sama juttu, nytkään ei ollut tilaa kirjoitukselle, jossa ihmettelin aseman purkamista. Kysyin myös että eikö muut lukijat ole kirjoittaneet samasta aiheesta. Hän sanoi että eivät ole.Hesarin pääkirjoitustoimittaja kyllä itse kirjoitti muistaakseni näin: "nuhruista Pasilan asemaa tuskin jää kukaan suremaan".
Olen jo vuosien ajan miettinyt kuinkahan syvää mahtaa olla tuo kaupunkisuunnitteluviranomaisten ja Hesarin yhteistyö. Itse mieltäisin asiat niin, että tiedotusvälineen tehtävä on kertoa lukijoille mitä tietää asiasta eikä asettua tukemaan yhden osapuolen linjauksia toistuvasti ja automaattisesti.
HS ei olekaan objektiivisuuteen pyrkivä tiedotusväline, vaan sen agendalla on milloin mitäkin. Selvintä olisikin, että etusivulla lukisi sen olevan mielipidelehti.
Mun nähdäkseni sen selittämiseen, että Pasilan asemalle ei löydy puolustajia, ei tarvita kummempia salaliittoteorioita. Se ei ole järin suosittu rakennus, osin varmaan ruman ympäristönkin taka, ja toimivuudessa asemanakin on aika paljon parantamisen varaa. Siitä olen samaa mieltä, että purettavassa asemassa on enemmän ilmettä kuin tulevassa uudessa vaikuttaa olevan kuvien perusteella.
Oma vaikutelmani Hesarista on, että tiettyjä hankkeita juntataan, räikeimpänä Guggenheim, vähän vähemmän räikeästi esim. Musiikkitalo ja metro, ja muuten toimituksen osaaminen tuntuu heittelevän rajusti. Nykyään mennään "äänestä rumin kirkko" -linjalla todella usein, ja sen kummempaa keskustelua arkitehtuurin laadusta tai tarkoituksesta ei synny. Kaikkien aikojen pohjanoteeraus taisi olla se, kun joku laittoi Guggenheim-säätiön johtaja Armstrongin rakentamaan omaa museon malliaan legopalikoista videolla, ja tästä oli kolme eri juttua Hesarin verkkosivulla. Musiikkitalon tapauksessa toimitukselta tuntui menevän aikanaan ohi se, että samaan periaateratkaisuun kuului radanvarren uudet toimistotalot Töölönlahdella. Musiikkitalo päätettiin tehdä, toimistot menivät huomaamatta makasiinidebatin huumassa. Sitten kun toimistotalot olivat lähes valmiita, kirjaimellisesti Hesarin toimituksen ikkunan alla, niin joku heräsi ja kirjoitti, että "Töölönlahti pilalla, miksi tästä ei kukaan puhunut mitään". No niinpä, tarttisko katsoa peiliin?
Oma vaikutelmani Hesarista on, että tiettyjä hankkeita juntataan, räikeimpänä Guggenheim, vähän vähemmän räikeästi esim. Musiikkitalo ja metro, ja muuten toimituksen osaaminen tuntuu heittelevän rajusti. Nykyään mennään "äänestä rumin kirkko" -linjalla todella usein, ja sen kummempaa keskustelua arkitehtuurin laadusta tai tarkoituksesta ei synny. Kaikkien aikojen pohjanoteeraus taisi olla se, kun joku laittoi Guggenheim-säätiön johtaja Armstrongin rakentamaan omaa museon malliaan legopalikoista videolla, ja tästä oli kolme eri juttua Hesarin verkkosivulla. Musiikkitalon tapauksessa toimitukselta tuntui menevän aikanaan ohi se, että samaan periaateratkaisuun kuului radanvarren uudet toimistotalot Töölönlahdella. Musiikkitalo päätettiin tehdä, toimistot menivät huomaamatta makasiinidebatin huumassa. Sitten kun toimistotalot olivat lähes valmiita, kirjaimellisesti Hesarin toimituksen ikkunan alla, niin joku heräsi ja kirjoitti, että "Töölönlahti pilalla, miksi tästä ei kukaan puhunut mitään". No niinpä, tarttisko katsoa peiliin?
Jos oletetaan, että Pasilanväylää ei moottoriteistetä enempää ja bulevardisuunnitelmat alkavat oikeasti rullaamaan, niin onko näin järeästä Veturitiestä edes mitään iloa?
Sinänsä nuo rampit eivät mitään haittaa, kun ovat enimmäkseen ratapiha-alueella, niin eivät vie miltään muulta tilaa.
Viimeksi muokattu:
Tuskinpa on paljoa iloa, mutta kyllä bulevardihörhöt senkin voivat pilata lukemattomilla tavoilla.
Eritasoratkaisun hintalappu kokonaisuutena oli 140 milliä, mukaan lukien Triplan vieressä oleva liikenneympyrähärdelli. Et yks amerikkalaisen ketjumuseon hinta sekin.
Kyllähän vanha, nyt purettava, Pasilan asema oli hyvän aseman irvikuva. Valtavan pitkät siirtymät muihin kulkuvälineisiin, liiketilat eivät kelpaa kenellekään, eikä arkkitehtuuri ole mitenkään erikoista.
Ja remontin ajaksi siirtymiä on päätetty pidentää entisestään
Aika iloista on kävellä viiskasiin Asemapäällikönkadulle, varsinkin kun se väliaikainen silta on todennäköisesti melko tukossa ihmisiä kaiken aikaa...- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Mä olen kanssa sitä mieltä että Pasilan aseman purkaminen ja korvaaminen jollain Triplalla on paljon enemmän hölmöläisen hommaa kuin Länsimetro ja Guggenheim.
t. Rainer
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Helsingin Sanomille oli jostain syystä erittäin tärkeää esittää Töölönlahdelle tuleva puisto ylhäältäpäin kuvattuna. Tätä tehtiin toistuvasti useassa numerossa. Ennen Töölönlahden kaavapäätöstä syntyi se käsitys empiville poliitikoille että saadaan hieno puisto, kun hyväksytään kaava. Tällä haluttiin vaikuttaa ensisijaisesti empiviin Demareihin. Talot saatiin, puiston rakentamiselle löytyi heti verukkeita, 55 miljoonaa, eli ei ole tarkoituskaan rakentaa luvattua hienoa puistoa, nyt tulee muutama puu sinne tänne. Eikä sitä alkuperäistä hienoa puistoa koskaan tule kun Helsingin päättäjät tuntee.
Makasiinirakennusta ei korjata ja mistään ei saa selville ketkä kunnostamista vastustavat. Jokainen hyvä käyttöehdotus torjutaan, viimeksi polkupyörävuokraamo. Lauttasaaren vesitorni haluttiin purkaa väkisin,mutta Hietalahden paviljonki säilyi. Nyt voisivat purkuvimmaiset kertoa, mitä haittaa paviljongin säilyttämisestä on.
---------- Viestit yhdistetty klo 12:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:20 ----------
Käytän itse asemaa paljon ja minun käsitykseni on juuri päinvastainen. Eli Pasilan asema on arkkitehtuuriltaan onnistunut ja siirtyminen toiseen liikennevälineeseen helppoa. Asemarakennus ei ole laatikko ja asemahallin yleisime selkeä ja valoisa. Pyramiiditeema sisältäpäinkin poikkeaa peruskauppakeskusarkkitehtuurista, jolla Suomi on pilattu.
Siirryn itse usein raiteilta 8 ja 9 busseihin 23 tai 58 tai vaunuun 9. Haloo Hei !. Paljonko tuon välin kävelemiseen menee ?. Kun ottaa huomioon väylien sijainnin ja eri liikennnevälineiden määrät , niin eihän se nopeampaa voi olla.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Näin on. Ainoastaan liukuportaiden kapasiteetti ruuhkatilanteessa on hiukan heikko, mutta se voitaisiin korjata rakentamalla laitureilta toiset liukuportaat jotka tulevat suoraan asemahallin sisään.
Samoin raitiovaunupuysäkki voisi olla oven edessä, ja kävelytunnelista voisi avata yhteys suoraan kadulle.
Mutta nämä ehdotukset eivät edellytä mitään Triplaa.
t. Rainer
Menee aiheen vierestä, mutta...
En usko, että tuo on Hesarin vika, vaan he todennäköisesti käyttivät suunnittelijoiden julkaisemia havainnekuvia. Niitä ei välttämättä maantason perspektiivistä monta ollut saatavilla, ja lehtijutussa tietysti pitääkin yrittää antaa kokonaiskuva isosta alueesta. Helikopteriperspektiivi on laajempikin ongelma suunnittelussa ja arkkitehtuurissa. Jalankulkijan näkövinkkelille ei anneta tarpeeksi painoarvoa, ja lopputulemana on ankeita katutiloja ja tyhjiä aukioita. Esimerkkinä nyt vaikka Keski-Pasilan suunnitelmat.
Olen valmis uskomaan, että suunnittelijat kyllä toimivat rehellisesti ja tarkoitus oli, mutta kaupungin siiloutuneessa koneistossa rahoja lasketaan eri paikassa kuin missä kalliita suunnitelmia tehdään. Tämä näkyi autoliikenteen hankkeissakin taannoin, kun puolueet päättivät investointikatosta ja hankkeiden järjestyksestä. Tunnelit ja eritasoliittymät pantiin jäihin. Kyllä niitäkin oli tosissaan suunniteltu. Puistosuunnitelman jälkeen tuli lama, ja se esitetty 60 miljoonan puisto oli oikeasti lajissaan todella kallis. Rahasta suuri osa olisi mennyt maan paaluttamiseen ja patoamiseen ja vesiallasjärjestelmään, alue kun on löysää täyttömaata. Kasvien istuttaminenhan ei toki noin paljoa maksa. Itse olen tyytyväinen, että "väliaikainen" puisto saatiin aikaan suht ripeästi. Vanhojen pahojen aikojen toimintamallilla alue olisi ollut parkkipaikkana vielä toiset 40 vuotta.
En usko, että tuo on Hesarin vika, vaan he todennäköisesti käyttivät suunnittelijoiden julkaisemia havainnekuvia. Niitä ei välttämättä maantason perspektiivistä monta ollut saatavilla, ja lehtijutussa tietysti pitääkin yrittää antaa kokonaiskuva isosta alueesta. Helikopteriperspektiivi on laajempikin ongelma suunnittelussa ja arkkitehtuurissa. Jalankulkijan näkövinkkelille ei anneta tarpeeksi painoarvoa, ja lopputulemana on ankeita katutiloja ja tyhjiä aukioita. Esimerkkinä nyt vaikka Keski-Pasilan suunnitelmat.
Olen valmis uskomaan, että suunnittelijat kyllä toimivat rehellisesti ja tarkoitus oli, mutta kaupungin siiloutuneessa koneistossa rahoja lasketaan eri paikassa kuin missä kalliita suunnitelmia tehdään. Tämä näkyi autoliikenteen hankkeissakin taannoin, kun puolueet päättivät investointikatosta ja hankkeiden järjestyksestä. Tunnelit ja eritasoliittymät pantiin jäihin. Kyllä niitäkin oli tosissaan suunniteltu. Puistosuunnitelman jälkeen tuli lama, ja se esitetty 60 miljoonan puisto oli oikeasti lajissaan todella kallis. Rahasta suuri osa olisi mennyt maan paaluttamiseen ja patoamiseen ja vesiallasjärjestelmään, alue kun on löysää täyttömaata. Kasvien istuttaminenhan ei toki noin paljoa maksa. Itse olen tyytyväinen, että "väliaikainen" puisto saatiin aikaan suht ripeästi. Vanhojen pahojen aikojen toimintamallilla alue olisi ollut parkkipaikkana vielä toiset 40 vuotta.